Suomen valtiojohto on pääministeri Matti Vanhasen johdolla ryhtynyt kiirehtimään EU:n perustuslain pikaista ratifiointia. Samalla se torjuu vaatimukset kansanäänestyksen järjestämisestä väittämällä, ettei EU:n perustuslaki tuo muutoksia Suomen asemaan eikä unionin perusluonteeseen.
Heti aluksi on kysyttävä, että jos EU:n perustuslaki ei kerran muuta mitään, miksi sen kaatuminen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä sitten aiheutti niin suuren sekasorron?
Tosiasiassa EU:n perustuslaki muuttaa monia asioita, jotka koskevat jäsenmaiden asemaa ja EU:n perusluonnetta.
Ensinnäkin perustuslailla perustetaan uusi Euroopan unioni, joka "sovittaa yhteen jäsenvaltioidensa politiikat". Tämä uusi EU on "oikeushenkilö" – käytännössä valtio –, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta.
Määräenemmistöpäätökset tekevät lopun pienten valtioiden nykyisistä, pienistä vaikutusmahdollisuuksista, kun veto-oikeus poistuu.
Perustuslaki sinetöi EU:n kautta tapahtuvan sotilaallisen liittoutumisen, sillä "unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan".
Kaiken lisäksi "jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan".
Perustuslain määräykset jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistämisestä tuovat nekin toteutuessaan suuria muutoksia suomalaisten elämään.
EU:n perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella. Suomalaiset unionin perustuslain kannattajat sanovat, että jo nyt EU:n lait ovat Suomen lakien yläpuolella. Tämä on totta, mutta nykyinen tilanne perustuu petokseen, jolla EU-jäsenyys myytiin suomalaisille 1994.
EU-jäsenyys markkinoitiin meille itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää itsenäisyytensä, oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Koko EU-prosessin aikana ei valtiojohtomme ole kertonut kansalaisille, mistä EU:ssa on kyse.
Nyt tätä petosta pyritään jatkamaan torjumalla vaatimukset kansanäänestyksestä ja hyväksyttämällä eduskunnalla uuden EU:n perustuslaki.
Perustuslaki on vain valtioilla. Perustuslaissa määrätään valtion järjestysmuotoa ja toimintaa koskevat perussäännökset. EU:n perustuslaki täyttää tämän määritelmän.
Suomen oman perustuslain mukaan Suomi on täysivaltainen, siis itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta kuuluu Suomen kansalle. EU-Suomessa tämä perustuslakimme ydin ei enää toteudu, mutta se ei ole silti mikään peruste hyväksyä oman perustuslakimme yläpuolelle toista perustuslakia.
Suomen perustuslain muuttaminen vaatii yhdessä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Miten olisi laillisesti mahdollista hyväksyä sen yläpuolelle toinen perustuslaki pienemmällä enemmistöllä?
Unionin perustuslaki aiotaan kuitenkin ajaa eduskunnassa läpi valtiosopimuksena ja siten yksinkertaisella enemmistöllä. Tapahtuman laillisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Siinä on pukki kaalimaan vartijana. Riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarve on ilmeinen.
EU:n perustuslain hyväksymisessä on kysymys vallan siirtämisestä unionille. Omaan perustuslakiimme on kirjattu ylimmän vallan kuuluminen Suomen kansalle. Tämä on luovuttamaton oikeus, kun "kansa" R 11; siis Suomessa asuvat Suomen kansalaiset – ymmärretään niin, että siihen kuuluvat nykyisten suomalaisten lisäksi myös tulevat sukupolvet. Tällä perusteella EU:n perustuslakia ei voida hyväksyä Suomessa laillisesti millään menettelyllä.
Vähintä, mitä voimme vaatia, on kansanäänestyksen järjestäminen EU:n perustuslaista, jotta kansalaiset voisivat täälläkin puolustaa oikeuksiaan ja saada vihdoin tietää, mistä tässä asiassa on kysymys.
Ilman avointa julkista keskustelua ei ole todellista demokratiaa. Olisi välttämätöntä, että myös vaikeiksi koetuista asioista voitaisiin keskustella avoimesti eri näkökulmista.
EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikka on vienyt meidät umpikujaan, josta päästään vain muuttamalla suuntaa. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota se ei olisi saanut unionin ulkopuolella. Islanti ja Norja ovat EU:n sisämarkkinoilla Euroopan talousaluesopimuksen (Eta) ja Sveitsi erillisten sopimusten ansiosta.
Omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta luopuminen ja sotilaallinen liittoutuminen EU:n ja/tai Naton kautta ei tuo Suomelle turvaa vaan turvattomuutta ja vie meidät mukaan suurvaltojen välisiin ristiriitoihin.
Suomi on koko EU-ajan ollut nettomaksaja ja saa tulevaisuudessa EU:lle maksamistaan rahoista yhä vähemmän takaisin. Suomen sopeutus euroon ja EU:n määräämä politiikka ovat merkinneet ja merkitsevät edelleen hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa, kasvavaa eriarvoisuutta ja suomalaisen talouden näivettymistä, pääomien ja työpaikkojen jatkuvaa maastavientiä.
Näin ollen Suomen EU-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset ovat joka vuosi nettomaksuun verrattuna moninkertaiset. Maksamme siis siitä, että yhteiskunnan perustaa tuhotaan.
EU-jäsenyydenvaihtoehto on valtiollinen itsenäisyys ja aito demokratia. Suomea koskevat lait tulee säätää Suomen eduskunnassa. Tarvitsemme kiinteää kansainvälistä yhteistyötä, ja aitoa yhteistyötä voi tehdä vain sellainen, joka ensin hallitsee itseään. Tässäkin suhteessa EU on ongelma, ei ratkaisu.
Suomi voi ja sen pitää irtautua EU:sta eduskunnan enemmistöpäätöksellä. Mitään sakkomaksuja EU:lle ei tarvitse maksaa. Jos niitä vaaditaan, voimme vaatia maksamiemme nettomaksujen palautusta.
Suomen tulevaisuus on kansalaistensa käsissä.
Heti aluksi on kysyttävä, että jos EU:n perustuslaki ei kerran muuta mitään, miksi sen kaatuminen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä sitten aiheutti niin suuren sekasorron?
Tosiasiassa EU:n perustuslaki muuttaa monia asioita, jotka koskevat jäsenmaiden asemaa ja EU:n perusluonnetta.
Ensinnäkin perustuslailla perustetaan uusi Euroopan unioni, joka "sovittaa yhteen jäsenvaltioidensa politiikat". Tämä uusi EU on "oikeushenkilö" – käytännössä valtio –, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden puolesta.
Määräenemmistöpäätökset tekevät lopun pienten valtioiden nykyisistä, pienistä vaikutusmahdollisuuksista, kun veto-oikeus poistuu.
Perustuslaki sinetöi EU:n kautta tapahtuvan sotilaallisen liittoutumisen, sillä "unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan".
Kaiken lisäksi "jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan".
Perustuslain määräykset jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistämisestä tuovat nekin toteutuessaan suuria muutoksia suomalaisten elämään.
EU:n perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella. Suomalaiset unionin perustuslain kannattajat sanovat, että jo nyt EU:n lait ovat Suomen lakien yläpuolella. Tämä on totta, mutta nykyinen tilanne perustuu petokseen, jolla EU-jäsenyys myytiin suomalaisille 1994.
EU-jäsenyys markkinoitiin meille itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää itsenäisyytensä, oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutumattomuutensa. Koko EU-prosessin aikana ei valtiojohtomme ole kertonut kansalaisille, mistä EU:ssa on kyse.
Nyt tätä petosta pyritään jatkamaan torjumalla vaatimukset kansanäänestyksestä ja hyväksyttämällä eduskunnalla uuden EU:n perustuslaki.
Perustuslaki on vain valtioilla. Perustuslaissa määrätään valtion järjestysmuotoa ja toimintaa koskevat perussäännökset. EU:n perustuslaki täyttää tämän määritelmän.
Suomen oman perustuslain mukaan Suomi on täysivaltainen, siis itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta kuuluu Suomen kansalle. EU-Suomessa tämä perustuslakimme ydin ei enää toteudu, mutta se ei ole silti mikään peruste hyväksyä oman perustuslakimme yläpuolelle toista perustuslakia.
Suomen perustuslain muuttaminen vaatii yhdessä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Miten olisi laillisesti mahdollista hyväksyä sen yläpuolelle toinen perustuslaki pienemmällä enemmistöllä?
Unionin perustuslaki aiotaan kuitenkin ajaa eduskunnassa läpi valtiosopimuksena ja siten yksinkertaisella enemmistöllä. Tapahtuman laillisuutta valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Siinä on pukki kaalimaan vartijana. Riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarve on ilmeinen.
EU:n perustuslain hyväksymisessä on kysymys vallan siirtämisestä unionille. Omaan perustuslakiimme on kirjattu ylimmän vallan kuuluminen Suomen kansalle. Tämä on luovuttamaton oikeus, kun "kansa" R 11; siis Suomessa asuvat Suomen kansalaiset – ymmärretään niin, että siihen kuuluvat nykyisten suomalaisten lisäksi myös tulevat sukupolvet. Tällä perusteella EU:n perustuslakia ei voida hyväksyä Suomessa laillisesti millään menettelyllä.
Vähintä, mitä voimme vaatia, on kansanäänestyksen järjestäminen EU:n perustuslaista, jotta kansalaiset voisivat täälläkin puolustaa oikeuksiaan ja saada vihdoin tietää, mistä tässä asiassa on kysymys.
Ilman avointa julkista keskustelua ei ole todellista demokratiaa. Olisi välttämätöntä, että myös vaikeiksi koetuista asioista voitaisiin keskustella avoimesti eri näkökulmista.
EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikka on vienyt meidät umpikujaan, josta päästään vain muuttamalla suuntaa. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota se ei olisi saanut unionin ulkopuolella. Islanti ja Norja ovat EU:n sisämarkkinoilla Euroopan talousaluesopimuksen (Eta) ja Sveitsi erillisten sopimusten ansiosta.
Omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta luopuminen ja sotilaallinen liittoutuminen EU:n ja/tai Naton kautta ei tuo Suomelle turvaa vaan turvattomuutta ja vie meidät mukaan suurvaltojen välisiin ristiriitoihin.
Suomi on koko EU-ajan ollut nettomaksaja ja saa tulevaisuudessa EU:lle maksamistaan rahoista yhä vähemmän takaisin. Suomen sopeutus euroon ja EU:n määräämä politiikka ovat merkinneet ja merkitsevät edelleen hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa, kasvavaa eriarvoisuutta ja suomalaisen talouden näivettymistä, pääomien ja työpaikkojen jatkuvaa maastavientiä.
Näin ollen Suomen EU-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset ovat joka vuosi nettomaksuun verrattuna moninkertaiset. Maksamme siis siitä, että yhteiskunnan perustaa tuhotaan.
EU-jäsenyydenvaihtoehto on valtiollinen itsenäisyys ja aito demokratia. Suomea koskevat lait tulee säätää Suomen eduskunnassa. Tarvitsemme kiinteää kansainvälistä yhteistyötä, ja aitoa yhteistyötä voi tehdä vain sellainen, joka ensin hallitsee itseään. Tässäkin suhteessa EU on ongelma, ei ratkaisu.
Suomi voi ja sen pitää irtautua EU:sta eduskunnan enemmistöpäätöksellä. Mitään sakkomaksuja EU:lle ei tarvitse maksaa. Jos niitä vaaditaan, voimme vaatia maksamiemme nettomaksujen palautusta.
Suomen tulevaisuus on kansalaistensa käsissä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Painavaa tekstiä. Kun tänne kopioidaan toisten kirjoittamia tekstejä pitää lähde mainita.
Suomessa on järjestettävä kansanäänestys perustuslaista.Valta kuuluu Suomessa kansalle!
Kansan valta Suomessa toteuu edustuksellisen demokratian keinoin eduskunnassa itse valitsemiemme kansanedustajien välityksellä. Piste.
nosto_nosto