Juttu on Aarno Kotron kolumni tämän päivän Metro lehdestä, jos ei joku sattunut lukemaan!
Julkisessa liikenteessä on kuluvana keväänä pyritty nollatoleranssiin:
juopot ja muut örveltäjät ulos. Lehdet
ovat projektia kiitelleet, niska–perse -otteella pellolle heitetyt
syrjäytyneet sen sijaan eivät juuri ole ymmärrystä
saaneet. Kuvaavaa on, että maan suurimman lehden kolumnisti
pitää pultsareita vastenmielisenä porukkana ja
kysyy retorisesti, pitäisikö ratikoita terrorisoivia spurguja
vielä sääliä.
Tasa-arvokeskustelussa puhutaan lasikatosta, kun viitataan
rakenteisiin, jotka työelämässä estävät naisia nousemasta
johtopaikoille. Yhteiskunnan pohjakerrosten sukupuolijakauman
valossa olisi vastaavasti syytä puhua lasilattiasta,
naisia suojelevista kulttuurisista rakenteista, jotka
estävät putoamasta pahnanpohjimmaisiksi. Miesten
jalkojen alla ei lasilattiaa näytä olevan, niin miesvoittoista
on suomalainen kurjalisto.
Nykyisessä naisasiavetoisessa mediailmapiirissä miehinen
huono-osaisuus ei kuitenkaan politisoidu, vaan aiheuttaa
lähinnä moraalisen närkästyksen. Miesenemmistöisyys
yhteiskunnan yläportailla on tasa-arvokysymys,
kuraportaan miesvoittoisuus ei ole. Keskustelun äänilaji
olisi toinen, jos ratikat ja metrot olisivat naispuolisen syrjäytyneistön
kansoittamia.
Joskus kahta päällisin puolin irrallista keskustelua rinnastamalla
voi kehkeytyä huimia asetelmia. Samalla
kun riemuitaan siitä, että desperadojengiä lakaistaan
pois silmistä, käydään jälleen verokeskustelua. Hetken jo
toivoin, että taannoisesta varallisuusveron
poistamisesta ja ylimääräisen
megapotin jakamisesta superrikkaille
olisi edes se hyöty, että hyväosaisten
verovalitus olisi hetkeksi
laantunut. Turha toivo. Nyt verokapinan
päämaalina ovat perintövero
ja progressiivinen tulovero. Onhan
se epistä, jos valtio vie pienen siivun
vaivoin peritystä, huippuarvoon
suhdanteiden ansiosta nousseesta
asuntovarallisuudesta. Ja epistä on,
että kymppitonnin palkasta joutuu
maksamaan suhteellisesti enemmän
veroa kuin kahden tonnin liksasta.
Tasavero kehiin! Perintövero
pois!
Ehdotetut veroreformit tekisivät
hurjan loven verotuloihin, vaan mitäpä
tuosta. Tulo- ja varallisuuserojen
kasvuakaan ei viime aikoina ole pidetty ongelmana:
jos rikkaat rikastuvat, mutta köyhä ei köyhdy, mistä kiikastaa?
Rikkaiden palkitseminenhan on piristysruiske
kansantaloudelle ja kilpailukyvylle, ja kyllä siinä köyhätkin
hyötyvät hyvinvoinnin läikkyessä välillisesti heidänkin
risukasoihinsa.
Se nyt vain ei mene näin. Jos verouudistusten myötä valtion
ja kuntien tulopohja pettää, pettää sosiaaliturvakin.
Toiseksi köyhyys on pitkälti suhteellista, ja kun tuloerot
kasvavat, kasvaa aina suhteellinen, kokemuspohjainen
köyhyyskin. Varakkaiden saama ylimääräinen euro sitä
paitsi kulkeutuu herkästi suomalaisen yhteishyvän
ulottumattomiin siinä missä varattoman lantti menee tehokkaasti
kotomaan taloutta pyörittämään.
Ajan oloon kestävintä julkisten paikkojen siistimistä
olisi voimavarojen käyttäminen köyhyyden ja asunnottomuuden
poistamiseen, vapautuvien vankien tukemiseen
ja resurssipulasta kärsivään mielenterveystyöhön. Hyväosaisia
voisi lohduttaa samalla leivänmururetoriikalla,
jolla alimpia tuloluokkia on lepytelty: köyhät tästä nyt vähän
hyötyvät, mutta kyllä siinä välillisesti tippuu murusia
teillekin vaikkapa parempana yhteiskuntarauhana.
Onhan se kivempi, että voi vapaasti käydä kauppakeskuksissakin
ilman sisälle änkeytyneitä asunnottomia häiriköitä
ja muita spurguterroristeja.
Julkisessa liikenteessä on kuluvana keväänä pyritty nollatoleranssiin:
juopot ja muut örveltäjät ulos. Lehdet
ovat projektia kiitelleet, niska–perse -otteella pellolle heitetyt
syrjäytyneet sen sijaan eivät juuri ole ymmärrystä
saaneet. Kuvaavaa on, että maan suurimman lehden kolumnisti
pitää pultsareita vastenmielisenä porukkana ja
kysyy retorisesti, pitäisikö ratikoita terrorisoivia spurguja
vielä sääliä.
Tasa-arvokeskustelussa puhutaan lasikatosta, kun viitataan
rakenteisiin, jotka työelämässä estävät naisia nousemasta
johtopaikoille. Yhteiskunnan pohjakerrosten sukupuolijakauman
valossa olisi vastaavasti syytä puhua lasilattiasta,
naisia suojelevista kulttuurisista rakenteista, jotka
estävät putoamasta pahnanpohjimmaisiksi. Miesten
jalkojen alla ei lasilattiaa näytä olevan, niin miesvoittoista
on suomalainen kurjalisto.
Nykyisessä naisasiavetoisessa mediailmapiirissä miehinen
huono-osaisuus ei kuitenkaan politisoidu, vaan aiheuttaa
lähinnä moraalisen närkästyksen. Miesenemmistöisyys
yhteiskunnan yläportailla on tasa-arvokysymys,
kuraportaan miesvoittoisuus ei ole. Keskustelun äänilaji
olisi toinen, jos ratikat ja metrot olisivat naispuolisen syrjäytyneistön
kansoittamia.
Joskus kahta päällisin puolin irrallista keskustelua rinnastamalla
voi kehkeytyä huimia asetelmia. Samalla
kun riemuitaan siitä, että desperadojengiä lakaistaan
pois silmistä, käydään jälleen verokeskustelua. Hetken jo
toivoin, että taannoisesta varallisuusveron
poistamisesta ja ylimääräisen
megapotin jakamisesta superrikkaille
olisi edes se hyöty, että hyväosaisten
verovalitus olisi hetkeksi
laantunut. Turha toivo. Nyt verokapinan
päämaalina ovat perintövero
ja progressiivinen tulovero. Onhan
se epistä, jos valtio vie pienen siivun
vaivoin peritystä, huippuarvoon
suhdanteiden ansiosta nousseesta
asuntovarallisuudesta. Ja epistä on,
että kymppitonnin palkasta joutuu
maksamaan suhteellisesti enemmän
veroa kuin kahden tonnin liksasta.
Tasavero kehiin! Perintövero
pois!
Ehdotetut veroreformit tekisivät
hurjan loven verotuloihin, vaan mitäpä
tuosta. Tulo- ja varallisuuserojen
kasvuakaan ei viime aikoina ole pidetty ongelmana:
jos rikkaat rikastuvat, mutta köyhä ei köyhdy, mistä kiikastaa?
Rikkaiden palkitseminenhan on piristysruiske
kansantaloudelle ja kilpailukyvylle, ja kyllä siinä köyhätkin
hyötyvät hyvinvoinnin läikkyessä välillisesti heidänkin
risukasoihinsa.
Se nyt vain ei mene näin. Jos verouudistusten myötä valtion
ja kuntien tulopohja pettää, pettää sosiaaliturvakin.
Toiseksi köyhyys on pitkälti suhteellista, ja kun tuloerot
kasvavat, kasvaa aina suhteellinen, kokemuspohjainen
köyhyyskin. Varakkaiden saama ylimääräinen euro sitä
paitsi kulkeutuu herkästi suomalaisen yhteishyvän
ulottumattomiin siinä missä varattoman lantti menee tehokkaasti
kotomaan taloutta pyörittämään.
Ajan oloon kestävintä julkisten paikkojen siistimistä
olisi voimavarojen käyttäminen köyhyyden ja asunnottomuuden
poistamiseen, vapautuvien vankien tukemiseen
ja resurssipulasta kärsivään mielenterveystyöhön. Hyväosaisia
voisi lohduttaa samalla leivänmururetoriikalla,
jolla alimpia tuloluokkia on lepytelty: köyhät tästä nyt vähän
hyötyvät, mutta kyllä siinä välillisesti tippuu murusia
teillekin vaikkapa parempana yhteiskuntarauhana.
Onhan se kivempi, että voi vapaasti käydä kauppakeskuksissakin
ilman sisälle änkeytyneitä asunnottomia häiriköitä
ja muita spurguterroristeja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei estä sitä, että enemmistö köyhistä on naisia.
mikäli örveltäjät siivottaisiin julkisista kulkuvälineistä, puistoista yms. Miten ihmeessä jollakulla - edes sovakolla - voi olla jotain sitä vastaan? Vai... ei kai....
pultsarit ja muut huonot ihmiset voisi kaikki kasata jonnekin lapin pikku kuntaan. Saisivat siellä sitten örveltää ihan rauhassa. Siis pultsariukot nimenomaan, hehän ovat saatanaan verrattavia luonnonoikkuja. Voisikohan heihin soveltaa jollain eutanasian tapaisella systeemillä jotain armeliasta ja päästää pahasta elämästään vallan eroon......
kylkyl
Vanhan ajan kunnon pultsariukot ovat rauhallisia ihmisiä, jotka ovat mieluusti omissa oloissaan. Heitä ei juuri voi kutsua örveltäjiksi.
Muuten olen sitä mieltä, että DBTL ja Ruisrock on siirrettävä jollekin kaukaiselle meren saarelle. Paluukuljetus järjestetään vasta siisteystarkastuksen jälkeen.
ja ulkonaliikkumiskielto muutenkin vaikkapa ilta 9 jälkeen. Ehkä voisimme kieltää kaikenmaailman rokkimusiikit kokonaan.
Mitenkähän saisimme tehtyä lain, joka kieltää esimerkiksi massasta poikkeavan ja häiritsevän pukeutumisen.
Terassitoimintakin tulisi poistaa. Se on moraalitonta julkijuopottelua.
Hei... Ja pitäisi kieltää murteet. Kaikki puhuisivat vain kirjakieltä, niin ei syntyisi mielipahaa kenellekkään jos tapahtuu murteen vuoksi vääriä mielleyhtymiä sanoista. Varmasti olisi syytä vielä puhua ruottia niin oltaisiin tosi petrefolk.
jepjep.
Pulsujen tapahtuma? En tiennytkään.
Varsinaiset pultsarit ovat melko harmitonta porukkaa. Enemmän saa kärsiä nuorehkoista örveltäjistä, joiden möykältä ei tahdo saada rauhaa edes rantaterassilla tai katukahvilassa. Pitääkö lämpöaallon saapuessa koko kaupungin muuttua yleiseksi juomalaksi ja käymäläksi?
örveltäjien.
Satun tuntemaan muutamia isännöitsijöitä sekä keskustan asukkaita. Se karutont'on kertomaa.
pultsarit ovat tarkkoja lanteistaan - ei heille tulisi mieleenkään viskellä kymmensenttisiä ympäriinsä.