Hevenu shalom aleichem
Hevenu shalom shalom
shalom aleichem
Hine ma tov uma na-im
shevet achim gam jachad
hine ma tov uma naim
shevet achajot gam jachad
Hevenu shalom shalom
shalom aleichem
Hine ma tov uma na-im
shevet achim gam jachad
hine ma tov uma naim
shevet achajot gam jachad
Vastaukset 60
Vanhimmat
Achajot?
Siskot
laulua
Kyllä kaksi eri lauluu.
Mitä sanat tarkoittavat?
Ilman säveltä ovat turhanpäiväisiä loruja.
Ensimmäistä lauletaan myös suomeksi: Me teille kaikille rauhaa toivotam`.
Toinen perustuu psalmiin 133. Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä!
miksiköhän on laitettu tuollainen aloitus?
Aloituksesta kuin aloituksesta voi poikia hyvä sarja, mikäli se muuten soveltuu palstan aihepiiriin. Laulut,ovat yksinkertaisia perinteisiä "loruja", mutta muistuttavat omassa vaatimattomuudessaan jostakin oikeasti todella tärkeästä elämässä!!
oppinut tällä palstalla jo kolme sanaa hepreaa.
Rauhantervehdys! Toivomme Teille Rauhaa!
(Tervehdys ja aloituslaulu)
Hevenu shalom aleichem (3x)
Hevenu shalom shalom
shalom aleichem
Tuomme rauha teille (3x)
Tuomme/toivomme rauha teille
Rauha teille
SHALOM sanan merkitys on hyvin laaja. Se on paljon enemmän kuin pelkkä tervehdys.
SHALOM tarkoittaa mm:lepo, sovinto, hyvää olo, turvallisuus, hyvinvointi, huolettomuus, terveys, menestys, mukavuus, täydellisyys, rauhallisuus, harmonia.
Mutta tämäkin on vain suppea luettelo.
--------------------
Hine ma tov uma na-im
shevet achim gam jachad (4x)
hine ma tov uma naim
shevet achajot gam jachad (4x)
Katso kuinka hyvä ja kuinka miellyttävä
asuminen/istuminen veljet myös yhdessä (4x)
Katso kuinka hyvä ja kuinka miellyttävä
asuminen/istuminen siskot myös yhdessä (4x)
Tämän laulun aikana laitetaan kädet vierustoverin olkapäälle ja keinutaan kevyesti laulun rytmin mukaan.
Onko heprean kielessä paljon monimerkityksisiä sanoja?
enempää kuin suomessakaan. Shalom tulee sanajuuresta joka merkitsee kokonaista, siitä on sitten päädytty abstraktiin hyvinvointiin/ turvallisuuteen/rauhaan.
"Shalom tulee sanajuuresta joka merkitsee kokonaista"
Kiitos. Sinulta tulee paljon tärkeää tietoa!!
HATIKVA
Kun Israelin lapset yössä kyynelten aamua kohden silmän nostavat. Ja Polttavina kaipuut rinnan tuskaisen Siionin vuoren nähdä soisivat.
Ah taas tulta syttyy sydämiin kun tää toivo mielen kirkastaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa.
Kun ikimuurit, tornit, portit kertovat muinaisten aikain sankarkunniaa. Kun itkumuurin luona mielet hurskahat temppelin kaipuu kyyneleihin saa.
Ah taas tulta syttyy sydämiin kun tää toivo mielen kirkastaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa.
Vuossatain takaa kuluu ääni profeetan: “Isien maahan tulkaa rientäen!” Ei Juudan heimon toivo sammu ainian ykskään kun sykkää vielä sydän sen.
Ah taas tulta syttyy sydämiin kun tää toivo mielen kirkastaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa Daavidin pyhään kotikaupunkiin viel’ että riemuin saamme vaeltaa.
Ja melodia täältä:
http://www.kolumbus.fi/gematria/hatkva.mid
Israelin kansallislaulu ?
vapaasti käännettynä:"niin kauan kuin sydämessä juutalainen sielu kaipaa, ja eteenpäin itään Sioniin silmä tähyää, ei ole menetetty toivomme kaksivuosituhantinen olla vapaa kansa maassamme, maassa Sionin ja Jerusalemin." Kenenkähän tuo suomalainen sanoitus on, se ei ole käännös, vaan uusi teksti kokonaan.
Sim sim sim shalom
Sim shalom tova uvracha
Sim shalom tova uvracha
chajim chen vachesed
verachamim
Sim shalom tova uvracha
aleinu veal kol Israel
Anna rauha,
onni ja siunaus,
oi anna rauha onni ja siunaus,
elämä, suosio ja laupeus armossa.
Anna rauha, onni ja siunaus meille
ja koko Israelille.
" hine ma tov uma na'im,
savta nafla la-ma'im..."
- miten hyvää ja mukavaa,
mummu putosi veteen...
Hyvää Lag ba-Omer-juhlaa (tänä iltana) kaikille!
HaShem - Adonai - Elohim - El Shaddai - Tzur - Melech - Dayan - Av - Roeh - Avenu Shebashamayim - Ribono Shel Olam - HaMakom - HaRachaman - HaKadosh Baruch Hu
mitä Elohim tarkoittaa, kun mm. Sherwoodin teksteissä kyseinen sana esiintyy. No nythän se selvisi.
Mistä tuo nimi on peräisin?
Ja vielä lisää: Bore haOlam, Elokim, El
noin paljon nimiä?
Perustuu muistaakseni kabbalan gematriaan. Oli vissiin sama lukuarvo jotenkin laskettuna kuin YHWH:lla.
kaksi ovat nimiä joita käytetään nimen YHWH asemesta sitä kun ei lausuta. Elohim on suomeksi jumala,jumalolento, el samoin, shaddain alkuperä on tuntematon ja oikea käännös epävarma.
Sitten on nimityksiä joita heprealaiset kirjoitukset ja rukoukset käyttävät Jumalasta:tsur =kallio, dajan =tuomari,av =isä, roeh=paimen, avinu meidän isämme,ribono shel olam= maailman herra, harachaman =armollinen.
niin voiko joku kertoa mitä tarkoittaa Rak Ata, Sarit Hadadin kappale, jäi soimaan päähän.
Viis gematriasta, pääasia, että Sarit Hadad jäi mieleen.
ja sinä maskuliinissa
maskuliini muodossa, sama naisesta puheenollen kuuluisi : rak at.
kaikille, Shiri Maimon on toinen upea laulaja jos joku on vasta kiinostunut Lähi-Idän musiikista, pitäis vielä opetella Heprean sanastoa et tajuais niistä jotain.
tarkoittavat kirjaimet YHWH? Onko se lyhenne joistakin sanoista?
viimevuoden Euroviisuissa. Hänen laulajauransa alkoi kolme vuotta sitten *tähti syntyy* ohjelman kakkossijalla.
Tämä taitaa kyllä kuulua jo muulle palstalle.
sanasta J -H- V-H
Kiitos tiedosta
...'paikkaa'. Luin eräästä kirjasta, että kyseinen nimi HaMakom viittaa Hänen iankaikkisuuteen ja Hänen voimaansa läpi universumin.
Hepreaa kirjoitetaan pääasiassa konsonanteilla ilman vokaaleja. Mutta kun hepreaa aletaan opiskelemaan esim. ala-asteilla Israelissa, niin konsonanttien alle on merkitty pisteitä tai viivoja, jotka viittaavat a ja e kirjaimiin, ja joskus myös i ja o merkitään konsonantin kohdalle pisteellä. Esimerkiksi sana "Kohen" kirjoitetaan "kaf-hei-nun" (ilman o kirjainta tarkoittavaa vav-aakkosta). Tosin kun hepreankielisessä sanassa on jud aakkonen, niin se yleensä lausutaan i kirjaimena. Kirjaimet o ja u merkitään vav-aakkosella. Esimerkiksi nimi "Niko" kirjoitetaan "nun-jud-kof-vav". Tässä tapauksessa nimi voidaan lausua myös "Niku". Nämä ovat pääsäännöt, poikkeuksia löytyy.
on oma suosikkini Sarit Hadadin biiseistä. Laulun nimi on oikeastaan "Kun sydän itkee" (kselev boche).
Täältä löytyy sanat ja hyvällä onnella voi myös kuunnella.
http://www.hebrewsongs.com/song-shmaelohai.htm
Taitaa olla aika vaikea kieli oppia aikuisena.
"hengellisempi" kuin keskimääräisesti.
שמע ישראל י-ה-ו-ה אלהינו י-ה-ו-ה אחד
Tässä on Shema'n (juutalaisen uskontunnustuksen) ensimmäinen lause hepreaksi. Sitä luetaan oikealta vasemmalle.
"Shema Yisrael YHVH Eloheinu YHVH Echad"
Kun joskus vielä malttaisivat olla syöttämättä lauluraidalle kaikkea konekaikua, mikä irti lähtee, niin kestäis ehkä kuunnellaki. Uhhhhhhh. Puistattaa.
tuollaisia kirjaimia. Näyttää yhtä vaikealta kuin kiinan kieli, jota yksi ystäväni opiskeli, kun meni puoleksi vuodeksi Kiinaan.
helppo kieli, ei ole kiinakaan kieliopiltaan vaikea , siinä vain pitää laulaa oikein muuten puhuu mitä sattuu.
Hepreassa ehkä pelottaa vieras kirjaimisto, joka kuitenkin on todella helppo oppia, ei ole tuhansia merkkejä kuten kiinassa. Heprean kielioppi on myös niin helppo että helpompaa ei voi ollakaan. Heprea ei siis ole hepreaa.
Eräs ystäväni, joka tuntee paremmin heprean antoi minulle englantilaisen kirjan, jossa on jotain heprean aakkosten kehityksestä. Sen mukaan konsonanteilla (ja vav-kirjaimella) kun ne muinoin kirjoitettiin oli kuvallinen merkitys (piktografia -kuvakirjoitus).
Jokaisella "Alef-Bet" eli aakkosella oli jokin konkreettinen merkitys.
Esim. bet-kirjain (B) todella tarkoitti taloa tai telttaa. Ja se näytti myös (piirrettynä) teltalta.
Nun-kirjain (N) tarkoitti kalaa ja se piirrettiin kalan äkkinäisen uintiliikkeen(liikkenä kun se pakenee tai saalista) muotoisena. Tästä syystä nun-kirjain symbolisesti tarkoittaisi toimintaa ja elämää..
Ko. kirjan mukaan "nun" tarkoittaa "versota", "levittäytyä" tai "jälkeläinen", "perillinen".
Niinpä BeN-sana (suom. poika) voisi myös muinoin tarkoittaa, että poika jatkaa perheen nimeä tai hän on perheen elämä.
Psalmista 119:105 - 112, jossa nun-kirjain alkaa joka jakeen, käy selville, että näiden jakeiden asiayhteys liittyy toimintaan ja elämään.
Psalmin 119:1-8 jakeet alkavat alef-kirjaimella ja psalmissa käydään läpi kaikki aakkoset ja päädytään tav-kirjaimeen 119: 169-176.
Todella hämmästyttävää!
eivät ole täysin heprealaiset, ensimmäiset kehittyivät foinikealaisen kirjoituksen perusteella ja tämä nyt käytössä oleva kirjaimisto on ketav ashuri, "assyyrialainen", arameasta lainattu. Kirjaimisto siis vaihtui välillä.
"heprean kirjaimet eivät ole täysin heprealaiset, ensimmäiset kehittyivät foinikealaisen kirjoituksen perusteella ja tämä nyt käytössä oleva kirjaimisto on ketav ashuri, "assyyrialainen", arameasta lainattu. Kirjaimisto siis vaihtui välillä."
Niin, kirjainten kuvamerkki- muoto muuttui aramean muotoisiksi kirjaimiksi mutta ei kai niiden tavaaminen ja ääntäminen muuttunut?
Tutkijat ovat varmaan monta eri mieltä heprean kielen alkuperästä.
Kielihän oli osa Israelin historiaa ja kielellä on oma historiansa myöskin.
Muinaisella heprealla kielen (kuvamerkki) sanoilla oli ilmeisesti tarkempi yhteys todellisuuteen. Hebrean kielellä oli yhteys ajatteluun (mieleen).
Jotain kai heprean kielen tärkeydestä Isrealille kertoo Esran ja Nehemian reaktiot, kun kansa palaa kotimaanhansa Babylonian 70 vuoden pakkosiirtolaisuudesta: Nehemia vihoissaan siitä, ettei kansa ymmärrä hepreaa vetää heitä parrasta ja kiskoo tukkaa irti (Neh. 13:24, 25). Kun Estra alkaa lukemaan Tooraa hepreaksi niin kansa alkaa itkemään.. Aika voimakkaita tunnereaktioita.
Pohjoisvaltion 10 heimoa oli joutunut Babylonian pakkosiirtolaisuuteen n. 721 eKr. ja Juuda (ja Benjamin, osa leeviläisiä) n. 582 eKr.
Aamos (n. 784 eKr.) ja Hoosea (Israelin pohjoisvaltion profeetta n. 785-725 eKr.) olivat jo varoittaneet foinikkialaisesta vaarasta. Jumala-sanan asemasta alettiin käyttämään Baal-sanaa, joka on foinikkialaisen hedelmällisyyden jumalan nimi. Baal tarkoittaa hepreaksi "herra", aviomies, mestari.
Mielestäni foinikkialainen kielimurre oli heprean kilpailija. Aabrahamista sanotaan, että hän oli heprealainen. Mooses ja Daavid vielä kirjoittivat heprealaisin kuvamerkki-kirjaimin.
Olisiko Jumala antanut kymmenet käskyt kirjoitettuna kivitauluille foinikkialaisin kirjaimin??
vaihtui juuri Esran/Nehemian aikaan. Kirjainmerkit siis muuttuivat, alef oli edelleen alef vaikka kirjoitetttiin erilaisella merkillä kuin paleohepreassa oli kirjoitettu.
Heprea kielenä on alunalkaen kaananin murre ja VT:kin kutsuu sitä paikoin kaanaankieleksi. Aramea -pakkosiirtolaisuusmaan kieli ja koko lähi-idän lingua franca alkoi syrjäyttää hepreaa juuri Babelin pakkosiirtolaisuuden aikaan ja sen jälkeen niin että heprea pikku hiljaa jäi niin syrjään ettei pääosa kansasta sitä enää käyttänyt eikä ehkä enää osannutkaan. Esran nimellä kulkeva kirjakin on jo osin arameaksi osin hepreaksi kirjoitettu. Jeesuksenkin äidinkieli oli aramea eikä heprea.
Oliko toora, jota myös Jeesus opiskeli kirjoitettu hepreaksi vai arameaksi?
Miten paljon nuo kaksi kieltä muistuttavat toisiaan?
Puhutaanko tänä päivänä vielä tuota arameaa?
Keille oli tarkoitettu uudentestamentin "kirje hebrealaisille"? Raamatussani se kirjoitetaan nimenomaan pehmeällä B:llä.
hepreaksi, mutta Jeesuksen aikana siitä oli kreikkalaisia ja arameankielisiä käännöksiä. Millä kielellä Jeesus sitä opiskeli sitä en tiedä, Jeesuksen äidinkielihän oli aramea.
Aramea ja heprea ovat läheisiä sukulaiskieliä.
En osaa sanoa Hebrealaiskirjeestä muuta kuin että heprea ennen kirjoitettiin b:llä, nykyään harvemmin, joten UT:n käännös tässä kirjoitustavassa vain seuraa vanhempaa tapaa.
"VT:kin kutsuu sitä paikoin kaanaankieleksi. Aramea -pakkosiirtolaisuusmaan kieli ja koko lähi-idän lingua franca alkoi syrjäyttää hepreaa juuri Babelin pakkosiirtolaisuuden aikaan ja sen jälkeen niin että heprea pikku hiljaa jäi niin syrjään ettei pääosa kansasta sitä enää käyttänyt eikä ehkä enää osannutkaan. Esran nimellä kulkeva kirjakin on jo osin arameaksi osin hepreaksi kirjoitettu. Jeesuksenkin äidinkieli oli aramea eikä heprea."
Heprean kieli sijoitetaan pohjois-länsi-semiittisiin kieliin, joita ovat aramea, ugariitti ja heprea ainakin yhden jaottelun mukaan (Hebrew for Theologians - A Textbook for the Study of Biblical Hebrew in Relation to Hebrew Thinking by Jacques B. Doukhan).
Aramean kielen sanoja tai tekstiä löytyy Esra 4:8-6; 18; 7:12-26; Dan. 2:4-7:28; Jer. 10:11 ; 1 Moos. 31:47 (kaksi sanaa). Kun taas Babylonin Talmud on kirjoitettu kokonaan arameaksi (500 eKr.). Aramealaisia tekstejä löytyy aina 900-luvulta eKr. saakka. Ugaritista on löytynyt tekstejä, joista on ollut hyötyä joidenkin Raamatun outojen sanojen merkityksen ymmärtämisessä.
Heprean kielinen Raamattu (1500 eKr.) säilyi heprean kielisenä aina UT:n aikaan saakka ja siitä eteenkin päin.
Vanhoja heprean kielisiä tekstejä on löytynyt mm. Getser (Gezer) kalenteri (1000 eKr.); Samariasta löydettyjen ruukkujen merkinnät (854 eKr.); Siilon kirjoitukset (701 eKr.); Laakiksen kirjeet (590 eKr.); sinettejä, painoja ja kolikoita (900- 400 eKr.). Näiden löytöjen perusteella jo voi päätellä, että heprea säilytti asemansa ainakin 1500-luvulta eKr. 400-luvulle eKr. saakka, jolloin hellenismi alkoi valloituksensa. Kreikan kieli mieluummin kuin aramea näyttäisi olevan kieli, jonka sen ajan juutalaiset omaksuivat. UT:n mukaan ainakin jotkut opetuslapset (kalastajat, tullimiehet) sitä osasivat heprean lisäksi. UT:ssa on muutamia aramean kielisiksi väitettyjä sanoja, jotka kirjoitetaan myös heprean kielellä aivan samalla tavalla.
Qumranin kirjakääröjen (200 eKr.-135 jKr.) heprean kielellä kirjoitetut tekstit vahvistavat, ettei paljoakaan heprealaisen Raamatun teksteistä ole päässyt muuttumaan.
Joten olen sitä mieltä, että heprea oli alkujaan itsenäinen kieli ja ettei aramea syrjäyttänyt sitä ja UT:n aikana puhuttiin heprean kieltä ja myöskin Jeesus käytti sitä.
ei vielä ollut heprealaista kirjoitusta, Raamatusta nyt puhumattakaan. Eihän tuolloin edes ollut foinikialaista kirjoitusta, josta heprealaiset lainasivat ja kehittivät omansa.
Gezerin kalenteri vaikka onkin israelilainen, ei kielellisesti ole hepreaa, vaan kanaania (D.Sivan:the Gezer Calendar and Northwest semitic Linguistics IEJ 48 (1998).
Valtaosa VT:n teksteistä on hepreaa, tosin hellenistisen ajan heprea jo poikkeaa huomattavasti vanhemmasta ei siis pelkkä kirjaimisto vaihdu, vaan aramea vaikuttaa kieleen muutenkin ja lopulta heprea käyttökielenä häviää sille. Diasporajuutalaiset varmasti puhuivat asuinalueensa valtakieltä, joka usein oli juuri koine, mutta heprean jälkeen aramea oli lähi-idän juutalaisten kieli, ei kreikka, näin siis myös Palestiinassa.
Raamatun teksteistä: Qumranin löydöt mm vahvistivat että niistä oli monia versioita, muut lähteet vahvistavat saman. Mikä on ollut minkin kirjan alkuversio vai onko sellaisia edes ollut, on mahdoton kysymys vastata. Lähes kaikkia on varmasti eri tavoin redaktoitu.
Babylonian Talmud ei ole vuodelta 500 e.Kr vaan 500 j.Kr eikä se ole kokonaan arameaa vaan Mishna on hepreaa.
"Joten olen sitä mieltä, että heprea oli alkujaan itsenäinen kieli ja ettei aramea syrjäyttänyt sitä ja UT:n aikana puhuttiin heprean kieltä ja myöskin Jeesus käytti sitä". Aramea syrjäytti heprean, se tiedetään aivan varmasti. Heprea ei liioin ole ollut alunalkaen itsenäinen kieli, se ei edes ole vanhimpia oman alueensa seemiläiskieliä eikä alunalkaen eronnut kaananista juuri ollenkaan, vaan muuttui "hepreaksi" vähitellen. Jeesuksen äidinkieli oli aramea, sekin tiedetään.
te molemmat.
Ehkä tiedätte vielä, miten kävi hepreankielen toisen temppelin hävityksen jälkeen. Miten se pidettiin hengissä pitkän hajoituksen ajan ja miten se myöhemmiin 'herätettiin henkiin' käyttökieleksi?
"1500 eKr. ei vielä ollut heprealaista kirjoitusta, Raamatusta nyt puhumattakaan. Eihän tuolloin edes ollut foinikialaista kirjoitusta, josta heprealaiset lainasivat ja kehittivät omansa."
Vuosiluku 1500 eKr. tulee Mooseksen kuoleman ajankohdasta. Jotkut sijoittavat sen 1300 eKr. Kuitenkin, miten tahansa, Toora oli silloin jo kirjoitettu hepreaksi, jota Aabrahamkin puhui.
Aikaiset profeetat on kirjoitettu 1400-1000 eKr.
Myöhäiset profeetat 900-400 eKr.
Kirjoitukset 1000-300 (tai jopa 200) eKr.
Tässä alla on erään vanhan testamentin tutkijan (William H.Shea) näkemys 1. Moos. 1-9 lukujen kirjoittamisen ajakohdasta ja miten tämä teksti liittyy ajallisesti kahteen muuhun vastaavaan kertomukseen:
http://www.grisda.org/origins/11009.htm
"Mesopotamialaiset (sumerilainen ja akkadialainen) "luominen-vedenpaisumus"-tekstit yhdistyivät yhdeksi kokonaisuudeksi jo toisen vuosituhannen keskivaiheilla. Koska yksittäisiä tekstejä ensimmäiseltä vuosituhannelta on otettu pois tekstiyhteydestään ja käytetty toisiin tarkoituksiin, parhaimmat Raamatun "luominen-vedenpaisumus"-kertomukselle rinnakkaiset tekstit tulevat kertomusrunouden alkuperäisteksteistä samalta aikakaudelta. Näiden vastaavuussuhteiden perusteella voidaan päätellä, että Raamatun kertomus on peräisin samalta aikakaudelta.
I. The Sumerian Creation-Flood Story; the Eridu Genesis, ca. 1600 B.C.
II. The Akkadian Creation-Flood Story; the Atra-hasis Epic, ca. 1600 B.C.
III. The Hebrew Creation-Flood Story; Genesis 1-9
Jos mesopotamialainen "luominen-vedenpaisumus"-kertomus sijoitetaan 1600 eKr. ja Raamatun "luominen-vedenpaisumus"-kertomus (joka on sisällöltään ja kirjoitustyyliltään samanlainen) sijoitetaan 600 eKr. ja näin muut yksittäiset "luominen-vedenpaisumus"-kertomukset jäisivät näiden kahden väliin niin tälläinen ajoittaminen olisi melko poikkeuksellista ja epätodennäköistä. Raamatun 1. Moos. 1-9 sopii parhaiten siihen aikakauteen (1600 eKr.) jolloin tämän tyyppistä kirjallisuutta kirjoitettiin.....
UT:n Paavalin kirjeet ovat kirjoitettu koinen kreikaksi mutta niissä on selvästi nähtävissä heprealainen ajattelu (mieli). Jos ei tunne heprean sanontoja tekstin sisältö jää epäselväksi.
Sanonta "ayin ra'ah" (suomeksi 'paha silmä') ei varmaankaan selviä suomalais-ugrilaiselle eikä kreikkalaisellekaan ihan noin vaan - "ayin ra'ah" on yksi monista sanonnoista UT:ssa. Esimerkkejä tyypillisesti heprealaisista sanaleikeistä löytyy myös.
Koska heprealaisuus tulee selvästi esille UT:n kirjoituksissa, niin tutkijat ovat sitä mieltä, että UT kirjoitettiin alunpitäen hepreaksi ja alkuperäiset käsikirjoitukset ovat kadonneet.
"Oliko toora, jota myös Jeesus opiskeli kirjoitettu hepreaksi vai arameaksi?"
Jeesuksen aikana oli ainakin seuraavat kirjoitukset käytössä:
Tanakh eli VT, joka sisälsi tooran heprean kielellä.
Samarialainen Pentateukki -on heprealaista teksiä. Samarialaiset erottautuivat juutalaisista n. 100-200 eKr. Heillä oli ainoastaan viisi Mooseksen kirjaa eli Pentateukki.
Septuaginta: VT:n kreikankielinen käännös (käännettiin Aleksandriassa 300-200 eKr.)
"Keille oli tarkoitettu uudentestamentin "kirje hebrealaisille"? Raamatussani se kirjoitetaan nimenomaan pehmeällä B:llä."
"Kirje messiaaniselle yhteisölle" eli kirje heprealaisille on nimensä mukaan tarkoitettu Messiaan vastaanottaneiden juutalaisten ryhmälle. Saul (Paavali) tulkitsi Tanakhia uudesta messiaanisesta näkökulmasta käsin kirjeessään.
Samoin "Matteuksen evankeliumi" kirjoitettiin nimenomaan messiaaniselle yhteisölle.
ajoitukset ovat sinulla nyt aivan väärin.Kukaan ei tiedä Moseksen kuoleman ajankohtaa eikä mitään muutakaan varmaa hänen elämästään. Toraa ei 1500 e. Kr ollut, eikä ollut hepreaa kirjoitettuna kielenä, foinikialaisetkin olivat satojen vuosien päässä oman kirjoituksensa kehittämisestä. Profeettojen ajoitus heittävät sinulla yhtälailla. Profeetathan voidaan ajoittaa monien tapahtumien, hallitsijoiden ym kautta.
UT:tä uskoo hepreaksi kirjoitetuksi pieni kristittyjen ryhmä, eivät historioitsijat tai kielitieteilijät.
Israelilainen tukija ja kielitieteilijä Joseph Naveh on kirjoittanut kirjan The Early History of the Alphabet, teos on oppikirjana Helsinginkin yliopistossa, siitä saa tieteellisesti pätevät ja tarkat tiedot heprealaisenkin kirjoituksen synnystä ja kehityksestä.
ei Jeesuksen aikaan vielä ollut, oli "Laki ja Profeetat", mutta eivät Kirjoitukset joiden sisältö luotiin lukkoon vasta myöhemmin.
Tanach, VT, tietyn sisältöisenä määriteltiin vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Samarialaisten pentateukki ei ole aivan samanlainen kuin nykyjuutalainen.
tuli mieleeni, pitipä Suomen euroviisukappaleenkin hakea vahvistusta hepreankielistä : Hallelu Ja!
Miltä lordi näyttäisi jos hän laulaisi laulun
Hevenu shalom aleichem...
tai voisihan lordi laulaa työlaulua hebreaksi...
Zum gali gali gali
Zum gali gali (2x)
Hechaluts lema-an avoda
(uudisraivaaja)(varten) (työ)
avoda lema-an hechaluts
(työ) (varten) (uudisraivaaja)
avoda lema-an hechaluts
(työ) (varten) (uudisraivaaja)
hecaluts lema-an avoda
(uudisraivaaja) (varten) (työ)
Uudisraivaaja on työtä varten
ja työ on uudisraivaajaa varten
huom. sanan "avoda" monimerkityksen. Se tarkoittaa sekä työtä että rukousta tai Jumalanpalvelusta
avoda lema-an hechaluts
(työ) (varten)(uudisraivaaja)
Tutkimattomat ovat Jumalan suunitelmat miksi moinen lordin kappale pääsi euroviisukappaleeksi?
Valitettavasti meillä ei ole suomenkielistä nykyheprean kielioppia. Kaikki asiaa harrastavat myöntävät puutteen. Itse käytän päivittäin: Lewis Glinert, Modern Hebrew, An Essential Grammar, London, New York, reprinted 2002. Suosittelen lämpimästi. Olen jo suomentanut siitä osia.
Lukekaa nyt edes se kreikankielinen käännös.
"Kielitieteilijöiden" valheet voi kohdistaa johonkin muuhun tekstiin.
Jopa kreikankielinen käännös mainitsee useassa kohden heprean kielen.
Älkää uskoko VALHEITA. vaan tarkistakaa itse!