Kuka sen määrittelee: hallitut vai hallitsevat. Tästähän on perimmiltään kysymys. Nykyisin kaikkinainen yhteiskunnallinen vastarinta luokitellaan terrorismin alle. Se tukee sekä hallitsevien valtaa että alistaa sopivasti kansalaisia. On luotu monenlaisia sotilasjoukkoja ja ainakin minä tiesin mitä vastaan ne luotiin. Mene peilin eteen ja katso! Jos et suostu mitä tuleman pitää, Kiinan otteet ovat käytössä. Tästä on kysymys, kun suomalaisia viedään EU:ssa ja varsinkin sen jälkikäsittelyssä globaalissa maailmantaloudessa. EU:sta on äänestetty ja väärin perustein ihmiset sinne houkuteltu. Se on osa globalisaatiota. Globalisaatiosta ei ole äänestetty ja sitä vastaan on käytävä kynsin hampain. Jos makasiinit olivat osa sitä ja tulevaa eikä vain jotain kännisten sekoilua, niin suunta ja malli on OK. Pitää luoda organisaatiot, suunnitelmat, toimintamallit etc., liike ei saa pysähtyä tähän.
Mitä terrorismi
oikein on
3249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Viranomaisten ja hallitusten tarjoamaan tietoon terroriteoista ei voi lähtökohtaisesti luottaa. Meillä tutkijoitten ja toimittajien keskuudessa vallitsee naiivistinen asenne, jonka mukaan viranomaisten epäily on halveksittavaa "salaliittoteoretisointia". Tutkimuksen ja journalismin tehtäväksi käsitetään ikäänkuin vallanpitäjien tuottaman tiedon välittäminen kansalaisille.
Tämä osaltaan varmaan johtuu siitä, että Suomi on rauhallinen maa ja omat viranomaisemme ovat suhteellisen luotettavia. Omat kokemuksemme likaisesta pelistä, jota maailman kriisipesäkkeissä käydään, puuttuvat. Tätä taustaa vasten voi tuntua uskomattomalta, että viranomaiset ovat joissain maissa sotkeutuneet terrorismin järjestämiseen. Tietoa näistä asioista on kuitenkin tarjolla runsaasti ja se on helposti saatavilla.
Monet tutkijat ovat avoimen poliittisia, mikä on näkynyt mm Irakin sodan liepeillä käydyn keskustelun yhteydessä. Historia ei oikeuta tällaista luottavaista asennetta sen paremmin Yhdysvaltoja, Venäjää tai Länsi-Euroopan maitakaan kohtaan. Herää kysymys; jos tutkijat eivät halua kriittisesti tutkia terrorismin ilmiötä, niin kuka sen sitten tekee?
Miten Suomi voi varautua nykyajan turvallisuusuhkiin, jos jo taustatietoa tuottava tutkimus toistelee pinnallista suurvaltojen sotapropagandaa? Vai onko kenties tarkoituskin tutkimuksen valepuvussa tarjota perustelut halutunlaisille poliittisille päätöksille? Suomen hallituksen innokkuus "terrorismin vastaisen" lainsäädännön kehittelyssä on pahaenteistä.
Terrorismin ilmiön suhteen olemme tekemisissä tiedustelun maailman kanssa. Siellä mihinkään ei lähtökohtaisesti voi luottaa. "Terrorismin vastaisessa sodassa" on kyse erittäin suurista taloudellisista ja geopoliittisista eduista sekä luonnonvarojen hallinnasta. Sodankäynti perustuu aina harhautukseen ja se on myytävä kansalaisille hyväksyttävässä muodossa.
On kiistatta olemassa erilaisista aatteellisista lähtökohdista toimivia militanttiryhmiä, jotka ovat harjoittaneet terrorismiksi luokiteltavaa toimintaa. Näistä Archerin raportti käsittelee ainoastaan islamistisia järjestöjä.
Olisi syytä kohdistaa huomiota myös äärioikeiston järjestöihin, jotka kylmän sodan aikana olivat sekaantuneet terrorismiin yhteistyössä tiedustelupalvelujen kanssa. Uusi tarkkailun alle asetettava ryhmä olisivat myös erilaiset asevoimien, poliisin, tiedustelu- ja turvallisuuselinten alihankkijayritykset, joiden käyttö on yleistynyt nopeasti viime vuosina.
Ratkaisevan tärkeä tutkimuksen aihe olisi valtiollisten tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen toiminta terrorijärjestöjen manipuloijina ja terrorismin edesauttajina. Mikä on terrorismin ja valtion suhde Länsi-Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä? Käyttävätkö suurvallat kylmän sodan ajalta tuttua "jännitteen strategiaa" poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen?
Suomen kaltaisen pienen maan tulisi kyetä hankkimaan itsenäisesti tietoa terrorismin ilmiöstä poliittisen päätöksenteon tueksi. Toby Archerin raportti "Kansainvälinen terrorismi ja Suomi" ei tässä suhteessa tarjoa apua. Tarvitaan itsenäistä kaikki vaihtoehdot huomioon ottavaa tiedustelu- ja tutkimustoimintaa, joka ei tukeudu sotaa käyvien maiden tarjoamiin virallisiin tietoihin.
Oleellisia kysymyksiä nykytilanteessa ovat;
Onko Suomi suvereeni valtio, joka itse päättää lainsäädännöstään ja "terrorismin vastaisista" toimenpiteistään, vai olemmeko ajopuu joka on Washingtonin kauko-ohjauksessa?
Mikä on "tutkimuksen" rooli "terrorismin vastaisessa sodassa"?
Minkä takia Suomi ei halua tehdä omaa riippumatonta analyysia syyskuun 11:nnen terrori-iskuista? Valtioneuvoston kanslialle asiasta tehty kysely ja saatu vastaus
Tiedetäänkö Suomen valtionhallinnossa mikä on todellinen tilanne?
Mitä tahansa mikä uhkaa yläluokkaa.
http://www.upi-fiia.fi/fin/julkaisut/puheenvuorot_/maailma_pelkaa_ehka_liikaa_terroristien_joukkotuhoaseita/#
että sellasii tutkijoita meillä! ja kenen alaisuudessa toimivatkaan?
montako kertaa artikkelissa mainitaan alquida?