En tiedä kiinnitittekö muut huomiota siihen miten Hiipivä tiikeri loppui. Siinähän se tyttö seisoi sillalla (en muista nimiä koska siitä on jo aika kauan kun katsoin sen), ilmeisesti katuen sähläämistään. Se poika juoksi sieltä ylempää luostarista (vai koulu?) tytön luo. Tyttö kysyi että mitä se poika haluais. Se tyttö oli kuullut että rotkoon hyppäämällä voi toteuttaa jonkin toiveen. No, poika toivoi että se ja tyttö olisivat kahdestaan Mongoliassa vai missä sen pojan koti olikaan. Sitten tyttö hyppäsi rotkoon. Kai toteuttaakseen pojan toiveen.
En kestä.
Mitä ihmettä se tyttö sinne rotkoon hyppäsi, kun se ois voinu aivan hyvin jäädä sen pojan luo saman tien, ja ne ois voinu lähteä kaksistaan sinne Mongoliaan? HÖH! Ymmärrän kyllä että tyttö halusi sovittaa säheltämisensä mutta miksi noin, kun se toive oli jo käytännössä toteutunut, se oli jo sen pojan kanssa, eikä siinä mitään ihmeellistä olisi tarvittu että ne olisivat päässeet Mongoliaan? Minusta tuo haisee vahvasti sellaiselle dramatisoinnille, mitä leffoissa monesti näkee. Sellainen ylinäytteleminen ja tunteilu ja tunteilun lietsominen yleensä häiritsee.
No joo moikka.
En kestä.
Mitä ihmettä se tyttö sinne rotkoon hyppäsi, kun se ois voinu aivan hyvin jäädä sen pojan luo saman tien, ja ne ois voinu lähteä kaksistaan sinne Mongoliaan? HÖH! Ymmärrän kyllä että tyttö halusi sovittaa säheltämisensä mutta miksi noin, kun se toive oli jo käytännössä toteutunut, se oli jo sen pojan kanssa, eikä siinä mitään ihmeellistä olisi tarvittu että ne olisivat päässeet Mongoliaan? Minusta tuo haisee vahvasti sellaiselle dramatisoinnille, mitä leffoissa monesti näkee. Sellainen ylinäytteleminen ja tunteilu ja tunteilun lietsominen yleensä häiritsee.
No joo moikka.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No se nyt vaan oli elokuvaa. Ja vielä kiinalaista sellaista. Kiinassa niillä nyt on ihme kunniakäsitteet ja muutenkin perverssi konfutselainen maailmankatsomus.