eli helppo kysymys. Vastatkaa.
miten sinä saat syntisi anteeksi?
kysymys
12783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
...mitä vastausta tässä odotetaan. Huiskuttamalla kättä srk:n seuroissa ja huutamalla, että pannaan täänne "suksennimessäjaversssäkaikkisynnitanteeksi ja thats it!!!
Sinä osasit sen kiteyttää niin hyvin, että minulla ei ole lisättävää. Tervetuloa vain ry:lle seuroihin saamaan syntejä anteeksi.
Nyt keksin vielä helpomman konstin saada synnit anteeksi: Soita Helsingin ry:n seurapuhelimeen ja kuuntele saarna, sitten saarnan lopuksi vain uskot sen anteeksiannon omalle kohdallesi, mitä puhuja saarnaa. Ja hokkus pokkus, sinusta on tullut uskovainen ihminen, joka pääsee kerran taivaaseen. Yksinkertaisemmaksi ei voi enää mennä.
"Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, sille tapahtuu laupeus."
Ei riitä, että tunnustaa Jumalalle syntinsä - siitä on myös luovuttava (hylättävä). Joka on varastanut, älköön enää varastako.
Ja missä synti on suureksi tullut, siinä armo on ylenpalttinen.
Raamatun mukaan me saamme syntimme anteeksi "uskomalla Hänen nimeensä". Hänessä meillä on syntiemme sovitus ja anteeksiantamus. Jeesuksessa siis.
Kristinuskon ydin
on se, että Jeesus Kristus,
Jumalan Poika kuoli meidän
syntiemme tähden , puolestamme,
sovittaen synnit.
Esim ehtoollisessa sanat.
"sinun edestäsi annettu", viittaavat
tähän ydinasiaan.
Synnit on siis annettu anteeksi uskovalle.
Millään omilla teoillasi et voi lisätä
Jeesuksn uhria.
Mutta käytännössä,
jos et pidä tekoasi syntinä,
kuinka voit sen saada anteeksi
jos et sitä edes itse synniksi lue?
Eli syntejä tunnustamaan ja parannusta
tekemään ja armossa elämään.
Sitä on kristinusko, ei omaa hyvyyttä
vaan Jumalan Hyvyyttä, ei
Kristus kuollut vanhursasten tähden,
sillä ei terve tarvitse parantajaa.
Jos parannuksen teko tuntuu liian vaikealta,
niin kannattaa pyytää Jumalalta apua siihen.
Eräs tuntemani uskovaine kuvaili hänen
tuollaista tilannettaan jotenkin näin,
"sanoin Jumalalle, että eihän tästä mitään
tule kun kertakaikkiaan vain olen niin syntinen,
täys konkurssi tulee, että Herran on
parempi tarttua kunnolla kiinni ja
pitää pystyssä vaan" Ja kuulemma
Herra auttoi.
Uskoahan se vaatii, ja jos uskoa
ei ole, niin kannattaa sitäkin
rukoilla.
Muistakaa että Jumala on hyvä Jumala,
ei Jumala mikään pilkunviilaja ole,
mutta jos me pimitämme asioita,
ja valehtelemme Hänelle päin naamaa,
niin miten voimme ihmetellä sitten että
on vaikeaa?
Koska olen lievästi paniikkihäiriöinen ja tunnen oloni epämukavaksi seurapenkissä k.o. asian vuoksi, niin olen lähes täysin ruvennut kuuntelemaan yleensä su n. 17:00-19:30 seuroja, jotka kuuluu osoitteesta http://active.llaky.fi/provinssi/.
Moni uskovainen, joka ei tiedä syitäni ry:llä käymättömyyteen pitää tilannettani uskon kannalta huolestuttavana ja jutut seläntakana leviää, mutta itse koen tämän hyväksi ratkaisuksi.
Kun puhuja esim. saarnaa, että kaikki radion kuuntelijat saavat halutessaan uskoa synnit anteeksi, niin se riittää, jos todella näin haluaa.
Paremmin puheeseen pystyy kotona keskittymäänkin. Minulla ei ole tarvetta pitää yllä sosiaalisia suhteita muihin uskovaisiin ry:llä käymällä, koska se pitää mielestäni tehdä muualla. Sinne menon syy pitää olla sanankuulo, eikä seurustelu/kuulumisien vaihto/juoruaminen.
Viimeinen tarkoitus (monelle tärkein) ry:llä käymiseen on se, että näyttäydytään siellä.
Itse kävin nuorempana vähempi kotipaikkani ry:llä, koska kavereitani oli muilla paikkakunnilla, joissa sitten kävinkin. Ei mennyt kauaankan, kun ruvettiin ihmettelemään, että mikä sillä nyt on, kun ei ole seuroissa käynyt.
Kyllähän ry:llä tavataan tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia. Vaikka itsekin kuuntelemme radiosta joskus, paikanpäällä on mukava käydä ja olla.
Tuli vain mieleen sen takia kun eristäytyminenkään ei ole oikein hyväksi ja siinä helposti masentuu.
Joskus Särkiniemen Seppo puheessaan sanoi että täytyis kuitenkin rohkaistua vaan menemään sinne toisten pariin, kohdistaen sanomansa juuri psyykkisistä syistä seuroista helposti poisjääville.
Paniikkihäiriössä välttämiskäyttäytyminen johtaa helposti itseään ruokkivaan kierteeseen. Kannattaa siis yrittää ainakin sinne takapenkin reunaan. Hae rohkeasti apua, jos et sitä ole jo hakenut; puolet hoitamattomista paniikkihäiriöistä johtaa työkyvyttömyyteen. Lääkityksellä vaiva on usein hoidettavissa.
Tuo oli hyvä näkökulma asiaan. Itsekkään en mene ihan jokaiseen seuratilaisuuteen juuri tuosta samasta syystä. Mielummin pysyttelee vähän sivummalla. Kuitenkin olen vaivastani huolimatta pakottanut itseni seuroihin aina välillä. Suosittelen sinulle, että hoitaisit vaivaasi, että se ei pahenisi. Itse käyn hoidossa säännöllisesti ja se on auttanut jonkin verran. Kuitenkaan paniikkihäiriöt ovat semmoinen vaiva, joka ei valitettavasti poistu välttämättä kokonaan, mutta sitä voi oppia kontrolloimaan ja ennakoimaan. Tsemppia sinulla, koeta jaksaa, vaikka aina ei elämä hymyilisikään. Jumala kyllä pitää uskoivaisista huolen.
uskon. Jos on jotain mieltä painavaa, kerron jollekin uskovaiselle ja sitten pyydän synninpäästöä. Sitten mulla on hyvä olla.
Kun ja jos olen rikkonut lähimmäistäni vastaan niin pyydän sanoin anteeksi. Ja yritän muilla tavoin suorittaa katumusharjoitukset. Sillä se ketä vastaan on rikottu on ainoa joka voi minut armahtaa.
Repikää siitä.
Jumala on se, joka herättää meissä uskon. Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalanyhteyteen.
Ei nämä ole mitään hokkuspokkustemppuja.
Synnit saa anteeksi Jumalalta anoen ja jos olen rikkonut lähimmäistäni kohtaan, pyydän myös häneltä anteeksi ja sovin asian.
Ihmettelen, eikö täällä keskustele muut kuin lestadiolaiset. Ainakin he ovat oppiaan kovasti puolustamassa. Taivaan portin avaimet on valitettavasti monilla muillakin uskovilla.
Mahtaa olla hämmästys suuri kun taivaassa joskus tavataan uskovia eri seurakunnista.
"Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi."
Siunausta syksyyn jokaiselle.