Saksalaisten "rodunpuhdistaminen" kiihtyi sodan myötä. Puolan valloittamisen jälkeen Hitler juhli voittoaan Sopottin kasinolla silloisen Danzigin lähistöllä ja totesi henkilääkärilleen Karl Brandtille, että puolet 250000 mielisairaalapaikasta voitaisiin vapauttaa haavoittuneiden sotilaiden hoitamiseen. Hitler painotti, että "todellista kuolemansyytä ei saa missään olosuhteissa paljastaa sukulaisille".
Natsien avohoitopäätös
"Jarl Kulle"
9461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itseasiassa ymmärrän oikeastaan Hitlerin huolen sotilaiden terveyden puolesta, sillä olihan Hitler itse nähnyt ensimmäisessä maailmansodassa tappioden moninkertaistuvan hoitopaikkojen puutteen vuoksi.
Näitä valintoja tehdään aina ja joka paikassa ...
annetaan aktiivista kuolinapua edes pyynnöstä...
....uhreille sosialidemokraattinen Suomi tarjosi kuolemantuomion itsepalvelu-periaattella.
Tutkija Davidsonin mukaan laillisesti ryöstettyjä yrittäjiä ja asuntosäästäjiä, eli eduskunnan yksimielisen pankkitukipäätöksen uhreja, menehtyi itsemurhissa jopa 12 000.
"eduskunnan yksimielisen pankkitukipäätöksen uhreja, menehtyi itsemurhissa jopa 12 000. "
Menivätkö tappamaan itsensä ulkomaille kun ei Suomen tilastoissa näy? Vai johtuikko kaikki itsemurhat koko 90-luvun ajan siitä kun eduskuntaan kyrpiintyneet kotkot teki harakireja? Mikä sinua esti?
"Läpi yhdeksänkymmentäluvun Suomen synkät itsemurhatilastot laskivat tasaisesti. Siinä missä vuonna 1990 itsemurhia tehtiin 1 512 kappaletta, vuonna 2000 luku oli 1 165."
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2003/060503_b.htm
"Itsemurhakuolleisuus on noussut
koko itsenäisyytemme ajan vuoteen
1990 saakka, joka oli itsemurhatilastojen
synkin vuosi. Silloin Suomessa tehtiin
1520 itsemurhaa. Vertailun vuoksi
mainittakoon, että samana vuonna
liikenneonnettomuuksissa kuoli yhteensä
635 ihmistä. Kymmenen viime
vuoden aikana itsemurhien määrässä
on ollut pieni laskusuuntaus, joka tosin
nyt näyttää pysähtyneen. Vuonna
2001 itsemurhia tehtiin 1204."
http://www.mtkl.fi/uutta/arkisto/Uutislehtinen.pdf
"Oravien itsemurhatilastot nousussa "
http://www.f1-forum.fi/vb/showthread.php?p=464587
....valtiojohdon siunauksella toteutettu laillinen ryöstö, jossa kymmenien tuhansien suomalaisten yrittäjien ja asuntosäästäjien omaisuudet realisoitiin parempiin käsiin, täysin laillisesti.
Tosin korkein oikeus oli jo ehtinyt tehdä Mauno Koiviston, Rolf Kullbergin ja Iiro Viinasen suunnitelmiin huonosti sopivia ennakkopäätöksiä, mutta oikeuslaitos juntattiin ruotuun linnassa pidetyssä puhuttelussa, joka tunnetaan "Koiviston konklaavina".
Eräät kirjoittajat ja tutkijat ovat esittäneet varsin suuria arvioita laman seurauksena tapahtuneista itsemurhista, mm. mainittu Davidson. En nyt löytänyt linkkiä, joten en voi tarkistaa muistinko luvun oikein.
Itse olen päässyt tarkistamaan vain moottoripyörä-onnettomuuksissa kuolleiden lukumäässä tapahtuneen poikkeaman tilastollisesta kehityksestä: Iiron talouspoliittisen äkkikäännöksen jälkeiselle vuodelle osuu +200 poikkeama, -juuri pahimpaan pakkohuutokauppa-sesonkiin.
Lainausta:
"Koiviston oma lausuma ns. pankkikriisin luonteesta
Pöytäkirjat 6.5.1992 "Koiviston konklaavista" eivät ole välttämättä enää tarpeen, koska on löytynyt presidentti Koiviston Helsingin yliopistossa syksyllä 1995 pitämä luento “Taloudesta, pankeista, kriiseistä“ (Helsingin yliopisto, Studia Monetaria, Syksy 1995. Pankkikriisit, talous ja ihminen)
Tämän omasanaisen lausuman löytymisen jälkeen ei ole epäilystäkään siitä, mikä oli 6.5.1992 järjestetyn oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden teema.
Presidentti Koivisto totesi Studia Monetaria –luennossaan mm. seuraavaa:
“Pankkivaltuusmiesten olisi pitänyt nostaa peruskorkoa. Sitä ei kuitenkaan tehty eikä syytä kannata laskea pelkästään pankkivaltuusmiesten synniksi. Kyllä se oli koko pankkisektori Suomen Pankki mukaan lukien, joka peräti vähin äänin tyytyi vallinneeseen tilanteeseen. Kun ajattelen niitä aikaisempia mekkaloita, joita oli peruskoron noston yhteydessä käyty, niin täytyy sanoa, että kovin vähän meteliä näinä vuosina nostettiin.”
Koivisto jatkaa:
”Tuomioistuinlaitos tuli tähän mukaan ja alkoi suorittaa lainsäädäntöä. Minäkin olin pankkien kannalla ja ihan vakuuttunut siitä, että se ratkaisee, mitä velkakirjassa lukee. Toisin kuitenkin oli, sillä tuomioistuimet Korkeinta oikeutta myöten päättivät, ettei se ratkaisekaan.
Ratkaisevinta on se, mitä on puhuttu silloin, kun lainasuhde on syntynyt. Näin oikeuslaitos otti kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Nyt tietysti kun niitä heikkoja on niin paljon, herää kysymys, kuka tässä nyt on ollut heikko ja kuka vahva. Ei laisinkaan kysytty sitä, mikä on koko lainsäädännön tarkoitus.
Senhän tarkoitus on estää pankkeja joutumasta semmoiseen tilanteeseen, mihin pankit sitten joutuivat. Pankin antolainaussitoumukset eivät voi olla ristiriidassa ottolainaussitoumusten kanssa.
Pankinjohtaja-aikoinani oli oppinut, että pankit saavat antaa vain kahdenlaisia lainoja; määräaikaisia lyhytaikaisia 6 kk lainoja ja sitten irtisanottavia lainoja. Lainoja ei myönnetä 10 vuodeksi, 8 vuodeksi, vaan ne ovat irtisanottavia. Sen ohella on sitten lyhennyssuunnitelma, mutta se on vain suunnitelma.
Nyt kuulemma näitten päätösten jälkeen, jos joku haluaa lainan saada, niin sen täytyy ääneen lukea se kaikki pikkuinen teksti, jotta voidaan todeta, että se on nyt irtisanottavissa oleva.“
Antti-Pekka Pietilä on kirjassaan Presidentin pankki (Art House, 1996) arvioinut presidentin luentoa seuraavasti, sivu 96:
“Presidenttinä Koivisto arvosteli mm. juristeja, jotka eivät hyväksyneet hänen kannattamaansa lievää rangaistuslinjaa talousrikollisia kohtaan. Hän teki selväksi myös, että Korkeimman oikeuden (KKO) tuomarit tekivät vääriä päätöksiä. KKO tulkitsi pankki- ja velkakirjalakeja heikommassa asemassa olevan velallisen eduksi pankkia vastaan.
Koiviston mielestä tuomareiden olisi pitänyt nähdä, että tuomio tulee ajamaan pankit suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Koiviston mielestä lakia olisi pitänyt tulkita niin, että pankilla olisi pitänyt olla yksiselitteinen oikeus irtisanoa sellaiset lainat, joiden korkoja se ei voinut nostaa yksipuolisen ilmoitukseen perusteella. Korkojen nosto olisi Koiviston mielestä lieventänyt pankkikriisiä.“
Muistio kokonaisuudessaan: http://www.promerit.net/koiviston_vastuu.htm
"
http://www.promerit.net/index.html
"Koiviston konklaavi" oli junttakokous, jossa oikeuslaitos pakotettiin asettumaan aina pankin puolelle asiakasta vastaan, kuten Manu avomielisesti kertookin.
Tästä seurasi kärsimyksiä kymmenille tuhansille suomalaisille perheille, jotka olivat luottaneet ministereiden sanaan talouspolitiikan pysyvyydestä. Iiro Viinasen -Esko Ahon hallituksen äkkikäännös törmäytti heidät vauhdilla päin seinää.
Sitaattia:
"Itsekin kuulun laman koettelemiin ihmisiin. Minulla oli laman alkaessa kaksi murkkuikäistä lasta. He selvisivät hengissä ja ovat tällä hetkellä itsellisiä aikuisia. Siis perheeni kaikki jäsenet selvisivät hengissä, huolimatta kaikesta siitä rankkuudesta minkä koimme!?
Voin sanoa, että lamavuodet olivat todella raskaita, sitä ei taida ymmärtää kuin toinen saman kokenut. Itse taidan olla niitä ihmisiä, että toimin joltisenkin järkevästi kriisitilanteissa!? Minulla on ilmeisesti jonkin verran taistelutahtoa ja sisuakin vai mitä se on!? Tärinävaihe tulee kyllä, elän sitä nyt!
Kriisissäkin sain sentään kahlattua läpi tarvittavat asiakirja (sain niiden läpi kahlaamisesta jopa voimaa jatkaa!?) jotka asianaja tarvitsi velkajärjetelyprosessiin. Pääsimme sen piiriin, jouduimme luopumaan kaikesta omaisuudestamme ja entisestä elämästämme, silloin se tuntui toki helpottavalta!
Velkajärjestelyvuodet ovat olleet elämää kädestä suuhun, totaalisesti (tosin niinhän se oli ennen velkajärjestelyn piiriin pääsemistäkin). Elämme aivan toisessa maailmassa kuin suurin osa Suomen kansasta tuntuu elävän, suurimmalla osalla tuntuu menevän aina vain paremmin ja paremmin, ainakin taloudellisesti. Me köyhät olemme -sivullisia- emme kuulu joukkoon. Enää ei edes puhuta työttömistä, köyhistä, sairaista, heitä ei ole!? Kansanedustajiemme huolena tuntuu olevan vain hyvintoimeentulevat ja heidän ongelmansa, kuten vaikkapa heidän rankka verotuksensa (onhan heillä kuitenkin tuloja mistä verottaa, toisin kuin meillä köyhillä!). "
http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=18206&p=35&pm=1&print=1
Ylivelkaannetut eivät siis koskaan olleet nähneetkään niitä rahoja, joita heiltä perittiin. Heidät pidettiin yli kymmenen vuotta työelämän ulkopuolella, ja pidetään yhä. Osa on päässyt takaisin puoliharmaaseen talouteen.
Eri tahoilta oli vedottu kohtuullisen akordin, esim. 10%:n puolesta, mutta näitä ehdotuksia ei kuunnella.
Vasemmistolainen ministeri Suvi-"Taikina-Anne" Siimes myi sensijään ylivelkaisten virtuaalivelat 3-5%:lla nimellisarvoista ulkomaisille koronkiskureille, Aktiv-Hansalle.
Rahaa ei tullut kassaan, mutta "velallisten" peukaloruuvi säilyi, kuten riisto-kapitalisteja puolustava ryöstö-sosialisti halusikin.
huolen sijoittajien rahoista! Jos ottaa lainaa, pitää ymmärtää varautua siihen, että se täytyy MAKSAA TAKAISIN. Jos takaa jonkun toisen lainan, täytyy ymmärtää, että allekirjoitus ei ole muodollisuus vaan SITOUMUS MAKSAA TAKAISIN, jos velallinen ei kykene hoitamaan velvoitteitaan.
Pankkien raha ei ole "yhteistä hyvää", vaan yksityisten kansalaisten säästöjä ja sijoituksia. Jos pankki antaa tallettamiani rahoja lainaksi eteenpäin, niin kyllä minä odotan, että velallinen maksaa takaisin.
Taidat olla varsinainen punakonekommari? Olisiko valtion pitänyt maksaa velat?
Itsemurha on henkilökohtainen ratkaisu, murhatuksi tuleminen ei ole.
Toisaalta kumpi tarvitsee hoitoa enempi, sairaalassa makaava taistelussa haavoittunut velvollisuutensa tehnyt sotilas joka voidaan palauttaa asiallisella hoidolla yhteiskunnan tuottavaksi jäseneksi, vai parantumattomasti mielisairas henkilö joka on yhteisölle mahdollisesti jopa hyvinkin vaarallinen jos pääsee vapaaksi ja yleensä myös psykopaatti.
Perseelläs vai päälläs saat tällaiset diagnoosit aikaan:
"...jopa hyvinkin vaarallinen jos pääsee vapaaksi ja yleensä myös psykopaatti."
Minkälaisesta ihmisestä kirjoitit kuvauksen? Natsipuolueen kannattajasta, aktiivijäsenestä vai sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä pakoonpäässeestä ikiliikkujasta?