Helluntaina Pyhän Hengen vuodatuksen ja Pietarin puheen jälkeen uskoontulleet kastettiin Herran Jeesuksen nimeen.
APT 2:32-42 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette. Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?" Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehotti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta". "Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua". Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa!
Pietarin julistuksen seurauksena tuli ihmisille pisto sydämiin, eli synnintunto ja he kysyivät: Miehet, veljet mitä meidän pitää tekemän, jolloin Pietari käskee heitä ensin tekemään parannuksen ja sitten menemään kasteelle Jeesuksen Kristuksen nimeen. Ja niin ne, jotka ottivat sanan vastaan ne kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Tässä on selvä järjestys, ensin evankeliumin saarna, saarnan kautta synnintunto ja katumus sekä sanan vastaanottaminen uskon kautta, ja vasta sitten seuraa vesikaste. Tuo sana (parannus) jakeessa (38) on alkutekstissä "metanoeoo", joka tarkoittaa katumista, mielenmuuttamista ja alkamista ajatella toisin.
Kun pisto tuli ihmisten sydämiin, niin Pietari kehotti heitä katumaan, eli tunnustamaan syntinsä. Kun on kaduttu ja tunnustettu synnit, silloin ihmisen mieli muuttuu Jumalan sanan mukaisekti ja mielen ja ajatusten laatu toiseksi, eli Jumalan tahdon mukaiseksi.
Sanoohan sanakin; kuka syntinsä tunnustaa ja hylkää ne se saa armon, San 28:13.
Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. -(1 JOH 1:8-9)
Vasta Parannuksentekemisen jälkeen voidaan mennä kasteelle, ja kun ihminen tunnustaa syntinsä annetaan hänelle synnit anteeksi ja Kristuksen lahjavanhurskaus.
Pietari julisti, että sama lupaus on annettu myös lapsille sekä kaikille, jotka kaukana ovat. Mikä oli tuo lupaus?
Lupaus kuului:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Lupaukseen kuului ensin "parannuksen teko" ja vasta sitten kaste! Parannuksen tekemisestä seuraa kaste ja Pyhän Hengen saaminen sekä syntien anteeksiantamus!
Lupaus ei tarkoittanut lasten kastamista, vaan parannuksen teosta seuraavia lupauksia eli kasteen vastaanottaminen ja lupaus Pyhästä Hengestä. Sanoihan Jeesus evankeliumissa:
"TEHKÄÄ PARANNUS JA USKOKAA EVANKELIUMI." Lapsetkin saavat tämän lupauksen mukaan seurata evankeliumin järjestystä, eli ensin parannuksen teko kun ovat varttuneen uskon vastaanottaviksi ja sitten ottaa kaste js Pyhän Hengen lahja.
Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen kirkko opettavat vastoin Jumalan sanaa, että kasteessa (lapsikasteessa) saadaan synnit anteeksi ja Pyhä Henki. Pyhä Henki saadaan uskon kautta -(1 Kor 12:9) Jeesukseen, ei kasteen kautta. Kasteessa tapahtuu kaiken vanhurskauden täyttymys.-(Matt 3:15)
APT 2:32-42 Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme. Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette. Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: ’Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.’Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?" Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehotti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta". "Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua". Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa!
Pietarin julistuksen seurauksena tuli ihmisille pisto sydämiin, eli synnintunto ja he kysyivät: Miehet, veljet mitä meidän pitää tekemän, jolloin Pietari käskee heitä ensin tekemään parannuksen ja sitten menemään kasteelle Jeesuksen Kristuksen nimeen. Ja niin ne, jotka ottivat sanan vastaan ne kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Tässä on selvä järjestys, ensin evankeliumin saarna, saarnan kautta synnintunto ja katumus sekä sanan vastaanottaminen uskon kautta, ja vasta sitten seuraa vesikaste. Tuo sana (parannus) jakeessa (38) on alkutekstissä "metanoeoo", joka tarkoittaa katumista, mielenmuuttamista ja alkamista ajatella toisin.
Kun pisto tuli ihmisten sydämiin, niin Pietari kehotti heitä katumaan, eli tunnustamaan syntinsä. Kun on kaduttu ja tunnustettu synnit, silloin ihmisen mieli muuttuu Jumalan sanan mukaisekti ja mielen ja ajatusten laatu toiseksi, eli Jumalan tahdon mukaiseksi.
Sanoohan sanakin; kuka syntinsä tunnustaa ja hylkää ne se saa armon, San 28:13.
Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. -(1 JOH 1:8-9)
Vasta Parannuksentekemisen jälkeen voidaan mennä kasteelle, ja kun ihminen tunnustaa syntinsä annetaan hänelle synnit anteeksi ja Kristuksen lahjavanhurskaus.
Pietari julisti, että sama lupaus on annettu myös lapsille sekä kaikille, jotka kaukana ovat. Mikä oli tuo lupaus?
Lupaus kuului:
"Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Lupaukseen kuului ensin "parannuksen teko" ja vasta sitten kaste! Parannuksen tekemisestä seuraa kaste ja Pyhän Hengen saaminen sekä syntien anteeksiantamus!
Lupaus ei tarkoittanut lasten kastamista, vaan parannuksen teosta seuraavia lupauksia eli kasteen vastaanottaminen ja lupaus Pyhästä Hengestä. Sanoihan Jeesus evankeliumissa:
"TEHKÄÄ PARANNUS JA USKOKAA EVANKELIUMI." Lapsetkin saavat tämän lupauksen mukaan seurata evankeliumin järjestystä, eli ensin parannuksen teko kun ovat varttuneen uskon vastaanottaviksi ja sitten ottaa kaste js Pyhän Hengen lahja.
Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen kirkko opettavat vastoin Jumalan sanaa, että kasteessa (lapsikasteessa) saadaan synnit anteeksi ja Pyhä Henki. Pyhä Henki saadaan uskon kautta -(1 Kor 12:9) Jeesukseen, ei kasteen kautta. Kasteessa tapahtuu kaiken vanhurskauden täyttymys.-(Matt 3:15)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Parannuskehotus esitettiin miehille/veljille (jae 37)
Kukaan Raamatussa ei vaadi lapsilta parannusta kasteen ehtona. Ei lapsille annettu parannuskehotusta. Lapset vietiin heti kasteelle! Älkää estäkö heitä. Myllynkivet odottaa lahkolaisia.
Lapset ovat heti valmiita avoimin sydämin ottamaan vastaan Jumalan valtakunnan ja Pyhän Hengen lahjan ja kaikki kasteen siunaukset sellaisenaan. Senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapset vietiin heti kasteelle ottamaan vastaan Jumalan valtakuntaa, perhekunnittain. Pietarin sukupolven lapset ensin (jae 40)
"Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse."
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
kuin apostoleillekin, eli eivät huomaa Simon-noitien ulkokultaisuutta!
Muutamat helluntailaiset ovat tunnustaneet saaneensa kasteen kääntymättöminä, mutta silti heitä ei ole kastettu uudelleen myöhemmin kun ovat tulleetkin uskoon.
Suomen rajojen ulkopuolella herätyksen hengen menettänmeillä baptistiyhdyskunnilla on sama ongelma eli kastetaan vain aikuisia, jotka jopa valheellisesti sanovat uskovansa, mutta lapsia, jotka voivat uskoa, he eivät kasta..kasteen edellytykseksi jääkin aikuisuus ja jopa petolliset tunnustukset!
Monet teesketelevät uskoa ja luulevat että kaste perustuu ihmisen uskoon.
"UUDESSA LIITOSSA TEKEE JUMALA LIITTONSA KAIKKIEN PAKANAIN KANSSA EVANKELIUMIN KAUTTA JA ASETTAA KASTEEN MERKIKSI. KUKA VOI JÄTTÄÄ LAPSET POIS?
Jos nyt Vanha Liitto ja ympärileikkauksen merkki ovat tehneet Abrahamin lapset uskoviksi, niin että he olivat ja nimitettiin Jumalan kansaksi, niinkuin Hän sanoo; Minä olen sinun siemenesi Jumala, 1. Moos. 17:7; niin täytyy vielä paremmin tämä Uusi Liitto ja kasteen merkki olla niin voimakkaita ja tehdä niitä, jotka sen vastaan ottavat, Jumalan kansaksi.
Nyt käskee hän koko maailman sitä vastaan ottamaan. Tällä käskyllä, (koska ei ketään ole pois jätetty) kastamme me huoleti ja vapaasti jokaisen ketään eroittelematta, paitsi niitä, jotka sitä vastustavat, eivätkä tätä liittoa tahdo ottaa vastaan.
KUN ME KASTAMME JOKAISEN HÄNEN KÄSKYNSÄ MUKAAN, NIIN ANNAMME HÄNEN HUOLEHTIA SIITÄ, KUINKA KASTETUT USKOVAT.
Me teemme sen, mitä olemme velvolliset tekemään, kun saarnaamme ja kastamme.
Jos ei meillä olekaan erityisiä lauseita, jotka puhuvat lasten kastamisesta, yhtä vähän kuin helläkään on sellaisia lauseita, jotka käskevät kastamaan vanhempia, niin on meillä kuitenkin käsky tarjota jokaiselle tuota yleistä evankeliumia ja yleistä kastetta, ja tähän lukuun täytyy lastenkin olla luettuina.
Me istutamme ja kastamme ja annamme Jumalan antaa kasvun, 1. Kor. 3:6.
Koska me tiedämme kasteen olevan jumalallisen asian, itse Jumalan säätämän ja käskemän, niin emme katso jumalattomien ihmisten väärinkäytöstä, vaan yksinkertaisesti Jumalan asetusta.
Siten huomaamme, että kaste on itsessään pyhä, autuas; jalo, taivaallinen asia, joka pelolla ja vavistuksella on pidettävä kaikessa kunniassa, niinkuin kaikki muutkin Jumalan säännöt ja käskyt.
EIHÄN SE, ETTÄ MONET IHMISET VÄÄRINKÄYTTÄVÄT KASTETTA, OLE KASTEEN SYYTÄ, sillä silloinhan myöskin evankeliumia pilkattaisiin kuin joutavaa lörpötystä sentähden, että monet sitä väärinkäyttävät.
Vaikka joku ei olisikaan kastettu, mutta hän ei kuitenkaan sitä tietäisi, vaan uskoisi varmasti olevansa oikein ja hyvin kastettu, niin olisi kuitenkin tämä hänen uskonsa hänelle kylliksi; sillä niinkuin hän uskoo, niin se on hänellä Jumalan edessä, ja kaikki ovat uskovaiselle mahdolliset, sanoo Kristus, Mark. 9:23.
SELLAISTAKAAN EI VOISI UUDESTI KASTAA VAARATTA HÄNEN USKOLLEEN.
Eikö paljoa vähemmin voida kastaa toistamiseen niitä, jotka varmasti tietävät olevansa kastetut; ovatpa he sitten Jumalan nimessä uskoneet tai eivät. Sillä uudestikastajat eivät voi olla varmat siitä, että heidän uudestikastamisensa on oikea, koska PERUSTAVAT SEN OMALLE USKOLLEEN, josta eivät kuitenkaan he voi tietää - ja vastaavat siis itse itsestään ja kasteestaan.
Se, joka on epätietoinen ja epäileväinen jumalallisissa asioissa, tekee syntiä ja kiusaa Jumalaa, ja se, joka opettaa epätietoista luuloa varman totuuden sijasta, valehtelee yhtä hyvin kuin sekin, joka julkisesti puhuu totuutta vastaan; sillä hän puhuu, mitä itsekään ei tiedä ja tahtoo kuitenkin pidettävän sen totuutena. - Mutta jos he tahtoisivat perustaa kasteensa Jumalan säännölle ja käskylle, niin pian havaitsisivat he, että heidän uudestikastamisensa enää olisi hyödyllistä eikä tarpeellista, koska Jumalan käsky jo on täytetty ensimmäisen kasteen kautta.
Sen lisäksi pilkkaavat he ja kieltävät Jumalan käskyn ja työn. Ensimmäinen kaste on Jumalan käsky ja se on täytetty sillä, että se on suoritettu. Mutta kun he kuitenkin sanovat, että se on väärä, niin mitä sillä muuta sanovat, kuin että Jumalan käskyt ja työt ovat väärät?
Tätä he myöskään eivät sano mistään muusta syystä kuin siitä, että tahtovat saada uskon kielletyksi ensi kasteessa, mutta eivät voi kuitenkaan saada sitä varmaksi. Toisin sanoen, epätietoisen luulon tähden he julkeasti ja hävyttömästi kieltävät ja pilkkaavat Jumalan käskyä ja työtä.
Otaksukaamme, että ensimmäinen kaste olisi uskoa vailla.
Sano sitten minulle, kumpi kahdesta on suurempi ja etevämpi, JUMALAN SANA VAI USKO? Eikö ole totta, että Jumalan Sana on suurempi ja arvokkaampi kuin usko, koska Jumalan SANA EI PERUSTU JA RAKENNU USKOLLE, VAAN USKO RAKENTUU JUMALAN SANALLE, ja usko sitä paitsi on vaihteleva ja muuttuvainen; mutta Jumalan Sana pysyy iankaikkisesti.
Sano minulle vielä, että jos jompikumpi näistä kahdesta muuttuu toiseksi, niin kumpiko sitten mahtanee muuttua: muuttumaton Sana vai muuttelevainen uskoko?
Eikö niin ole, että uskon pitää muuttua eikä Jumalan Sanan? Onhan se parempi, että JUMALAN SANA TEKEE TOISEN USKON (jos ei oikeata uskoa ennen ole ollut), KUIN ETTÄ USKO TEKEE SANAN TOISEKSI. Koska heidän nyt täytyy tunnustaa, että VIKA ENSIMMÄISESSÄ KASTEESSA, eli EI OLLUT JUMALAN SANASSA VAAN USKOSSA, ja että ei toista Sanaa, vaan toinen usko tarvitaan, niin miksi eivät ennemmin pidä huolta siitä, että toinen usko syntyy, ja anna Jumalan Sanan olla muuttelematta?
Jos Jumalan Sana ja sääntö kulkevat vääränä sentähden, että me emme oikein usko siihen; niin harvoin kai, tai ei milloinkaan, tulee oikea Sana julkisuuteen.
Jos he siis välttämättä tahtovat seurata omaa mieltänsä, niin olisi parempi, etteivät panisi toimeen kasteen toistamista VAAN USKON TOISTAMISEN, sillä kaste on Jumalan Sana ja sääntö, eikä tarvitse mitään toistamista tai toiseksi tulemista, mutta usko kai tarvitsee toiseksi tulemisen (jos ei sitä ole ollut). Sentähden he oikeudella olisivat uskontoistajia eikä kasteentoistajia, jos heillä olisikin oikeus kieltää uskoneensa ensikasteessa, jota oikeutta ei heillä kuitenkaan ole.
Koska siis uudestikastajat ovat varsin epävarmat asiassaan, jossa heidät huomataan myöskin valehtelijoiksi, kieltävät ja pilkkaavat Jumalan järjestystä ja sääntöä epätietoisessa valheluulossaan, kääntävät kaikki nurinpäin, PERUSTAVAT JUMALAN SANAN JA ASETUKSEN IHMISTYÖLLE JA USKOLLE, sekä katsovat kastetta ilman uskoa, ja siten toteen näytetään, että he ovat erehtyneitä, epävarmoja ja vääriä henkiä, niin pitää jokaisen hurskaan kristityn, jos mielii sielunsa autuutta, karttaa tarkoin heitä. Siihen lainatkoon Kristus, meidän Herramme, apunsa! "
Olisi luullut tuon yhden kasteen riittävän luterilaisen opin mukaan.
On totta, että painetta lapsella on mennä kasteelle ns. painostuksen kautta, mutta silloin juuri ei ole kasteelle meno aitoa, miten Raamattu siihen kehottaa.
Vauvakasteessa ei kukaan käänny, pysyy kääntymättömänä, vaikka saakin (k)ristityn nimen.
Jospa verrattaisiin näitä yksittäisiä "helluntaihedelmiä" siihen "hedelmään", mikä tulee vauvakasteopin kautta, niin olisin alkup.raimona hiljaa, sillä tuo tuhon hedelmä on musertava.
Tai verrataan siihen, miten monta vauvakasteen saaneella (jopa luterilaista) on tullut sisimpään se Jumalan Hengen antama hätä omasta pelastumisesta, vauvakasteopin valheellisuuden otteesta irrottautumiseen ja siirtyminen elävään uskoon parannuksen teon kautta.
mitään sellaista, mitä siellä ei ole
"tekemään parannuksen ja sitten menemään kasteelle Jeesuksen Kristuksen nimeen. Ja niin ne, jotka ottivat sanan vastaan ne kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen."
Nuo asiat eivät ilmoita, että helluntaina kastetut olisivat saaneet syntinsä anteeksi ja syntyneet Pyhästä Hengestä ennen kastetta, koska
kaste oli juuri syntien anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen saamiseksi!
Sanan vastaaottaminen UT:ssa ei tarkoita uudestisyntymistä, samoin nämäkään eivät sitä tarkoita:
-Samarialaiset uskoivat Filippusta
-Simon itsekin uskoi
-Jumala avasi Lydian sydämen ottamaan vaarin siitä mitä Paavali puhui
Ei kaikki usko, josta Raamattu puhuu tarkoita suinkaan pelastavasta uskosta jo osalliseksi tulemista.
Jo Jeesuksen avuksihuutaminen on uskon teko...kuinka he huutavat avcukseen sitä, johon eivät usko...kirjoitti Paavali roomalaisille..
Paavalikaan ei ollut vielä saanut syntejään anteeksi eikä vielä uudestisyntynyt, kun huusi Jeesusta avuksi...hän teki kuten Ananias käski, eli nousi, huusi Jeesust avuksi ja antoi kastaa itsensä ja pestä pois syntinsä...eihän Henkeä vuodateta likaiseen sydämeen!
Ei Paavali huutanut Jeesusta avuksi eikä häntä kastettu siksi, että hän oli jo pelastunut eli uudestisyntynyt ja saanut syntinsä anteeksi, vaan juuri siksi, että hän saisi syntinsä anbteeksi ja saisi Hengen ja uuden elämän, pelastuisi eli uudestisyntyisi
sellaista Raamatusta, jota siellä ei ole, vauvakasteopin tekemiseksi oikeaksi.
Jos pitäydyttäisiin Sanassa, niin vauvakasteoppi ensimmäisenä häviäisi pois kirkoista ja sen tilalle tulisi helluntain tapainen tilanne, jossa ihmiset kääntyivät, tunnustivat syntinsä ja menivät sen jälkeen kasteelle.