hyvä puolue tavallisille kansalaisille ja vähävaraisille.
-Niin miksi se on hyvä puolue?
-No siksi, kun se ei aja hyvätuloisen vanhan toimiupseerin etua.
-Mutta kyllä "JormaKGordchild" tietää kuka on köyhän asialla! (sallinette hieman ivallisen nimityksen).
-Niin miksi se on hyvä puolue?
-No siksi, kun se ei aja hyvätuloisen vanhan toimiupseerin etua.
-Mutta kyllä "JormaKGordchild" tietää kuka on köyhän asialla! (sallinette hieman ivallisen nimityksen).
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siksi kyynärpäitään käyttävät etuilijat ja toisten päälle tallojat liittyvät Kokoomuksen ja SDP:hen.
HYVÄ KESKUSTA! KESKUSTA ON KUNTALAISEN JA IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ PUOLUSTAVAA PUOLUE HELSINGIN KVARTAALI- JA KAIKKIMULLE-HYEENOITA VASTAAN!
Monikaan eläkeläinen ei liene kovin suurituloinen. En minä ainakaan, joskin hyvät eläkkeet minulla kieltämättä on. Mutta niin olisi kenellä tahansa, jos olisi samanlaisen työuran tehnyt, joten en niitä häpeä: lakien mukaan olen ne ansainnut.
Eläkeläisethän ovat jääneet viimeisen 15 vuodan ajan pahasti jälkeen palkansaajista ja heidän asemaansa on mm. verotuksella kiristetty suuresti. Esko Ahon hallitus aloitti rajusti sen kehityksen, eikä sitä myöhemmätkään hallitukset ole korjanneet.
Toiminkin aktiivisesti eräässä eläkeläisten aseman parantamiseen tähtäävässä yhdistyksessä, mutta en oman asiani vaan minua paljon heikommassa asemassa olevan eläkeläisten enemmistön puolesta.
Poliittisiinkaan näkemyksiini ei oma varallisuus- tai muu asemani vaikuta tippaakaan. Kyllä ne ovat itseäni suuremmat asiat, joiden perusteella puolueiden tavoitteita ja toimintaa arvotan. Siksi olen hieman kallellaan sosialidmokraatteihin, joiden näen parhaiten pyrkivän edistämään maan ja kansalaisten kokonaisetua. Eräissä asioissa kokoomuksen näen paremmaksi.
Keskusta lienee paras pienelle maanviljelijöiden joukolle ja varmasti sitä suuremmalle kepulaisten satraappien joukolle, siis niille kunnallis- ja muille virkamiehille ja poliitikoille, jotka kepun kautta saavat usein leveänkin leipänsä. Kaikille muille väestöryhmillemme kuten koko maallekin näen keskustan puolueistamme kenties huonoimpana.
Vai kepu vähävaraisten kansalaisten, siis työläistenkin tukija numero yksi! Onpa tähän avaukseen sattunut kaksi harvinaisuutta - kepulaisia humoristeja!
Mistähän taatto ammentaa vajavaiset tietonsa asioista, joita tänne palstalle aamuoksentelee.
Pilkatessaan Keskustaa siitä, ettei muka olisi vähävaraisten ja työntekijöiden puolustaja, tulisi Jorma-käppänän tutustua Lipposen aikaisen hallituksen toimiin ja sen seurauksiin tuloerojen räjähdysmäisestä kasvusta.
Köyhät köyhtyivät ja rikkaat rikastuivat sosialidemokraattien valtakaudella. Lipponen jakoi oman valtansa pöngäksi kyynärpäämiehille etuoikeuksia ja alisti köyhiä.
http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2005-03-23_hyvinvointikatsaus1.html
Tuollaista ei ole koskaan tapahtunut Keskustan valtakausilla.
ja paljon muita leikkauksia vähävaraisilta.
Lipponen on pettänyt vähävaraisia pahemman kerran. Sellaiset kaulusköyhälistöt, kuten kapi, ihannoivat Lipposta, kun eivät ymmärrä todellisuudesta mitään.
Oivahärkösmäisesti kuittaat Lopposen syyksi kaiken pahan, joka tuossa eläkeläisten aseman heikentämisessä oli suurinta Ahon hallituksen aikana. Lipposen hallitus vain vahvisti ns. taitetulla indeksillä v. 1996 sen, että eläkeläisten asema pysyykin sillä tasolla, jolle Ahon hallitus sen jo 1991-93 pudotti.
Tässä hieman tarkkoja faktatietoja tapahtuneesta kehityksestä (ote työryhmämme laatimasta muistiosta):
- - -
Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysyväisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.
Eläkeläisten aseman heikentymisestä
Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %, 1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.
Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljänneksen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkein-deksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkeindeksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mukaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % + 50 %).
Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:
Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaajille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroasteikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 %:sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (pa-lautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).
Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kunnissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkustannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.
Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leikkausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan 60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.
Eläkkeen ostovoima
Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edellä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkorotukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset.
Lamasta selvittiin Aho/Viinasen avulla.
kuin kepulaista huumoria. Kapilla on KEPU SYNDOOMA!!!!!!!!
)-: >
Veroton 1500 €:n eläke kaikille. Silloin moni köyhänä koko elämänsä viettänyt saisi ainakin turvatun vanhuuden. Hyväpalkkaiset kootkoot rahaa vanhuuden varalle, jos eivät katso 1500 €:lla pärjäävänsä.