Uskonnot ainakin saivat alkunsa primitiivisenä ja alkeellisena toiveena olla maailman keskipisteessä.
Infantiili lapsukainen, jonka kohtalo on viimekädessä yliluonnollisen äidin ja tai isän hallussa.
Aikuisenakin (useimmat meistä), haluamme olla jonkun suojeluksessa, joka huolehtii viime kädessä meidän tarpeistamme.
Pelko kaiken loppumisesta kuoleman kohdatessa myöskin takaa sen että uskonnot tulee säilymään pelokkaiden alkeellisten ja lapsellisuuteen taantuvien uskovaisten sydämissä hamaan loppuun asti.
Infantiili lapsukainen, jonka kohtalo on viimekädessä yliluonnollisen äidin ja tai isän hallussa.
Aikuisenakin (useimmat meistä), haluamme olla jonkun suojeluksessa, joka huolehtii viime kädessä meidän tarpeistamme.
Pelko kaiken loppumisesta kuoleman kohdatessa myöskin takaa sen että uskonnot tulee säilymään pelokkaiden alkeellisten ja lapsellisuuteen taantuvien uskovaisten sydämissä hamaan loppuun asti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uskonnot tulivat tarpeeseen selittää tapahtumia, joita ei muuten ymmärretty, yliluonnollisten voimien aikaansaamiksi. Tuntemattomat voimat aiheuttivat pelkoa ja niitä yritettiin tutuilla konsteilla lepytellä eli tarjoamalla yliluonnollisille voimille, hengille, ruokaa ja muuta arvokasta. Joskus lepyttely onnistui, joskus taas ei. Jälkimmäisessä tapauksessa otaksuttiin yliluonnollisten voimien suuttuneen jostakin ihmisen teoista, synneistä.
Laumojen ja heimojen johtajat huomasivat hyvin nopeasti, että yliluonnollinen maailma oli erittäin kätevä väline vallankäytössä. Siihen vetoamalla pystyi uppiniskaiset lauman tai heimon jäsenet taivuttamaan tahtoonsa, vieläpä muiden avustuksella, koska nämä eivät halunneet kohdata henkien kollektiivista vihaa.
Myöhemmin yliluonnollisista hengistä tuli vakiintuneita jumalia, jotka sijoitettiin luotuun, hyvinkin mutkikkaaseen uskomusjärjestelmään. Järjestelmä periytyi sukupolvelta toiselle aluksi suullisena tietona, myöhemmin muistiinmerkkitynä kirjallisena tietona. Samalla jumalat ja näiden palvelu ritualisoitui ja sai tuekseen erillisen tietäjä- tai pappisluokan.
Tämä edellä kirjoitettu ei olekaan toinen näkemys, vaan se täydentää alkuperäistä.
Uskontojen tehtävät ovat moninaiset.
Papit tietävät viimeistään pappisseminaareissa, mikä on esim. raamatun alkuperä, joka on ihmisten kynistä.
Sen tähden osa opiskelijoista luopuu pappiskoulutuksesta jossain vaiheessa.
Vaan valheiden levittäjät jatkavat ammattiin, missä he ovat vallankäyttäjiä, ja lammasmaisten tavallisten johdettavien "sielunpaimenia".
Sellaista se on tämä elämä, huokausten huokaus.
Vielä tänäkin päivänä yli 50% suomalaisista uskoo, että jumala loi maan ja ihmiset.
Peruskoulutus on surkeasti epäonnistunut järjen valistuksessa.
"---Vielä tänäkin päivänä yli 50% suomalaisista uskoo, että jumala loi maan ja ihmiset.
Peruskoulutus on surkeasti epäonnistunut järjen valistuksessa.----"
Aivan!Koska kuten viisas Raamattu ilmoittaa, niin aikanamme ihmiset haluavat tietoa vain korvasyyhyynsä. ;)
Muuten sillä prosentilla millä ihmiset uskoivat Jumalan luoneen taivaan ja maan, ei ole mitään vaikutusta siihen, että Jumala todella LOI TAIVAAN ja MAAN!
Seppo Häpeäää!kö
Tähän johtopäätökseen olen tullut minäkin
Lopulta ihmiskunnan historiassa on kyse aina ollut ryhmän arvohierarkiasta, jossa valta ja voima ovat hallintomuotoja. Uskonto on vuosituhansien ajan ollut yksi hyvä vallan väline, useimmiten juuri pelotteluväline. Näin valta pysytetään vallan johtohamolla/hahmoilla.
"-- Miksi uskonnot syntyivät ?
Seppo H 9.5.2006 klo 12.07
Uskonnot ainakin saivat alkunsa primitiivisenä ja alkeellisena toiveena olla maailman keskipisteessä.
Infantiili lapsukainen, jonka kohtalo on viimekädessä yliluonnollisen äidin ja tai isän hallussa.
Aikuisenakin (useimmat meistä), haluamme olla jonkun suojeluksessa, joka huolehtii viime kädessä meidän tarpeistamme.
Pelko kaiken loppumisesta kuoleman kohdatessa myöskin takaa sen että uskonnot tulee säilymään pelokkaiden alkeellisten ja lapsellisuuteen taantuvien uskovaisten sydämissä hamaan loppuun asti.----"
Juupa juu? Ja tuossahan aivan varmasti oli paras mahdollinen viisaus koko universumissa! ;) HEH!
oli ja on vieläkin sen verran alkukantainen ja alkutaipaleella että kun sellainen kerran luonnosta esiin putkahti se alkoi hyppimään seinille kun luuli vielä olevansa luontonsa kanssa ihan luonnossa, eikä yksin ymmärtänyt paskaakaan juuri mistään ja olonsa tarkoitustaankin ihan vaan on edelleen etsimässä etsimisen ilosta. Tämä seinille hyppiminen on mielletty ns. uskonnoiksi joka sellainen toiminta olisi jotensakin ylevämpää ja vallan ihmeellistä, mitä se ei olekaan vaan pelkkä aivojen reaktio tietoisuuden omana hypoteesina ja tukena. Luonto meitä armahtakoot, paskat, sekin on tehtävä ihan itse ja me kyllä pystymme vaikka mihin. Heh...
Itse uskon että kristinuskon juuret ovat maailman vanhin suullisen perimän kautta peritty tarina.
Maailman luomiskertomus on siirretty suullisesti ihmiseltä toiselle sukupolvien ajan. Se on väistämättä elänyt kerronnan ja kertomisen mukana mutta periaatteessa tarinalla on kuitenkin pisin juuri eli siis siitä saakka kun joku keksi kysyä "kuka teki tämän kaiken?".
Raamatussa olevat sukupuut ja viittaukset pitkäikäisiin ihmisiin ovat uskoakseni sekaannusta tarinan kerronnassa, ihmisen muisti kun on rajallinen. Tässä pitkässä kertomuksessa olivat kaikki heimon sukuhaarat ja heidän jäsenensä - kaikkien nimet pyrittiin muistamaan. Mutta hiljalleen kun aikaa ja muistettavaa oli liikaa muistettiin enää sukujen päämiehiä ja erikoisten tekojen tekijöitä jotka oli helpompi muistaa - heistä tähän suureen kertomukseen jäi ikäänkuin "sukunimi" jolla kuitattiin ehkä satojen vuosien arvosta sukutarinaa, toisin sanoen se osa suvusta muistettiin vain sukunimen kautta.
Kenties tarina ulottuu niin pitkälle että näemme sen olennon joka oli ihmisen ja apinan välimaastossa, joka oli kehittänyt tarpeeksi kykyä kuvailla asioita ja ymmärtää. Hän kertoi tarinan lapsilleen joka kertoi sen lapselleen jne jne jne... ja sama tarina on kulkenut suvussa. Muuntuen, mutta silti enemmän tai vähemmän samana tarinanana.
Kenties syntiinlankeemus onkin itseasiassa ihmisen älyn kehittymisen tarina. Aikaisemmin ihminen(siis ihmisapina) eli osana luontoa, näillä ei ollut nimeä. He olivat eläimiä, älykkäämpiä kuin muut eläimet - mutta silti eläimiä. He elivät paratiisissa - ympäristössä joka oli juuri heille sopiva koska he käyttäytyivät kuin eläimet.
Ehkäpä synnin puusta syöminen on ensimmäinen tutustuminen päihteeseen, mitä ilmeisimmin cannabis sativa nimiseen päihteeseen. Eläin koki jotain omituista, Jumalaista, keksi jotain jota voisimme sanoa kulttuuriksi- irrationaalisen teon. Ihmisyyden. Kenties hän peitti sukuelimensä lehdellä jostain syystä. Ehkä juuri siksi naaras kiinnostui tuosta yksilöstä ja hänkin söi cannabis sativa kasvia.
He kehittivät jotain uutta. Alkoivat elää uudella tavalla. Keksivät rakentaa majan ja laiskotella. Paratiisi alkoi tuhoutua, koska ihminen haluaa enemmän kuin eläin.
Ehkä tämä on perimmäinen tarina joka on kulkeutunut sukupolvesta toiseen. Ehkä se vain on väärinymmärretty ja otettu liian kirjaimellisesti.
Jep, ja on viitteitä siitä, että alkukristityt käyttivät sienestä saatavaa hallusinogeenjä sisältävää uutetta ensimmäisinä vuosisatoina.
Meille tuttu shamanistien käytössä myös ollut punainen kärpässieni oli ahkerassa käytössä, ennen sen kieltämistä.
Jeesus käveli vetten päällä, ja esiintyi ristiinnaulitsemisen jälkeen saa luonnollisen selityksen, mutta sen "huumaavaa" ja harhaa luova vaikutus välittyy tekstien kautta suullisesti välitetynä sukupolvelta toiselle.