On kummallista, että kuntien lukumäärää pakkomielteisesti tuijottavat "asiantuntijat" eivät vieläkään ymmärrä palvelujen kustannustekijöiden olevan kokonaan kuntarakenteesta riippumaton asia.
Kukaan tälläkään palstalla jatkuvasti vierailevista tähdistä ei osoita vieläkään lukeneensa tai ymmärtäneensä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen pitkittäistutkimukseen "Paljonko verorahoilla saa?".
Siitä kannattaisi mm. Jaba, mielipidepankin ja monen muun känättäjän aloittaa perehtyminen palveluiden kustannustekijöihin. Jos kyky ymmärtää taloustieteellistä tutkimustekstiä on säilynyt. Siitähän pitäisi lukea, mihin tuloksiin ja millä menetelmillä tutkija on päätynyt, eikä vain sitä, minkä haluaa nähdä.
Kuntauudistus menee nyt juuri oikeaan suuntaan, kun fokus on käännetty kuntarakenteesta palvelurakenteeseen.
Väite, että keskusta vastustaisi kuntaliitoksia valtapoliittisista syistä, on lapsellinen. Esimerkit osoittavat kiistatta, että keskusta on ollut kuntaliitosten kautta syntyneissä uusiokunnissa poliittinen voittaja.
Kumman lujaa pitäisi huutaa, että menisi sekin näiden pakkomielteisten jankuttajien päähän, että ainoa puolue joka kannatti molemmissa kunnissa kemijärven ja Pelkosenniemen kuntaliitosta, oli Suomen Keskusta.
Kansanvaltaisena puolueena keskusta katsoo, että kuntarakennetta koskevat ratkaisut kuuluvat kuntien päättäjille ja asukkaille, eivät suinkaan uudelleen oppositioon tähyävälle oppositiojohtajalle.
Kukaan tälläkään palstalla jatkuvasti vierailevista tähdistä ei osoita vieläkään lukeneensa tai ymmärtäneensä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen pitkittäistutkimukseen "Paljonko verorahoilla saa?".
Siitä kannattaisi mm. Jaba, mielipidepankin ja monen muun känättäjän aloittaa perehtyminen palveluiden kustannustekijöihin. Jos kyky ymmärtää taloustieteellistä tutkimustekstiä on säilynyt. Siitähän pitäisi lukea, mihin tuloksiin ja millä menetelmillä tutkija on päätynyt, eikä vain sitä, minkä haluaa nähdä.
Kuntauudistus menee nyt juuri oikeaan suuntaan, kun fokus on käännetty kuntarakenteesta palvelurakenteeseen.
Väite, että keskusta vastustaisi kuntaliitoksia valtapoliittisista syistä, on lapsellinen. Esimerkit osoittavat kiistatta, että keskusta on ollut kuntaliitosten kautta syntyneissä uusiokunnissa poliittinen voittaja.
Kumman lujaa pitäisi huutaa, että menisi sekin näiden pakkomielteisten jankuttajien päähän, että ainoa puolue joka kannatti molemmissa kunnissa kemijärven ja Pelkosenniemen kuntaliitosta, oli Suomen Keskusta.
Kansanvaltaisena puolueena keskusta katsoo, että kuntarakennetta koskevat ratkaisut kuuluvat kuntien päättäjille ja asukkaille, eivät suinkaan uudelleen oppositioon tähyävälle oppositiojohtajalle.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Alkaa nousta keppuleiden epätoivo jo ulkoavaruuteen, kun pitää ryhtyä vääristelemään muiden puheita.
Minä en ole kirjoittanut mistään muusta kuin palvelujen laadusta ja saatavuudesta, ja tuotannosta sellaisilla menetelmillä ja organisaatioilla, etteivät palvelujen tuotantokustannukset kasva 5%/vuosi (niin kuin ne ovat kasvaneet), kun kansantalous kasvaa vain 2-3%/vuosi.
Tämä on asia josta pitäisi keskustella ja keinoista, joilla siihen päästään.
Yksi keino on, että karsitaan päällekkäistä ja rinnakkaista työtä, pyritään eroon turhasta hallinnosta ja byrokratiasta. Tehdään asiat järkevästi ja rationaalisesti, ja samalla demokraattisesti.
Jos kunnat perustettaisi nyt, niin työssäkäyntialueet otettaisi ehdottomasti kuntarajojen piirtämisen lähtökohdaksi.
Eihän hevoskärryajalta perityssä menossa ole mitään järkeä, kun naapurikuntien ihmiset asuvat, asioivat, käyvät töissä ja huvittelevat toinen toistensa kunnissa, kun pelkkä historia määrää, että näitä ihmisiä varten pitää olla pirstaleinen tilkkutäkki palveluja tuottamassa ja yhteisistä asioista huolehtimassa.
Kun asioita aletaan hoitaa järkevästi, niin työssäkäyntialueet muodostavat luonnolliset kuntarajat. Jos siitä seuraa, että kesmimääräisen kunnan asukaslulu on 20-30000, niin mitä sitten? saahan pienemiäkin kuntia olla ja takuulla on suurempiakin, jos se on järkevää palvelujen tuottamisen kannalta.
Niin, että kun seuraavan kerran kirjoitat aiheesta, niin älä enää väitä, etten minä ymmärrä palvelujen tuotannon kustannustekijöitä. minä todella ymmärrän ne, ja paljon paremmin kuin sinä.
Eikä siihen tarvita mitään taloustieteellisiä tutkimuksia, kun katsotaan vaikkapa viittä pientä naapurikuntaa, jotka muodostavat yhden työssäkäynti- ja asioimisalueen, että on täysin kustannustehotonta tehdä samat päätökset ja byrokratiat viidessä paikassa erikseen ja sitten vielä moninkertaisella, turhalla ajankäytöllä, jos mennään näiden viiden kunnan "vapaaehtoiseen yhteistyöhön".
Vois sitä turhan ja päällekkäisen työn määrää, mihin käytetty aika ja raha on koko ajan pois kunnan asukkaille tarkoitetusta palvelutuotannosta.
Kyllä sulla on hieman asiat sekaisin, kun väität, että muuallakin Suomessa olisi kuntia, joissa olisi samanlaiset virkamiesarmeijat kuten Helsingissä.
Olet hieman pihalla tässä asiassa.
...että meikäläisen 8000 asukkaan asuinkunta on kustannustehokkuudeltaan Suomen kärkiryhmässä? Ehkäpä siitä, että halveksimallasi kuntayhteistyöllä hoidetaan useita palveluita yhdessä pienemmän naapurikunnan kanssa. Sekin on kustannustehokkuudeltaan maan 30 parhaan joukossa.
Kustannukset toki nousevat kaikkialla, kuntarakenteesta riippumatta. Suurin syyllinen on eduskunta, joka yrittää ulkoistaa ihmisten elämänvalinnat ja niiden seuraukset yhteiskunnan vastuulle. On mukavaa ajatella parantavansa maailmaa erilaisia oikeuksia ja vapauksia säätämällä, kun kustanuksista ei sitten tarvitse vastata.
Eiköhän ole Jaba niin, että kuntien päättäjät ja kuntalaiset saattavat olla näissä asioissa valtiosihteerejä viisaampia.
Jokaisessa kunnassa hoidetaan samat palvelut, eli valmistellaan, päätetään, budjetoidaan, toteutetaan, valvotaan, ehdotetaan muutoksia, selvitetään, käsitellään, kokoonnutaan, tutkitaan, vastustetaan, edistetään ja toivon mukaan valvotaankin kaikkea sitä mikä liittyy kunnan tuottamiin palveluihin.
Viidessä kunnassa nämä asiat tehdään viiteen kertaan, yhdessä kunnassa yhteen kertaan.
ja kun lähdetään "vapaaehtoiseen yhteistyöhön", niin ennen yhteistyökokousta siihen valmistellaan kunnan kanta viiteen kertaan, pidetään kokous ja sen jälkeen toteutetaan yhteisiä päätöksiä taas viiteen kertaan viidessä kunnassa.
Ja jos nämä viisi kuntaa muodostavat luontevan työssäkäynti- ja asiointialueen, niin tähän viisinkertaiseen tekemiseen ei ole mitään järkevää syytä, koska yllä kuvattuun turhaan työhön kuluva aika ja raha tarvittaisi nyt palvelujen laadun parantamiseen ja palvelujen saatavuuden varmistamiseen.
Jos osaat laskea, niin ymmärrät kyllä, mistä on kyse.
Aina löytyy esimerkkejä asenteellisten inttämisten tueksi.
Mutta jos jotain tajuat kustannuksista ja kustannustehokkuudesta, niin ymmärtänet sen, etteivät julkisen talouden kustannukset voi kovin kauaa nousta nopeammin, mitä kansantalous kasvaa.
Syylliset ovat tietysti tässäkin asiassa aina jossain muualla kuin peilistä katsoen luulisi.
Mistäköhän johtuu, että Suomen suurin kuntayksikkö Helsinki sijoittuu tehokkuusvertailuissa häntäpäähän ?
Talouselämä on asiaa objektiivisesti selvittänyt
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
...että kukaan ehdottaisi palvelujen tehostamis- ja kustannustehokkuusmielessä Helsingin pilkkomista takaisin niihin pieniin kuntiin, joista Helsinki on n. sadan vuoden aikana yhdistetty yhdeksi kunnaksi.
Osaatko sanoa, miksei sitä ehdoteta, jos pienet olisivat tehokkaampia?
Talouselämän juttu osoittaa monen muun tutkimuksen tapaan, että "tehokas" pienkunta sijaitsee aina jonkin suuren ja vauraan kunnan naapurina. Helsingillä ei tällaista naapuria ikävä kyllä ole.
Kirjoitit näin: "Tehokas pienkunta sijaitsee aina jonkin suuren ja vauraan kunnan naapurissa"
Kerropa vaikka kolmenkymmenen parhaan naapurit ?
asetettava niin, että millä kuntakoolla on tiukan paikan tullen mahdollista tehostaa toimintaa pisimmälle. Se on selvää, että suurissa kunnissa, kuten Helsingissä on todella tuhlattu ja oltu tehottomia, kun rahaa on riittänyt eikä löysiä ole otettu pois. Ilman muuta on myös pieniä kuntia, jotka selviävät kunnolla, kylläkin usein palvelujen tason kustannuksella. Mutta kyllä suuruuden ekonomia kuitenkin pelaa. Kyllähän se nähdään myös firmoista. Suuruuden ekonomia pelaa erityisesti siksi, että kuntien on hoidettava suunnilleen samat tehtävät. Työnjako voi jossain tapauksessa pelata, mutta usein pienemmät kunnat suurempien lähellä menestyvät niin, että ne jättävät kylmästi esim. kulttuuripalvelut suuremman tuotettavaksi eivätkä maksa niistä mitään. Vai perutaanko jo tehnyt kuntaliitokset ja muutetaan kylät itsenäisiksi kunniksi.
Mulle riitti talouselämän jutun esimerkit ja muistikuva tutkimuksista, joihin täälläkin on annettu linkkejä.
Esimerkiksi Salon ympärillä on "tehokkaita" kuntia.
En haluaisi muistuttaa sinua siitä, mitä itse sanoit "asenteellisesta inttämisestä". Mainitsemani HY:n tutkimus on tehty nimenomaan kustannustehokkuudesta. Näistä asioista on olemassa hyvin laajaa tutkittua aineistoa, mm. kuntien tilintarkastajayhtiöiden, kuntaliiton ja kunnallisalan kehittämissäätiön sekä yliopistojen keräämänä.
Olet oikeassa siinä, että menotjen kasvu ei voi jatkua niin nopeana kuin se on vuodesta 2001 on ollut.
Suurimmat syyt kustannusten nousutahtiin löytyvät kahdesta paikasta: erikoissaairaanhoidiosta, jossa menojen kaksinkertaistumiseen näyttä menevän 8-9 vuotta; ja pahoinvointikustannusten kasvusta, eli huostaanottojen ja mielenterveysmenojen kasvusta.
Kumpaankaan näistä kuntarakenne ei vaikuta tuon taivaallista.
Sinulla on tässä kunta-asiassa jäänyt asiaton ja asenteellinen jankutusvaihde päälle. Keskustelua avartaisi, jos nöyrtyisit perehtymään asioihin etkä kritiikittömästi uskoisi mitä "Risto Reippaan" raporteissa kirjoitellaan.
pari aluksi, Nurmo ja Jyväskylän mlk. Kyllä muuten Espoo ja Vantaa ja monet muut Uudenmaan kunnat elävät osittain Helsingin siivellä. Mikä olisi Nurmijärvi ilman pääkaupunkiseutua esimerkiksi?
Eivät maalaiskunnat ryhdy kuntaliitoksien jälkeenkään perustamaan omia kulttuurilaitoksia palkattuine ammattinäyttelijöineen ja -muusikoineen, vaan jatkavat amatööripohjalta. Ja ne maalaiset, joilla on tapana käydä katsomassa ammattilaisia kaupungeissa, tekevät sen kuntaliitostensa jälkeen joka tapauksessa.
Kuntaliitokset eivät siis poista tätä "vääryyttä", jota kylläkään kaupungit itse eivät vääryytenä pidä, sillä jokainen kultuuritapahtumassa käyvä - maalainenkin - pienentää kaupunkien tappioita. Yhtäkään kulttuuritapahtumaa ei nimittäin järjestetä erikseen maalaisille.
Ainoa tapa, jolla maalaiskunnat saataisiin maksamaan oma subventoitu osuutensa kulttuuripalveluista, olisi maakuntahallinto. Mutta maakuntahallintohan ei demareille eikä kokoomukselle käy.
Pyydän anteeksi, jos olen nimitellyt sinua aiemmin. Näytät kuitenkin olevan erittäin hyvin perillä asioista.
Sinulla on kuitenkin yksi erittäin paha virhe logiikassasi, kun kuvittelet, että kustannusteokkuus ratkaisisi palvelutuotannon rakenteelliset ongelmat.
Kustannustehokkuus ei auta mitään, jos järjestelmässä tehdään kstannustehokkaasti asioita, joita ei tarvtse tehdä, tai samoja asioita tehdään yli 400 kunnassa eri tavalla kustannustehokkaasti, kun ne asiat voitaisi hoitaa 200 kunnassa kesmimäärin paljon kustrannustehokkaammin.
Aina löytyy hyviä esimerkkejä minkä tahansa näkökulman taakse, joten ryhdy ajattelemaan, kun osaat, mutta älä syytä minua asenteellisesta jankuttamisesta.
Sovittaisko näin ja mielellään jatketaan. Huomaan Sinulla olevan enemmän tietoa ja osaamista kuin olet tähän saakka onnistunut viesteissäsi paljastamaankaan.
Kustanustietoisuus ja tehokkuus karkasivat monen eri tyyppisen kunnan hallusta vuosina 2001-2004 monesta osin erilaisesta syystä.
Kuntiin tuli vuonna 2001 iso potti aiemmin tilittämättä jääneitä yhtesöveroja, mikä osittain keinotekoisesti paransi tuon vuoden talousarvioiden ja tilinpäätösten tasoa. Samalla laskettiin seuraavalle vuodelle kasvuja keinotekoisesti hyväksi syntyneen tuloksen päälle. Siksi monessa paikassa olikin "yllätys" kun alkoi tulla pakkasta seuraaville vuosille.
Kustannustietoisuuden ja -tehokkuuden karkaamiseen vaikuttaa ehkä eniten moniportainen erikoissairaanhoitojärjestelmä. On aluesairaalaa, keskussairaalaa ja yliopistollista keskussairaalaa ns. miljoonapiirien vastuusairaaloina. Pahimmillaan hoidonmporrastuksen ontuessa potilas tutkitaan neljällä tasolla tai jossain pelkästään lähetetään turhan väliportaan kautta eteenpäin. Nämä kustannukset eivät ole suoraan kuntapäättäjien hallinnassa, ja ne kiistatta kasvavata nopeimmin. Kuntayhtymillä ei ole kustannustietoisuuteen ohjaavaa lainsäädännöllistä velvoitetta kuten kunnilla.
Toinen kustannuustehokkuuteen liittyvä asia on, että harvassapa kunnassa henkilöstömäärä alenee. Vaikka suuressa osassa maamme keskisuuristakin kunnista väestömäärä alenee jopa niin, että 5 vuodessa saattaa populaatio pienentyä 10%. Maalaisjärki sanoo, että samassa suhteessa pitäis voida henkilöstöä vähentää ja siirtää sitä väestön ikärakenne- ja palvelutarvemuutosten mukaisiin tehtäviin niistä tehtävistä joiden tarve vähenee.
Yksi kustannustehottomuuden lähde on lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituksen fuusiosta synnytetty STAKES, jonka keskeisenä missiona nyt tuntuu olevan kaiken yrittäjyyteen viittaavan kitkeminen pois peruspalvelumarkkinoilta.
On vain hyvä, että nyt SITRA ja TEKES panostavat voimakkaasti terveyden- ja sairaanhoidon innovaatioiden kehittämiseen ja prosessien analyysiin. Olen itse jo pidemmän aikaa kaivannut tuotantotalouden DI-porukkaa sairaaloihin katsomaan asioita prosessinäkökulmasta.
Kun kirjoitat hallinnon moniportaisuudesta, siitä ettei henkilöstöä vähennetä, vaikka kunnan asukasluku vähenee ja sairaanhoidon prosessien selvittämisestä, kirjoitat asiasta.
Juuri tuon tapaisiin hallinnon rakenteisiin pitää puuttua ja samoin siihen, ettei nyt rakenneta mitään väliportaan hallintoa keskustan piirimallien mukaan, koska se vasta olisi todella kustannustehotonta.
Demarit on myös käännytettävä sen suhteen, että kunnilla on oltava oikeus ulkoistaa palvelunsa, jos se on taloudellisin ratkaisu. Ulkoistaminen ei tarkoita yksityistämistä, koska palvelun laatu- ja valvontavastuu säilyy aina kunnalla, vaikka itse toiminnallinen tuotantoprosessi ostetaankin yrittäjiltä.
Kekustelua kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta käydään suurelta osin mielikuvien varassa. On peräänkuuluettu tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksista ja tehokkaista palvelujen tuottamistavoista. Kun tulokset eivät olleet mieleisiä, niistä on vaiettu.
Tässä pari mielenkiintoista ohjelmaa josta voi tuota suuruuden ekonomiaa tarkastella;
http://www.yle.fi/a2/
Hakusanalla; Koukkuniemi ja sitten "Yö Koukkuniemen vanhainkodissa"
http://www.yle.fi/a2/
Hakusanalla; Kuhmalahti ja sitten "Pieni gallialaiskylä Kuhmalahti"
Erikokoisten kuntien toimintakuluja ja byrokratiaa voisi tarkastella täällä:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
...kerropa nyt seuraavaksi mistä ja miten ne säästöt syntyisivät äkkipäisellä "kuntaremontilla" ?
Eikö nyt olisi viisasta kunnioittaa perustuslainkin suojaa nauttivaa kunnallista itsehallintoa.
Pakkoteitse syntyy vain veronmaksajille sekä kalliita että trhottomia luomuksia kuten "lääniremontti" ja palo- ja pelastustoimen uudistus osoittivat.
Sen sijaan vapaaehtoisuus ja kansalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.
Lähitulevaisuudessa on jännittävää nähdä kummalleko kannalle kokoomus asettuu ?
...kerropa nyt seuraavaksi mistä ja miten ne säästöt syntyisivät äkkipäisellä "kuntaremontilla" ?
------------
Nyt on kyse puitelaista, jonka perusteella seuraavat eduskunnat vievät asiaa eteenpäin, eikä kyse ole edes äkkipikaisesta kuntaremontista, vaan palvelutuotannon organisoimisesta tavalla, joka turvaa laadun ja saatavuuden kaikille palveluille sellaisella tavalla, jonka kustannukset eivät nouse 5%/v vaan enintään bkt:n kasvun verran, eli 2-3%/v.
Eikö nyt olisi viisasta kunnioittaa perustuslainkin suojaa nauttivaa kunnallista itsehallintoa.
-------------
Sitähän puitelaki juuri kunnioittaa, kun siinä on tarkoitus määritellä, millä tavalla kunnat keskenään toimivat, jotta palvelutuotanto saadaan vastaamaan tulevia vaatimuksia ja tarpeita.
Pakkoteitse syntyy vain veronmaksajille sekä kalliita että trhottomia luomuksia kuten "lääniremontti" ja palo- ja pelastustoimen uudistus osoittivat.
------------
Pakkoa ei kukaan ehdota, vapaaehtoisuutta kunnioitetaan, mutta ei sitäkään voi sallia, että asioiden parantaminen jätetään tekemättä.
Sen sijaan vapaaehtoisuus ja kansalaisten tarpeista lähtevät uudistukset ovat kannattavampia kuin valtiokeskeinen komentotalous.
-------------
Tottakai. Komentotaloudesta puhuvatkin vain ne, jotka haluavat elää toisten kuntien rahoilla.
Lähitulevaisuudessa on jännittävää nähdä kummalleko kannalle kokoomus asettuu ?
----------------
Lähitulevaisuudessa on jännä nähdä kumpi tulee ensin kokoomuksen kannalle, keskusta vai demarit, sillä kokoomuksen kanta on nyt hallituspuolueiden erimielisyyden välissä.
Suomessa on paraikaa vireillä 32 kuntaliitosselvitystä, jotka koskevat yli sataa kuntaa.
Tuo osoittelu vaan ihmetyttää ?
Kuka oikein jarruttaa ?
Heidän kuntaremontilla tulee vaalitappio. Kansa tietää mikä on oikea kuntauudistus. Se on tämä Ökyisännän malli.
Hyvä Ökyisäntä. Löytyy vielä järkikirjoittajiakin tästä asiasta.
Kaamea rahasyöppö eikä tuota mitään!
Helsinki sijoittui Helsingin yliopiston tutkimuksessa kuntien tehokkuudesta maan huonoimpaan neljännekseen. Tosin Helsingin päättäjät puolustautuvat usein sillä, että muiden kuntien asukkaat käyttävät heidän palvelujaan. Samalla unohdetaan, että Helsinkiin virtaa muualta maasta runsaasti valtionosuustaseessa erittäin hyviä asukkaita. Esimerkiksi Helsingin lukioissa ja toisen asteen koulutuksessa käy kosolti naapurikuntien nuoria, joiden koulutuksen valtionosuus tulee koulutuksen järjestäjälle, vaikka muista tarpeista pitää huolen kotikunta.
lasket tuotoksi. Minä sitten tarkastelen asiaa Helsingin kannalta, kuten eräs Oiva tapaa sanoa.
mitä Helsinki voittaa näistä koulutettavista. Ei taida olle kovinkaan kannattavaa toimintaa.
Ei Helsinki ulkopaikkakuntalaisista opiskelijoista tietenkään voittoa saa, mutta ulkopaikkakuntalaiset kyllä tekevät koulutuksen järjestämisestä vähemmän tappiollista.
Vähemmän tappiollista siitä tulee seuraavista syistä:
1) Koska oppilaiden pääluku määrää valtionavun, kiinteät kustannukset (esim. lämmityskulut) oppilasta kohden laskevat oppilasmäärän kasvaessa.
2) Halutessaan kaupunki voi mitoittaa myös luokkakokonsa optimaalisiksi hyväksymällä toispaikkakuntalaisia oppilaita juuri sen määrän kuin optimoimiseen tarvitaan.
3) Optimoinnin merkitys korostuu valinnaisten aineiden ryhmiä muodostettaessa. Myös epäsuosittujen aineiden ryhmistä saadaan paremmin kannattavia.
...kertoa oman näkemyksesi siitä, miksi Helsinki on mielestäsi tehoton kunta?
Objektiivisesti ja analyyttisesti, niin kuin kirjoitit hiukan ylempänä kustannustehokkuudesta, erikoissairaanhoidosta, rakenteista... jne...
Helsingin oppilaitoksissa on kaupungille taloudellisesti tuottavia ulkokuntien oppilaita. Jokainen muualta tuleva oppilas sijoitettuna valmiiseen opetusryhmään on puhdasta plussaa. Ei valtionosuus likimainkaan ruokailuun, kuljetuksiin ja materiaaleihin hupene.
Helsingin kaupungin sisäinen hallinto on pöhöttynyt. Kun väiti, että kuntayhteistyössä tehottomuutta aiheuttaa moninkertainen päätöksenteko, niin Helsingin kaupunguissa sitä aiheuttaa sekä kirjaimellisen yksinkertainen päätöksenteko että monimutkainen hallinto.
Hallintokustannusten osuus on Helsingisdsä suuri. Lisäksi se ostaa paljon palveluita Suomen tehottomimmalta HUS-kuntayhtymältä. Yrittäjien käyttäjänä kaupunki ei lukeudu maan kärkeen, ja usein kuulen helsinkiläisten poliitikkoystävieni (kok, kesk, rkp) valittavan, että kaupungin toimintojen suuri volyymi aiheuttaa sen, että aito kilpailuttaminen on vaikeaa. Sanovat sen olevan helpompaa keskisuuressa kunnassa.
HY:n tutkimuksen mukaan tehottomuutta lisäsivät alhainen yrittäjien tuottamien palvelujen osuus sekä kunyhtymämuotoisten palveluntutottajien runsas käyttö. Kuntakoon ja tehokkuuden suhde oli parhaillaan 10 000 asukkaan kuntakoolla.
Ja ettet taas pääse jauhamaan väärää propagandaasi, tässä ei ole tutkittu tulojen perustaa, vaan palvelutuotannon tehokkuutta.
Hallintoa taitaa osin pöhöttää myös pääkapunkiseudun kuntien yhteistyö joka vaatii virkamiehiltä työtunteja sekin. Haluttomuutta byrokratian yksinkertaistamiseen on myös ollut liikkeellä.
HUS on varmasti yksi syy, kun sillä ei ole yhtä selkeää omistajaa, vaan todellakin kuntayhtymä, joka ei kollektiivina taida toimia. Husin lääkärijohto pomputtaa omistajiaan budjetista toiseen ja lypsävät lisää rahaa tehottomuutensa ylläpitämiseen.
Kilpailuttamisessa en näe samoja volyymihankaluuksia kuin sinä, paitsi jos kilpailutusta hoidetaan niin, että jokin toiminto aiotaan ulkoistaa vain yhdelle toimijalle. Se ei minusta ole kilpailuttamista vaan monopolioikeuksien huutokauppaa: se saa joka uskaltaa halvimmalla luvata.
Ulkoistettavat toiminnot pitäisi pilkkoa osiin ja antaa kilpailutuksen jälkeen useille yrittäjille, jolloin niiden kaikkien tuottamaa laatuakin voidaan verrata paremmin.
Suuruus ei siis tuo ratkaisua, mutta ei toisi sekään, jos Helsinkiä alettaisi pilkkoa takaisin niihin kuntiin, joista se on vuosikymmenten aikana kuntaliitoksilla nykyiseen muotoonsa kasvatettu.
Näissä näkemyksissä ei liene sinun mielestäsi väärää propagandaa, sillä tunnen sinun tapaasi helsinkiläisiä kunnallispoliitikkoja kuten myös kaupunginjohtoa ja virkamiehiä