Timo Ristimäelle Guatanamosta

Moni heistäkin olisi ollut onnellinen mikäli olisi päässyt Guantanamoon.

http://ihmisoikeus.blogspot.com/2006/05/nigeriassa-surmattu-50-000-kristitty.html

"Turha syyttää Amerikkalaisia..." - ihan isommallakaan aalla - nimimerkkikirjoittajan mielestä yhtään mistään, varmaan ei ainakaan tuosta Stanislaw Jerzy Lecin sarkastisesta sutkautuksesta?


Nimimerkki voi aivan hyvin jatkaa Yhdysvaltain "ihmisoikeuspolitiikan" ja Guantanamon vankileirin olemassolon oikeutuksen arviointia tuolta...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016271603



Sitä ennen kannattaa toki käväistä edes hivenen tutkistelemassa, mitä esim. Geneven sopimus ja muutamat muutkin kansainväliset sopimukset mahtavat "ajatella" Guantanamon kaltaisista vankileireistä ja niihin siirretyistä "sotilastaistelijoista"...


Tarjoilen tässä hiven pikareititystä kv. oikeuden normien lähteille - ->



http://fi.wikipedia.org/wiki/Geneven_sopimus

https://www.redcross.fi/punainenristi/fi_FI/genevensopimukset/

http://www.ihmisoikeudet.net/Sotajarauha/sotajarauha_2_3_a.html


*************************

Geneven sopimusten periaatteet

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tarkoituksena on rajoittaa sodan aiheuttamaa kärsimystä suojelemalla ja auttamalla sodan uhreja.

Humanitaarinen oikeus ei pohdi väkivaltaan turvautumisen syitä tai oikeutusta eikä sen käyttöön kuulu syyllisten tuomitseminen. Humanitaarinen oikeus on tarkoitettu suojelemaan sodan uhreja riippumatta siitä, kumpaa osapuolta he edustavat.

Kansainvälinen humanitaarisen oikeuden ytimen muodostavat Geneve n sopimukset lisäpöytäkirjoineen. Geneven sopimukset rakentuvat ennen kaikkea ihmiselämän - sekä ruumiillisen että henkisen - kunnioituksen perusperiaatteelle. Siksi kiellettyjä ovat sekä murha, väkivalta ja kidutus että nöyryyttävä ja alentava kohtelu.

Lisäksi sopimukset rakentuvat tasapuolisuuden ja puolueettomuuden periaatteille: auttamistilanteessa kansallisuudella, etnisellä taustalla, uskonnolla, yhteiskunnallisella asemalla tai poliittisella vakaumuksella ei saa olla väliä, vaan kaikista on huolehdittava yhtä hyvin osapuoleen katsomatta.

Nykypäivän aseelliset konfliktit eivät enää rajoitu perinteisille rintamille ja siksi ne koskettavat voimakkaasti myös konfliktialueella asuvia siviilejä. Siviilit ovat siten tänä päivänä se ryhmä, joka tarvitsee suojelua kaikkien kipeimmin. Suojelua nauttivat myös sodan uhrien auttamiseen osallistuvat henkilöryhmät.

Humanitaarisen oikeuden perussäännöt

Monimutkaisten ja laajojen sopimusten ydinasiat on kiteytetty humanitaarisen oikeuden perussääntöihin.

Taistelun osapuolten on kunnioitettava taisteluun kykenemättömien (haavoittuneet, sairaat ja vangitut sotilaat) ja vihollisuuksiin osallistumattomien (avustustyöntekijät, sotakirjeenvaihtajat, siviiliväestö) elämää sekä henkistä ja ruumiillista koskemattomuutta.

Antautuneen tai taisteluun osallistumattoman vihollisen surmaaminen on kielletty.

Kaikki haavoittuneet ja sairaat on hoidettava ja heistä on huolehdittava yhtä hyvin osapuoleen katsomatta.

Suojelu ulottuu myös lääkintähenkilökuntaan, rakennuksiin, ajoneuvoihin sekä välineistöön.

Punainen risti ja punainen puolikuu ovat suojamerkkejä, joiden loukkaamattomuutta täytyy kunnioittaa. Tämä edellyttää, että suojamerkeillä varustetut rakennukset, liikennevälineet ja henkilöt eivät saa millään tavoin ottaa osaa taisteluihin.

Sotavankien ja vastapuolen valtaan joutuneiden sotilaiden ja siviilien elämää, arvokkuutta, henkilökohtaisia oikeuksia ja vakaumusta tulee kunnioittaa. Kaikki väkivallanteot ja kostotoimet heitä kohtaan on kielletty. Heillä on oikeus kirjeenvaihtoon perheidensä kanssa sekä oikeus vastaanottaa ulkopuolista apua.

Kaikkien oikeudelliset perustakeet on turvattava. Ketään ei saa asettaa henkilökohtaisesti vastuuseen teoista, joihin hän ei ole syyllistynyt. Ketään ei saa kiduttaa ruumiillisesti tai henkisesti, rangaista ruumiillisesti tai kohdella julmalla tai alentavalla tavalla.

Sodankävijällä ei ole oikeutta millä keinoin hyvänsä vahingoittaa vihollista. On kiellettyä käyttää sellaisia taistelumenetelmiä tai erityisen epäinhimillisiä aseita, jotka aiheuttavat tarpeettomia menetyksiä tai kohtuutonta kärsimystä (esimerkiksi myrkkykaasut, summittainen pommittaminen, kemialliset aseet).

Siviiliväestöä ja -kohteita on kaikin tavoin pyrittävä säästämään sotatoimien vaikutuksilta. Siviiliväestön hengissä pysymiselle välttämättömien edellytysten vaarantaminen on kiellettyä (esim. kaivojen, viljavarastojen tuhoaminen). Aseellinen toiminta tulee kohdistaa vain sotilaallisiin kohteisiin.

Sopimusvaltojen tulee kunnioittaa perustakeita siinäkin tapauksessa, että vastapuoli ei ole sopimuspuoli tai ei kunnioita näitä perustakeita.

Teksti: Suomen Punainen Risti

*************************

Humanitaarisen oikeuden noudattaminen

Sekä Geneven sopimukset että niiden lisäpöytäkirjat ovat valtioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia, joiden osapuolia ovat lähes kaikki maailman valtiot. Suomi ratifioi Geneven sopimukset vuonna 1955 ja lisäpöytäkirjat vuonna 1980.

Hyväksymällä Geneven sopimukset ja sitoutumalla kohtelemaan vihollisiaan inhimillisesti valtio pyrkii takaamaan vastaavan kohtelun sotatoimien uhriksi joutuville omille kansalaisilleen. Allekirjoitettuaan ja ratifioituaan sopimukset valtio on velvollinen noudattamaan niitä ja lisäksi seuraamaan muiden valtioiden menettelytapoja sekä tarpeen tullen ryhtymään toimenpiteisiin rikkomusten estämiseksi ja rankaisemiseksi.

Tämä velvollisuus varmistaa sopimusten kunnioittaminen ei kuitenkaan milloinkaan oikeuta aseelliseen toimintaan toista valtiota vastaan.

Sotarikosten tuomitseminen

Kansainvälisillä sopimuksilla ei ole kansallisen lain täytäntöönpano- ja valvontamekanismeja, vaan valtiot sitoutuvat sopimukseen liittyessään saattamaan kansalliset lakinsa ja muut säännöksensä sopimuksen mukaiseksi. Tähän sisältyy velvollisuus sisällyttää rikkomuksista rankaisu kansalliseen lainsäädäntöön, mikä on Suomessa toteutettu rikoslain säännöksillä. YK:n turvallisuusneuvosto on lisäksi perustanut kansainväliset rikostuomioistuimet entisen Jugoslavian ja Ruandan alueelle käsittelemään tiettyjä rikkomuksia.

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Uusi edistysaskel otettiin vuonna 1998, jolloin usean vuoden valmistelun jälkeen solmittiin pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamispöytäkirja.

Kansainvälinen rikostuomioistuimen perustava sopimus astui voimaan vuonna 2002, kun tarvittava määrä valtioita oli ratifioinut sen. Kansainvälinen rikostuomioistuinen ei ole vielä varsinaisesti aloittanut toimkintaansa, mutta sen odotetaan tuovan uutta terää vakavien sotarikoksien sekä eräiden ihmisoikeusrikkomusten rankaisulle. Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat kaikkein vakavimmat humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeuksien loukkaukset.

Kansainväliset keinot ovat kuitenkin vasta toissijaisia, valtioilla ja niiden kansallisilla tuomioistuimilla tulee edelleen olemaan ensisijainen velvollisuus valvoa humanitaarisen oikeuden säännösten toteutumista.

Teksti: Suomen Punainen Risti





*************************


Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat

Geneven yleissopimukset vuodelta 1949:

I Geneven sopimus maavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta (maasotasopimus)

takaa haavoittuneille ja sairaille sotilaille tasapuolisen kohtelun ja oikeuden suojaan ja hoitoon.
takaa lääkintähuollolle ja -henkilökunnalle puolueettomuuden ja suojelun.
määrittelee punaisen ristin ja punaisen puolikuun kansainvälisiksi suojamerkeiksi, joita kantavat henkilöt, kulkuneuvot ja rakennukset eivät saa olla aseellisen toiminnan kohteina.

II Geneven sopimus merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoisten aseman parantamisesta (merisotasopimus)

laajentaa ensimmäisen sopimuksen säännökset merisotaan.

III Geneven sopimus sotavankien kohtelusta (sotavankisopimus)

suojaa sotavangit mielivallalta ja antaa heille oikeuden majoitukseen, ruokaan, terveydenhuoltoon ja yhteydenpitoon omaisten kanssa.
luettelee säädökset vankien vaihdosta ja kotiuttamisesta.

IV Geneven sopimus siviilien suojelusta sodan aikana (siviilisopimus)

kieltää siviileihin kohdistuvat joukkorangaistukset, pakkosiirrot ja orjatyön.
velvoittaa miehittäjän huolehtimaan väestön turvallisuudesta ja kieltää oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän muuttamisen.
suojaa siviiliväestölle suunnatun avustus- ja lääkintätoimen

Geneven sopimusten lisäpöytäkirjat vuodelta 1977:

I lisäpöytäkirja kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta

kieltää aseelliset hyökkäykset siviiliväestöä vastaan sekä umpimähkäiset hyökkäykset.
kieltää siviilien henkiin jäämiselle tärkeiden laitosten ja luonnollisen ympäristön tuhoamisen.
määrää erityistoimista naisten ja lasten hyväksi; kieltää mm. lapsisotilaiden (alle 15-vuotiaiden) värväämisen asevoimiin.
antaa suojan väestönsuojelulle.

II lisäpöytäkirja kansainvälistä luonnetta vailla olevien selkkausten uhrien suojelemisesta

ulottaa humanitaariset pääperiaatteet koskemaan myös sisäisiä selkkauksia ja sisällissotia.

Teksti: Suomen Punainen Risti




*************************



Lähdelinkki: http://www.ihmisoikeudet.net/Sotajarauha/sotajarauha_2_3.html


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

Geneven sopimus - pelkkää paperia?

07.06.2004, klo 21.57

Skandaali oli valmis, kun amerikkalainen CBS-televisio-kanava näytti haltuunsa saamia kuvia irakilaisesta Abu Ghraibin vankilasta. Kuvissa vankeja kidutettiin ja nöyryytettiin samalla kun virnuilevat amerikkalais-sotilaat katsoivat vierestä. Kuva: APTN


CBS:n 60 minutes -ohjelman kautta maailmalle levitetyt kuvat olivat vain jäävuoren huippu. Media löysi levitettäväksi aina vain uutta kuvamateriaalia Abu Ghraibin vankilasta.

Pelkästään The Washington Post -lehden hallussa oli toukokuun lopulla satoja valokuvia, parikymmentä videota ja 13 uhrien oikeaksi todistamaa kuulustelukertomusta.

Kuvamateriaali ja vankien kertomukset kertoivat omaa karua kieltään: alastomia vankeja hakattiin, peloteltiin koirilla, kahlittiin luonnottomiin asentoihin tai pakotettiin masturboimaan kameran edessä.

Myös vankien islaminuskoa käytettiin hyväksi. Vangeille syötettiin väkisin sianlihaa ja juotettiin alkoholia. Puhdasoppinen muslimi ei koske kumpaankaan.

Yksittäistapauksia vai osa politiikkaa?

Yhdysvallat ehätti vakuuttamaan, että vankilaväkivallan takana oli vain pieni sotilaiden joukko eikä kyse ollut yleisesti hyväksytyistä menetelmistä. Asevoimien komentaja Richard Myers joutui kuitenkin myöntämään, ettei ongelman todellinen laajuus ollut tiedossa.

The New Yorker -lehden julkaisemien tietojen mukaan puolustusministeri Donald Rumsfeld olisi hyväksynyt rajujen keinojen käytön kuulusteluissa.

Ahtaalle joutuneen Rumsfeldin mukaan säännöksiä tutkineet Pentagonin lakimiehet olivat todenneet, etteivät kuulustelutavat riko kansainvälisiä sopimuksia. Yhdysvallat kuitenkin taipui kieltämään useiden kiisteltyjen menetelmien käytön.

Senaatin kuultaviksi joutuneet apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz ja asevoimien varakomentaja kenraali Peter Pace joutuivat lopulta myöntämään, että Irakin vankiloiden kuulustelusäännöt ovat saattaneet rikkoa Geneven sopimusta.

Punainen Risti ilmoitti varoittaneensa amerikkalaisia viranomaisia vankien väkivaltaisesta kohtelusta jo reilua vuotta aiemmin. Myös Amnesty totesi raportoineensa vankien kidutuksista toistuvasti niin Yhdysvaltain kuin Britanniankin hallinnolle. Raportit eivät olleet johtaneet minkäänlaisiin jatkotoimiin.

Kenellä on oikeus sotavangin asemaan?

Kuva: YLE24
Guantanamon vankeja
Abu Ghraib - tai muut irakilaisvankilat, joihin kidutusepäilyt ovat nyt laajentuneet - ei kuitenkaan ole ainoa tahra Yhdysvaltain kilvessä maan taistellessa terrorismia vastaan. Esille on nostettu toistuvasti myös Guantanamon vankileirin olot.


Kuubassa sijaitsevan Guantanamon leirin olosuhteita ovat kritisoineet useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty ja Punainen Risti. Kritiikkiä on herättänyt ennen kaikkea se, ettei siellä oleville vangeille ole myönnetty sotavangin statusta, vaan heidän kohtelunsa on määritelty kidutuksen vastaisessa sopimuksessa.

Geneven sopimus määrittelee yksiselitteisesti, ettei vankeja saa kohdella julmasti tai nöyryyttävästi. Kidutuksen vastainen sopimus on väljempi: se määrittelee kidutukseksi henkisen tai fyysisen "ankaran kivun" tahallisen aiheuttamisen.

Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että vankeja saa valvottaa pitkiä aikoja tai pakottaa kivuliaisiin asentoihin, kunhan niistä ei aiheudu vammoja. Sallittujen keinojen listalla on myös menettely, jossa vangin kasvoja pidetään veden alla niin kauan, että tämä uskoo hukkuvansa.

Yhdysvaltain mukaan Guantanamon taliban-vangeille ei myönnetä sotavangin statusta, koska he ovat rikkoneet "sodan lakeja ja tapoja", al-Qaida-vangeille taas ei myönnetä tätä asemaa, koska heidät luokitellaan kansainvälisiksi terroristeiksi.

Operointia harmaalla alueella?

Yhdysvaltain armeijan entinen kuulustelija Michael Manning totesi taannoin, että kansainvälinen oikeus on korvaamaton tuki niille, jotka hyötyvät hämäryyden politiikasta.

Omaa koulutusaikaansa muistellessaan Manning sanoi, että "painostuksesta" puhuttaessa häntä kehotettiin noudattamaan Geneven sopimusta. Itse sopimuksia ei hänen mukaansa luettu tai muutenkaan käyty läpi missään kohtaa koulutuksen aikana.

Manning kertoi samassa yhteydessä myös ohjaajansa vitsailleen, että vaikka Geneven sopimuksen mukaan vihollisen tulittaminen raskaalla konekiväärillä on kohtuutonta voimankäyttöä, on aina mahdollista suunnata luodit kypärään tai reppuun, koska ne ovat "varusteita".

Manningilla on syynsä skeptisyyteen. Geneven sopimuksen puolustajat kuitenkin huomauttavat, ettei oikeussääntöjen merkitystä vähennä se, että niitä rikotaan: niiden ansiosta kahdessa maailmansodassa pelastui miljoonia haavoittuneita ja sotavankeja. Lisäksi oikeuden eteen saatiin tuhansia sotarikollisia.

Irakin vankilaskandaalistakin on nyt joutunut tilille ensimmäinen syytetty: sotamies Jeremy Sivits tuomittiin toukokuussa vuoden vankeusrangaistukseen. Näillä näkymin oikeuden eteen on joutumassa vielä ainakin kuusi väärinkäytöksistä epäiltyä.

Anna Sirkka YLE24

Tärkeä osa humanitäärisen oikeuden historiaa

Henri Dunant, mies Geneven sopimuksen takana

Lähdelinkki:

http://72.14.207.104/search?q=cache:kIZZT2x_gAEJ:ww2.yle.fi/pls/show/page?id=249878 Geneven sopimus&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=12&lr=lang_fi


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§



Professori Martti Koskenniemi, joka eilisiltaisessa ja tänään klo 16.30 uusintana tulevassa MOT-ohjelmassa tiukasti kritisoi mm. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan "uiguuri-näkemyksiä", on muuten esitelmöinyt "Ihmisoikeuksista globalisaation hallinassa" 8.2.2005 eduskunnan oikeusasiamiehen 85-vuotisjuhlassa sangen ansiokkaasti...

http://72.14.207.104/search?q=cache:9wPMQObn7lsJ:www.valt.helsinki.fi/blogs/eci/Globalisaatio.pdf Martti Koskenniemi&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=2&lr=lang_fi


http://www.valt.helsinki.fi/blogs/eci/Globalisaatio.pdf



http://www.artto.kaapeli.fi/muut_jutut/M2003/e1205e


http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/0202/0202terrorismi.html


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

Joku tai jotkut ovat vuoronmukaisessa järjestyksessä aina närkästyneitä, kun olen kirjoituksissani viitannut YK:n ihmisoikeuraportoija, Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin johtaja, professori Martin Scheininin näkemyksiin.

Jotta "aito ihmisoikeus" - tunne muodostuisi pysyvämmäksi, tarjoan jälleen muuatta pätevintä ihmisoikeuskysymysten asiantuntijaa sekä copypastattuna että linkitettynä ...




YK:n erityisraportoija Martin Scheinin:

Kidutuskiellon ehdottomuudesta ei saa tinkiä

Teksti : Tuomo Tarvas

Kidutuskiellon ehdottomuudesta on pidettävä kiinni terrorisminvastaisessa kamppailussa, professori Martin Scheinin vaatii. YK:n erityisraportoijana viime kesästä lähtien toiminut Scheinin painottaa, että terrorismin vastatoimien kohteeksi joutuvat usein syyttömät henkilöt, kuten pakolaiset ja turvapaikanhakijat.

Kansainvälisen oikeuden professorin Martin Scheininin työsarka vaikuttaa loputtomalta. Hänet valittiin viime kesänä YK:n erityisraportoijaksi, jonka tehtäviin kuuluu selvittää, mitä ihmisoikeusloukkauksia liittyy terrorisminvastaiseen taisteluun.

Suurimmaksi terrorisminvastaisen taistelun haasteeksi Scheinin nostaa sen, että kidutuskiellon ehdottomuudesta pidettäisiin kiinni.

– Kun kidutuskielto ei ole ehdoton, monet syyttömät ihmiset joutuvat kärsimään, ja tällöin pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat kärkipäässä, Scheinin huomauttaa.
”Turvatakuut” eivät estä kiduttamista

Kansainväliseen pakolaispolitiikkaan liittyy keskeisenä termi non-refoulement eli palauttamiskielto. Sen mukaan kansalaista ei saa palauttaa maahan, jossa hän voi kohdata yhteiskunnallista, uskonnollista tai sosiaalista vainoa. Termiä on YK:n pakolaissopimuksessa laajennettu koskemaan myös esimerkiksi kidutuksen, epäinhimillisen ja julman kohtelun tai kuolemanrangaistuksen uhkaa.

– Usein kysymys on ihmisistä, jotka ovat tulleet maahan pakolaisina ja turvapaikanhakijoina, ja heillä on aito syy pelätä paluuta kotimaahansa. Tällaisissa tapauksissa voidaan etsiä jotain muuta maata, joka suostuu ottamaan henkilön vastaan. Se on kuitenkin vaikeaa, ellei henkilöllä ole kaksoiskansalaisuutta, Scheinin kertoo.

Ennakkotapauksia palauttamisen ongelmista löytyy läheltä. Ruotsin valtio sai langettavan päätöksen niin sanotussa Agizan tapauksessa. Siinä Egypti oli luvannut, ettei kahta terrorismista epäiltyä egyptiläistä kiduteta, jos heidät palautetaan maahan.

– Kidutusta kuitenkin tapahtui. YK:n kidutuksenvastaisen komitean langettava päätös perustui siihen, etteivät Egyptin antamat takuut olleet riittäviä, eikä valvonta ollut riittävää, Scheinin sanoo.

Valtiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia siitä, että niiden kansalaisia voidaan palauttaa maahan turvallisesti. Esimerkiksi Iso-Britannia on saanut Libyalta ja Jordanialta niin sanotut diplomaattiset takeet.

Scheininin mukaan käytäntö on aiheuttanut rajua kritiikkiä ihmisoikeuspiireissä.

Eräs arveluttava piirre on se, tehdäänkö tässä kompromissi kidutuksen kiellon ehdottomuudesta, kun aina erikseen päätetään, kidutetaanko tiettyä henkilöä.

Kidutuskiellon toteutumista on myös hankala valvoa.

Ratkaisuksi on esitetty riippumattomia kansalaisjärjestöjä, joilla olisi oikeus tehdä valvontamatkoja vankiloihin, Scheinin kertoo.
Pakolaisten ”keräilyleirit” eivät uusi idea

Itävalta kohahdutti tammikuussa esittämällä, että Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle perustettaisiin erityisiä leirejä, joihin EU:hun pyrkivät pakolaiset ensin koottaisiin. Itävalta esitti leirejä Moldovaan, Ukrainaan ja Itä-Afrikkaan.

Scheininin mukaan ajatus on esitetty ennenkin. Itävalta on perinteisesti ollut valtio, jolla on tiukka maahanmuuttopolitiikka. Ei ole yllättävää, että maa kaivaa nyt vanhan linjan esiin. Valtapuolueet reagoivat ulkomaalaisvastaisten puolueiden huutoon.

Itävalta on väittänyt Turkin ihmisoikeustilannetta huonoksi. Ongelmat todistaa Itävallan mukaan se, että Turkista tulee paljon turvapaikanhakijoita. Itävalta on suhtautunut kriittisesti Turkin EU-jäsenyyteen. Scheinin ei kuitenkaan usko, että Itävalta voisi pysäyttää Turkin jäsenyysneuvotteluita.

Scheinin suhtautuu optimistisesti Turkin nykyhallituksen mahdollisuuksiin täyttää sille asetetut tiukat vaatimukset maan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

– Nykyinen maltillinen islamilainen hallitus on ihmisoikeustilanteen kannalta parempi kuin sotilasvalta, Scheinin huomauttaa.
Turvalliset lähtömaat puhututtavat

EU hyväksyi joulukuussa turvapaikkamenettelydirektiivin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää turvapaikkahakemusten käsittelyä jäsenmaissa.

Direktiiviä valmisteltaessa monet jäsenvaltiot esittivät toiveen siitä, että EU laatisi niin sanotun turvallisten jäsenmaiden listan. Mitään unionin yhteisiä listoja ei kuitenkaan ole vielä olemassa, mutta mailla on omia kansallisia listojaan.

Scheinin vaatii, että listojen pitäisi olla julkisia.

– Tällä hetkellä monien maiden käännytyspäätösten takana ovat ei-julkiset, ei-demokraattiset maalistat. Jos EU:n yhteisiä listoja tehdään, niiden on oltava uudelleenarvioitavissa. Ennen pitkää voi tulla eteen tilanne, että henkilö joutuu vainon kohteeksi turvalliseksi katsotussa maassa, Scheinin sanoo.


Lähdelinkki: http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/04_monitori/mon2006_1_4.jsp


***********************

TS/Lehtikuva
Vainoa tai epäinhimillisiä olosuhteita pakenevat ihmiset eivät nykyisin usein edes pääse lähtemään kotimaastaan. Jos yksilö onnistuu pakenemaan kotimaastaan, hän on suuressa vaarassa joutua turvapaikkaa hakiessaan kestoltaan rajoittamattoman vapaudenriiston kohteeksi, kirjoittaa Martin Scheinin. Kuvassa Sierra Leonen pakolaisia Freetownista.

TS/Karoliina Hjelm
Martin Scheinin on Åbo Akademin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori ja Ihmisoikeusinstituutin johtaja. Hän toimii YK:n erityisraportoijana ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa.




***********

Terrorisminvastaiset lait eivät ota ihmisoikeuksia riittävästi huomioon
Pakolaisten ihmisoikeudet vakavimmin uhattuina

Viime kesänä otin vastaan tehtävän Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäisenä erityisraportoijana ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa.

Erityisraportoijan tehtävä on luottamustoimi. Tämä merkitsee riippumattomuutta suhteessa YK:n virkahierarkiaan ja poliittisiin toimielimiin, mukaan lukien ihmisoikeuksien toimikuntaan, joka tehtävään nimitti ja joka nyt on korvautumassa uudella ihmisoikeusneuvostolla. Riippumattomuuden varjopuolena on käytettävissä olevien voimavarojen vähäisyys.

Terrorismi itsessään on uhka ihmisoikeuksille, jopa niiden täydellinen negaatio. Tästä huolimatta me ihmisoikeusjuristit yleensä vältämme sanomasta, että terroristit loukkaavat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksien aatehistoria ja käsitteellinen sisältö korostavat, että ihmisoikeudet ovat yksilön - tai joissain tapauksissa ryhmän - oikeuksia suhteessa valtioon tai laajemmin julkiseen valtaan. Rikolliset, mukaan lukien terroristit, eivät siksi loukkaa ihmisoikeuksia, elleivät he toimi valtion nimissä tai lukuun.

Rikosten joukossa terroriteot ovat kuitenkin erityisasemassa, koska ne merkitsevät tappavan tai muutoin vakavan väkivallan käyttöä suhteessa viattomiin sivullisiin pyrkimyksenä aikaansaada väestön keskuudessa kauhua tai suistaa raiteiltaan poliittinen järjestelmä tai pakottaa valtiovalta joihinkin myönnytyksiin.

Joillekin rikoksille - mukaan lukien poliittisesti motivoiduille rikoksille - on mahdollista osoittaa ymmärrystä. Esimerkiksi rauhanomainen kansalaistottelemattomuus tai passiivinen vastarinta miehittäjää kohtaan saattaa olla rangaistavaa niskoitteluna tai vahingontekona, mutta samalla moraalisessa mielessä hyväksyttävää.

Terrorismi on aina moraalisesti tuomittavaa, koska sen valitsemat keinot ovat vääriä, olipa tekojen poliittinen tarkoitusperä miten jalo hyvänsä. Tappava tai muutoin vakava väkivalta sattumanvaraisesti valittuja sivullisia tai tiettyä väestöryhmää vastaan on aina väärin.

Erityisraportoijan tehtävä ei ensisijaisesti kohdistu siihen uhkaan, mitä terroriteot itsessään edustavat ihmisoikeuksille. Välillisesti tämä ulottuvuus kyllä kuuluu mandaattini piiriin. Tehtäväni nimike kattaa ihmisoikeuksien edistämisen terrorismia torjuttaessa.

Ennaltaehkäisevä toiminta on tässäkin asiassa jälkikäteistä reagointia parempi toimintalinja. Jos ihmisoikeuksien toteutumista edistämällä on mahdollista puuttua niihin olosuhteisiin, joista terrorismi kumpuaa, maailma muuttuu paremmaksi ja turvallisemmaksi.

Terrorismin syistä keskusteltava

Edustan kantaa, jonka mukaan terrorismin "syistä" voi ja pitää keskustella. Monet hallitukset ovat toista mieltä, koska niiden mukaan jo terrorismin syitä koskevan kysymyksen esittäminen merkitsee aseiden antamista terroristien käsiin, heidän toimintansa oikeuttamista.

Kun tätä argumenttia analysoi tarkemmin, sen taustalta paljastuu hallitusten itsepintainen pyrkimys määritellä terrorismi laajasti ja sisällyttää sen piiriin hallitukselle itselleen epämieluisia liikkeitä poliittisin perustein eikä vain niiden tekojen perusteella.

Jos terrorismi määritellään tiukasti sen valitsemien keinojen moraalisen tuomittavuuden kautta, on selvää ettei pyrkimys selvittää niitä taustatekijöitä, joista terrorismi kumpuaa, merkitse terroritekojen hyväksymistä. Suoria syyn ja vaikutuksen suhteita tuskin koskaan voidaan osoittaa, tyyliin "köyhyys aiheuttaa terrorismia".

Sen sijaan on mielekästä etsiä korrelaatioita sen pohtimiseksi, millaisissa yhteiskunnissa esiintyy terrorismia ja millaisista yksilöllisistä olosuhteista terroristit tulevat. Äärimmäisen jyrkät tuloerot ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen ovat todennäköisempiä korreloivia tekijöitä kuin "köyhyys" sinänsä.

Epäoikeudenmukaisuus voi kanavoitua vihaksi olosuhteissa, joissa tehokkaita vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole. Koulutusta ja sen yhtäläistä tosiasiallista saatavuutta sekä naisten oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa korostavat yhteisöt ovat epätodennäköisiä terrorismin kasvualustoja, verrattuna maihin ja yhteisöihin, joissa naisiin suhtaudutaan miehiä alempiarvoisina, samalla kieltäen ihmisoikeuksien peruslähtökohtiin kuuluva universaalisuus.

Ensimmäinen matka Turkkiin

Kun helmikuussa tein ensimmäisen erityisraportoijan maavierailun Turkkiin, terrorismin mahdollinen kasvualusta sai suhteellisen paljon huomiota. Toki kävimme Ankarassa keskusteluja eri ministeriöiden kanssa muun muassa lainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä. Vierailimme myös vankiloissa ja tuomioistuimissa perehtymässä terrorismista syytettyjen tai tuomittujen kohteluun. Kävimme myös Diyarbakirissa Turkin kurdialueella pyrkien perehtymään muun muassa naisten asemaan, koulutukseen ja kylistään paenneiden ihmisten tilanteeseen.

Turkin hallitukselle antamiini suosituksiin sisältyy muun muassa kurdinkielisen opetuksen tarjoaminen Turkin koululaitoksessa, ainakin sellaisena sopeuttavana opetuksena, jonka kautta turvataan turkinkielisen koulutuksen tosiasiallinen saavutettavuus.

Erityisraportoijan mandaatin päähuomio kohdistuu niihin kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joita valtioiden terrorisminvastaisella toiminnalla on. Kysymys on siitä, loukkaavatko valtiot tietoisesti tai tahtomattaan ihmisoikeuksia, kun ne torjuvat terrorismia - tai mitä kukin niistä terrorismina pitää. Syyskuun 2001 jälkeisessä maailmassa ihmisoikeudet ovat monella tavalla uhattuina, kun hallitukset ovat monin uusin tavoin käyneet sinänsä täysin oikeutettuun taisteluun terrorismia vastaan.

Maltilliset rajoitukset koskevat kaikkia

Terrorismin vastatoimien kielteiset ihmisoikeusvaikutukset voidaan järjestää kaksiulotteisen kaavion muotoon. Yhtäältä kysymys on kaikkein perustavimpiin ihmisoikeuksiin kohdistuvista jyrkistä puuttumisista, jotka kuitenkin koskettavat suhteellisen pientä joukkoa ihmisiä. Toisessa ääripäässä kysymys on maltillisista rajoituksista meidän jokaisen ihmisoikeuksiin. Näiden kahden ääripään väliin sijoittuu toimenpiteitä, jotka kohdistuvat laajahkoon joukkoon ihmisiä ja puuttuvat ihmisoikeuksiin tuntuvalla tavalla.

Ensiksi mainitussa ääripäässä kysymys on mielivaltaisista teloituksista, kuten esimerkiksi terrorismista epäiltyjen suunnitelmallisesta surmaamisesta. Samoin tähän ryhmään kuuluvat ne moninaiset tavat, joilla valtiot nykyisin lipsuvat kidutuksen kiellon ehdottomuudesta.

Jotkut suorastaan käyttävät kidutusta kuulustelumenetelmänä, toiset määrittelevät uudelleen kidutuksen ja ei-kidutuksen välisen rajalinjan, kolmannet käyttävät alihankkijoita lähettämällä terrorismista epäiltyjä muihin maihin kidutettaviksi.

Nämä äärimmäiset ihmisoikeusloukkaukset terrorismin torjunnan nimissä kohdistuvat suhteellisen rajattuun joukkoon ihmisiä. Silti on syytä korostaa, ettei kyse ole vain terroristeista tai terrorismista epäillyistä vaan myös henkilöistä, joita epäillään yhteyksistä terroristeihin tai tällaisten henkilöiden sukulaisista. Kidutuksen kiellon ehdottomuudesta tinkiminen johtaa kaltevalle pinnalle ja lopulta kuilun pohjalle asti.

Asetelman toisessa ääripäässä on oikeus yksityisyyteen ja sen osana oikeus luottamukselliseen viestintään puhelin- ja tietoverkoissa. Terrorismin torjunnan nimissä puhelinkuuntelua, sähköpostin seurantaa ja monia muita yksityisyyden suojaa nakertavia keinoja käytetään yhä laajemmin.

Nämä ihmisoikeusrajoitukset ovat suhteellisen lieviä ja ehkä jopa hyväksyttäviä. Niidenkin suhteen on silti syytä olla valppaana, erityisesti koska kysymys on meidän kaikkien oikeuksiin kohdistuvista rajoituksista.

Lentokentiltä tutut turvatarkastukset ovat vähin erin laajenemassa muihin liikennevälineisiin, ostoskeskuksiin, hotelleihin jne. Valvontakameroiden kautta isoveli on jo keskuudessamme. Tällaista yhteiskuntakehitystä voi pahoitella, mutta ehkä kyseessä on kuitenkin hinta, jonka olemme valmiita maksamaan paranevasta turvallisuudestamme.

Lähtö kotimaasta usein vaikeaa

Kuvattujen kahden ääripään väliin jää useita terrorismin vastatoimia, jotka kohtalaisen vakavasti kajoavat laajahkojen ihmisryhmien oikeuksiin. Uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus ja kokoontumisvapaus ovat monissa maissa uhattuina hallitusten reagoidessa ja ylireagoidessa terrorismiin kiristämällä otettaan kansalaisyhteiskunnasta.

Joissain maissa harrastetaan niin sanottua profilointia, eli tietyt ryhmät joutuvat etnisen alkuperänsä, uskontonsa tai poliittisen suuntauksensa takia tehostetun valvonnan kohteiksi. Profilointiin liittyy vakavia ongelmia syrjintäkieltojen suhteen, mistä syystä kaikkiin kohdistuvat rutiininomaiset turvatarkastukset ovat ihmisoikeusmielessä paljon helpompi hyväksyä.

Suurin yksittäinen ihmisryhmä, jonka ihmisoikeudet ovat uhattuina terrorismia torjuttaessa, on pakolaiset.

Vainoa tai epäinhimillisiä olosuhteita pakenevat ihmiset eivät nykyisin edes pääse lähtemään kotimaastaan, kun muut maat - länsimaat eturivissä - ovat ulkoistaneet ja yksityistäneet rajavalvontansa lentoyhtiöiden asiaksi henkilön lähtömaassa. Jos yksilö onnistuu pakenemaan kotimaastaan, on hän nykyisin suuressa vaarassa joutua turvapaikkaa hakiessaan kestoltaan rajoittamattoman vapaudenriiston kohteeksi.

Profilointiin viittaavin perustein tietystä maasta tulevat turvapaikanhakijat saatetaan sijoittaa leireihin tai suljettuihin vastaanottokeskuksiin, joista pääsee pois vain poistumalla maasta. Ihmisoikeussopimusten kannalta näissä järjestelyissä on usein kyse mielivaltaisesta vapaudenriistosta.

Terrorismin määritelmä on yleensä avainasemassa, kun YK:n erityisraportoijana arvioin eri maiden terrorisminvastaisen toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Väljät ja kehäpäätelmiä sisältävät määritelmät, taannehtivat lait ja kuolemanrangaistus ovat valitettavan yleisiä ja yleensä osoittavat, että ihmisoikeudet eivät ole saaneet asianmukaista huomiota terrorisminvastaisia lakeja laadittaessa.

Kirjoittaja on Åbo Akademin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori ja Ihmisoikeusinstituutin johtaja. Hän toimii YK:n erityisraportoijana ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisestä ja suojelusta terrorismia torjuttaessa. Hän piti aiheesta juhlapuheen lauantaina Turun Wanhan Norssin kevätjuhlassa.

MARTIN SCHEININ

Julkaistu 7.5.2006 4:06:28

Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:1:2006-05-07,104:140:376841,1:0:0:0:0:0:


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


Toinen pääkirjoitus: Ehdoton kielto kidutukselle

Terrorismin vastaiseen taisteluun vedoten monissa maissa, näkyvimmin Yhdysvalloissa ja Britanniassa, on ryhdytty kaventamaan kansalaisoikeuksia ja ehdottomaan kidutuksen kieltoon on alettu keksiä poikkeuksia. Samalla tavalla esimerkiksi Venäjällä kansalaisoikeuksia on "suhteellistettu".

Kidutukset ja ihmisoikeuksien loukkaukset joissain olosuhteissa hyväksyvä politiikka tulisi pysäyttää alkuunsa. Yhdysvalloissa kannatustaan menettänyt presidentti George W. Bush onkin joutunut kongressissa vastatuuleen. Senaatti hyväksyi lakiehdotuksen kidutuksen selväsanaiseksi kieltämiseksi, vaikka Valkoinen talo oli vaatinut lakiin lievennyksiä. Britanniassa parlamentti torjui pääministeri Tony Blairin esityksen pidätysajan laajentamisesta 90 päivään.

Nämä ihmisoikeuksia puoltavat vastavalkeat ovat osin poliittista taktikointia, eivätkä vielä takaa, että kaupanteko ihmisoikeuksilla olisi loppumassa. Yhdysvaltain presidentin lähipiiristä on edelleenkin viestitetty, että kansalaisten suojelun nimissä miltei kaikki keinot ovat sallittuja.

Valitettavasti tämäntapainen asenne näyttää leviävän. YK:n terrorismin vastaisen toiminnan erityisraportoijana toimiva professori Martin Scheinin muistutti (TS 13.11.), että kidutuksen kiellon ehdottomuudesta ovat livenneet monet valtiot.

Suomessa ja muissa EU-maissa suhtautuminen kidutuskieltoon on ajankohtaista, koska EU:n ja Yhdysvaltain uusi sopimus rikoksentekijöiden luovuttamisesta on parhaillaan eduskunnassa. Scheininin mukaan sopimus sallii myös henkilöiden kauttakuljetukset EU-maiden ilmatilan kautta kolmansiin maihin, joissa epäillään olevan kidutusta käyttäviä salaisia pidätyskeskuksia.

Professori Scheininin huomautukset on tarkkaan tutkittava ennen kuin eduskunta ratifioi luovutussopimuksen. Kidutuskiellosta ei pidä tinkiä missään olosuhteissa. On jo nähty, että hammas hampaasta -politiikka tuottaa vain lisää väkivaltaa.

Julkaistu 15.11.2005 3:05:33

Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:1:2005-11-15;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:340037,1:0:0:0:0:0:


****************


Muuten: YK:n ihmisoikeusraportoija Martin Scheinin "ei pidä pelkästään Yhdysvaltoja syyllisenä.
Liian monet maat livenneet kidutuskiellon ehdottomuudesta.

Olen täysin samaa mieltä Martin Scheininin kanssa, mikä täten myös tulkoon niin "kepututkijalla" kuin muillekin nimimerkillisille leimakirveilijöille tiedoksi - seuraavin Turun Sanomissa 13.11.2005 julkistetuin Martin Scheininin ajatuksin...


************


Ihmisoikeusinstituutin johtaja Martin Scheinin ei pidä pelkästään Yhdysvaltoja syyllisenä
Liian monet maat livenneet kidutuskiellon ehdottomuudesta

ELINA TUUKKANEN

Turun tuomiokirkon ja Aurajokirannan maisemassa, keltaisessa talossa, tehdään työtä, jonka juuret ovat syyskuun 2001 iskuissa ja siinä miten maailma on yrittänyt vastata terrorismiin.

Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja, heinäkuussa YK:n erityisraportoijaksi nimitetty professori Martin Scheinin antaa valtioille viime vuosista yleisarvosanan vähemmän kuin tyydyttävä. Kidutuksen kiellon ehdottomuudesta lipeäminen on hänestä ollut terrorismin vastaisen toiminnan pahin periaatteellinen virhe.

- Menee sinne välttävän, joissakin tapauksissa heikon eli hylätyn puolelle, eli ylilyöntejä on aivan liikaa, hän arvioi.

- Suuri periaatteellinen asia on, kuinka monet valtiot lipsuvat kidutuksen kiellon ehdottomuudesta, jonka piti olla hyväksyttyä kansainvälistä ihmisoikeusnormistoa. Jotkut keskustelevat aikapommiskenaariosta eli siitä saako terroristia kiduttaa, jos tiedetään, että jossakin tikittää pommi. Yhdysvalloissa puhutaan, että tuomioistuimen päätöksellä saisi kiduttaa, Scheinin paheksuu.

Hän on kesästä lähtien ollut yksi YK:n ihmisoikeustoimikunnan erityisraportoijista, vastuualueenaan terrorismin vastainen toiminta ja sen suhde ihmisoikeuksiin. Lokakuun lopulla hän jätti New Yorkissa YK:n yleiskokoukselle ensimmäisen raporttinsa. Kolmivuotisen nimityksen tärkeimpinä työkaluina hän pitää maavierailuja, jollaisten vuoro on vasta tulossa. Niillä raportoija aikoo paitsi selvittää asioita itselleen tulevia raportteja varten myös vaikuttaa maiden käytäntöihin. Scheinin sanoo pyrkivänsä ennen kaikkea yhteistyöhön vaikuttamiskeinona.

Ihmisoikeudet ovat hänelle "se saavutus, jonka ihmiskunta on tähänastisella olemassaolollaan saanut aikaan".

- Että tunnustetaan kaikkien ihmisten yhtäläiset oikeudet ja yhtäläinen ihmisarvo. Kautta vuosisatojen on ollut monia muita malleja rakentaa yhteiskuntaa. Nyt viimeiset 200 vuotta on rakennettu valistukseen ja tasa-arvoon perustuvaa mallia. Sillä on oma maailmanlaajuinen voittokulkunsa, mutta se ei ole mikään helppo asia eikä itsestään selvä pysyvä saavutus, vaan näitä akanvirtoja ja haasteita tulee jatkuvasti.

Sivullinenkin voi joutua selliin

YK:n erityisraportoija korostaa, että terrorismin vastaisissa toimissa kohteina eivät ole vain terrorismiin syyllistyneet ja että ylilyöntien vuoksi voivat sivulliset joutua vaikeuksiin, jopa kidutusselleihin. Tunnetuin tapaus oli New Yorkissa konetta vaihtanut Kanadan kansalainen, jonka Yhdysvallat otti kiinni.

- Siitä seurasi vuoden keikka Syyriaan johonkin täydelliseen rotankoloon ja siellä kidutusta, Scheinin kuvaa. Kanadan vaatimuksista mies lopulta vapautui.

Salaiset vankilat huolestuttavia

Yhdysvallat rajaa kidutuksen määritelmän nykyisin niin ahtaaksi, että heille muunlainen epäinhimillinen kohtelu on hyväksyttävää Abu Ghraibin pahamaineisen vankilan tai Kuuban Guantanamon tyyliin. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole ainoa lipeäjä. Muutkin länsimaat tekevät terrorismin vastustamisen nimissä kompromisseja, joita ei pitäisi tehdä.

- Sitten on tämä kidutus bulvaanien avulla eli ihmisen toimittaminen vaikka Egyptiin tai Omaniin kuulusteltavaksi, kun tiedetään, että siellä käytetään kidutusta keinoa. Britannia haluaa näitä diplomaattisia yhteisymmärryspöytäkirjoja, jotta voi lähettää ihmisiä kidutusta käyttäviin maihin, ja Ruotsikin on tehnyt sen kahden egyptiläisen tapauksessa.

Scheininia huolestuttavat Washington Post -sanomalehden taannoiset tiedot salaisista pidätyskeskuksista, joita Yhdysvallat pitää eri puolilla maailmaa, myös jopa EU:n alueella.

Suomikaan ei ole sivussa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi professori Scheininilta taannoin lausunnon, joka koski EU:n ja Yhdysvaltain välistä uutta sopimusta rikoksentekijän luovuttamisesta. Valmis sopimus odottaa kansallisten parlamenttien ratifiointia. Scheininin mielestä lakia ei pidä hyväksyä, ennen kuin on tehty selväksi, että sopimus koskee vain rikoksentekijän luovuttamista eikä salli henkilöiden kauttakuljetusta Yhdysvalloista johonkin kolmanteen tai neljänteen valtioon.

- Siellä on semmoinen artikla, joka sallii Yhdysvaltojen käyttää EU-maiden ilmatilaa ja summarisen menettelyn perustella myös tehdä välilaskuja silloin, kun ei ole kyse lainkaan rikoksentekijän luovuttamisesta Yhdysvaltoihin vaan pelkästään kauttakuljetuksesta kolmanteen valtioon. Ja nämä ovat juuri näitä kidutettavaksi toimittamislentoja, joista nyt puhutaan.

Profilointia ja valvontakameroita

Muista sivullisiin kohdistuvista terrorismin vastatoimista vakavimpia seurauksia on muutoksilla turvapaikka- ja siirtolaispolitiikassa. Euroopan linnoitusta on rakennettu jo ennen syyskuun 11. päivän iskuja. Politiikassa uutta on maahan pyrkijöiden profilointi ja seulan tiukentaminen esimerkiksi uskonnon ja alkuperäkansallisuuden perusteella. Sen vuoksi arabimaassa vainotun muslimin on tätä nykyä melko toivotonta saada tunnustus pakolaisena.

Jokaista kansalaista koskevat poliisin laajenevat rikostutkintavaltuudet: valvontakamerat, puhelinkuuntelu, puhelujen tunnistetietojen systemaattinen tallentaminen, sähköpostin ja muun internetliikenteen seuranta ja tallentaminen. Yksityisyyden suojan murenee.

- Tämä koskee ihan tavallisia pulliaisia, mutta ehkä se on samalla se, missä ihmiset eniten osoittavat ymmärrystä, että hyvä, me maksamme tietyn hinnan turvallisuudestamme.

Professori Scheinin sanoo Suomessa vuodesta 1985 lähtien murennetun yksityisyyden suojaa suhteessa poliisin tutkintamenetelmiin. Perustelu löytyi tuolloin huumausainerikoksista, nykyisin terrorismista.

- Terrorismin takia on nyt tehty se periaatteellinen avaus, että valtuuksia, joita aikaisemmin oli käytössä vain tehtyjen rikosten tutkinnassa rikoksista epäiltyjä henkilöitä kohtaan, on nyt käytössä myös rikosten ennaltaehkäisyssä. Se on sellainen tyypillinen kaltevan pinnan argumentti.

Britanniaan ja ehkä Turkkiin

YK:n erityisraportoija kertoo lähitulevaisuudessa matkustavansa alustavalle vierailulle Britanniaan. Matkalla selvinnee, suuntautuuko raportoijan ensimmäinen varsinainen maavierailu nimenomaan sinne. Se on mahdollista. Britannia on raportoijan kannalta kiinnostava, sillä viime kesän terrori-iskujen jälkeen siellä käynnistyi lainsäädännön tiukentaminen. Pääministeri Tony Blairin terrorismilait kokivat tällä viikolla vastaiskun parlamentin äänestyksessä. Etukäteen eniten julkisuutta ja kritiikkiä sai kohta, jonka mukaan terrorismista epäillyn pidätys olisi voinut jatkua peräti kolme kuukautta ilman rikossyytettä. Lakiehdotuksessa on Scheininin mukaan ollut arveluttavia kohtia myös sananvapauden kannalta.

Toinen mahdollinen maavierailut aloittava maa on Turkki, jossa terrorismisanan käytöllä on pitkät perinteet kurdien autonomiapyrkimysten tukahduttamisessa.

Yhdysvaltoihin ei ensimmäiseksi

Scheinin sanoo monien odottavan, että YK:n ensimmäinen terrorismin vastaisista toimista kertova erityisraportoija keskittyisi aluksi Yhdysvaltoihin.

- Varmasti Yhdysvallat pitkällä tähtäimellä onkin huomion kohde, mutta se on samalla niin suuri ja monimutkainen kokonaisuus, ettei minusta ole mitään syytä rynnätä ensimmäiseksi sinne.

Scheinin muistuttaa YK:n monivuotisesta yrityksestä saada edustajansa Guantanamon sotilastukikohtaan. Viisi YK:n ihmisoikeustoimikunnan raportoijaa on pyytänyt päästä Guantanamoon, mutta pitkään harkittuaan Yhdysvallat päätyi omalaatuiseen eleeseen: kutsui muodollisesti kolme näistä viidestä tukikohtaan, mutta ei luvannut heille mahdollisuutta keskustella vankien kanssa. Monen mielestä se oli Yhdysvaltojen puolelta suora torjunta.

Yhdysvalloista löytyy raportoijan mielestä merkkejä siitä, että ihmiset eivät enää välttämättä välitä, mitä tapahtuu "muille". Sellainen on kuitenkin vaarallista:

- Jos terroristit pystyvät provosoimaan länsimaiset yhteiskunnat luopumaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, niin silloin terroristit ovat saavuttaneet suuren voiton. Olettaen että heidän pyrkimyksensä on tuhota tämä länsimainen yhteiskuntajärjestelmä.

Julkaistu 13.11.2005 3:06:24

Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2005-11-13,104:3:339684,1:0:0:0:0:0:


§§§§§§§§§§§§§§§§§§


Optimisti puolustaa ihmisoikeuksia

Professori Martin Scheinin sanoo painokkaasti, että ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole hukkaan heitettyä aherrusta, vaan tuloksellista toimintaa. Äkkiseltään saattaisi muuta luulla, kun seuraa katkeamatonta uutisvirtaa maailman sodista, joukkomurhista ja raakuuksista.

Scheinin on juuri lopettelemassa kahdeksan vuotta kestänyttä jaksoaan YK:n ihmisoikeuskomitean jäsenenä Genevessä. Päätyönään hän on valtio- ja kansainvälisen oikeuden professorina Åbo akademissa ja johtaa siellä myös ihmisoikeusinstituuttia.

Kieltämättä Scheininillä on katetta väitteelleen työn saavutuksista.

- Kuolemanrangaistus on poistettu Venäjältä, hän napauttaa vastauksena kysymykseen, miten ihmisoikeuksia on viime aikoina maailmalla kohennettu.

- Se oli hidasta, työlästä ja palkitsevaa. Lännen poliitikot selvittivät venäläisille, että jos haluatte kuulua jengiin, teidän täytyy suostua sääntöihin. Samaan aikaan tulivat juristit ja setvinnät, ettei tässä tai ainakaan tuossa tapauksessa saa teloittaa. Poliittinen integraatio ja juridisen poisrajaamisen metodi täydensivät toisiaan.

Lopulta 1996 Boris Jeltsin antoi asiasta presidentin julistuksen, minkä jälkeen - pian kymmeneen vuoteen - ei Venäjällä ole pantu toimeen kuolemanrangaistuksia. Käytännössä niistä on luovuttu, mikä voi vakiintua myös pysyväksi oikeusnormiksi.

Seuraava valtava kohdemaa on Kiinan kansantasavalta. YK:n ihmisoikeuskomitean töissä Scheinin on käynyt usein puhumassa kuolemanrangaistuksen poistamisesta Pekingissä, eikä hän näe Kaukoidän jättivaltion näkymiä mitenkään ankeina. Kiina on tätä nykyä vasta astumassa mukaan ja ratifioimassa sopimuksia.

- Minään monoliittina en Kiinaa pidä. Siellä esiintyy runsaasti keskustelua asiasta, on eri ryhmiä ja painotuksia, näkemykset iskevät yhteen niin kuin muuallakin. Hankkeita pohjustetaan.

Kiinassa teloitetaan yhä ihmisiä paljon. Scheininin arvion mukaan Kiina saattaisi kymmenessä vuodessa kypsyä poistamaan kuolemanrangaistuksen. Kuitenkin hän huomauttaa, että kyse on ikivanhasta ja vahvan itsetuntoisesta kulttuurista, johon ei juurruteta muutoksia hetkessä.

Scheinin puolustaa universaaleja, kaikille yhtäläisiä, luovuttamattomia ja synnynnäisiä ihmisoikeuksia. YK:n vuonna 1948 antama Ihmisoikeuksien julistus on hänen mukaansa edelleen aivan kelvollinen perusta.

- Eihän se ole mikään suljettu järjestelmä, vaan diskurssi, jota voi luontevasti täydentää, jos tarpeen.

Vaikka YK ei tätä nykyä elä kaikkein voimakkaimpia aikojaan, Scheinin uskoo järjestön pysyvän keskeisessä roolissa. Yhdysvaltojen tämän viikon ratkaisuistakin riippuu, kuinka rakentavaksi YK:n tulevaisuus osoittautuu.

Pitkän YK-tehtävänsä jälkeenkin professori Scheinin jatkaa ihmisoikeuksien parissa. Hän muun muuassa johtaa pohjoismaista yhteishanketta, jossa koulutetaan uusia ihmisoikeustutkijoita. Ja hän jatkaa ihmisoikeuksien seurantaa mm. EU:n asiantuntijana.

50-vuotispäivänään Scheinin tekee viimeisen työpäivän YK:n ihmisoikeuskomitean jäsenenä Genevessä.
VELI-PEKKA LEPPÄNEN

Julkaistu 3.11.2004 3:00:45

Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-11-03,104:7:262764,1:0:0:0:0:0:


******************


Kansainvälisen oikeuden mukaan sota on laiton

Nimekäs joukko suomalaisia kansainvälisen oikeuden tutkijoita pitää Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin laittomana. Seitsemän professoria ja 25 tutkijaa on lähettänyt tiedotusvälineille avoimen kirjeen, jossa sodan oikeutus kumotaan kansainvälisen oikeuden perusteella.

- Kansainvälisen oikeuden mukaan sota on laiton. Se tulisi sanoa ääneen ja myös hallituksen taholta, korostaa tutkija Jarna Petman Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castr´en -instituutista, jossa ajatus kirjeestä syntyi.
Laiton
teko

- Esimerkiksi Ruotsin hallitus sanoi heti, että kyseessä on laiton teko, Petman vertaa.

Kansainvälisen oikeuden toteutumisen ja kehittymisen kannalta on merkittävää, miten valtiot reagoivat toisten valtioiden tekemisiin.

- Ei ole olemassa kansainvälistä eduskuntaa, joka säätäisi lakeja. Kansainvälinen oikeus muuttuu joko uusia valtiosopimuksia tekemällä tai vanhaa oikeutta rikkomalla. Kun oikeutta pari kertaa rikotaan ja kansainvälinen yhteisö on hiljaa, rikkomus hyväksytään uudeksi normiksi, selvittää Helsingin yliopiston virkavapaalla oleva kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, yksi kirjeen nimekkäimmistä allekirjoittajista.

- Olisi edullista, että mahdollisimman moni valtio ottaisi kannan, että sotatoimet Irakissa ovat laittomia. Normistosta ei ole epäselvyyttä, joten sen vuoksi ei ole mahdotonta, että Suomen hallitus toteaisi sodan laittomaksi, Koskenniemi tähdentää.
Laajaa ja
hallitsematonta

- Yhdysvallat pyrkii tuomaan kansainväliseen oikeuteen vaarallisen laajan ja hallitsemattoman ennakoivan itsepuolustuksen käsitteen. Jos Suomen hallituksen kanta voidaan tulkita tämän hiljaiseksi hyväksynnäksi, se on hyvin epätoivottavaa. Pikkuhiljaa itsepuolustuksen määritelmä liukuu sellaiseksi, kuin Yhdysvallat toivoo, Petman varoittaa.

Kirjeen allekirjoittajat koottiin perjantaina muutaman tunnin aikana sähköpostilla. Mukaan saatiin kaikki maan nimekkäimmät kansainvälisen oikeuden tutkijat.

Turun yliopistosta kannanottoon liittyivät rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila sekä kolme tutkijaa ja Åbo Akademista valtiosäännön ja kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin, julkisoikeuden professori Markku Suksi sekä yhdeksän tutkijaa.
MARJA SALEVA

Julkaistu 23.3.2003 1:24:33

Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2003-03-23,104:3:148182,1:0:0:0:0:0:



******************************

Millä perusteella maailmanpoliisi voisi toimia?
4Moraalin maantiede

Jos maapallolle perustettaisiin maailmanpoliisin virka, tehtävänkuvaan kuuluisi huolehtia, ettei ihmisoikeuksia poljeta tai kokonaisia kansakuntia suisteta terroriin ja kuolemaan. Mutta millaisten arvojen pohjalta poliisi voisi toimia? Onko ylipäänsä löydettävissä yhteinen moraali, joka koskee paitsi kaikkia ihmisiä, myös valtioita?

4Olisi aivan päätöntä ajatella, että Suomessa valtiovalta tai joku muu ryhmittymä - esimerkiksi kokkolalaiset - muodostaisivat jatkuvan uhkan muille kansalaisille. Mutta maailman liki 240:stä valtiosta Suomi on poikkeuksellisen onnellisessa asemassa. Epäoikeudenmukaisuus on maailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kun vielä valtiot edustavat hyvinkin erilaisia kulttuureja ja uskontoja, voi tuntua epätoivoiselta koettaa löytää yhteisiä nimittäjiä, joiden varaan maailmaan olisi luotavissa järjestys.

Mutta kyllä sellaisia on. Joitakin patologisia tapauksia lukuunottamatta kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että tappaminen on noin keskimäärin aika ikävä asia. Kidutuskin on varmasti kaikkien paitsi kiduttajien mielestä aivan out.

Jatkuva valehtelu ja epärehellisyys eivät saane suurta kannatusta maailmanväestön keskuudessa.

Täysin perustelematon kanssaihmisten talojen ja omaisuuden polttaminen ei tunnu kenestäkään kivalta.

Lapset pitäisi laittaa kurjimmillakin köyhyysalueilla kouluun eikä tehtaaseen tekemään eurooppalaisille lenkkitossuja.

Vaikka esimerkkejä yhteisistä näkemyksistä on paljon, niiden pakkokeinoinen käytäntöönpano on hyvin erilaista eri paikoissa. Moraalin maantiede on siitä jännittävää, että tärkeät ja vähemmän tärkeät alueet erottuvat selkeästi mutta mielivaltaisesti. Sierra Leone ei ole tärkeä. Itä-Timor on. Afganistan ei ole. Kosovo on. Angola ei ole. Bosnia-Herzegovina on.

Lista on vähän samantapainen kuin jos päivänkakkarasta irrottaa terälehden kerrallaan ja miettii että rakastaako vai ei; tässä vain kysymyksenä on se, mennäänkö hirmutöiden väliin vai ei.

Jostain syystä ei näytä olevan olemassa selkeitä sääntöjä sille, milloin jokin humanitäärinen katastrofi muuttuu niin katastrofiksi, että sille täytyy ihan oikeasti tehdä jotain. Pelkästä ruumiiden määrästä ei ole kyse eikä edes maantieteestä, sillä hornantuutimmaksi kuin joku Indonesia ei oikein enää pääse, ja sinne YK kuitenkin meni.

Kyynisesti voisi ajatella, että humanitääriset katastrofit mitataan tapauskohtaisesti kansalaisten fiiliksen sekä länsimaiden omien poliittisten ja taloudellisten intressien valossa.
Moraalisäännöt
voimassa aina

Yksi syy miksi rajat ylittävä oikeus on käytännössä niin vaikeaa, juontaa siihen, että valtioiden koskemattomuus on perinteisesti koettu hyvin tärkeäksi. Toisen maan sisäisiin asioihin ei puututa, koska pelätään siitä seuraavan "tupenrapinat, vallankumous, kapina, verilöyly, sota ja kauhea katastrofi", kuten asia esitettiin Asterixissa roomalaisille valloittajille.

Dosentti Juha Räikkä Turun yliopistosta muistuttaa, että valtioiden itsemääräämisoikeus on monien mielestä vain hyvä asia.

- Itsemääräämisoikeutta kannatetaan yleisesti, koska on paras päättää itse ne asiat, jotka koskevat vain itseä; siis Kiinaa, Norjaa, Suomea ja niin edelleen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö moraalisäännöt ylipäätään pätisi valtioissa ja niiden välisissä suhteissa. Säännöistä vain ei aina piitata, Räikkä selittää.

Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin puolestaan kertoo, että ihmisoikeudet eivät ole olleet valtion sisäinen asia enää toisen maailmansodan jälkeen. Ne ovat kansainvälisen yhteisön oikeutetun kiinnostuksen kohde, eikä tuo kiinnostus sinänsä ole suvereniteetin loukkaus. Päätöslauselmat, vastalauseet ja talouspakotteet ovat YK:n arkipäivää.

- Ongelmat tulevat voimankäytön alueella. YK:n peruskirjassa ei suoraan viitata ihmisoikeuksiin perusteena väliintulolle, vaan perusteena on "rauhan rikkoutumisen uhka, rauhan rikkominen tai hyökkäysteon olemassaolo". Sotilaallinen väliintulo on silloinkin vasta viimeinen keino, Scheinin kertoo.
Sota kaikkia
vastaan?

Eroavatko ihmisten ja valtioiden väliset moraalikoodit toisistaan? Räikän mukaan eroavat. Esimerkiksi "älä valehtele" on useimmiten hyvä sääntö ihmisille, mutta sopiva diplomaattinen satuilu voi olla ihan ok valtioille; seuraukset ratkaisevat.

Yhden teorian mukaan yhteiskunta syntyi aikanaan siten, että ihmiset olivat ensin sodassa kaikkia vastaan, kunnes huomasivat, että liittoutumalla pärjää paremmin. Elämäkin muuttuu mukavammaksi, kun kauppareissulla ei tarvitse pelätä joutuvansa naapurin hyökkäyksen kohteeksi.

Jotkut ajattelevat, että kansainvälisissä suhteissa tällainen "sota kaikkia vastaan" on säilynyt näihin päiviin. Maailma on anarkinen eikä ole olemassa kansainvälistä oikeutta, joka olisi sekä kattava että toimiva. YK on yritys kehittää maailmaa tähän suuntaan. Sama pätee Yhdysvaltain johtamaan "kansainväliseen yhteisöön" tai vaikka siihen, että sotarikolliset ja diktaattorit eivät voi huseerata miten tahtovat.

Väitteet valtioiden välisestä anarkiasta tai epäilyt, etteivät moraalisäännöt jostain muusta syystä koske valtioiden välisiä suhteita, ovat kuitenkin outoja. Kenties ne johtuvat enemmänkin diktaattorien halusta pysyä vallasta kuin todellisesta asiaintilasta.

Räikän esimerkki on valaiseva:

- Jos valtioiden ensisijainen intressi onkin toimia omien kansalaistensa parhaaksi, tästä ei seuraa, että saa toimia miten vain. Onhan jalkapallojoukkueen valmentajallakin intressi toimia joukkueensa hyväksi, mutta ei hän silti saa mennä murhaamaan kilpailijajoukkueen pelaajia - vaikka siitä olisikin sarjataulukollista hyötyä.

Moraalisääntöjen lisäksi valtioiden välillä on olemassa myös juridisia sääntöjä: ennen kaikkea ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948 ja sitä seuranneet ihmisoikeussopimukset. Eri asia tietenkin on, että niiden soveltaminen on välillä hyvinkin luovaa.

- Ei ole mahdollista luoda standardeja, milloin ihmisoikeuksia on loukattu "tarpeeksi" jotta ulkopuoliset saavat tai heidän pitää puuttua erilaisiin katastrofeihin. Puuttumista on sitä paitsi niin monenlaista. Rauhanturvajoukot tai jopa rauhaan pakottamista toteuttavat maajoukot ovat yksi asia, ohjuksin ja pommein tuhansien kilometrien päästä toteutettava "puuttuminen" kokonaan toinen. Edellisellä on yleensä suora yhteys ihmisoikeuksien turvaamiseen, jälkimmäisellä yhteys on etäinen ja kulkee sotilaallis-strategisten päämäärien kautta, Scheinin uskoo.
Tulokset
ratkaisevat

Kun presidentti Mauno Koivisto oli huolestunut tavasta, jolla Kosovoa rauhoitettiin, hän muistutti, että kansainvälisiä asioita hoitamaan on perustettu YK, ja vain sillä on halutessaan mandaatti hoitaa esimerkiksi sellaisia kriisejä kuin Kosovo.

Yhdysvaltain johdolla toiminut "kansainvälinen yhteisö", johon pääsivät mukaan kaikki ne, jotka olivat samaa mieltä asiasta, ei Koiviston mielestä ole demokraattinen eikä oikea tapa hoitaa kriisejä.

Että väärin sammutettu, vai?

Siinä mielessä kyllä, että jos maailmanpoliisi on olemassa, olisi paikallaan, että se olisi nimitetty yhteisesti. Jos arvostetaan laillisuutta, ja halutaan ettei kansainvälisiä suhteita hoideta pelkästään vahvemman oikeudella, pitäisi panostaa vahvasti nimenomaan johonkin sellaiseen kuin YK.

- Säädökset ja säännöt kyllä ovat olemassa, mutta tosiasiallinen päätös niiden toimeenpanemisesta riippuu vahvimmista valtioista, jotka näitä sääntöjä eivät välttämättä noudata. Mielestäni kansainvälisissä asioissa kaikki riippuu seurauksista. Jos YK ei kerta kaikkiaan kykene päättämään "yhdessä", että teurastus lopetetaan esimerkiksi Kosovossa, on mainiota, jos USA hoitaa homman. Mutta tietysti olisi kiva, jos prosessi tapahtuisi kansainvälisen oikeuden mukaan, niinhän ei nyt ole, Räikkä muistuttaa.

ROOPE LIPASTI

Julkaistu 10.10.1999 0:42:25


Lähdelinkki: http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:1999-10-10,104:12:34731,1:0:0:0:0:0:


PS. Tämän keskustasaitin suunnaton suosio - verrattuna esim. demari- ja porvari-saittien keskustelun kituvaisuuteen ja näivettyneisyyteen - tuskin sentään ihan kokonaan selittyy "JormaKKorhosen" säännönmukaisesti toistuvilla traumaattisilla paluilla "Kekkosen aikaan".


Tunnustusta toki JKK:lle sinnikkyydestä ja uutteruudesta, vaan keskustasaitin "suosion" taustalla täytynee kaiketi olla muutakin - raadollista eli peräti inhimillistä - poliittista houkutinta eli "hunajaa"?


"Tiedämme kyllä, mitä (kultaisella) keskitiellä seisoville tapahtuu. Heidän ylitseen ajetaan."

[Aneurin Bevan (1897 - 1960), englantilainen poliitikko]

... ja ihmisiä kuolee siihen niin kuin mihin tahansa muuhunkin tautiin."

[Oscar Wilde (1854 - 1900), amerikkalainen kirjailija]


"Ohjelmahan todisti, että vankeja kohdellaan erittäin asiallisesti ja hyvin."

Muustako - vaiko yleensäkään mistään - siis viis?

Kannattaa varmaan katsoa MOT-ohjelma oikein ajatuksen kanssa uudestaan. Tai ainakin lukea "Ensimmäisen valtakunnan vieraana" -Guantanamossa käynnin käsikirjoitus - oikein hitaasti...



http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma




"TV1, MOT 8.5.2006

Toim. Kati Juurus



Ensimmäisen valtakunnan vieraana





Vangin huuto :

Why we are here, please you check for it, if you are looking for justice, you ask for it… about my situation. Please, you check for me, please! Why the American troops they keep me here? The American government is wrong!



Harry B. Harris Jr. (vankileirin johtaja):

I’m honoured to serve here in Guantanamo.

I love that part of my job! I love doing something that’s relevant in the global war on terror, and I truly believe that the mission here in Guantanamo is vital to our ability to win in the global war on terror.



Guantanamo-vangin Sisko:

Viime elokuussa veljeni soitti minulle lakimiehen avulla. He ottivat yhteyttä ja sanoivat, veljesi on elossa. Olin iloinen. Itkin puhelimessa ja sanoin, että luulin hänen kuolleen.



Sisko:

Hän sanoi: viranomaiset ovat julistaneet minut syyttämäksi. Jos Jumala suo, tapaamme kohta.



PUHELINKESKUSTELUSTA ON PIAN VUOSI. MUTTA VELI, ADEL HAKIM ON YHÄ POISSA. KAUAN SITTEN AMERIKKALAISET VEIVÄT HÄNET VANKILEIRILLEEN KUUBAAN. SISKO ELÄÄ NYT PAKOLAISENA RUOTSISSA. SOTA TERRORISMIA VASTAAN ON EROTTANUT HEIDÄT.



Sisko:

Hän oli hyvin iloinen ja toiveikas kun me, kaikki sukulaiset, saatoimme hänet matkaan. Hän matkusti tavaraa mukanaan. Se oli viimeinen kerta, kun näin hänet.



He ovat kotoisin Länsi-Kiinasta, missä heikäläisiä, uiguureja, vainotaan. Kotona työtä on vaikea löytää. monet uiguurit elättävät perheensä tekemällä kauppaa Keski-Aasiassa. Niin teki myös Adel Hakim, ennen kuin painajainen alkoi.



Sisko (kirjoittaa):

Veli, älä ole huolissasi. Kiinnitä huomiota omaan terveyteesi.



Lupaamme yrittää viedä kirjeen perille.



Yhdysvaltain vankileirikokeilu Guantanamon laivastotukikohdassa jatkuu viidettä vuotta. Syyskuun 11 päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001 Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Alkoi sota terrorismia vastaan. Guantanamoon oli määrä lähettää terroristeista pahimmat.



Katie Hanft:

This is a cell which is indicative of a non compliant detainee, a non-compliant detainee wears orange. They will be given a very, very basic issue items. They fall into two categories, they are disciplinary, those that don't follow the rules of the camp. They will spend time on the disciplinary block depending on the level of the complaints that they were act before depending on the defense they were they will go to the disciplinary block. The only difference between this cell and the discipline block is that this out of wall will be covered by plexiglass so that they cannot throw anything at the guardforce.



Katie Hanft:

Those detainees that assault either physically with hard object or with bodily fluids either the guardforce of another detainee will be send to segregation for a period of time.



Katie Hanft:

That doesn't happen all that often, when they get unhappy with something – they can get unhappy about a lot of things. They can get unhappy about their being here for a long period of time and not knowing what their legal status is, any number of things can set them off.



Mieleen ovat syöpyneet kuvat kyyryyn pakotetuista oranssipukuisista vangeista, joiden suut ja silmät oli peitetty ja kädet sidottu selän taakse. Ensimmäinen leiri, Camp X-ray on nyt tyhjillään. Köynnökset ovat vallanneet vankihäkit.



Vajaata 500 vankia säilytetään Camp Deltaksi nimetyssä vankileirissä, joka koostuu lukuisista eri tasoisista vankilaosastoista.

Vankeja vahtii noin 5000 sotilaan henkilökunta. Lisäksi tukikohdassa asuu noin 3000 merijalkaväen sotilasta ja heidän perheenjäsentään.



Yhdysvallat kutsuu Guantanamossa säilyttämiään vankeja laittomiksi vihollistaistelijoiksi. Se katsoo, ettei heihin tarvitse soveltaa Geneven sopimusta sotavankien kohtelusta. Vankileiri on kaiken kansainvälisen oikeuden ulkopuolella.





Koskenniemi:

Se on täysin poikkeuksellista. Mun oman ammatillisen kokemukseni aikana mitään vastaavaa ei ole sattunut. se on sekä oikeudellisesti, moraalisesti että poliittisesti suurimpia skandaaleja mitä, mihin voin kuvitella että demokraattinen valtio vois osallis…syyllistyä.





Suurin osa vangeista ei edelleenkään tiedä, mistä heitä syytetään. Heillä ei ole aavistustakaan, miten pitkään heitä aiotaan täällä säilyttää.

Guantanamoa verhoaa salamyhkäisyys, vaikka Pentagon onkin viime viikkoina joutunut antamaan julki tietoja vankien kuulusteluista ja nimistä.



Vaikka meidät pitkän paperisodan jälkeen päästettiin vierailulle Guantanamoon, emme suinkaan saaneet kuvata mitä vain. Nauhamme tarkistettiin ja osa materiaalista pyyhittiin pois.

Meidät majoitettiin amerikkalaista lähiötä muistuttavalle rivitaloalueelle, jossa meitä vahdittiin vuorokauden ympäri.



Meidät haluttiin saada uskomaan, että Guantanamossa on nyt kaikki hyvin.



Harry B. Harris Jr.:

I believe that mistakes may have been made, were made, in the early parts, or in the history of the detention operations here at guantanamo, but I believe that over the last several years, we have gotten better.



Vanginvartija:

They have comforts they never had. You know, it’s you got three hit meals per day and a bed to sleep on. It’s… I would be happy if I didn’t have that before.



YK JA MONET MUUT KANSAINVÄLISET TOIMIJAT OVAT VAATINEET GUANTANAMON VANKILEIRIN SULKEMISTA. JOPA PRESIDENTTI BUSH ON ILMOITTANUT, ETTÄ HÄN MIELELLÄÄN SULKISI GUANTANAMON, JOS SE OLISI MAHDOLLISTA. TODELLISUUDESSA SULKEMISESTA EI NÄY MERKKEJÄ.

LEIRILLE ON RAKENTEILLA KOKONAINEN UUSI VANKILA MIELISAIRAILLE, SILLÄ MONET VANGIT SEKOAVAT LOPULTA.

SAMOIN RAKENTEILLA ON UUSI ERITYISVARTIOITU JA HURRIKAANINKESTÄVÄ VANKILAOSASTO NUMERO 6



Harry B. Harris Jr.:

It’s not that we’re making the facility bigger, it’s that we’re making the facility better!



Osasto 5:ssä on tilat sadalle vangille. Täällä säilytetään eristyksessä erityisen vaarallisina pidettyjä vankeja tai sellaisia, joilla on amerikkalaisten mielestä erityisen paljon tiedusteluarvoa.



Vangin huuto:

The American troops, they took me from taleban prison. Why, if during the war I was inside the prison of Taleban? Why they keep me in here 'til today? You ask about that, please, you ask for it… about my situation. Please you check for me, please.

My family name Bukhari, first name Abdul Hakim, why they keep me still today here?



Meidät komennetaan eteenpäin.



On mahdotonta tietää, miksi epätoivoissaan huutava vanki on täällä. Vain kymmentä Guantanamon vankia vastaan on tähän mennessä esitetty selkeät syytteet sotarikoksista.



Mot: ten?

Bruce Roberts: ten.

Mot: That’s not very many?

Roberts: Out of the population here, which is approximately 490 we have ten that have formal charges. We have more cases that are pending, that will be charged in the near future

Mot: How many?

Roberts: Right now we’re not exactly sure…





Guantanamon vangit on kuulustellut niin sanottu tribunaali. Se antaa esityksen siitä, vieläkö vankeutta jatketaan vai voiko vangin joko siirtää tai vapauttaa.



Halutessaan vanki saa testauttaa statuksensa kerran vuodessa niin sanotulla hallinnollisella arviolautakunnalla. Viimeisimmällä kuulustelukierroksella 22 vankia esitettiin vapautettaviksi ja 119:ää siirrettäviksi muualle. Loppujen vangitsemista haluttiin jatkaa.



Pääsimme hetkeksi seuraamaan arviolautakunnan istuntoa, tosin ilman kameroita. Tutkittavana olleelle nuorelle jemeniläiselle vangille ei kerrottu mistä häntä syytetään tai miksi häntä pidetään vangittuna. Puolustusasianajajaa ei ollut.

Kun vanki yritti kertoa meille tarinansa, meidät poistettiin salista.



Tom Quinn: The factors are the threat that the detainee presents to the United States and its allies and the intelligence value that can be gained from the detainee.

The threat is they may return to the battlefield and wage war on the US and its allies

Mot: What battlefield is that?

TQ: The world.



Vankeja on kuulusteltu yli neljä vuotta. Heille on esitetty samat kysymykset, uudelleen ja uudelleen.



Mot: What if a detainee doesn’t pose a threat anymore but has intelligence value, what will happen to him?

Tom Quinn: We don’t say no threat, we say a treat that no longer warrants continued detention. If the board comes to that conclusion, but feel that there is still intelligence value that can be gained, we will normally come to a conclusion to continue the detention.

Mot: What is the intelligence value these peope may still have?

Tom Quinn: All I do say, after the London bongings, there were a lot of questions asked of the detainees here in Guantanamo, and some answeres were gained.



Harry B. Harris Jr.:

The truth of the matter is : there is a lot we can learn from the detainees, and there is a lot they can tell us that they have not told us..



Meille esitellään yksi kuulusteluhuoneista, mutta kuulustelumetodeista ei kerrota muuta, kuin että ne noudattavat armeijan manuaalia.



Harry B. Harris Jr.:

The recruitment of members of al-Qaeda and the Taliban, the recruitment of jihadists to fight against us, that is a very interesting and rich field of study.



Mot: Will they have intelligence value forever?

Tom Quinn: Well, that’s a great question! You know, in the perfect world, no



Harry B. Harris Jr.:

These are dangerous men, make no mistake about it, Kati, these are dangerous men, they were captured on the battle field, trying to kill Americans, trying to kill coalition forces, they’re members of al-Qaeda, members of Taliban and other jihadists, extremist organizations.



Mutta osa vangeistahan on jo todettu syyttömiksi.



Mot: What was the war that the uighurs were participating in?

Harry B. Harris Jr.: I don’t know, they were participating in Afghanistan, some of them were. Now we make it a policy in the United States not to discuss the individual cases in how we captured the individual detainee.





Se onkin ymmärrettävä tiedotuslinja. Yksittäisistä tapauksista on nimittäin alkanut paljastua yhä enemmän tietoja, jotka kertovat sotilasviranomaisten tehneen pöyristyttäviä virheitä.

Yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Mark Denbeaux julkaisi hiljattain raportin, jota varten hän oli käynyt läpi Pentagonin julkistamat nimettömät tiedot 517 vangin kuulusteluista. Raportista käy ilmi, että alle puolet vangituista oli pöytäkirjojen mukaan suorittanut niin sanottuja vihamielisiä toimia Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan, vaikka vihamielisen toimen määritelmä oli hyvin laaja.



Vain kahdeksaa prosenttia vangeista pidettiin varsinaisina Al Qaidan taistelijoina.

Ja vain viisi prosenttia Guantanamon vangeista oli amerikkalaisten joukkojen itsensä pidättämiä. Amerikkalaiset olivat luvanneet vihollistaistelijoista usean tuhannen dollarin palkkion kiinniottajille. Amerikkalaisille siis myytiin ilmeisesti ketä sattuu, muka vihollistaistelijoina.



Mutta Guantanamossa näistä virheistä ei puhuta, eikä niitä haluta uskoa tapahtuneen.



Harry B. Harris Jr.:

I believe all the folks that were brought here to Guantanamo, were originally enemy combatants. They were either taken off the battle field, or they were capture running from the battlefield.



Mutta entä 22 uiguurivankia?

Jopa Yhdysvaltain sotilasviranomaiset ovat todenneet osan heistä syyttömiksi, ja on syytä epäillä, ettei lopuillakaan ole mitään tekemistä Al Qaidan, Talebanin tai ylipäätään amerikanvastaisen terrorismin kanssa.



Mot: Do you know anything about the uighurs that are being held here?

Vanginvartija:: The uighurs? I have no idea what that is.

Vanginvartija: The who?

Mot: The Uihgurs.

V: No, I don’t even know who that is.

Vanginvartija: I try not watch the news, like I said, I rather, the least amount of stuff I know about here, I just I want to do my job, I don’t want to know where they’re from.



KIINA ON VAATINUT UIGUURIVANKEJA ITSELLEEN, MUTTA YHDYSVALLAT EI OLE HALUNNUT LUOVUTTAA HEITÄ, SILLÄ HE OLISIVAT VAARASSA JOUTUA VANKILAAN KIINASSAKIN. KIINAN HALLITUS PITÄÄ UIGUUREJA SEPARATISTEINA. IHMISOIKEUSRAPORTIT KERTOVAT UIGUURIEN KIDUTUKSISTA, LAITTOMISTA VANGITSEMISISTA JA TELOITUKSISTA.



YHDYSVALLAT ON YRITTÄNYT TARJOTA UIGUUREISTA 15.TTÄ MM SUOMELLE, MUTTA TÄHÄN ASTI KUKAAN EI OLE SUOSTUNUT OTTAMAAN HEITÄ VASTAAN.

UIGUUREITA ON PIDETTY VANKEINA CAMP IGUANA-NIMISELLÄ OSASTOLLA.



Katie Hanft: Camp Iguana is very much like this except that they have a full kitchen on Camp Iguana. They have their washers and dryers at Camp Iguana. They are set up a little bit differently and they have more access in and out of their housing area. They are not restrained the way they are if they have live here.

Katie Hanft: As you can see there are 12 beds on each of the beds you will see everything that they will get here in Camp 4.



Katie Hanft: They wear white uniforms. White in muslim societies are a sign of having achieved something very, very high in status or very good. And so, that's a sign of respect that others should give them when they see them in their white uniforms.



Katie Hanft: One of the newest issue items for their uniform is the basketball shoes. Because we have introduced a basketball court to them, which they like to play. Different ethnic groups like to play the different things – the arabs like to play soccer, the afganis might like to play the basketball, it all depends and they all come out in the afternoon and play together about 20 of them at any given time.

The uighurs don't play too much. They don't really play a sport, they'll join in with the others if they feel like it. But they're not really big sportsmen.



Mot: can we meet them?

Katie Hanft: No, you're not allowed to meet the detainees.

MOT: miksi?

KH: Because admiral said no-one's allowed to meet the detainees.



Harry B. Harris Jr. :The issue is that they are, they were at one time, enemy combatants. They’re no longer enemy combatants, and that’s the reason we don’t allow media to meet with them.



Mot: You are the ones who put them here in the first place, it was a mistake, so shouldn't they be given asylum in the US?

Harry B. Harris Jr. : That’s a good question and that’s a question that’s well beyond my ability to answer.

So you’ll have to go to Washington to receive the answer to that question.



Lähetimme Yhdysvaltain ulkoministeriöön haastattelupyynnön, mutta ministeriö ei halunnut kommentoida asiaa.



Uiguurejakaan emme saa tavata, mutta tapaamme sen sijaan heidän lakimiehensä Sabin Willettin. Hän on bostonilainen juristi, jonka toimisto on ottanut 12 Guantanamon uiguuria ilmaisasiakkaikseen. Yksi heistä on on Adel Hakim, Ruotsissa asuvan pakolaisnaisen veli.



Sisko (kirjoittaa):

Lapseni aina kyselevät, missä setä on. Näkemiin, veljeni.



Sabin Willett oli Guantanamossa tapaamassa uigureita samaan aikaan kuin me yritimme samaa.



Mot: A letter…

Sabin Willett: Oh, thanks… A letter for Adel?

Mot: Yeah.

SW: Well you know we’re going to see him this weekend but we actually can’t leave it with him because base rules say all mail has to be cleared first.



Willetin avulla Hakimin ja muiden uiguurien tarinat alkavat hahmottua.





Sabin Willett:The 2 lead clients, the ones we met last July are Abu Bakker Qassim and his friend Adel Abdu Hakim. Two men who left, what they call Turkestan which the Chinese call Xinjiang province in the far western part of China, in 2000 and 2001 respectively.



Sabin Willett: They left because there was no work, because there was pressure on Muslims in China.



Sabin Willett: They both met in the market place of Bishkek in Kirgistan, they were trying to make their way selling hardware and it wasn’t working out. One of the fellows, Qassim, he came from a family that were saddlers so he had some connections in the leather making world and there is a factory in Istanbul where Uighurs were working, that he’d heard about. So the men thought “well, let’s go to this factory, maybe we can find work.” Their plan was to go to Pakistan, get a visa into Iran, which someone told them was easy, then get a bus and go across Iran to the Turkish border and then cross.



Mutta Pakistanissa asiat mutkistuivat ja heille kerrottiin, että viisumihakemuksessa menisi kolmisen kuukautta.



Sabin Willett: So they were having to cool their heels in Pakistan and someone said there’s this Uighur village in Afghanistan where you could go and you could, they’ll feed you and you can help build huts and latrines and things… so there they went.



Kuulustelupöytäkirjoista on löydettävissä sama tarina. Mutta niissä kuulustelijat väittävät kylää Talibanin tukemaksi sotilasleiriksi. Kuulusteltavat uiguurit eivät asiakirjojen mukaan tunnu ymmärtävän Taliban-syytteistä mitään. Yksi pöytäkirjoista on ilmeisesti Adel Hakimin. Kuulusteltava yrittää parhaansa mukaan vakuuttaa olevansa vain tavallinen bisnesmies eikä mikään taistelija.



Sabin Willett: So, There they were when 9/11 happened and when the US bombing happened in October. And from there they fled with a total of 17 men, all of them were rounded up by Pakistanis and sold to the Americans for bounties.



Sabin Willett: Each of our clients was told, and this was in the first half of 2002, each of them was told by the Americans: ”a mistake has been made, you know we realise you’re not a terrorist.”



Sabin Willett: So they thought "oh good we’re going to be released". June came and they were put on an airplane and they were sent to Guantanamo and they’ve been in Guantanamo ever since.



Sabin Willett: Well, at some point the Americans figured out that in fact these guys have nothing to do with al qaida or taleban or the war on terror, any of that. But they were stuck, what do they do with them. They’re here in Guantanamo, there’s no country to take them, including, I regret to say, my own, and the US has been basically trying to hide this situation because they don’t have a way to fix it.





Kaksi vuotta sitten Yhdysvaltain korkein oikeus salli vihdoin Guantanamon vankien valituksia käsiteltävän Yhdysvaltain oikeusistuimissa. Sabin Willet vei Hakimin ja Qassimin vangitsemisen oikeuteen viime kesänä.





Sabin Willett: On December 22nd the judge finally ruled and it was a heart-breaking ru8ling because he said: ”the imprisonment is illegal. But I as a judge can do nothing about it.” The next day we filed an appeal.



VETOOMUSTUOMIOISTUIMEN PITI KÄSITELLÄ HAKIMIN JA QASSIMIN JUTTUA ENSIMMÄISEN KERRAN TÄNÄÄN.



Sabin Willett: We talk to our clients every couple of months and … we told them about, well we filed a brief and the govenrmnet filed a brief and we filed another brief but nothing’s happened. And we talk to them about the efforts that we’ve made with foreign countries to try to gain a country that would provide a home for them…

So there’s nothing you can report, there’s no real progress.



Sabin Willett: Quite frankly, if I was the foreign minister of Finland, I would say: "Secretary Rice, I’ll do this for you and here’s what I want you to do for me, right? You have this little public relations problem with these uighurs which I will solve for you and meanwhile here’s something that I kind of would like from the United States."



Erkki Tuomioja näkee asian toisin.



Tuomioja: Me otamme pakolaisia UNHCR:n kautta heidän tänne, tai he sellaisia, joillekka he etsivät turvapaikkaa.



Koskenniemi: Ilman muuta suomi ois voinut ottaa heidät vastaan, siis kyllähän heitä voi käsitellä pakolaisina siinä mielessä että niiden faktojen perusteella jotka meidän tietoomme on tullut, he tulevat tämän vuoden -51 YK:n pakolaissopimuksen, pakolaismääritelmän alaisuuteen. Heillä on syytä olettaa että he joutuvat kotimaassaan vainon kohteeksi.



Koskenniemi: Nyt kun heitä on sitten tarjottu Suomelle ja ymmärtääkseni myös muille maille, niin tässä vedotaan sitten näiden maiden hyväntahtoisuuteen, siihen moraaliseen velvollisuuden tunteeseen joka näissä maissa on tai jota ei ole, suhteessa tällaisiin avuttomiin yksilöihin.



Mot: Mikään ei estä periaatteessa laissa sitä, että näitä uiguureja…

Tuomioja: Tämä on selkeä järjestelmä ja sitä ei oo siihen sinänsä syytä lähteä sitä muuttamaan.



Koskenniemi: Jos nyt kuitenkin tarkastellaan näitä yksilöitä joita asia koskee, niin tämä perustelu on kerrassaan kelvoton ja moraalisesta näkökulmasta voi helposti asettaa sen kyseenalaiseksi. Tämä kiintiöpakolaisuuden määritelmä yleisesti ottaen, tai sen soveltaminen yleisesti ottaen varmaan on tyydyttävää poliittisesti, mutta yksittäistapauksissa niinku tässä tapauksessa johtaa tä..täyteen brutaalisuuteen näitä yksilöitä kohtaan.



Mot: Kuinka paljon tähän asiaan liittyy se, että ei haluta ärsyttää Kiinaa? Nämä ihmisethän ovat Kiinan kansalaisia.

Tuomioja: Ei millään tavoin, ei millään tavoin.





Suomessa asuu ennestään nelisenkymmentä uiguuria. Heistä muutamat kokoontuivat kuuntelemaan, kun uiguurisopraano Dilber piti keväällä konsertin Helsingissä.





Tair: paljon uiguureja Suomessa työskentelevät tällä hetkellä sairaalassa, lääkärinä, sairaanhoitajana, lääkintähoitajana. Paljon nuoret uiguurit suomessa opiskelevat ammattikorkeakoulussa ja lapset opiskelevat koulussa tietenkin.



Päivi keskitalo: Mä uskallan puhua omista asiakkaistani ja sanoisin että he ovat sopeutuneet erinomaisesti. Eli monet oppivat suomenkielen hirveän nopeasti, käyvät ahkerasti kielikursseilla ja ovat löytäneet hyvin töitä eli tää on ehkä yks parhaiten integroituvia ryhmiä.





MYÖS SUOMEN UIGUURIT OVAT OLLEET HUOLISSAAN GUANTANAMON VANGEISTA.



Tair: Minun pitää kertoa uguurinkielellä tämä:

Me Suomessa asuvat uiguurit olemme kirjoittaneet vetoomuksen, jonka toimitamme Suomen hallitukselle.

Me uskomme että hallitus tutkii tämän asian ja ottaa heidät, uiguurit jotka asuvat Guantanamossa, Suomeen. Jos näin käy, me uiguurit jotka asumme täällä autamme koko sydämestämme kaikin tavoin miten vain pystymme, että he sopeutuisivat Suomeen mahdollisimman nopeasti.



Tuomioja: Jos tulee uusia esityksiä niin ainahan ne käsitellään, mutta en usko, että tämä periaate tästä muuttuu.



Koskenniemi: Vedoten vanhaan politiikkaansa Suomi tavallaan kieltäytyy tunnustamasta tätä tilanteen poikkeuksellisuutta, sitä moraalista ja poliittista skandaalia, jonka Yhdysvallat on saanut aikaan.



VANKEUS ON KÄYNYT UIGUUREILLE VUOSI VUODELTA RASKAAMMAKSI.



Sabin Willett: One of our clients was… at the end of last year he finally had had it. Because, you know, they told him he was not a combatant months and months before and there he still was. So he went on a hunger strike and I found myself begging him to eat, which is really not my role as a lawyer.



Guantanamon lääkärikuntaa on paheksuttu mm. vankien kivuliaasta pakkoruokinnasta. Vankileirin sairaalan johtaja ei halua näyttää kasvojaan, eikä kertoa nimeään julki.



Sairaalan johtaja: This is the nasal grastric tube that we use whenever we intrally feed on one of the hungerstrikers who requires nutritional support. We'll put a numbing medication gel in the notstril of the detainee, and we will lubricate the tip of the nasal gastric tube and then we will gently put it down until it gets into the stomach.



In general they are co-operative with the process, not always, but in general.



Mot: How many suicide attempts have you had over the years?

Sairaalan johtaja: I think it’s 39 now. No-one has succeeded.

Sairaalan johtaja: How the suicides are attempted? Hanging. Some have managed somehow to get a sharp piece of metal or something and to cut themselves, that has happened. There is some self injurious behaviour that we don’t classify as attempts, some will bang their heads for example.



Sabin Willett: When history is finally written of Guantanamo, I think that the uighurs will turn to be the rule, rather than the exception. Not to say that there aren’t people here who were, there are people who were enemy soldiers, there are very few people here who were criminals or terrorists, but most of the population here are people who were sold by the Northern Alliance or the Pakistanis for a few bucks.



Sisko: Näen jatkuvasti unta, että hän koputtaa oveen ja tulee luokseni.



SABIN WILLETT LÄHETTI NÄHTÄVÄKSEMME MUISTIINPANOT, JOTKA KERTOVAT VIIMEISESTÄ TAPAAMISESTA ADEL HAKIMIN JA ABU QASSIMIN KANSSA. VANGIT OLIVAT KEHLEISSA JA KÄSIRAUDOISSA, KUN LAKIMIEHET TULIVAT HEITÄ TAPAAMAAN. TÄSSÄ OTE MUISTIINPANOISTA:

Lukija:

Olemme yrittäneet pyytää sotilasviranomaisilta, että Camp Iguanan vangit saisivat perustaa puutarhan. Pyynnöt on evätty.



Miehet kertoivat silti aloittaneensa puutarhanhoidon. He ovat keränneet saamistaan hedelmistä ja vihanneksista siemeniä ja istuttaneet niitä maahan.



He ovat muokanneet maata raaputtamalla sitä lattiaharjan kädensijan metallisella päällä. He ovat kostuttaneet maata saamallaan juomavedellä ja kaivaneet siemenille urat muovilusikoilla.

He kertoivat, että Camp Iguanassa kasvaa nyt mm sitruunapuu, joka on noin kahden tuuman mittainen.



TÄNÄÄN ADEL HAKIM EI ENÄÄ OLLUT HOITAMASSA PUUTARHAA. VIIKONLOPPUNA ILMOITETTIIN, ETTÄ HÄNET, JA NELJÄ MUUTA GUANTANAMON UIGUURIA ON SIIRRETTY ALBANIAAN. TIETTÄVÄSTI MIEHIÄ ON KEHOTETTU HAKEMAAN ALBANIASTA TURVAPAIKKAA. GUANTANAMOSSA ON EDELLEEN VANGITTUINA 17 KIINAN UIGUURIA JA NOIN 460 MUUTA VANKIA. HEIDÄN KOHTALONSA ON EDELLEEN HÄMÄRÄN PEITOSSA."


Lähdelinkki: http://www.yle.fi/mot/kj060508/kasikirjoitus.htm

PS. OW:lle ennätti lyhyen elämänsä aikana kertyä kokemusta sekä vankilassaolosta että - ajattelusta, aina pirullisuuteen asti...

Lue lisää - - >

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016282586

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016297128