Timo Ristimäelle, ja muillekin kepulaisille

en kansaa.

Suomen Keskustan vastuu liittyy lähinnä siihen onko Keskusta Jäätteenmäen vai Vanhasen linjalla. Siis suhtaudutaanko USA:n omaksumaan omankädenoikeutta lähtökohtana pitävään ulkopolitiikkaan kriittisesti vai pidättäydytäänkö Vanhasen tapaan täysin tietoisesti arvostelemasta USA:n imperialismia ja ihmisoikeusloukkauksia.

Vai onko vikaa korvien välissä niin, että et todellakaan ymmärrä, mitä tuossa sanotaan?

Minäpä sanon sana kerrallaa :

kepututkija siinä ihmettelee
sitä, että miksi Ristimäki
näkee pahaa vain lännessä?

Ollenkaan ei puhuta siitä, johon kantasi sanot.

Kepututkijalla ilmoitan vastauksen: siksi, että Ristimäki on aito kepulainen. Siis yksisilmäinen. Kuten Oivakin. Ja Hietanen.

Ristimäki näkee kauas, vaikka vain yhteen suuntaan. Oiva ja Hietanen ovat likinäköisempiä. Hietasen näkee pahan akselin Helsingin Hakaniemessä. Se on SDP - SAK. Oivan pahan akseli on hieman liikkuvampi. Se on Ahtisaari - Lipponen.

Lienet lähes lukutaidoton. kirjoitti:

Vai onko vikaa korvien välissä niin, että et todellakaan ymmärrä, mitä tuossa sanotaan?

Minäpä sanon sana kerrallaa :

kepututkija siinä ihmettelee
sitä, että miksi Ristimäki
näkee pahaa vain lännessä?

Ollenkaan ei puhuta siitä, johon kantasi sanot.

Kepututkijalla ilmoitan vastauksen: siksi, että Ristimäki on aito kepulainen. Siis yksisilmäinen. Kuten Oivakin. Ja Hietanen.

Ristimäki näkee kauas, vaikka vain yhteen suuntaan. Oiva ja Hietanen ovat likinäköisempiä. Hietasen näkee pahan akselin Helsingin Hakaniemessä. Se on SDP - SAK. Oivan pahan akseli on hieman liikkuvampi. Se on Ahtisaari - Lipponen.

Koska omasta mielestään lähes näppärän yhteenvedon tempaissut hengen pikkujättiläinen on ylipitkäksi venähtäneessä yhteenvedossaan osoittautunut nimimerkkinsä veroiseksi (s.o "Lienet lähes lukutaidoton"), tarjoiltakoon hänellekin ihan omaa tirkistelyreikää...

Siitä riittänee "yksisilmäisyyttä" koko illaksi?
Ja jos ei riitä, välillä voi kääntää päätään, esim. jääkaapilta palattuaan...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016305563

PS. "Yksisilmäisyyttä" pahempaa lienee vain (täysi) sokeus...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016183704

Oiva, kuten joku jo vastasikin, pyrin hakemaan tuon "aivan avoimesti ja "optimistisesti" rauhan, yleismaailmallisten perus- ja ihmisoikeuksien ja yleisen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden asialla olevan" puoluetoverisi kirjoituksiin sitä yleismaailmalisuutta, ei pelkkää USA:n ja sen liittolaisten sinänsä perusteltua kritiikkiä.

Yleisen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä tulisi edes osa komeasta linkkikokoelmasta pyhittää muun maailman, meitäkin lähellä olevan, epäkohtien esiintuomiseen.

Ymmärrän Kepussa esiintyvän USA vastaisuuden, toihan se mm. Jäätteenmäelle vaalivoiton jos kohta romahduksenkin. Populistisena se on kuitenkin vähintäänkin älyllistä epärehellisyyttä jos samaan aikaan ei tuoda ilmi myös muiden tekoja perus- ja ihmisoikeuksien rikkomuksissa.

Eikä suomen Keskusta aivan aseeton ole ihmisoikeuksien loukkauksien suhteen, onhan puolueen edustaja suomen Tasavallan ja pian EU:n puheenjohtajamaan pääministeri. Mikä tilaisuus tuomita niin USA:n, Venäjän kuin Valko-Venäjän ja vaikkapa Nigerian ihmisoikeusloukkaukset.

Vastuussa kepu maailman ihmisoikeusloukkauksista ei toki ole, ellei sellaiseksi lasketa Väyrysen ja Jäätteenmäen päästämistä Belgialaisten riesaksi.

En toki mieltäni tai sydäntäni puhtaaksi kirjoittanut maailman pahuudesta. Toin esille oman kirjoittelusi vääjäämättömän yksipuolisuuden.

Palataanpa alkuperäiseen ajatukseen josta tämä keskustelumme kumpuaa. Olet tällä palstalla käsitellyt kiitettävällä intensiteetillä USA:n ja sen liittolaisten (joita siis edustavat lähinnä Britannia ja Israel) pahuuden töitä.

Pyysin sinua nöyrimmin tekemään edes yhden avauksen jossa et käsittele tätä ns. transatlanttista akselia vaan pelkästään muun maailman ihmisoikeus ja rauhanrikkomuksia.

Siihen et ole kyennyt.

Etkä kyennyt tässä vastineessasikaan.

Se ettet jaa ylistystä Kiinaa tai Venäjää kohtaan ei poista sitä yksisilmäisyyttä joka ajatteluasi kohtaan väistämättä muodostuu juttujasi lukiessasi, linkkejähän kukaan ei jaksa edes avata.

"Paitsi että Venäjää nyt tuskin kukaan selväjärkinen voi arvioida - niin G8-maa kuin tätä nykyä onkin - samanveroiseksi Yhdyvaltain kanssa - sen enempää "pahassa" kuin "hyvässäkään"?"

Edelliseen lainaukseen kysyn miksi? Miksi esim Suomen hallitus jota puoluetoverisi johtaa ei voi tuomita Venäjän toimia Tsetseniassa? Tai Putinin lakeja joilla estetään monien kansalaisjärjestöjen toiminta maassa.

Olet onnistunut yhdistämän 70 lukulaisen rauhanaatteen (neuvostoblokki hyvä - Amerikka paha) tämänpäivän lööppijournalismiin jossa myyvät otsikot Guantanamosta ja CIA lennoista peittää alleen vaikkapa Darfurin todellisen hädän.

Juttuasi edelleen odottaen...

Olet tuolla toisaalla pohtinut minua koskevia asioita, joihin annoin äsken selitystä. Mutta kun se avaus on jäänyt jo kauas, niin et ehkä sieltä sitä huomaa. Siksi annan tässä siihen linkin:


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016309984

...mikä Ristimäellä on.

Tuolla toisaalla Ristimäki on kirjoittanut sellaisen määrän, että kyllä luulisi asiat selviävän sen luettuaan.

Mutta eihän Ristimäki näe pahaa muualla kun Yhdysvalloissa ja niissä mitkä sen joukkoon lähtevät. Ei ole mieleen jäänyt Husseinin käymät sodat, ensin 10 v Irania vastaan, monenlaista pelottelua ja asevarustelua naapureitaan kohtaan. Sitten Kuwaitin valloitus. Siellä vain sairaaloissa lastenosastoillakin letkut irti, se oli Husseinibn sotilaiden linja.

Ristimäki vain kirjoittelee kansainvälisestä oikeudesta. Ei kuule monellakaan Islamilaisella valtiolla ole mitään tunnontuskia kun rikkovat kansainvälisiä oikeuksia. Mutta Ristimäen mielestä kaikkien muiden on oltava heitä kohtaan kuin mitään pahaa he eivät koskaan olisi tehneet.

Myöskään oman maansa kansalaisia ei Hussein ole säästänyt. Rikkaan maan päämiehenä olisi luullut pystyvän parempaan. Kurjuus on lisääntynyt vaikka öljyllä mitattuna taitaa olla mailman rikkaimpia maita.

Kyllähän YK:n suostumus oli Bush vanhemman aikana Irakilaisten pois ajamiseen Kuwaitista. Kyllähän sen nyt ilman lukemattakin pitää muistaa, tuosta lukemattomuudestani Ristimäki myös jaksaa jatkuvasti muistuttaa. Se taitaakin olla ainut asia missä Ristimäki on oikeassa. Suomihan oli silloin turvallisuusneuvoston jäsen, ja pääsi näin hetken esiintymään suurten joukossa.

Irakin tilanne on tietysti nyt hankala Yhdysvalloille. Se olisi paljon helpompi jos Hussein ei olisi saanut niin paljon tukea länsimaista. Vaikeudet johtuvat suureksi osaksi lännen eripuraisuudesta. Mutta aikanaan Irak rauhoittuu ja Bush tulee saamaan myös paljon kiitosta toimistaan. Vielä tosin ei ole sen aika. Reigan oli myös kiistelty presidentti, mutta kuoltuaan häntä kyllä ylistettiin.

Niiden ylistäjien joukoissa ei kyllä tainnut olla eräs Ristimäki Suomesta, olihan Reigan toimillaan ollut osallisena N-Liiton kaatumisessa.Siinä Ristimäeltä meni tuki ja turva. Eikä ulkopolitiikka enää ole sellaista harvojen taidetta mitä se Kekkosen aikana oli. Olikohan silloin ne ihmisoikeusasiat Suomessa kunnossa?

Toivottavasti nyt tuli taas tarpeeksi kirjoitusvirheitä, saa Ristimäki lainailla ja tyydyttää niillä itseään.

Pitää vielä muistuttaa Yhdysvaltojen liittolaisina olevan Irakissa paljon pieniä maita. Eivät ne ole sen takia liittolaisia ,että pelkäisivät. Ne ovat liittolaisia sen takia että Yhdysvallat auttaisi heitä jos apua tarvitsevat.Tälläinen maa on esim. Viro. Virolla on kyllä kokemusta siitä Kommunistien humanismista.

mvv kirjoitti:

...mikä Ristimäellä on.

Tuolla toisaalla Ristimäki on kirjoittanut sellaisen määrän, että kyllä luulisi asiat selviävän sen luettuaan.

Mutta eihän Ristimäki näe pahaa muualla kun Yhdysvalloissa ja niissä mitkä sen joukkoon lähtevät. Ei ole mieleen jäänyt Husseinin käymät sodat, ensin 10 v Irania vastaan, monenlaista pelottelua ja asevarustelua naapureitaan kohtaan. Sitten Kuwaitin valloitus. Siellä vain sairaaloissa lastenosastoillakin letkut irti, se oli Husseinibn sotilaiden linja.

Ristimäki vain kirjoittelee kansainvälisestä oikeudesta. Ei kuule monellakaan Islamilaisella valtiolla ole mitään tunnontuskia kun rikkovat kansainvälisiä oikeuksia. Mutta Ristimäen mielestä kaikkien muiden on oltava heitä kohtaan kuin mitään pahaa he eivät koskaan olisi tehneet.

Myöskään oman maansa kansalaisia ei Hussein ole säästänyt. Rikkaan maan päämiehenä olisi luullut pystyvän parempaan. Kurjuus on lisääntynyt vaikka öljyllä mitattuna taitaa olla mailman rikkaimpia maita.

Kyllähän YK:n suostumus oli Bush vanhemman aikana Irakilaisten pois ajamiseen Kuwaitista. Kyllähän sen nyt ilman lukemattakin pitää muistaa, tuosta lukemattomuudestani Ristimäki myös jaksaa jatkuvasti muistuttaa. Se taitaakin olla ainut asia missä Ristimäki on oikeassa. Suomihan oli silloin turvallisuusneuvoston jäsen, ja pääsi näin hetken esiintymään suurten joukossa.

Irakin tilanne on tietysti nyt hankala Yhdysvalloille. Se olisi paljon helpompi jos Hussein ei olisi saanut niin paljon tukea länsimaista. Vaikeudet johtuvat suureksi osaksi lännen eripuraisuudesta. Mutta aikanaan Irak rauhoittuu ja Bush tulee saamaan myös paljon kiitosta toimistaan. Vielä tosin ei ole sen aika. Reigan oli myös kiistelty presidentti, mutta kuoltuaan häntä kyllä ylistettiin.

Niiden ylistäjien joukoissa ei kyllä tainnut olla eräs Ristimäki Suomesta, olihan Reigan toimillaan ollut osallisena N-Liiton kaatumisessa.Siinä Ristimäeltä meni tuki ja turva. Eikä ulkopolitiikka enää ole sellaista harvojen taidetta mitä se Kekkosen aikana oli. Olikohan silloin ne ihmisoikeusasiat Suomessa kunnossa?

Toivottavasti nyt tuli taas tarpeeksi kirjoitusvirheitä, saa Ristimäki lainailla ja tyydyttää niillä itseään.

Pitää vielä muistuttaa Yhdysvaltojen liittolaisina olevan Irakissa paljon pieniä maita. Eivät ne ole sen takia liittolaisia ,että pelkäisivät. Ne ovat liittolaisia sen takia että Yhdysvallat auttaisi heitä jos apua tarvitsevat.Tälläinen maa on esim. Viro. Virolla on kyllä kokemusta siitä Kommunistien humanismista.

...

mvv kirjoitti:

...mikä Ristimäellä on.

Tuolla toisaalla Ristimäki on kirjoittanut sellaisen määrän, että kyllä luulisi asiat selviävän sen luettuaan.

Mutta eihän Ristimäki näe pahaa muualla kun Yhdysvalloissa ja niissä mitkä sen joukkoon lähtevät. Ei ole mieleen jäänyt Husseinin käymät sodat, ensin 10 v Irania vastaan, monenlaista pelottelua ja asevarustelua naapureitaan kohtaan. Sitten Kuwaitin valloitus. Siellä vain sairaaloissa lastenosastoillakin letkut irti, se oli Husseinibn sotilaiden linja.

Ristimäki vain kirjoittelee kansainvälisestä oikeudesta. Ei kuule monellakaan Islamilaisella valtiolla ole mitään tunnontuskia kun rikkovat kansainvälisiä oikeuksia. Mutta Ristimäen mielestä kaikkien muiden on oltava heitä kohtaan kuin mitään pahaa he eivät koskaan olisi tehneet.

Myöskään oman maansa kansalaisia ei Hussein ole säästänyt. Rikkaan maan päämiehenä olisi luullut pystyvän parempaan. Kurjuus on lisääntynyt vaikka öljyllä mitattuna taitaa olla mailman rikkaimpia maita.

Kyllähän YK:n suostumus oli Bush vanhemman aikana Irakilaisten pois ajamiseen Kuwaitista. Kyllähän sen nyt ilman lukemattakin pitää muistaa, tuosta lukemattomuudestani Ristimäki myös jaksaa jatkuvasti muistuttaa. Se taitaakin olla ainut asia missä Ristimäki on oikeassa. Suomihan oli silloin turvallisuusneuvoston jäsen, ja pääsi näin hetken esiintymään suurten joukossa.

Irakin tilanne on tietysti nyt hankala Yhdysvalloille. Se olisi paljon helpompi jos Hussein ei olisi saanut niin paljon tukea länsimaista. Vaikeudet johtuvat suureksi osaksi lännen eripuraisuudesta. Mutta aikanaan Irak rauhoittuu ja Bush tulee saamaan myös paljon kiitosta toimistaan. Vielä tosin ei ole sen aika. Reigan oli myös kiistelty presidentti, mutta kuoltuaan häntä kyllä ylistettiin.

Niiden ylistäjien joukoissa ei kyllä tainnut olla eräs Ristimäki Suomesta, olihan Reigan toimillaan ollut osallisena N-Liiton kaatumisessa.Siinä Ristimäeltä meni tuki ja turva. Eikä ulkopolitiikka enää ole sellaista harvojen taidetta mitä se Kekkosen aikana oli. Olikohan silloin ne ihmisoikeusasiat Suomessa kunnossa?

Toivottavasti nyt tuli taas tarpeeksi kirjoitusvirheitä, saa Ristimäki lainailla ja tyydyttää niillä itseään.

Pitää vielä muistuttaa Yhdysvaltojen liittolaisina olevan Irakissa paljon pieniä maita. Eivät ne ole sen takia liittolaisia ,että pelkäisivät. Ne ovat liittolaisia sen takia että Yhdysvallat auttaisi heitä jos apua tarvitsevat.Tälläinen maa on esim. Viro. Virolla on kyllä kokemusta siitä Kommunistien humanismista.

ja monella muullakin, kuten esim. suomella joka joutui sotaan bolshevikkeja vastaan
hirveää sakkia olivatkin...tappoivat omaakin kansaa ihan roppakaupalla - melkein koko älymystön ja sitten havittelivat miehittävänsä euroopan ihan kokonaan kunhan vain saksa saadaan ensin nujerrettua
- kova oli se troikka joka kommunismin pisti pystyyn ja bolshevikkihallinnon muodosti
siinä muuten juutalaisten osuus oli 80%
tässä yksi pääpukareista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Trotski

http://www.stormfront.org/whitehistory/hwr61.htm

Otsikossa kaikki. kirjoitti:

...

troikkaa joka masinoi bolshevismin venäjälle.
Ja nyt sama troikka, nimet vaan muuttuneet, masinoi rapakon takana uutta maailmanjärjestystä rappareiden tukemana, myös suomalaiste rappareiden.
-------------------
WIKIPEDIA:
Jakov Mihailovitš Sverdlov (ven. Я́ков Миха́йлович Свердло́в, 3. kesäkuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 22. toukokuuta) 1885–16. maaliskuuta 1919) oli venäjänjuutalainen, sittemmin neuvostoliittolainen bolševikkipoliitikko.

Sverdlov oli syntynyt Nižni Novgorodissa. Hän liittyi vuonna 1902 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueseen ja ottaen osaa vuoden 1905 tapahtumiin.

Vuosien 1906 ja 1917 välisen ajan Sverdlov oli joko vangittuna tai karkoitettuna.

Lokakuun vallankumous nostatti, jossa hänellä oli merkittävä rooli, Sverdlovin keskukomiteaan.

Hieman ennen Neuvostoliiton luhistumista suljetuista arkistoista avautui maailman tietoisuuteen, että Sverdlov oli ollut Leninin kanssa suunnittelemassa tsaari perheen teloittamista. Kuitenkin hänen rooliaan oltiin jo alusta lähtien epäilty ja lisäpontta asialle antoi eräs Lev Trotskin julkisuuten tullut kahden keskinen keskustelu vuonna 1918. Sverdlovilla ja Trotskilla on tiettävästi ollut muutenkin hyvät suhteet toisiinsa.

Hän toimi Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1917–1919. Hän kuoli vuonna 1919 influenssaan palattuaan tarkistusmatkalta Ukrainasta.

Sverdlovin kuoleman jälkeen, ironisesti, Jekaterinburgin nimi muutettiin hänen kunniakseen uuteen muotoon Sverdlovsk (alue kantaa kuitenkin yhä neuvostoaikaista nimeään).


http://fi.wikipedia.org/wiki/Zinovjev

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Kamenev

Ja kun muistetaan että Leninkin oli juutainen ainakin äitinsä puolelta niin eiköhän ole aika selvää ketkä olivat bolshevismin takana.
Kyllä siinä oli Venäjän kansa kovassa kyydissä. Monta päätä putosi.
-----------
Aleksanteri II:n murhalla oli ratkaiseva vaikutus tsaarinvallan ja juutalaisten - eli siis kasaarien - suhteisiin. Murhan jälkeen esiintyi kaikkialla Venäjällä juutalaisvastaisia mielenosoituksia. Tsaarin virkakoneisto muutti siihen asti varsin lempeää suhtautumistaan juutalaisiin. Säädettiin ns. toukokuun lait, jotka rajoittivat mm. juutalaisten muutto-oikeuksia ja oikeuksia opiskella yliopistoissa. Juutalaisia oli enemmän kouluissa kuin venäläisiä suhteessa väestön kokoon, mutta nyt heille määrättiin asukaslukua vastaavat kiintiöt korkeakouluihin. Juutalaisten oikeutta riistää venäläisiä talonpoikia ja myös muuta juutalaisten liiketoimintaa rajoitettiin. Toukokuun laeista vuonna 1882 alkoi tsaarinvallan ja juutalaisten välinen taistelu, joka päättyi lokakuun vallankumoukseen. Tästä lähtien juutalaiset kaikissa maissa toimivat tsaarin Venäjää vastaan. Kasaarijuutalaisen Rotschildin pankkidynastia julisti sodan tsaarille. Se kieltäytyi antamasta lainoja ja ryhtyi rahoittamaan ulkomaisia tsaarinvastaisia vallankumousryhmiä.
Lopulta kasaarit (itä-juutalaiset) onnistuivat organisoimaan vallankaappauksen Venäjällä. Lokakuun 1917 vallankaappaus oli 100% kasaarien operaatio, mikä tosin hämättiin kasaarien K. Marxin ja V. Leninin tätä kaappausta varten luomilla teorioilla. Historiallinen totuus on, että kasaarit suunnittelivat, rahoittivat ja toteuttivat vallankaappauksen. Leninin johtama sadan juutalaisen ydinjoukko harjoitteli vallankaappausta Sveitsin lomahotelleissa ennen saapumistaan sinetöidyssä junassa Venäjälle. Juutalaiset pankit rahoittivat vallankaappauksen.

Kasaarien johtamat bolshevikit murhasivat Venäjän vallankaappauksen ensimmäisinä vuosina virallisten lähteiden mukaan seuraavat määrät ihmisiä (lisäksi kymmeniä tuhansia siirrettiin keskitysleireille ja pidettiin panttivankeina):

tsaariperhe (seitsemän kristittyä)
28 piispaa ja arkkipiispaa
6 775 pappia
6 575 opettajaa
8 800 lääkäriä
54 850 upseeria
260 000 sotilasta
150 000 poliisia
48 000 santarmia
355 250 älymystön edustajaa
198 000 työläistä
915 000 talonpoikaa

Murhien syyksi riitti leima "luokkavihollinen" tai "vastavallankumouksellinen", mutta todellisuudessa venäläinen eliitti tuhottiin, jotta venäläiset eivät kykenisi tekemään vastavallankumousta kasaareita vastaan. Kasaarit olivat kuitenkin pieni vähemmistö Venäjällä ja riski paljastua poistettiin murhaamalla venäläinen sivistyneistö.

Kasaarien historian ja todellisen luonteen tunteminen on "avain" vuoden 1917 jälkeisen maailmanhistorian ymmärtämiselle, kuten Benjamin Freedman esittää. Tsaarin ja keisarillisen perheen murha oli vain jatkoa kasaarien perinteelle käyttää murhaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen.
---------------
Ja miten se Hord.... joka nyt on telkien takana kun meinasi kaapata öljyn ja vallan?
.... juutalainen.
Onko pelkäämämme veli-venäläinen todellisuudessa veli-j........n?
NATO?


Ja tästä uudesta troikasta, joka siis nyt masinoi uutta maailmanjärjestystä, on linkki alla olevassa jatkoviestissä.

tätäkin kirjoitti:

troikkaa joka masinoi bolshevismin venäjälle.
Ja nyt sama troikka, nimet vaan muuttuneet, masinoi rapakon takana uutta maailmanjärjestystä rappareiden tukemana, myös suomalaiste rappareiden.
-------------------
WIKIPEDIA:
Jakov Mihailovitš Sverdlov (ven. Я́ков Миха́йлович Свердло́в, 3. kesäkuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 22. toukokuuta) 1885–16. maaliskuuta 1919) oli venäjänjuutalainen, sittemmin neuvostoliittolainen bolševikkipoliitikko.

Sverdlov oli syntynyt Nižni Novgorodissa. Hän liittyi vuonna 1902 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueseen ja ottaen osaa vuoden 1905 tapahtumiin.

Vuosien 1906 ja 1917 välisen ajan Sverdlov oli joko vangittuna tai karkoitettuna.

Lokakuun vallankumous nostatti, jossa hänellä oli merkittävä rooli, Sverdlovin keskukomiteaan.

Hieman ennen Neuvostoliiton luhistumista suljetuista arkistoista avautui maailman tietoisuuteen, että Sverdlov oli ollut Leninin kanssa suunnittelemassa tsaari perheen teloittamista. Kuitenkin hänen rooliaan oltiin jo alusta lähtien epäilty ja lisäpontta asialle antoi eräs Lev Trotskin julkisuuten tullut kahden keskinen keskustelu vuonna 1918. Sverdlovilla ja Trotskilla on tiettävästi ollut muutenkin hyvät suhteet toisiinsa.

Hän toimi Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vuosina 1917–1919. Hän kuoli vuonna 1919 influenssaan palattuaan tarkistusmatkalta Ukrainasta.

Sverdlovin kuoleman jälkeen, ironisesti, Jekaterinburgin nimi muutettiin hänen kunniakseen uuteen muotoon Sverdlovsk (alue kantaa kuitenkin yhä neuvostoaikaista nimeään).


http://fi.wikipedia.org/wiki/Zinovjev

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev_Kamenev

Ja kun muistetaan että Leninkin oli juutainen ainakin äitinsä puolelta niin eiköhän ole aika selvää ketkä olivat bolshevismin takana.
Kyllä siinä oli Venäjän kansa kovassa kyydissä. Monta päätä putosi.
-----------
Aleksanteri II:n murhalla oli ratkaiseva vaikutus tsaarinvallan ja juutalaisten - eli siis kasaarien - suhteisiin. Murhan jälkeen esiintyi kaikkialla Venäjällä juutalaisvastaisia mielenosoituksia. Tsaarin virkakoneisto muutti siihen asti varsin lempeää suhtautumistaan juutalaisiin. Säädettiin ns. toukokuun lait, jotka rajoittivat mm. juutalaisten muutto-oikeuksia ja oikeuksia opiskella yliopistoissa. Juutalaisia oli enemmän kouluissa kuin venäläisiä suhteessa väestön kokoon, mutta nyt heille määrättiin asukaslukua vastaavat kiintiöt korkeakouluihin. Juutalaisten oikeutta riistää venäläisiä talonpoikia ja myös muuta juutalaisten liiketoimintaa rajoitettiin. Toukokuun laeista vuonna 1882 alkoi tsaarinvallan ja juutalaisten välinen taistelu, joka päättyi lokakuun vallankumoukseen. Tästä lähtien juutalaiset kaikissa maissa toimivat tsaarin Venäjää vastaan. Kasaarijuutalaisen Rotschildin pankkidynastia julisti sodan tsaarille. Se kieltäytyi antamasta lainoja ja ryhtyi rahoittamaan ulkomaisia tsaarinvastaisia vallankumousryhmiä.
Lopulta kasaarit (itä-juutalaiset) onnistuivat organisoimaan vallankaappauksen Venäjällä. Lokakuun 1917 vallankaappaus oli 100% kasaarien operaatio, mikä tosin hämättiin kasaarien K. Marxin ja V. Leninin tätä kaappausta varten luomilla teorioilla. Historiallinen totuus on, että kasaarit suunnittelivat, rahoittivat ja toteuttivat vallankaappauksen. Leninin johtama sadan juutalaisen ydinjoukko harjoitteli vallankaappausta Sveitsin lomahotelleissa ennen saapumistaan sinetöidyssä junassa Venäjälle. Juutalaiset pankit rahoittivat vallankaappauksen.

Kasaarien johtamat bolshevikit murhasivat Venäjän vallankaappauksen ensimmäisinä vuosina virallisten lähteiden mukaan seuraavat määrät ihmisiä (lisäksi kymmeniä tuhansia siirrettiin keskitysleireille ja pidettiin panttivankeina):

tsaariperhe (seitsemän kristittyä)
28 piispaa ja arkkipiispaa
6 775 pappia
6 575 opettajaa
8 800 lääkäriä
54 850 upseeria
260 000 sotilasta
150 000 poliisia
48 000 santarmia
355 250 älymystön edustajaa
198 000 työläistä
915 000 talonpoikaa

Murhien syyksi riitti leima "luokkavihollinen" tai "vastavallankumouksellinen", mutta todellisuudessa venäläinen eliitti tuhottiin, jotta venäläiset eivät kykenisi tekemään vastavallankumousta kasaareita vastaan. Kasaarit olivat kuitenkin pieni vähemmistö Venäjällä ja riski paljastua poistettiin murhaamalla venäläinen sivistyneistö.

Kasaarien historian ja todellisen luonteen tunteminen on "avain" vuoden 1917 jälkeisen maailmanhistorian ymmärtämiselle, kuten Benjamin Freedman esittää. Tsaarin ja keisarillisen perheen murha oli vain jatkoa kasaarien perinteelle käyttää murhaa poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen.
---------------
Ja miten se Hord.... joka nyt on telkien takana kun meinasi kaapata öljyn ja vallan?
.... juutalainen.
Onko pelkäämämme veli-venäläinen todellisuudessa veli-j........n?
NATO?


Ja tästä uudesta troikasta, joka siis nyt masinoi uutta maailmanjärjestystä, on linkki alla olevassa jatkoviestissä.

UUSI TROIKKA - SAMAT HAASTEET

videon alkuosa paljastaa uuden troikan, juutalaisen troikan, jonka hankkeet eivät ero bolshevikkitroikan hankkeista ja joka tavoittelee bolshvikkien tapaan maailmanherruutta



http://video.google.com/videoplay?docid=3401925678922201999&q=alex jones

---------------- kirjoitti:

UUSI TROIKKA - SAMAT HAASTEET

videon alkuosa paljastaa uuden troikan, juutalaisen troikan, jonka hankkeet eivät ero bolshevikkitroikan hankkeista ja joka tavoittelee bolshvikkien tapaan maailmanherruutta



http://video.google.com/videoplay?docid=3401925678922201999&q=alex jones

paljastaminen ja heidän hankkeidensa ja pyrkimystensä laaja-alainen esiin tuominen on ainoa keino estää heidän valtansa laajeneminen.
Siksi jokaisen pitää olla valveilla ja puolustaa humanismia.
Netti on hyvä keino levittää tietoa. Tieto on tälle troikalle pahinta myrkkyä koska se lisää kansan tietoisuuden tasoa ja vaikeuttaa sen manipulointia.

liittoutuneiden kirjoitti:

paljastaminen ja heidän hankkeidensa ja pyrkimystensä laaja-alainen esiin tuominen on ainoa keino estää heidän valtansa laajeneminen.
Siksi jokaisen pitää olla valveilla ja puolustaa humanismia.
Netti on hyvä keino levittää tietoa. Tieto on tälle troikalle pahinta myrkkyä koska se lisää kansan tietoisuuden tasoa ja vaikeuttaa sen manipulointia.

juuri näin.

mvv kirjoitti:

...mikä Ristimäellä on.

Tuolla toisaalla Ristimäki on kirjoittanut sellaisen määrän, että kyllä luulisi asiat selviävän sen luettuaan.

Mutta eihän Ristimäki näe pahaa muualla kun Yhdysvalloissa ja niissä mitkä sen joukkoon lähtevät. Ei ole mieleen jäänyt Husseinin käymät sodat, ensin 10 v Irania vastaan, monenlaista pelottelua ja asevarustelua naapureitaan kohtaan. Sitten Kuwaitin valloitus. Siellä vain sairaaloissa lastenosastoillakin letkut irti, se oli Husseinibn sotilaiden linja.

Ristimäki vain kirjoittelee kansainvälisestä oikeudesta. Ei kuule monellakaan Islamilaisella valtiolla ole mitään tunnontuskia kun rikkovat kansainvälisiä oikeuksia. Mutta Ristimäen mielestä kaikkien muiden on oltava heitä kohtaan kuin mitään pahaa he eivät koskaan olisi tehneet.

Myöskään oman maansa kansalaisia ei Hussein ole säästänyt. Rikkaan maan päämiehenä olisi luullut pystyvän parempaan. Kurjuus on lisääntynyt vaikka öljyllä mitattuna taitaa olla mailman rikkaimpia maita.

Kyllähän YK:n suostumus oli Bush vanhemman aikana Irakilaisten pois ajamiseen Kuwaitista. Kyllähän sen nyt ilman lukemattakin pitää muistaa, tuosta lukemattomuudestani Ristimäki myös jaksaa jatkuvasti muistuttaa. Se taitaakin olla ainut asia missä Ristimäki on oikeassa. Suomihan oli silloin turvallisuusneuvoston jäsen, ja pääsi näin hetken esiintymään suurten joukossa.

Irakin tilanne on tietysti nyt hankala Yhdysvalloille. Se olisi paljon helpompi jos Hussein ei olisi saanut niin paljon tukea länsimaista. Vaikeudet johtuvat suureksi osaksi lännen eripuraisuudesta. Mutta aikanaan Irak rauhoittuu ja Bush tulee saamaan myös paljon kiitosta toimistaan. Vielä tosin ei ole sen aika. Reigan oli myös kiistelty presidentti, mutta kuoltuaan häntä kyllä ylistettiin.

Niiden ylistäjien joukoissa ei kyllä tainnut olla eräs Ristimäki Suomesta, olihan Reigan toimillaan ollut osallisena N-Liiton kaatumisessa.Siinä Ristimäeltä meni tuki ja turva. Eikä ulkopolitiikka enää ole sellaista harvojen taidetta mitä se Kekkosen aikana oli. Olikohan silloin ne ihmisoikeusasiat Suomessa kunnossa?

Toivottavasti nyt tuli taas tarpeeksi kirjoitusvirheitä, saa Ristimäki lainailla ja tyydyttää niillä itseään.

Pitää vielä muistuttaa Yhdysvaltojen liittolaisina olevan Irakissa paljon pieniä maita. Eivät ne ole sen takia liittolaisia ,että pelkäisivät. Ne ovat liittolaisia sen takia että Yhdysvallat auttaisi heitä jos apua tarvitsevat.Tälläinen maa on esim. Viro. Virolla on kyllä kokemusta siitä Kommunistien humanismista.

... joten eiköhän Pohjanmaalta kulkeudu hänellekin kohta viestiä...

Parahin "mvv"! Olen toki noteeerannut "humanismin määräsi" jo yhdessä jos toisessakin kirjoituksessa!

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

"Britannian oikeuskansleri: Guantanamo suljettava

11.05.2006 12.41 / Hämeen Sanomaat

Britannian oikeuskansleri lordi Peter Goldsmith vaatii Guantanamon vankileirin sulkemista. Yhdysvaltain ulkoministeriö ei torstaina pehmennyt Goldsmithin vaatimuksille.

Goldsmith sanoi Lontoossa pitämässään puheessa keskiviikkona, että kiistellystä vankileiristä on tullut epäoikeudenmukaisuuden symboli eikä sen olemassaolo ole hyväksyttävää. Oikeuskanslerin esittämä arvostelu on tähän saakka kärkevin brittiviranomaisen kommentti vankileiristä.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Sean McCormack vastasi Goldsmithin kritiikkiin sanomalla, että Yhdysvallat haluaisi toki sulkea Guantanamon, muttei voi.

- Totuus vain valitettavasti on, että siellä on vaarallisia ihmisiä, McCormack sanoi BBC:n mukaan. - Emme halua vapauttaa ihmisiä, jotka voivat tulevaisuudessa päätyä taistelukentille tai toteuttaa terrori-iskuja.

Yhdysvallat pitää Kuubassa sijaitsevassa Guantanamon tukikohdassa edelleen noin 500:aa terroristiksi epäilemäänsä taistelijaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Yhdysvaltoja vankien huonosta kohtelusta ja siitä, että terroriepäillyt on vangittu määräämättömäksi ajaksi ilman tietoa oikeudenkäynnistä.

STT"


Lähdelinkki: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=34869

Lue enemmän britti- ja muistakin näkemyksistä tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016322572

Timo Ristimäki kirjoitti:

... joten eiköhän Pohjanmaalta kulkeudu hänellekin kohta viestiä...

Parahin "mvv"! Olen toki noteeerannut "humanismin määräsi" jo yhdessä jos toisessakin kirjoituksessa!

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

"Britannian oikeuskansleri: Guantanamo suljettava

11.05.2006 12.41 / Hämeen Sanomaat

Britannian oikeuskansleri lordi Peter Goldsmith vaatii Guantanamon vankileirin sulkemista. Yhdysvaltain ulkoministeriö ei torstaina pehmennyt Goldsmithin vaatimuksille.

Goldsmith sanoi Lontoossa pitämässään puheessa keskiviikkona, että kiistellystä vankileiristä on tullut epäoikeudenmukaisuuden symboli eikä sen olemassaolo ole hyväksyttävää. Oikeuskanslerin esittämä arvostelu on tähän saakka kärkevin brittiviranomaisen kommentti vankileiristä.

Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Sean McCormack vastasi Goldsmithin kritiikkiin sanomalla, että Yhdysvallat haluaisi toki sulkea Guantanamon, muttei voi.

- Totuus vain valitettavasti on, että siellä on vaarallisia ihmisiä, McCormack sanoi BBC:n mukaan. - Emme halua vapauttaa ihmisiä, jotka voivat tulevaisuudessa päätyä taistelukentille tai toteuttaa terrori-iskuja.

Yhdysvallat pitää Kuubassa sijaitsevassa Guantanamon tukikohdassa edelleen noin 500:aa terroristiksi epäilemäänsä taistelijaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Yhdysvaltoja vankien huonosta kohtelusta ja siitä, että terroriepäillyt on vangittu määräämättömäksi ajaksi ilman tietoa oikeudenkäynnistä.

STT"


Lähdelinkki: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=34869

Lue enemmän britti- ja muistakin näkemyksistä tuolta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016322572

...mutta kyllä syyttömät pitää vapauttaa jos siellä sellaisia on.

mvv kirjoitti:

...mutta kyllä syyttömät pitää vapauttaa jos siellä sellaisia on.

... jos sen sanoo korkeassa asemassa oleva."

[Syrus Publius (100 - 50 eKr.), roomalainen näytelmäkirjailija]

Noinhan lienee päässyt käymään esim. niissä vaiheissa ja tilanteissa, joissa - etenkin 11.9.2001:n jälkeen - puhuttiin "savuavista aseista", "Al Qaida -yhteyksistä" etc. sillä painokkuudella, että "terrorisminvastaisessa" sodassa ollaan... Niin, missäköhän?

[Esimerkiksi tässäkö?

**************

Kaksi vuotta Guantanamossa

Michael Winterbottom kuvitti kolmen häihin matkustaneen mutta Guantanamon vankileirille joutuneen brittimiehen tarinan.



Palkittu brittiohjaaja Michael Winterbottom on erikoistunut provokatiivisiin draamoihin. Tiedostava maailmanparantaja ammentaa maailman kipupisteistä, kuten Bosnian sodasta (Tervetuloa Sarajevoon), Afganistanin pakolaisista (In this world) ja Manchesterin huumeisesta musiikkibisneksestä (24 hour party people).

Winterbottomin uusin elokuva, Berliinin elokuvajuhlilla hopeakarhulla palkittu Tie Guantanamoon yhdistää haastatteluja, uutisfilmejä ja näyteltyjä kohtauksia kertoessaan terroristeiksi epäillyistä nuorukaisista.

Parikymppiset brittimuslimit Ruhel Ahmed, Asif Iqbal ja Shafiq Rasul matkustivat syyskuussa 2001 Pakistaniin, sillä Iqbalin piti avioitua Islamabadissa. Järjestetty avioliitto ei toteutunut, sillä suunnitelmiin tuli mutka Karachissa, jossa paikallinen imaami houkutteli kolmikon rajan toiselle puolelle Afganistaniin muslimiveljiä "auttamaan".

Osama Bin Ladenin kavereiksi epäillyt nuorukaiset joutuivat amerikkalaissotilaiden käsiin, ja heidät lennätettiin monen mutkan kautta Guantanamo Bayn vankileirille Kuubaan.

Winterbottomin mukaan kyseessä on klassinen asetelma, jossa tavalliset ihmiset joutuvat epätavallisiin olosuhteisiin.

- Tie Guantanamoon ei ole poliittinen elokuva. En hyökkää ketään vastaan, vaan haluan kertoa kolmen nuorukaisen tarinan. Guantanamo on olemassa, koska Yhdysvallat tarvitsee paikan, jossa voidaan toimia lain ulkopuolella, Winterbottom sanoo.

Terrorismista epäilty kolmikko pääsi vapaaksi vasta Britannian hallituksen antamien turvatakuiden jälkeen. Syyttömyyttään vakuuttava trio väitti joutuneensa kidutuksen kohteeksi. Miehet yrittivät nostaa oikeusjuttua Yhdysvaltain puolustusministeriä Donald Rumsfeldiä vastaan julkaisemalla 115-sivuisen raportin, jossa kerrottiin leirillä tapahtuneista hakkaamisista, potkimisista, koirilla uhkaamisesta ja pakkoriisuutumisesta.

Tie Guantanamoon ensi-illassa 12.5.

Lähdelinkki: http://presso.kauppalehti.fi/p/l/i/lehti/juttu.jsp?oid=1880786&sivu=10


**************


Koska nimimerkillä "mvv" tuntuu ainakin aina illan pimentyessä olevan sangen kategorisia näkemyksiä "roistoista", mikä ilmeisesti viittaa siihen, että ao. henkilöt ehkä olisivat saattaneet syyllistyä "rikoksiin" tmv. "laittomuuksiin" tmv. "epäsovinnaisiin tai paheksuttaviin käyttäytymisiin", täytyy ihan pakosta tarjota hänelle perjantai-illaksi "chomskyläistä" - tai "julkuslaista" - lisäluettavaa asian tiimoilta.

Ja kun rohkenen epäillä, ettei "mvv" ryhdistäydy lukemaan suoraan Noam Avram Chomskyn kirjoittamia kirjoja, tarjoilen sitä Journalisti-lehden sivustolta asian tiimoilta väitelleen Pertti Julkusen - Chomskyynkin nähden sangen kriittisen - artikkelin muodossa - - >

http://www.journalistilehti.fi/arkisto/22005/lyhy/Muut181630.htm

******************

Vastuullinen luokka ja
hämmentynyt lauma

Chomskyn nimi on tuttu jokaiselle, joka on joskus joutunut kielitieteen alkeiskurssille. Hänen ansiokseen luetaan teoria, jota kutsutaan generatiiviseksi kieliopiksi. Se väittää, että ihmisillä on kyky tuottaa kieltä kaikille yhteisten yleissääntöjen mukaisesti. Teoria on niin usein toistettu ja arvovaltainen, että kuulija luulee tekijän eläneen nykyaikaisen kielitieteen muotoutumisvaiheessa, joskus 1800-luvun lopulla.

Itse asiassa Noam Avram Chomsky on syntynyt vasta vuonna 1928 ja kirjoittaa parhaillaan. Hän on julkaissut monta kirjaa myös 2000-luvulla. Ne käsittelevät USA:n politiikkaa, tarkemmin sanoen tuon politiikan rikollisuutta.

Normaalit tavat ja
yhteinen ymmärrys
Chomsky sanoo, että hänen universaalikielioppinsa tarkoituksena on ymmärtää niitä ominaisuuksia, jotka ovat yhteisiä kaikille niille kielille, jotka ihminen voi oppia normaalilla tavalla. Oppi on herättänyt tässä yleisessä muodossaan enimmäkseen melko huonolaatuista, akateemiseen maailmaan rajoittunutta keskustelua. Aiheesta löytyy kuitenkin myös kiinnostava puoli, jos se ensin muutetaan opista ongelmaksi. Kysymys kuuluu silloin, miten ja missä muodossa kaikkia ihmisiä yhdistävä ymmärrys on mahdollinen. Miten ihmiset voisivat kehittää yhteistä ymmärrystään? Minkälaisia normaalit tapamme oikeastaan ovat?

Odotukset universaalikieliopin problematisointia kohtaan kuumenevat, kun tiedämme, että tekijä ei ole ainoastaan kielitieteilijä vaan myöskin politiikan analyytikko ja kansalaisoikeusaktivisti. Chomsky on ruotinut Vietnamin sodasta lähtien ihmiskunnan ilkeimpiä rikoksia.

George W. Bushin ja John Kerryn vaalitaiston aikoina tuoreeltaan suomennetussa Amerikka-rikosraportissaan Chomsky sanoo, että maailmassa on nyt kaksi supervaltaa: USA ja maailman julkinen mielipide. Hän korostaa, että "USA" ei tarkoita kansaa vaan hallintokoneistoa. Lukijassa herää ymmärryksen yhteisyyttä koskevia kysymyksiä. Miten USA:n hallinto valikoituu ja saa kansalta tarvitsemansa hyväksynnän? Miksi koneisto toimii sillä tavalla kuin toimii? Miten maailman julkinen mielipide on noussut toiseksi supervallaksi? Minkälaisissa suhteissa supervallat ovat toisiinsa? Miten maailman julkinen mielipide muodostuu ja vaikuttaa? Miten se muodostaa yleistä, kaikkia ihmisiä yhdistävää ymmärrystä?

George W. Bush ja
John F. Kennedy
Chomsky ei jännitä lukijoidensa kanssa presidentinvaaleissa. Hänen tähtäimessään ovat USA:n hallinnon tekemiset aina ensimmäisen maailmansodan päivistä lähtien. Näkymä on lohduttoman tasalaatuinen, vaihtoehtoja tai mahdollisuuksia ei juuri häivähdä näkyville. Päättelemme, että jos Kerry olisi voittanut, politiikka ei olisi muuttunut. Kerry keksisi itse suunnilleen samanlaisia puheita, joita nykyiselle presidentille syötetään korvanapista. Sivullisia ihmisiä häpäistäisiin, kidutettaisiin ja murhattaisiin eri puolilla maapalloa suunnilleen nykyiseen tahtiin.

Sen, että kiinnitämme niin paljon huomiota henkilökysymyksiin, Chomsky luultavasti selittäisi yhdellä julkisuusteoriansa peruskategorialla. Hän sanoisi, että kuulumme "hämmentyneeseen laumaan". Termi on peräisin 1900-luvun alussa vaikuttaneelta Walter Lippmannilta. Hämmentyneet lauman jäsenet voidaan propagandan keinoin ohjata näkemään eroja siellä, missä niitä ei ole.

Hämmentyneen lauman jäseninä meillä on esimerkiksi taipumus nähdä John F. Kennedy erilaiseksi persoonaksi kuin Bush ja päätellä tästä, että Kennedyn politiikka oli toisensuuntaista kuin Bushin.

Chomsky muistuttaa, että juuri Kennedy lähetti ilmavoimat kylvämään pommeja ja myrkkyjä Vietnamiin. Juuri hänen hallintonsa suunnitteli miljoonien siviilien sulkemista keskitysleireihin Kaakkois-Aasiassa. Ja juuri Kennedyn hallinto muutti Latinalaisen Amerikan armeijat nopean toiminnan murharyhmiksi. USA:n valtava vaivannäkö muutti ahneet ja julmat mutta tehottomat armeijat asiansa osaaviksi kuolemanpartioiksi. Ne kiduttavat ja tappavat kaikkia, joiden epäillään uhkaavan USA:n etuja, siis ammattiliittojen jäseniä, nunnia, pappeja ja sosiaalityöntekijöitä. Chomsky lainaa dokumenttia, jossa Yhdysvaltain strategista suunnittelua johtanut Charles Maechling sanoo USA:n toimintaa suoraksi osallisuudeksi Heinrich Himmlerin oppeja noudattavalle rikolliselle toiminnalle.

Rikos ja
rikollisuus
Chomsky käyttää sanoja "rikos" ja "rikollinen" kahdella eri tavalla. Ensinnäkin "rikollinen" on sellainen ihminen, joka rikkoo jotakin lakia tai sääntöä. Toiseksi "rikollinen" tarkoittaa ihmistä, joka herättää Chomskyssa suuttumusta. Olisi toivottavaa, että Chomsky ilmoittaisi, milloin hän puhuu lakien rikkomisesta, milloin taas muuten paheksuttavasta toiminnasta. Valitettavasti hän ei tee niin.

Chomskyn Amerikka-teoksia voi luonnehtia kaoottisiksi haukkumakirjoiksi. Vimmainen epäjärjestys antaa vaikutelman, jonka mukaan jokseenkin jokainen Yhdysvaltain 1900-luvulla vaikuttanut presidentti voidaan osoittaa myös sanan asiallisessa mielessä rikolliseksi.

Asiallisen rikollisuuden johdonmukainen korollaari on, että USA:n hallinto on romuttanut oikeusvaltion periaatteen. Kuka tahansa voidaan vangita määräämättömiksi ajaksi ilman syytettä, pelkän mielivallan perusteella. Minne tahansa voidaan hyökätä, jos edut niin vaativat. Kuka tahansa voidaan murhata, jos häntä epäillään uhkaavaksi.

Oikeus ja
terrori
Luulisi, että "maailman toinen supervalta", siis julkinen mielipide panisi merkille, että ensimmäinen supervalta tuhoaa sen olemassaolon ensimmäisen edellytyksen, siis oikeusvaltioperiaatteen. Kaikki amerikkalaisten kanssa käytävät keskustelut pitäisi tässä tilanteessa aloittaa koiran kaulapantaa vilauttamalla. Pitäisi tehdä selväksi, että muista asioista keskustellaan sen jälkeen, kun oikeusvaltio on voimassa, kidutuskeskukset lopetettu, vangit vapautettu, muu ihmisoikeusrikollisuus lopetettu ja hallinnon jäseninä toimivia rikollisia rangaistu. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Alamme epäillä "Toisen Supervallan" olemassaoloa, kun sen jäsenet (esimerkiksi Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Matti Vanhanen) hyväksyvät tapahtuneen vaikenemalla hämmentyneesti.

Luulisi myös, että Noam Chomsky paneutuu pohtimaan rikossyytteidensä yhteydessä yleisen, yhtäläisen ja kaikkien ymmärtämän oikeusturvan kohtaloa. Näin ei kuitenkaan asiallisessa mielessä tapahdu.

Chomsky ei pohdi oikeusvaltion kohtaloa vaan keskittyy herkuttelemaan tasapuolisuusperiaatteen soveltamista koskevilla esimerkeillä. On oikein, että USA pommittaa Afganistania, jotta sille luovutettaisiin joitakin ihmisiä, joita se epäilee terrorismista. Eikö siis olisi oikein, että Haiti pommittaisi USA:n suurkaupunkeja niin kauan kunnes USA vaihtaa johtoaan ja lopettaa Haitissa tuhansia ihmisiä murhanneen terroristin suojelemisen? Oli oikein, että USA miinoitti Nicaraguan satamia. Sehän ei pitänyt maan hallinnosta. Eikö siis olisi oikein, että jokainen, joka ei pidä Bushin hallinnosta, lähtee laskemaan miinoja Pohjois-Amerikan laivareiteille?

Chomsky ei kutsu meitä hämmentyneen lauman jäseniä miettimään yhdessä, miten mieltymysten edistämisessä voitaisiin ottaa käyttöön menetelmiä, jotka eivät olisi yhtä haitallisia kuin miinojen levittäminen. Hän maksaa sen sijaan kuvitelmissaan Amerikan hallinnolle potut pottuina. Tämä johtuu siitä, että Chomsky ajattelee itse ihmisiä yhdistävän ymmärryksen mahdollisuuksista periaatteessa samalla tavalla kuin USA:n hallinto hänen mukaansa ajattelee.

John Dewey ja
Walter Lippmann
Chomsky löytää hallinnon ja yleisön nykyisenkaltaisen suhteen juuret ensimmäisen maailmansodan ajoilta. "Äärimmäisen pasifistinen kansa" muutettiin tuolloin "puolessa vuodessa" "hysteeriseksi, sotaa lietsovaksi joukoksi, joka halusi repiä saksalaiset raaja raajalta kappaleiksi".

Uskomme hämmentyneen lauman jäseninä sekä kansan pasifistisuuteen että joukon hysteerisyyteen ja kysymme, miten noin nopea muutos oli mahdollinen.

Chomsky sanoo, että kun koulutetut luokat tukevat valtion propagandaa, eikä poikkeamia sallita, on vaikutus valtava. Hän ottaa esiin kaksi koulutettujen luokkien edustajaa, Walter Lippmanin ja John Deweyn. Miehet tunnetaan maailmalla toistensa vastakohtina. Lippmania voi hyvällä syyllä pitää tiedotusopin henkisenä isänä. Dewey puolestaan on pragmatistisen julkisuusfilosofian perustaja.

Chomsky ei salli poikkeamia. Hänen mielestään Dewey ja Lippman kuuluvat samaan piiriin. He osallistuivat "aktiivisesti ja intoa puhkuen Wilsonin sotaan". Heidän omista kirjoituksistaan käy hänen mukaansa ilmi miten ylpeitä he olivat siitä, että "yhteisön älykkäimmät jäsenet" olivat onnistuneet pelottelemalla ja kansalliskiihkoista fanatismia kylvämällä johdattelemaan vastahakoisen kansan sotaan.

Chomsky antaa väärän todistuksen Deweystä. On totta, että Dewey kannatti USA:n osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan ja se jätti jälkensä hänen muuten optimistiseen teoriaansa. Tästä huolimatta Dewey oli kaikkea muuta kuin Chomskyn kuvaama johdattelija. Hän oli vapaan julkisen keskustelun mahdollisuuksien tutkija, jolle demokratia merkitsi ennen kaikkea sitä, että yhteiskunta mahdollistaa jokaiselle jäsenelleen mahdollisuuden kaikinpuoliseen kasvuun ja kehitykseen.

Deweyn tunnettu ajatus on, että asia ei voi olla ymmärretty ennen kuin se on julkinen, kun toisin sanoen kaikki ne, joita asia jollakin tavalla koskee tai kiinnostaa, ovat sitä käsittelemässä. Suuri ongelma tässä yhteydessä on, miten muodostettaisiin sellainen suuri yhteisö, johon kaikilla olisi vapaa pääsy ja jossa keskusteltaisiin vapaasti ihmisten tekojen välillisistä ja tarkoittamattomista seurauksista. Tämä ei käy valitettavasti noin vain päinsä.

John Dewey on ehkä kaikkien aikojen tunnetuin julkisuusteorian kehittäjä. On kummallista, että maailman julkisen mielipiteen ongelmia päätoimisesti pohtiva julkisuusteoreetikko Noam Chomsky ei tunne kuuluisan maanmiehensä ajatuksia. Kun Chomsky osoittaa suurta tietämättömyyttä oman teoreettisen osaamisensa keskeisimmällä alueella, niin joku voi epäillä myös niitä tietoja, joita hän jakaa Amerikan rikoksista.

Mylvivä lauma ja
vastuullinen luokka
Yleisesti ottaen Chomsky dokumentoi amerikkalaiset rikosraporttinsa hyvin. Hänen kertomansa tapaukset ovat sitä paitsi ennestään tuttuja muista lähteistä.

Chomsky dokumentoi paljon tapahtumia, joissa demokratiaa puolustava Amerikka kylvää miinoja, myrkkyä ja napalmia sinne, missä ihmiset yrittävät vaikuttaa omiin asioihinsa. "Demokratia" tarkoittaa USA:n hallinnolle järjestelmää, jossa kansalaisia estetään vaikuttamasta asioihinsa ja tiedonvälitys pidetään tiukasti kontrollissa.

John Dewey edusti ajattelutapaa, jonka mukaan demokratia tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset vaikuttavat omiin asioihinsa ja pohtivat avoimesti yhteisen edun ongelmia. Meidän on ehkä hyvä unohtaa, että näin sympaattinen ajattelutapa on vaikuttanut Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa. Noam Chomsky on jo melkeinpä onnistunut tekemään meistä äärettömistä pasifisteista hysteerisen joukon. Muistuma Amerikan hyvistä puolista saattaa sotkea ajatuksiamme, kun lähdemme repimään amerikkalaisia raaja raajalta kappaleiksi.

Walter Lippman edusti puolestaan ajattelutapaa, jonka mukaan tavallinen kansa ei käsitä yhteisistä eduista yhtään mitään. Me tavalliset ihmiset olemme ”hämmentynyt lauma", jolle ne, jotka tietävät, siis "vastuullisten miesten erikoistunut luokka", joutuu tiedottamaan asioista. Tiedottaminen suojaa valtaa pitäviä fiksuja miehiä "hämmentyneen lauman ryntäilyltä ja mylvinnältä".

Noam Chomsky ei kerro meille tarpeeksi selvästi, olemmeko lopulta Lippmanin tarkoittamaa hämmentynyttä laumaa vai emme ja kannattaako meidän mielipiteestämme välittää vai ei.

Chomsky sanoo, että hyökkäys Irakiin tehtiin maailman julkisen mielipiteen valtavasta vastustuksesta piittaamatta. Hän sanoo myös, että ensimmäinen supervalta on jo suunnitellut hyökkäyksiä Andien alueelle, Iraniin ja Syyriaan. Tulevaisuus riippuu sitten paljolti siitä, saadaanko toinen supervalta pidetyksi kurissa.

Kysymme hämmentyneinä, onko maailman tilanne muuttunut Irakiin tehdyn hyökkäyksen jälkeen perusteellisesti. Onko julkisesta mielipiteestä äkkiä alettu piitata, kun kerran tulevaisuus riippuu sen kurista tai kurittomuudesta?

Chomsky on
tekopyhä
Chomsky kertoo, että maailman julkinen mielipide on kehittynyt Vietnamin sodan jälkeen suunnattomasti. Silloin tapahtumiin reagoitiin hitaasti. Nyt julkisesta mielipiteestä on tullut "toinen supervalta". Sitä ei enää voitu sivuuttaa vuoden 2003 alussa "ja tulevaisuus lupaa hyvää".

Huomaamme hämmentyneinä, että Chomsky on tekopyhä. Hän mielistelee meitä. Hän yrittää saada meidät puolelleen teeskentelemällä näkevänsä meissä sellaista arvoa, jota ei usko meissä olevan.

Chomsky ei sano tarkemmin, miksi tulevaisuus näyttää hyvältä. Hän ei myöskään kerro kovin paljoa siitä, mitä "maailman toinen supervalta" on keksinyt tehdä tai ajatella. Alamme hämmentyneesti epäillä, että ei paljon mitään.

Chomskylle on tyypillistä sanoa esimerkiksi näin: "nämä ovat asioita, jotka toisen supervallan, maailman julkisen mielipiteen tulisi kaikin keinoin pyrkiä ymmärtämään". Maailman julkisen mielipiteen tulisi pyrkiä kaikin keinoin ymmärtämään jotakin sellaista, jonka Noam Chomsky jo ymmärtää – siinä koko ongelma.

Chomsky ajattelee tiedotusopillisesti. Lähtökohtana on, että "tavallisia ihmisiä" uskotaan olevan omana ryhmänään olemassa. Tavalliset ihmiset eivät tiedä, tavattomat tietävät. Oppineet opettavat oppia siitä, miten tietoja voidaan siirtää tietäviltä tietämättömille. Chomsky toimii stalinistisen asetelman sisällä eikä tule näköjään ajatelleeksi, että yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhteiskunnallisia ongelmia juuri siksi, että kukaan ei keskustelematta tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Ongelmia käsitellään keskustelemalla, ei tiedottamalla.

Chomsky saa meidät kysymään, ovatko hänen juttunsa välillä liian paksuja. Mielen pohjalla liikahtaa pieni lamaava kauhu: entäpä jos eivät olekaan?

David Klinghoffer kirjoittaa vakavissaan ja myönteiseen sävyyn, että Bushin julkinen menestys perustuu siihen, että hän ei kysy miksi. Mies toisin sanoen menestyy siksi, että ei ajattele.

Olemme tottuneet ihmettelemään, miten juuri Bush on valikoitunut ehdokkaaksi ja miten hän on voinut menestyä, vaikka hänen korvanappiohjauksessa pitämiensä puheiden sävy kertoo jokaiselle, minkälaista älyllistä ja emotionaalista laatua on tarjolla. Chomsky pakottaa meidät muuttamaan ihmettelyn aihetta ja kysymään, miten Bushin takana oleva koneisto on valikoitunut tehtäviinsä. Se, että olemme ajatelleet mielellämme, että Bush on sätkynukke, on johtunut turvallisuuden kaipuusta. Olemme toivoneet, että nuken lankoja vetelevän koneiston jäsenet eivät suhtautuisi ajattelemiseen yhtä nuivasti kuin heidän nukkensa. Chomsky saa toiveemme horjumaan. Ehkä Bush ei olekaan sätkynukke. Ehkä hän on päinvastoin ensimmäinen vertaistensa joukossa.

Viha ja
viritykset
Chomsky puhuu kammottavasti, miten helposti USA:n presidenttien takana oleva koneisto saa aikaan maailmanlopun ja miten tähän tulokseen ajautuminen alkaa vaikuttaa kylmän sodan loppumisesta huolimatta todennäköiseltä. Samalla julkisen mielipiteen kehitys lupaa hänen mukaansa hyvää. Tilanne on siis kiperä. Odotamme, miten Chomsky saa kallistetuksi mielialamme optimistiseen suuntaan.

Koemme taas pettymyksen. Chomsky puhuu samalla tavalla kuin Bush. Miesten mielessä ei häivähdä, että asiat voisivat olla epäselviä ja että niistä siis pitäisi keskustella. Kumpikin tietää jo, miten asiat ovat. Se, että USA:n johtava oikeistolainen poliitikko ja johtava vasemmistolainen politiikan analyytikko ajattelevat samalla tavalla, antaa uuden ikävän tiedon koneiston ja julkisuuden suhteesta.

Bush ja Chomsky muistuttavat toisiaan myös siinä, että kummankin äänilajeista voi päätellä, että he elävät teeskentelemättömän vihan vallassa. He haluavat tartuttaa vihansa muihin.

Chomsky nostattaa meissä vihaa kierrättämällä kymmeniä ja taas kymmeniä kuvauksia sivullisiin kohdistetuista hämmästyttävistä rikoksista.

Yhdysvaltain ilmavoimien tutkimus kertoo innostuneeseen sävyyn tapauksesta, joka sattui toukokuussa 1953, kuukausi ennen Korean sodan aselepoa. Amerikkalaispommittajat lähetettiin tuhoamaan kastelujärjestelmän padot. Amerikkalaisviranomaisten mukaan ne säätelivät vesimäärää 75 prosentilla Pohjois-Korean riisin viljelyalasta. "Länsimaalainen ei osaa edes kuvitella miten valtava vaikutus peruselintarvikkeen menetyksellä on aasialaisiin - se merkitsee nälänhätää ja hidasta kuolemaa", sanoo virallinen raportti. Chomsky tuo esiin raportin tunnelman. Hän saa meidät aistimaan, miten iloisia ja ylpeitä Amerikan hallintokoneiston vastuulliset virkamiehet ovat, kun paneutuvat maistelemaan mielessään, miten hitaasti ja tuskallisesti tuhannet ja taas tuhannet lapset kuolevat heidän nerokkaan täsmäiskunsa ansiosta.

Olisi tekopyhää pyytää Chomskya käsittelemään tuollaisia asioita viileän asiallisesti. Neutraalin asiallisuuden teeskenteleminen tuottaa epämääräisesti tekopyhän mielialan, jossa reilu keskustelu ei ole mahdollista.

Vihan valtaa nostattavat Amerikka-kirjat panevat joka tapauksessa ajattelemaan, että ne mielialat, joiden vallitessa keskusteluja käydään, ja joita niissä uudestaan viritetään, ratkaisevat paljon asioita. Yksitoikkoisesti vihaan perustuva julkinen mieliala varmistaa sen, että asioista ei haluta keskustella ja väkivalta saa jatkua häiriintymättömästi. Amerikan rikoksista on joko matelevasti vaiettu tai sitten niistä on puhuttu omia hampaita rikki kiristellen. Kumpikaan tunnelma ei ole haitannut homman jatkumista.

John Dewey korostaa, että tunnelmat ja mielialat ovat harkinnan ja päätöksenteon tärkeitä vaikuttajia. Vihaa ei pidä Deweyn mukaan piilottaa, mutta sitä on hyvä tasapainottaa sympatialla. Jos journalismi nähdään päätöksenteoksi, niin sen ratkaisut kannattaa ymmärtää mielialojen virittämiseksi. Viritystyö on onnistunut, kun vaikeita asioita käsitellään monipuolisissa tunnelmissa.

Martin Heidegger sanoo, että mieliala ratkaisee, miten meille pyrkimyksissämme käy. Jos julkinen mieliala saataisiin viritetyksi Amerikan asioita käsiteltäessä sopivan suopeaksi, hilpeäksi ja tahdikkaaksi, niin meille saattaisi käydä hyvin. Maailmanloppu voisi ehkä hyvinkin siirtyä vähän tuonnemmaksi. Yhteisten ongelmien pohtiminen saattaisi sujua muutenkin nykyistä siunauksellisemmin, jos joviaali julkinen mieliala saisi aikaan sen, että fiksujen miesten valistunut ja vastuullinen luokka ei enää mylvisi ja ryntäilisi yhtä pelottavasti kuin nykyään.

Pertti Julkunen

Kirjoittaja on tehnyt julkisen keskustelun vaikeuksia käsittelevän väitöskirjan. Se tarkastetaan Tampereen yliopiston luentosalissa A 1 maaliskuun viidentenä päivänä 2005 kello 12.


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

Ja onhan "poliittisesta retoriikasta" tehty äskettäin muutamia muitakin väitöskirjoja, joista - edellä tarjoamani "elokuvaviihteen" vastapainoksi - teen tutustumisvinkin tuohon suuntaan - ->

**********************

"Kuinka USA:sta tuli maailmanpoliisi

[ 13.01.2006 22.36 / Hämeen Sanomat ]

Neljä suurta eli Ison Britannian pääministeri David Lloyd George (vas.), Italian pääministeri Vittorio Orlando, Ranskan pääministeri Georges Clemenceau ja USA:n presidentti Woodrow Wilson Versaillesin rauhankonferenssissa vuonna 1919.

Poliittisessa retoriikassa "tosiasiat" tukevat tavoitetta. Tiina Kivinen toivoo, että historiantutkijat osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Suuri yleisö ammentaa historiatietämyksensä Hollywood-elokuvista, television viihdesarjoista ja esimerkiksi poliitikkojen puheista. Tämä vuoksi historian ja yhteiskuntaopin lehtori Tiina Kivinen toivoo, että historiantutkijat olisivat yhteisönä aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa.

- Esimerkiksi päätöksentekijät noukkivat historiasta omiin tarkoitusperiinsä sopivaa tietoa. Siksi olisi suotavaa, että alan ammattilaiset yrittäisivät huolehtia monimuotoisen tiedon tarjonnasta ja asioiden suhteuttamisesta, miettii Parolan yhteiskoulussa työskentelevä Kivinen.

Hän on väitöskirjaansa varten tutkinut historiatietojen käyttöä argumentaatiokeinona poliittisessa retoriikassa. Esimerkkitapauksena on Woodrow Wilson, joka toimi Yhdysvaltain presidenttinä ensimmäisen maailmansodan aikana.

- Wilson oli ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentti, joka oli sitä mieltä, että USA:n täytyy ottaa johtava rooli maailmanpolitiikassa. Hänhän päätti keväällä 1917, että USA liittyy sotaan, ja perusteli tätä demokratian puolustamisella.

Wilsonin ajatukset ovat määrittäneet monen muun USA:n presidentin toimintaa, ja esimerkiksi George W. Bushin retoriikka on ollut hyvin samantapaista, kun hän on perustellut terrorismin vastaista sotaa ja hyökkäystä Irakiin.

Keskeneräisestä mallimaaksi

Kivinen on tutkinut Wilsonin puheita 1880-luvun puolestavälistä vuoteen 1919.

- Historiakäsityksellä oli merkittävä rooli Wilsonin ulkopolitiikassa. Hän katsoi, että maailmanhistoria etenee vääjäämättä kohti amerikkalaismallista vapautta ja demokratiaa.

Kivisen mukaan Wilson oli kuitenkin ennen presidenttikauttaan sitä mieltä, että USA:n oma demokratiakehitys oli vielä kesken eikä maa ollut valmis toimimaan esimerkkinä muille. Presidenttinä hän oli toista mieltä.

- Wilson epäröi kolme vuotta sotaan liittymistä. Kun sitten Saksa keväällä 1917 julisti rajoittamattoman sukellusvenesodan ja hyökkäsi USA:n laivojen kimppuun, Wilsonin oli pakko toimia, Kivinen kertoo.

Kun Wilson perusteli sodanjulistusta, hän vetosi demokratian puolustamiseen kaikkialla maailmassa.

- Wilson selitti puheessaan, että ensimmäinen maailmansota oli Yhdysvaltain vapaussodan jatkumo. Ensin yhdysvaltalaiset olivat sotineet demokratian puolesta omassa vapaussodassaan, ja kun Euroopassa taisteltiin samoista ihanteista, oli USA:n velvollisuus mennä apuun. Tavallaan hän katsoi, että USA on ylevämmällä asialla kuin muut, eurooppalaisethan ajoivat sodassa vain omia etujaan, Kivinen kuvailee.

Subjektiivista historiaa

Kivisen mukaan historian käytöllä poliittisessa argumentoinnissa on se vaara, että historialla voidaan perustella mitä vain.

- Historia tarjoaa loputtoman faktojen, kertomusten, uskomusten ja myyttien kokoelman, josta puhuja voi valita omaa argumenttiaan tukevat seikat.

Kivinen nauraakin, että väitöskirjatyön aikana hän on alkanut laittaa sanat "oikea" ja "tosiasia" aina sitaatteihin.

- Historiallinen "totuus" on aina jonkun valitsema ja tulkitsema ja siinä mielessä subjektiivinen. Historiaa kuitenkin pidetään automaattisesti neutraalina, vaikka se ei sitä ole.

Kivinen on seurannut esimerkiksi USA:ssa käytävää keskustelua siitä, onko Irak uusi Vietnam ja mitä Vietnam on opettanut.

- Niistä löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Bushin kannattajat eivät suostu näkemään yhtäläisyyksiä ja Bushin vastustajat taas keskittyvät juuri niihin, Kivinen sanoo.

Tiina Kivisen väitöskirja "Woodrow Wilson´s Use of History; The Malleable Past" (Woodrow Wilsonin historian käyttö: mukautuva menneisyys) tarkastetaan tänään lauantaina 14. tammikuuta kello 12 Tampereen yliopistossa. (HäSa)

Sari Oksala"

Lähdelinkki: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=28329&main=25

videon alkuosa paljastaa uuden troikan, juutalaisen troikan, jonka hankkeet eivät ero bolshevikkitroikan hankkeista ja joka tavoittelee bolshvikkien tapaan maailmanherruutta



http://video.google.com/videoplay?docid=340192567892220 1999&q=alex jones

demokratiaa? kirjoitti:

videon alkuosa paljastaa uuden troikan, juutalaisen troikan, jonka hankkeet eivät ero bolshevikkitroikan hankkeista ja joka tavoittelee bolshvikkien tapaan maailmanherruutta



http://video.google.com/videoplay?docid=340192567892220 1999&q=alex jones

tämä mies..........tietenkin juutalaista syntyperää ja nyt maailmanpankin johtaja

http://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Wolfowitz

demokratiaa? kirjoitti:

videon alkuosa paljastaa uuden troikan, juutalaisen troikan, jonka hankkeet eivät ero bolshevikkitroikan hankkeista ja joka tavoittelee bolshvikkien tapaan maailmanherruutta



http://video.google.com/videoplay?docid=340192567892220 1999&q=alex jones

http://video.google.com/videoplay?docid=3401925678922201999&q=alex jones

ks kommentti 77 blogista
http://ohohupsis.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/23/on-lottovoitto-syntya-suomeen-tulevaksi-maahanmuuttajaksi/

natsi Saksan tilannetta eikä liene sattuma että juuri saksalainen parlamentaarikko vertasi jokin aika sitten bushia hitleriin...
miten hitler kesytettiin - tai hänen suuruudenhulluutensa?
monien maiden yhteistyöllä ja pitkällä ja sitkeällä vastarinnalla
lopulta suuruudenhulluus söi itse itseltään eväät ja niin imperiumi romahti - kuten joskus roomakin