Paperimies, työtön ja starttirahayrittäjä
Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistaa? Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön starttirahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.
Paperi on saanut ansaitusti palstametreittäin tilaa uutisoinnissa. Siihen on syynsä; paperiteollisuuden supistukset, siirrot ja tuotantosuunnan muutokset näkyvät paperipaikkakunnilla uusina työnhakijoina vapailla työmarkkinoilla. Keskimäärin paperilaiset ovat tienanneet paremmin kuin keskiarvosuomalaiset. Paperiteollisuudessa on ollut ennätyksellisen pitkä vakauden ja kasvavan palkkakehityksen aika. Voidaan sanoa, että paperiväki voi hyvin ja kinkkua on riittänyt leivän päälle.
Suomessa on jo ilman paperimuutoksia ollut satoja tuhansia työttömiä, joista monet ovat saaneet tyytyä peruspäivärahaan, joka on reilu 20 euroa per päivä miinus verot. Työvoimahallinto on kehittänyt erinomaisen mahdollisuuden ihmisille yrittää uudelleen. Virkamiehemme ovat tuotekehittäneet starttirahan halukkaille työttömille/työttömyysuhan alla oleville. Tärkeimpänä ominaisuutena starttiraha antaa mahdollisuuden yrittää ja tehdä paluun yhteiskuntaan.
Yhteiskunta on mm. starttirahan myötä ottanut ratkaisevan askeleen kohti yrittämisen mentaliteettia. Jokainen tämän päivän pätkätyöläinen on huomisen mahdollinen yrittäjä. Viime kädessä me aina myymme omaa osaamistamme ja työpanostamme. Myös paperiväki on myynyt työaikaansa tehtaille erinomaisin tuloksin. Kymmenen vuotta sitten alkoivat jo paperiteollisuudessa toimialamuutokset. Raaka-ainevarat ovat muualla kuten suurempi kulutuskin. Tehtaat menevät lähelle markkinoita tai raaka-ainelähteitä. Tehtaat menevät myös sinne, missä tuotantokustannukset, mm. palkat (myös johtajien palkat/palkkiot), ovat pienemmät. Suomalainen paperiväki, luovuttaessaan paikkansa kehittyvien maiden paperilaisille, ottaa osaa ansiokkaasti kansainväliseen työn uudelleenjakoon ja ostovoimasiirtotalkoisiin huonommin tienaavan toverinsa eduksi. Jokainen suomalainen ilman työtä jäävä paperilainen voi olla huomisen yrittäjä.
Paperiliiton peräänkuuluttama työnantajien ja omistajien vastuu ja yhteiskuntaymmärrys kasvaa myöhemmin, kun he oppivat näkemään, että kuluttajat tekevät heillekin kaikki rahat ja palkkiot kuten osingotkin omistajille. Kuluttajien valta tulee informaatiologistiikan myötä kasvamaan uusiin mittoihin lähivuosina.
Yrittäminen on luonnollisin tapa tehdä työtä. Siinä jokainen saa juuri ansioidensa mukaisesti. Yrittäminen panee oikeasti yrittämään, koska joukkovoima ei ole työtoverit, vaan markkinat, jotka ostavat yrittämisen hedelmiä. Kilpailukyvyn on aina oltava kunnossa, ei ole varaa ylimääräisiin sairaspäiviin eikä rapula-aamuihin.
Motivoituminen alkaa nyt. Huomisen työ on yrittäjän maailma ja nyt valtio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Ohjatusti, opastaen ja kannustaen työtön voi saada starttirahan, 30 euroa per työpäivä. Palkinto on suuri; olet itsesi herra, päätät juuri itse, kuinka paljon haluat ansaita, päätät työpäiväsi pituuden. Sinun ei tarvitse osallistua lakkoiluun, koska sinä itse päätät. Lakkoilu ei sovi yrittämiseen, koska se on heti pois sinun omasta tuloksesta. Sinä päätät tulevaisuutesi ja nyt valtio ojentaa siihen käden; tietyin edellytyksin voit saada noin 6-12 kuukautta starttirahaa ja saat jälleen tehdä haluamaasi työtä. Maailma on nyt uudestaan avoin työttömälle, päätökset tehdään nyt, ei huomenna.
Tätä kirjoitettaessa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa Latviassa television välityksella soi komeasti Maamme - laulu; kiekkoilijamme olivat yrittäneet, he olivat voittaneet ja kansallinen tuntu katsomossa suomalaisten keskuudessa nousi kattoon yhteenkuuluvuudesta ja keskinäisestä voimasta kuten kuuluisassa Talvisodan hengessä. Yrittäminen on myös joka lailla osallistumista, päämäärän asettelua , kohtuullisen voiton tavoittelua ja itsensä huolehtimista asiakkaidensa eduksi. Näillä eväillä menestyy, kuten Suomen joukkue kaataessaan USA:n.
Ilkka Luoma
Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistaa? Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön starttirahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.
Paperi on saanut ansaitusti palstametreittäin tilaa uutisoinnissa. Siihen on syynsä; paperiteollisuuden supistukset, siirrot ja tuotantosuunnan muutokset näkyvät paperipaikkakunnilla uusina työnhakijoina vapailla työmarkkinoilla. Keskimäärin paperilaiset ovat tienanneet paremmin kuin keskiarvosuomalaiset. Paperiteollisuudessa on ollut ennätyksellisen pitkä vakauden ja kasvavan palkkakehityksen aika. Voidaan sanoa, että paperiväki voi hyvin ja kinkkua on riittänyt leivän päälle.
Suomessa on jo ilman paperimuutoksia ollut satoja tuhansia työttömiä, joista monet ovat saaneet tyytyä peruspäivärahaan, joka on reilu 20 euroa per päivä miinus verot. Työvoimahallinto on kehittänyt erinomaisen mahdollisuuden ihmisille yrittää uudelleen. Virkamiehemme ovat tuotekehittäneet starttirahan halukkaille työttömille/työttömyysuhan alla oleville. Tärkeimpänä ominaisuutena starttiraha antaa mahdollisuuden yrittää ja tehdä paluun yhteiskuntaan.
Yhteiskunta on mm. starttirahan myötä ottanut ratkaisevan askeleen kohti yrittämisen mentaliteettia. Jokainen tämän päivän pätkätyöläinen on huomisen mahdollinen yrittäjä. Viime kädessä me aina myymme omaa osaamistamme ja työpanostamme. Myös paperiväki on myynyt työaikaansa tehtaille erinomaisin tuloksin. Kymmenen vuotta sitten alkoivat jo paperiteollisuudessa toimialamuutokset. Raaka-ainevarat ovat muualla kuten suurempi kulutuskin. Tehtaat menevät lähelle markkinoita tai raaka-ainelähteitä. Tehtaat menevät myös sinne, missä tuotantokustannukset, mm. palkat (myös johtajien palkat/palkkiot), ovat pienemmät. Suomalainen paperiväki, luovuttaessaan paikkansa kehittyvien maiden paperilaisille, ottaa osaa ansiokkaasti kansainväliseen työn uudelleenjakoon ja ostovoimasiirtotalkoisiin huonommin tienaavan toverinsa eduksi. Jokainen suomalainen ilman työtä jäävä paperilainen voi olla huomisen yrittäjä.
Paperiliiton peräänkuuluttama työnantajien ja omistajien vastuu ja yhteiskuntaymmärrys kasvaa myöhemmin, kun he oppivat näkemään, että kuluttajat tekevät heillekin kaikki rahat ja palkkiot kuten osingotkin omistajille. Kuluttajien valta tulee informaatiologistiikan myötä kasvamaan uusiin mittoihin lähivuosina.
Yrittäminen on luonnollisin tapa tehdä työtä. Siinä jokainen saa juuri ansioidensa mukaisesti. Yrittäminen panee oikeasti yrittämään, koska joukkovoima ei ole työtoverit, vaan markkinat, jotka ostavat yrittämisen hedelmiä. Kilpailukyvyn on aina oltava kunnossa, ei ole varaa ylimääräisiin sairaspäiviin eikä rapula-aamuihin.
Motivoituminen alkaa nyt. Huomisen työ on yrittäjän maailma ja nyt valtio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Ohjatusti, opastaen ja kannustaen työtön voi saada starttirahan, 30 euroa per työpäivä. Palkinto on suuri; olet itsesi herra, päätät juuri itse, kuinka paljon haluat ansaita, päätät työpäiväsi pituuden. Sinun ei tarvitse osallistua lakkoiluun, koska sinä itse päätät. Lakkoilu ei sovi yrittämiseen, koska se on heti pois sinun omasta tuloksesta. Sinä päätät tulevaisuutesi ja nyt valtio ojentaa siihen käden; tietyin edellytyksin voit saada noin 6-12 kuukautta starttirahaa ja saat jälleen tehdä haluamaasi työtä. Maailma on nyt uudestaan avoin työttömälle, päätökset tehdään nyt, ei huomenna.
Tätä kirjoitettaessa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa Latviassa television välityksella soi komeasti Maamme - laulu; kiekkoilijamme olivat yrittäneet, he olivat voittaneet ja kansallinen tuntu katsomossa suomalaisten keskuudessa nousi kattoon yhteenkuuluvuudesta ja keskinäisestä voimasta kuten kuuluisassa Talvisodan hengessä. Yrittäminen on myös joka lailla osallistumista, päämäärän asettelua , kohtuullisen voiton tavoittelua ja itsensä huolehtimista asiakkaidensa eduksi. Näillä eväillä menestyy, kuten Suomen joukkue kaataessaan USA:n.
Ilkka Luoma
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.