Tuhti tietopaketti

"Vakaan markan politiikka ei ollut suinkaan mikään suomalainen innovaatio, vaan kysymyksessä oli eurooppalainen muoti-ilmiö. Mutta meillä siitä kehittyi "elämää suurempi asia", eräänlainen virallinen oppi, kun pääministeri Kalevi Sorsa julisti vuonna 1986 vakaan markan politiikkaan etukäteissitoutumisen seuraavaan hallituksen pääsyn ehdoksi. Vuonna 1987 uuden hallituksen muodostivatkin vakaan kurssin politiikkaan sitoutuneet kokoomus ja sosiaalidemokraatit devalvaatiopuolueeksi leimautuneen Keskustapuolueen jäädessä oppositioon. (Kiander 2001, 9, 14.)"

.................................................
Valitettavasti
.................................................

"Epäluottamuksesta vahvan markan politiikkaa kohtaan ja syvenevästä kriisistä huolimatta kiinteän kurssin ja korkeiden korkojen politiikkaa jatkettiin aina syyskuuhun 1992 asti, jolloin koko läntisen Euroopan kiinteiden kurssien politiikka joutui kriisiin. Kun Suomen markka oli yksi heikoimmista eurooppalaisista valuutoista, se kaatui ensimmäisenä globaalien valuuttaspekulaatioiden paineessa. Suomen Pankki menetti nopeasti lähes koko valuuttavarantonsa. Markka jouduttiin päästämään kellumaan.[6] Vuoden 1991 devalvaation ja vuoden 1992 kellutuksen seurauksena Suomen markka devalvoitui yhteensä noin 40 prosenttia suhteessa Saksan markkaan ja USA:n dollariin. Devalvoituminen ratkaisiyhdellä kertaa vientiyritysten kannattavuus- ja kilpailukykyongelmat. Sekä lyhyet että pitkät korot kääntyivät jyrkkään laskuun. Inflaatio ei vastoin uhkakuvia kiintynyt, vaan jatkoi hidastumistaan. (Kiander 2001, 29-30.) Suomen talous alkoi irrottautua lamasta."

Niimpä.
Mutta eikös Korkojen lasku ja laman päättyminen ole EU:hun liittymisen ansiota?
Tällaisen käsityksen minä olen saanut julkisesta keskustelusta.

Milloinkahan muuten taloutemme tuhoajat joutuvat vastuuseen teoistaan.
Mistähän löytyisi se taloustieteilijä, joka laskisi esim. vuoden 1989 revalvaation kansantaloudelliset tappiot verrattuna tilanteeseen, että markka olisikin tuolloin päästetty lopullisesti kellumaan.

Sen verran hyvä tietopaketti, että kannattaa pistää linkki koko juttuun.

http://www.eniro.fi/query?what=wcache&csize=279k&q=p69PJQXkhksJ:http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html&search_word=devalvaatio
181
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

... asiat täällä maininnut: Koiviston, Holkerin ja Sorsan suurin synti 80-luvun lopulla oli älytön vahvan markan politiikka, toinen oli rahamarkkinoiden kotimainen ja kansainvälinen vapauttminen, jonka seurauksia ei yritettykään korjata ja kolmanneksi ei varauduttu mitenkään neukkukaupan edessä olevaan romahtamiseen. Kaikista näistä Väyrynen varoitti ja vaati toimia noilta herroilta, mutta ilman tulosta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Krottinen kirjoitti:

"Vakaan markan politiikka ei ollut suinkaan mikään suomalainen innovaatio, vaan kysymyksessä oli eurooppalainen muoti-ilmiö. Mutta meillä siitä kehittyi "elämää suurempi asia", eräänlainen virallinen oppi, kun pääministeri Kalevi Sorsa julisti vuonna 1986 vakaan markan politiikkaan etukäteissitoutumisen seuraavaan hallituksen pääsyn ehdoksi. Vuonna 1987 uuden hallituksen muodostivatkin vakaan kurssin politiikkaan sitoutuneet kokoomus ja sosiaalidemokraatit devalvaatiopuolueeksi leimautuneen Keskustapuolueen jäädessä oppositioon. (Kiander 2001, 9, 14.)"

.................................................
Valitettavasti
.................................................

"Epäluottamuksesta vahvan markan politiikkaa kohtaan ja syvenevästä kriisistä huolimatta kiinteän kurssin ja korkeiden korkojen politiikkaa jatkettiin aina syyskuuhun 1992 asti, jolloin koko läntisen Euroopan kiinteiden kurssien politiikka joutui kriisiin. Kun Suomen markka oli yksi heikoimmista eurooppalaisista valuutoista, se kaatui ensimmäisenä globaalien valuuttaspekulaatioiden paineessa. Suomen Pankki menetti nopeasti lähes koko valuuttavarantonsa. Markka jouduttiin päästämään kellumaan.[6] Vuoden 1991 devalvaation ja vuoden 1992 kellutuksen seurauksena Suomen markka devalvoitui yhteensä noin 40 prosenttia suhteessa Saksan markkaan ja USA:n dollariin. Devalvoituminen ratkaisiyhdellä kertaa vientiyritysten kannattavuus- ja kilpailukykyongelmat. Sekä lyhyet että pitkät korot kääntyivät jyrkkään laskuun. Inflaatio ei vastoin uhkakuvia kiintynyt, vaan jatkoi hidastumistaan. (Kiander 2001, 29-30.) Suomen talous alkoi irrottautua lamasta."

Niimpä.
Mutta eikös Korkojen lasku ja laman päättyminen ole EU:hun liittymisen ansiota?
Tällaisen käsityksen minä olen saanut julkisesta keskustelusta.

Milloinkahan muuten taloutemme tuhoajat joutuvat vastuuseen teoistaan.
Mistähän löytyisi se taloustieteilijä, joka laskisi esim. vuoden 1989 revalvaation kansantaloudelliset tappiot verrattuna tilanteeseen, että markka olisikin tuolloin päästetty lopullisesti kellumaan.

Sen verran hyvä tietopaketti, että kannattaa pistää linkki koko juttuun.

http://www.eniro.fi/query?what=wcache&csize=279k&q=p69PJQXkhksJ:http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html&search_word=devalvaatio

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu