Äitienpäivää

Taidan olla omituinen otus, kun en äitienpäivästä välitä; en kaupallisuudesta enkä ylistämällä alistamisesta. Minä olen minä äitienpäivänä ja muulloin. Ja lasteni äiti ihan jokainen päivä elämäni loppuun saakka.

Tämä päivä on ollut päivä siinä missä muutkin päivät. Olen laittanut ruokaa, siivonnut, hoitanut lapsia ja pyykännyt. Iso osa päivästä kului risusavotassa. :D Sain toki aamulla kolmen isomman lapsen askartelemat, hellyttävät kortit laulun kera. Mies keitti kahvit ja oli leiponutkin pientä suolapalaa, kun meillä äiti ei kakkuja syö. Mieheltä sain lahjaksi levyn, josta hän tiesi minun pitävän.

Mieheni inhoaa kaikenlaista "pakkojuhlimista" yhtä paljon kuin minäkin. Lasten vuoksi nämäkin päivät jotenkin huomioidaan. Mies vie minut usein syömään tai elokuviin ja ostaa kukkiakin, mutta mieluummin muulloin kuin "virallisina kukanostopäivinä". Hänestä on mukava yllättää; viimeksi sain kauniin ruusun kirjan ja ruusun päivänä, kun en edes muistanut sellaista päivää. =)

Äidille ja anopille toimitin kukat, lahjat ja kortit, vaikka en tänään ehtinytkään kyläilemään. Lapset piirtävät kortit molemmille mummoilleen ja anopin lahjasta huolehdin, koska mies ei sitä tee. Minä en ertyisemmin pidä anopistani, mutta toimeen tullaan ja olen hänelle kiitoksen velkaa; ilman häntä minulla ei olisi miestäni eikä myöskään näitä lapsia.

Suukkoja, halauksia ja mukavia sanoja (arkisen mekastuksen ja riitelynkin keskellä) meillä onneksi riittää ihan jokaiselle päivälle! =)

Onnellista äitienpäiväiltaa ihan jokaiselle äidille!!!