loukkaavia kirjoituksiani,en enää kirjoita tälle palstalle.
IHMINEN PÄÄTTÄÄ, JUMALA SÄÄTÄÄ:
IHMINEN PÄÄTTÄÄ, JUMALA SÄÄTÄÄ:
Anteeksi
pyydän
18771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
olet ?
Jumala tietää kuka olet ja mitä kirjoitit; mitä pitää anteeksi antaa. Mutta ihmiset eivät tiedä, joten kerro mitä viestejä anteeksipyyntösi koskee. On vaikea antaa anteeksi kun ei tiedä mitä pitää antaa anteeksi.
sarkasmia itseään ja koko maailmaa kohtaan. Kieriskelee tälläkin hetkellä itsesäälissä ... MIKSEI KUKAAN VOI YMMÄRTÄÄ MINUA JA SANOMAANI !!!
Olet varmasti itse aiheuttanut omilla kirjoituksillasi sen, että olet saanut myös kritiikkiä osaksesi. Etkä sitten jostain syystä kestä sitä.
Saat anteeksi.
Kirjoittamisemme on varsinkin tällä palstalla herkästi tunnesidonnaista, sillä provokatiiviset ja poleemiset kirjoitukset saattavat ärsyttää itsekutakin meitä sillä tavoin, että vastaamme huutoon samalla mitalla.
Usein parasta on vaieta ja jättää sellaiset kirjoitukset omaan arvoonsa, joissa ei esiinny minkäänlaista rakentavaa ja kunnioittavaa asennetta.
kirjoituksissa sitä rakentavaa keskustelua, koska heidän kanssaan ei voi keskustella asioista. He esittävät oman mielipiteensä, joka on hyvin mustavalkoinen. Ei ole kykyä ajatella asioita monista eri näkökulmista. Ja jos et ole samaa mieltä heidän kanssaan "keskustelu" tyrehtyy yksinkertaisesti siihen paikkaan.
Olisi vaikea käydä "sotaa" jos ei erottaisi vihollista omista?
Voisit ehkä miettiä shakki pelin vaikeutta, kos ruudukot ja nappulat olisivat harmaita.
Paavali kehoittaa Efesolaisia pukeutumaan Jumalan sota-asuun, kun sota käydään taivaan avaruuksissa olevia henkivaltoja vastaan, eikä lihaa ja verta vastaan.
Eikö olekin mahtavat "musta-valkoiset" varusteet, kunhan jokainen niihin pukeutuisi ja ryhtyisi "sodan-käyntiin" tuota "Goljattia vastaan".
Ethän tee Raamatun sanasta "harmaata" !
Jos luit tarkasti kommenttini, niin huomasit varmaan, että en osoittanut erityisesti mitään ihmisryhmää sormella, vaan lausahdin noin yleisesti keskustelukulttuuristamme erään hallitsevan tekijän.
Meillä kaikilla on paljon opittavaa, minulla erityisesti, tästä keskustelun jalosta taidosta.
Onhan se hyvä, että meillä tämmöinen foorumi on, jossa voimme harjoitella kanssakäymistä toistemme kanssa.
Mutta toivottavasti opimme jotain arvokasta, väistämättä ilmaantuvista virheistämme, itsekukin meistä, olimmepa sitten uskossa tai emme.
isä aikanaan opetti. Enkä katso itse asioita mustavalkoisesti. On vain hankala keskustella ihmisen kanssa, jolle vain oma mielipide asioista on se ainoa oikea. Tykkään itse pohdiskella asioita monelta eri kantilta, mutta tuntuu pahalta, että uskovaiset ovat heti sormella osoittamassa, miten saastainen tai synnillinen olet sielultasi. No, ei voi mitään ... välillä on kyllä ihan hyviä tyyppejä joukossa, joiden kanssa keskustelu on erittäin mukavaa ja pohdiskelevaa.
paljonkin asioita, jos vain löytyy halua ja kykyä kuunnella ja ymmärtää toista ... kunnioitusta myöskin toisen näkemyksiin, kokemuksiin.
Shakki on minustakin mukava peli, vaikka en mikään mestari siinä olekaan.
Muuten tuli vaan mieleen, että shakissahan pyrkimys on matittaa vastustajan kuningas.
Tässä "elämän shakissa" uskova turvautuu kuningasten Kuninkaaseen, joka ei ikinä joudu mattiin, vaan on voittaja ja Häneen uskovat voittavat Hänen kanssaan.
Vielä lisäksi tarkennus, että uskovien vastustaja ei ole koskaan ihminen, vaan saatana ja hänen joukkonsa, jotka ovat kaikkien ihmisten vihollisia.
Joh. 10:10
"Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä (Jeesus) olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys".
Siunausta sinulle!
uskossa, kuitenkin minulla on oma tapani uskoa ja ehkä erillaisia näkemyksiä, kuin perinteiset käsitykset. Minusta se ei tee kenestäkään parempaa uskovaista, jos käy kirkossa joka sunnuntai jne. Minulla on ihan sama oikeus pitää ristiä kaulassa, kuin niillä "tosiuskovillakin".
Minun tehtäväni ei tosiaankaan ole arvioida tai varsinkaan kiistää uskoasi. En ikinä halua olla kenenkään tuomari.
Itse olen monessa vajavainen ja siksi jäävi mitätöimään kenenkään uskoa tai vakaumusta. Pimeä olisin, jos sellaiseen sortuisin!
Silti rohkenen tehdä niin kuin Jeesus on kehoittanut tekemään, eli puhumaan Jeesuksesta ja kehoittamaan turvautumaan Häneen kaikessa.
Kysymys onkin lähinnä siitä, onko elämämme suunta Jumalaan päin, vai Hänestä poispäin. Jos pyrimme tuntemaan Jumalan tahtoa, rukoilemme sitä tapahtuvaksi elämässämme, niin Jumala kyllä valaisee ymmärrystämme ja vaikuttaa, niin, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuu elämässämme. Tärkeät jumalalliset asiat valkenevat meille vähitellen ja kaikki on kirkasta ja selvää meille vasta Taivaassa.
Minulla ei ole ristiä kaulassa, mutta pyrin Jumalan armon kautta kantamaan sitä ristiä, jonka Jumala minulle on antanut. Sen kantaminen on seurausta siitä, että suostun siihen, että Jumalan tahto tapahtuisi elämässäni, vaikka oma luonnollinen minäni (=ns. liha) parhaansa koittaa sitä vastustaakin.
samassa kuorossa muiden uskovaisten kanssa.
Repivää on sensijaan arvostella uskovaisten toilailuja.
Uskovaiset eivät siedä arvostelua epäuskoisten taholta, koska he "tietävät olevansa oikeassa".
että tämä teidän saatananne tai sielunvihollinen on teidän mielestänne usein meissä epäuskoississa sisäänrakennettuna. Vai olenko väärässä?
"Vielä lisäksi tarkennus, että uskovien vastustaja ei ole koskaan ihminen, vaan saatana ja hänen joukkonsa, jotka ovat kaikkien ihmisten vihollisia. "
Rakentava keskustelu ei ole ainasamaamieltäolemista. Minusta on hyvinkin rakentavaa keskustella eri mielipiteitä omaavien kanssa.
Paavali keskusteli varsin rakentavasti tessalonikalaisten, berealaisten, ateenalaisten ja monien muiden kanssa. Useat heistä tulivat uskoon, kun kuulivat evankeliumin. Vain raivon vallassa olleet juutalaiset vastustivat ankarasti näitä keskusteluja. Aiheesta voi lukea mm. Apt 17.
Arvostelu on jopa suotavaa. Raamatussakin kehoitetaan arvostelemaan kaikki opetus ja pitämään se, mikä hyvää on. Muutamat uskovat tosin väittävät, etteivät ei-uskovat voi arvioida hengellisiä asioita, koska ne on tutkisteltava hengellisesti. Varmaan niinkin, mutta ainakin keskustelun sävyn voi jokainen arvostella.
Uskovaisten toilailut kuuluvat myöskin arvostelun piiriin. Myönnettävä on, että toilailemme ja ansaitsemme arvostelun. Kyllä me sen kestämme ja tarvittaessa muutamme käsityksiämme. Emme ihmisten mielen mukaisiksi, vaan Jumalan mielen mukaisiksi.
Emme tiedä, emme edes usko, olevamme aina oikeassa. Monet asiat ovat hämärän peitossa. Jumalan Sanaa tutkimalla meidänkin ymmärryksemme lisääntyy. Ehkä myös suvaitsevaisuutemme.
Miten on oman suvaitsevaisuutesi laita, kun yleistät ja leimaat meidät kaikki arvostelua sietämättömiksi "oikeassaolijoiksi", vaikka joukossamme näyttää olevan monia asiallisia ja toisinajattelevia kunnioittavia kirjoittajia.
Elävässä elämässä sellaisia uskovia on paljon enemmän.
En unohtanut, sillä en sanoisi aivan niin vahvasti. Joku enemmän Sanasta perillä oleva voi valaista asiaa paremmin, mutta lähinnä kysymys on siitä, kenen vallan alla on, ei niinkään, että saatana suoranaisesti asuisi uskomattoman sisällä.
Erikseen on sitten ihmiset, jotka suoranaisesti kutsuvat saatanan sisäänsä ja tällaisia henkilöitä voidaan kutsua mm. sanalla riivattu. Kyse on jo tällöin paljon vakavammasta asiasta. En kuitenkaan halua tästä ruveta spekuloimaan enempää, sillä olen valtavan paljon kiinnostuneempi Jeesuksesta kuin vihollisesta.
Poimin kaksi Sanan kohtaa, jotka selventänevät asiaa jonkin verran.
Ap.t. 26:17,18:
"Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän
avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa".
Kol.1:9-13:
"Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä,
vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta,
ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla
kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,
häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan".
Saat arvostella aivan vapaasti minua.
Minussa on varmaan paljon moitetta, en kiistä. Olen hyvin keskentekoinen ja erehtyväinen. Toilailujakin on elämääni mahtunut, mutta pahemmista on Jumala varjellut.
Sanoisin kuitenkin, että vahingoniloinen ja ilkkuva arvostelu ja taas moite, joka pitää sisällään pyrkimyksen auttaa arvostelun kohdetta kohti parempaa elämää, ovat kaksi eri asiaa.
Kyllä uskovilla pitää olla nöyryyttä tehdä silti parannusta, vaikka nuhde tulisi pahansuopaiselta rienaajaltakin. Olen ajatellut, että joskus Jumala voi käyttää tällaista kovasanaista pilkkaajaakin , jotta saisi herätettyä omiansa uudistumaan, jos hienotunteiset ja kiltit uskovat eivät kritiikkiin kykene.
En itse ollenkaan väitä olevani aina oikeassa. Monessa kohdassa me hairahdumme, sanoo Sanakin.
vihollisina OMIA lähimmäisiäsi?
Suhtaudutko jokaiseen tapaamaasi ihmiseen niin kuin hän olisi "musta" tai "valkoinen"?
Me ihmiset olemme kaikki Jumalan lapsia, alun perin "valkoisia", mutta synnistä yms. harmaantuneita. Emme ole kukaan toistamme parempi tai synnittömämpi!
Lähesty toista ihmistä niin kuin näkisit Kristuksen hänessä, älä niin kuin Perkelettä.
Minä en ymmärrä tuota teidän lahkoanne ollenkaan, mitä se sellainen on, että lähimmäisenrakkaus unohtuu ja keskitytään joutavanpäiväisiin pilkunviilauksiin?