Jos pienet kunnat ovat tehokkaita ja parempia palveluntuottajia, niin miksi keskusta ei aja isojen kuntien pilkkomista pienemmiksi?
Minusta tämä on oleellinen kysymys vastattavaksi, koska muuten on pienten kuntien tehokkuuden nimiin vannominen ihan silkkaa paskapopulismia, millä ei ole totuuden kanssa yhtän mitään tekemistä.
Tähän on turha heittää esimerkeiksi ainuttakaan kunnan nimeä, koska tehokkuushaitaria löytyy, mitä ei ole kyse, vaan ainoastaan siitä, että koko valtakunnan tasolla pytytään tulevaisuudessa tuottamaan palvelut laadukkaasti kaikille ilman, että kustannusten NOUSU ylittäisi bkt:n kasvun.
Pienuuden ylistäjien olisi jo aika tajuta, ettei kyse ole kuntien koosta, vaan palvelujen tuottamisen laadusta, määrästä ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista valtakunnan tasolla.
Ei tämän pitäisi olla vaikeaa, jos kykenee ajattelemaan, eihän?
Minusta tämä on oleellinen kysymys vastattavaksi, koska muuten on pienten kuntien tehokkuuden nimiin vannominen ihan silkkaa paskapopulismia, millä ei ole totuuden kanssa yhtän mitään tekemistä.
Tähän on turha heittää esimerkeiksi ainuttakaan kunnan nimeä, koska tehokkuushaitaria löytyy, mitä ei ole kyse, vaan ainoastaan siitä, että koko valtakunnan tasolla pytytään tulevaisuudessa tuottamaan palvelut laadukkaasti kaikille ilman, että kustannusten NOUSU ylittäisi bkt:n kasvun.
Pienuuden ylistäjien olisi jo aika tajuta, ettei kyse ole kuntien koosta, vaan palvelujen tuottamisen laadusta, määrästä ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista valtakunnan tasolla.
Ei tämän pitäisi olla vaikeaa, jos kykenee ajattelemaan, eihän?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mitä sä sekoilet?
Aiheuttaa suuria kertaluontoisia kustannuksia. Pitäisi olla selkeät laskelmat perustana, ja selvät säästöt myös näköpiirissä. Eikä sillä pilkkomisellakaan säästöjä saataisi useimmissa tapauksissa. Kuntakoko on toissijainen, kun palvelut voidaan tuottaa yhteistyöllä.
Kyllä tuo kuntakoolla kikkailu on ihan vain Heinäluoman profiloitumistemppu. Ei sellainen tarpeeton ylhäältäpäin määräily Keskustan agendaan kuulu.
Kun kepulaiset täällä kauhistelevat Helsingin ja muiden suurien kuntien kunnallispalvelujen suuria kustannuksia ja esittelevät, millaisilla kustannuksilla per capita pienissä kunnissa kunnallispalveluja tuotetaan, niin koskaan ei tuoda vertailuun sitä, mitä niillä kustannuksilla missäkin saadaan vastetta. No, tarpeetonta se lienee, sillä kyllähän asioita tuntevat ihmiset sen tietävät.
Ja "pienen ja kauniin" puolustajien vaikeneminen noista on ymmärrettävää. Mutta yleisemmin hyväksyttävää se ei ole, sillä siinä vaietaan asioista, jotka hyödyttävät noissa pienissä kunnissakin vain muutamia - niitä kepulaisia kunnallissatraappeja - ja joiden puutteesta joutuu kärsimään kuntalaisten suuri enemmistö.
Joku on täällä useaan kertaan tuonut esille, että sadan pienimmän kunnan kunnallispalvelujen kustannukset yhteensä ovat vain 3 % Suomen kaikkien kuntien potista. Mutta noiden sadan pienimmän kunnan väestö ei ole edes sitä kolmea prosenttia (n. 160 000) Suomen väestöstä, joten kustannukset niissäkin ovat yli keskiarvon. Ja taatusti niillä ei saada läheskään keskiarvoisia palveluja.
Olettamuksilla liikkuvat eläkeläiset ovat hankalia tapauksia, sillä he eivät kuuntele faktoja vaan horisevat asioista, joista eivät tiedä mitään.
Monessa kokouksessa olen tavannut teitä jäbiä ja korhosia, jotka väen väkisin vaativat puheenvuoroa ja pupeltavat tärkeänä kaikkea paskaa ja asian vierestä.
Se on tuo vanheneminen sellaista, kun ei enää itse ole aktiivikansalainen ja veronmaksaja, niin pitäisi pitää suu kiinni asioista, joista ei mitään tiedä.
Väitteesi, että Suomen sadassa pienimmässä kunnassa olisi vähemmän asukkaita kuin 160 000, antaa sinulle haasteen kertoa, paljonko se sadan pienimmän kunnan tarkka asukasluku on.
Vai kävikö niin, ettet tiedä, vaan tuli vain hätäisesti huitaistua?
Vuonna 2005
Sadassa pienimmässä kunnassa oli asukkaita 144637. 2,8 prosenttia Suomen asukkaista ja 2,7 prosenttia menoista.
32 suurimassa kunnassa asukkaita oli 2721176. 52,0 prosenttia asukkaista ja 54,9 prosenttia menoista.
(Tuo demareiden piiristä lähtenyt 160 000 asukkaan ja kolmen prosenttia yhdessä esitettynä ovat täysi mysteeri, mitä demarit sillä oikein tarkoittavat).
Tosiasia on se että suuret kunnat tuhlaavat ja pienet kunnat pärjäävät asukaslukuun nähden pienemmillä menoilla.
Selityksenä on pienten kuntien toimiva yhteistyö verrattuna suurten kuntien palvelujen kuntarajoihin.
"Jos pienet kunnat ovat tehokkaita ja parempia palveluntuottajia, niin miksi keskusta ei aja isojen kuntien pilkkomista pienemmiksi?"
Siksi koska kuntien pilkkominen johtaisi aivan yhtä keinotekoiseen lopputulokseen kuin kuntien liittäminen yhteen.
Ei myöskään ole mitään todisteita siitä, että ison kunnan pilkkominen lisäisi tehokkuutta.
Kaiketi näistä syistä keskusta ei aja isojen kuntien pilkkomista, vaan pienten kuntien vapaaehtoista yhteen liittymistä.
"Ei tämän pitäisi olla vaikeaa, jos kykenee ajattelemaan, eihän?"
Eipä niin, luulisin.
Mikään tutkimus ei tue sitä, että kuntien koolla olisi merkitystä palveluiden tehokkaan ja inhimillisen järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.
http://www.yle.fi/a2/ haHakusana Kuhmalahti, ja sieltä "Pieni gallialaiskylä Kuhmalahti"
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201
Joopa joo... ei kunnan koolla ole väliä - pointti on siinä, että kunkin kunnan on kerättävä itse tarvitsemansa verotulot eikä ryöstää niitä asiansa hyvin hoitaneilta kunnilta.
"... kunkin kunnan on kerättävä itse tarvitsemansa verotulot eikä ryöstää niitä asiansa hyvin hoitaneilta kunnilta."
Ei se ole yksinkertaisesti vain mahdollista. Kunnilla on lakisääteisiä palveluvelvoitteita, jotka eivät voi olla riippuvaisia yksittäisen kunnan veronkantokyvystä.
Tuollainen malli aiheuttaisi mm. sen, että hyvätuloisten ihmisten kotikunnat voisivat tuhlailla aivan surutta, mikä aiheuttaisi tehottomuutta. Samoin esimerkiksi vanhukset joutuisivat asuinpaikkansa perusteella räikeän eriarvoiseen asemaan vain siksi, että hyvinvointi riippuisi kuntarajoista.
Esim. valtion virkamiesten palkkoihin kerätään verot ympäri Suomea, mutta ne maksetaan ja kulutetaan suurelta osin hyvin pienellä alueella, joka saisi tuollaisessa kikkailussa hirvittävästi ansiotonta lisää. Samoin yritysten pääkonttorit maksavat suuria palkkoja muualla tehdyn työn tuloksista.
Kyllä olisi espoolaisella pummilla mukavat olot kainuulaiseen verrattuna.
Ei ole mitään helsinkiläisten "omaa rahaa" eikä kuusamolaisten "omaa rahaa", on vain yksilön oma raha ja valtion oma raha.
Keskusta tuhoaa maalaisliiton perinteen ja lopettaa itsensä puolueena, jos keskustatekee palvelujen säilyttämisen kynnyskysymykseksi sen, ettei uudistuville kunnille saa määritellä asukasluvun alarajaa.
vaikka Himanka Helsinkiin. Muodostuisi Himangan suurkunta?
Panee tyhmiä puhumaan.
Yhteisesti kaikille avaustani kommentoineille pitää sanoaa, että paria poikkeusta lukuunottamatta kommentoijat kieltäytyvät näkemästä sitä tosiasiaa, ettei nyt ole kyse kuntia, vaan palveluja koskevasta lainsäädännöstä.
Kunnan asukasluvulla ei ole todellakaan mitään merkitystä, joten te, jotka jatkuvasti jankutatte sitä, että kunnat on pidettävä pieninä, olette suuren kepulaisen paskapopulismin aivottomia uhreja.
Herätkää nyt jo avaamaan silmänne ja lukekaa tämä avaukseni loppu muutamaan kertaan, että vihdoinkin tajuaisitte, missä on asian ydin:
Pienuuden ylistäjien olisi jo aika tajuta, ettei kyse ole kuntien koosta, vaan palvelujen tuottamisen laadusta, määrästä ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista valtakunnan tasolla.
Ei tämän pitäisi olla vaikeaa, jos kykenee ajattelemaan, eihän?
Pienet kunnat ovat hyviä demokratian kantajia ja hyvällä yhteistyöllä ovat kyenneet järjestämään kuntalaisten palvelut.
Toisin on suurissa kunnissa, joissa lihovat vain bolobolomofit ja hattutätit.
Miksi pienten kuntien joukossa on yli sata tappiollista kuntaa, jotka eivät pysty tuottamaan palvelujaan ilman, että niihin pitää siirtää isommista kunnista kunnallisverolla kerättyä rahaa?
Kyse on palveluista, ei kuntien koosta.
Joskus täytyy sanoa suoraan, nyt on sellainen paikka ;)
Jos pienten kuntien väestölle tuotetaan palvelut henkeä kohti kuin suurissa kunnissa, ei ole ongelmaa mikä voitaisiin korjata liittämällä kuntia yhteen. Kustannus olisi yhteiskunnalle sama tai jonkin verran suurempi. Uskallan vielä väittää, että pienet kunnat ovat vielä huomattavasti tässä ketjussa esitettyä tehokkaampia, koska väestötiheys on pienempi ja lasten sekä vanhusten määrä suhteessa muuhun väestöön isompi kuin suurissa kaupungeissa.
Ei tuo ole millään lailla oleellista, pelkkää jeesustelua "helsinkiläisten ikiomista rahoista". Kunnat eivät ole liikeyrityksiä vaan palvelujen tuottamisen yksiköitä.
Jos tässä siis oikeasti onkin kyse siitä, etteivät syrjäseudun ihmiset (esimerkiksi vanhukset) ansaitse demareiden ja kokoomuslaisten mielestä perustuslaissa kaikille turvattuja palveluja, miksi niin ei sanota?
Tahdotteko esimerkiksi mummon laitoshoidon laadun riippuvan entistä enemmän siitä satunnaisesta tekijästä, millaista teollisuutta mummon kotikunnassa on ja millaisen valtion virkamieskeskittymän kyseinen kunta on onnistunut haalimaan?
Tuo ajattelu ei ole kestävällä pohjalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016413917
oli
Jos pienten kuntien väestölle tuotetaan palvelut henkeä kohti kuin suurissa kunnissa...
piti olla
Jos pienten kuntien väestölle tuotetaan palvelut HALVEMMALLA henkeä kohti kuin suurissa kunnissa...
Alle 20 000 asukkaan kunnista miltei jokainen on tappiollinen, eli kunnan oma veropohja ei riitä palvelujen tuotannon kustannuksiin, vaan niihin pitää siirtää rahaa isommista kunnista, mm. pääkaupunkiseudulta.
Tämä on tosiasia, samoin kuin sekin, että tästä rakenteesta johtuen palvelujen tuotantokustannukset nousevat valtakunnan tasolla 5% vuodessa ja bkt kasvaa vain 2-3% vuodessa.
On siis täysin toisarvoista vikistä mitään pienten kuntien itsenäisyydestä, koska ne pystyvät tuottamaan palvelunsa vain isompien kuntien rahoilla.
Ja silloin, kun toimitaan toisten rahoilla ei olla juuri kiinnostuneita siitä toimitaanko tehokkaasti vai ei.
Näin se vaan on, jos mennään asian ytimeen ja sanotaan asia suoraan ja kiertelemättä.
Kun pienet kunnat ovat poikkeuksetta tappiollisia ja toimivat isompien untien rahoilla, niin ei sillä ole mitään merkitystä, että ne tuottavat palvelut henkeä kohden halvemmalla.
... ettei kaikissa kunnissa asu samassa suhteessa veronmaksukyvyn omaavaa väkeä maksamaan kunnallisveroa. Mutta perustuslaki takaa kaikille samanlaiset lakisääteiset peruspalvelut. Siksi tarvitaan tasausta. Se tapahtuu valtionosuukien jaon yhteydessä niin, että rikkaimmat eivät saa mitään ja köyhemmät saavat tiettyjen sääntöjen mukaan niin, että kaikissa kunnissa säilyy samanlainen kyky tuotaa peruspalveluja. Tätä kuntien eriarvoisuutta edisti ratkaisevasti Lipposen/Niinistön hallitusten keskittämispolitiikka lähinnä Helsingin seudulle, jolloin monilla alueilla maakunnista lähti työkykyinen ja veronmaksukykyinen väki sinne.
Nämä hallitukset lisäsivät kunnille lakisääteisiä velvotteita, mutta vähensivät valtionosuukien kokonaismäärää. Silloin todella jouduttiin tilanteeseen, että valtionosuudet eivät riittäneet tasaukseen, vaan rikkaimmat kunnat joutuivat luovuttamaan kunnallisverona keräämiä varojaan tuohon tasaukseen. Vanhasen hallituksen aikana valtionosuukia on taas nostettu ja hallitus on luvannut korvata kunnille mahdollisesti uudesta lainsäädännöstä johtuvat lisäkustannukset. En ole varma, että enää rikkaimpien tarvitsee panna tasauskassaan omia kunnallisverovarojaan.
Pienet kunnat tosiaan tuottavat palveluja halvemmalla kuin byrokraattiset suuret ja pienissä se tapahtuu lähidemokratiakin toimii paremmin. Kuntaliitokset etenevät omaa vapaehtoista tietään kaikkialla, missä se on kannattavaa ja tarkoituksenmukaista.
Olemassa olevia rakenteita ei pidä ryhtyä hirveästi hämmentämään. Niinpä isoja kuntia ei pidä alkaa pilkkomaan eikä pakkoliitoksiakaan harrastamaan. Tosin kotikuntani Vantaa olisi hyvä jakaa läntiseen ja itäiseen osaan. Ne elävät jo nyt aivan omaa elämäänsä omine hallintokeskuksineen ja palveluineen.
Kaikissa kunnissa ei ole koskaan samanlaista kykyä tuottaa peruspalveluja, koska palvelujen tuottaminen valtion tukemana erikseen yli 400 kunnassa on epärationaalista siihen nähden, että palvelujen tuotannosta päätettäisi ja palveluja tuotettaisi vain 200 kunnassa.
Niin kuin olen moneen kertaan toistanut, Oiva, kyse on palvelutuotannon kustannusten kasvusta, joka tällä rakenteella on 5% vuodessa, kun bkt kasvaa vain 2-3% vuodessa.
Tästä syystä asiaa ei voi määrättömiin ratkaista tulonsiirroilla kuntien välillä, koska kustannukset eivät mitenkään voi jatkuvasti kasvaa tuloja nopeammin.
Kyllä sinä hyvin tiedeät tämän, mutta et sulata sitä, että ongelman ratkaisu edellyttää pienten kuntien veropohjan laajentamista, kenties myös verotusoikeuden lisäämistä, jotta valtionosuuksien kautta siirreltävää rahaa tarvitaan vähemmän kuin nyt.
hallitus ole korjannur noita Lipposen hallituksen virheitä. Totesit jo aivan heti Vanhasen hallituksen perustamisen jälkeen, että hallitus on ripeästi ryhtynyt korjaamaan Lipposen hallituksen virheitä. Miksi siis edes kolmessa vuodessa ei ole saatu asioita kuntoon.
... lisännyt valtionosuuksia ja luvannut, ettei kunnille aseteta uusia velvotteita niiden omalla kustannuksella. Lisäksi Vanhasen hallitus on käynnistänyt uudelleen aluepolitiikan, joka tasaa kuntien välisiä kantokykyeroja. Mutta Lipposen ja Niinistön tuho oli niin perusteellinen, että korajus vie aikansa. Lisäksi hallitus antaa puitelain kuntapalvelujen tehostamisesta, ei pakkoliitoksista.
... ei muuta mitään. Kaksi tai kolme köyhää kuntaa ovat yhdessäkin yhtä köyhiä. Jos jotakin rakenteissa tehdään, pitäisi lukemattomat kuntien yläpuolella olevat eri tarkoituksia varten tehdyt ja usein vielä erilaislla rajoilla varustetut alueorganisaatiot (aluekeskukset, seutukunnat, maakunnat, läänit, EK-keskukset, ympäristökeskukset, tiepiirit jne) koota yhdeksi maakuntaorganisaatioksi, joka vähentäisi ja selkeyttäisi hallintoa ja lisäisi demokratiaa, kun maakunnan hallinto valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä vaaleilla.
eikö riitä, että Vanhasen hallitus korjaa Lipposen hallitusten virheet. Kun Lipposen hallitus kurjisti maaseutua ja kyläkouluja, kauppoja, posteja lakkautettiiin, kysyisin, montako niistä on aloittanut uudelleen toimintansa Vanhasen hallituksen aikana.
400/2=200, eli se merkitsee kainen kunnallisen palvelubyrokratian puolittamista, mikä raha on käytettävissä palveluihin.
Se, että kuntien ja valtion väliin rakennettaisi jotain hallintoa, on pelkkä kankkulan kaivo, koska ne asiat hoituvat paljon tehokkaammin ja halvemmalla 200 kunnan ja valtion yhteispelillä.
Nyt on, Oiva, muuten se hetki, että uudistusmieliset keskustalaiset korjaavat potin, mutta konservatiivisten kohtalo on sama kuin vasemmistoliitolla.
Valitse joukkosi. ;-)
Aika vähän on kolmessa vuodessa korjattu "Lipposen virheitä".
Listaa lisää keskustan saavutuksia, jos niitä on.
Ahvenanmaan asukasluku on n. 26 000. Se on jaettu 16 kuntaan. Pienimmän kunnan asukasluku on 130. Se on selvästi vaurain alue Suomessa. Pääsyynä lienee sen itsehallinollinen asema. Jokainen Ahvenanmaalla käynyt näkee tasoeron verrattuna manner-Suomeen.
Manner-Suomessa sotkeudutaankin lillukanvarsiin - ollaan pöljiä - ei haluta tunnustaa, että menestymisen A ja O on mahdollisuus päättää omista asioista maakuntatasolla. Tätä vuosisataista eurooppalaisen demokratian perussääntöä ei voi kiertää. Se tulisi saattaa voimaan Suomessakin mahdollisimman pian.
Ahvenanmaan kunnat
Ahvenanmaa on jaettu 16 kuntaan. Koska kunnallishallinto kuuluu maakunnan toimivaltaan, sisältyvät säädökset kuntien itsehallinnosta maakuntalakiin. Päätäntävaltaa kunnissa käyttää kunnanvaltuusto, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan yleisillä vaaleilla. Kaikki, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus tai jotka ovat asuneet maakunnassa kolmen vuoden ajan, saavat äänestää kunnallisvaaleissa ja asettua niissä ehdokkaaksi.
Ahvenanmaan suurin kunta on sen ainoa kaupunki, Maarianhamina, jossa asuu runsaat 40 prosenttia maakunnan koko väestöstä. Maarianhamina perustettiin vuonna 1861 ja se on sekä politiikan että elinkeinoelämän keskus Ahvenanmaalla. Maalaiskunnista suurin on Maarianhaminan naapurikunta Jomala, jossa on noin 3.400 asukasta. Ahvenanmaan – ja jopa koko Suomen – pienin kunta on Sottungan saaristokunta, jossa on noin 130 asukasta.
Ahvenanmaa on pikemminkin kunta, jossa on historiallisena jäänteenä kunnanosavaltuustoja.
"Eurooppalaisen demokratian" maakunnat ovat taas ruhtinaskuntien perua ja asukasluvultaan usein Suomea suurempia. Sellaisen "perussäännön" matkiminen Suomeen olisi lähinnä idiotismia.
Suomen kokoinen kansa pystyttäisi hallinnoimaan täysin helposti ja kustannustehokkaasti niin, että täällä toimii kaksi edustuksellisen demokratian tasoa, eduskunta valtionhallinnossa ja 100-150 kuntaa, joiden asukasluku on vähintään 20 000 lukuunottamatta saaristokuntia ja joitain ruotsinkielisiä alueita. Pienempiä kuntia voi toki olla muillakin perusteilla edellyttäen, että ne keräävät itse palvelutuotantonsa rahoitukseen tarvittavat verot.
Ahvenanmaan asukasluku on 26 000. Miten on mahdollista, että se on Suomen vaurain alue jos menestyvän maakunnan asukasluvun tulisi olla miljoonia?
Maakuntamalli on tyrmäävän tehokas vaurauden tuoja. Hallinnon keskittäminen on tyypillistä totalitarismille. Siitä esimerkkinä Venäjä.
Maakuntien itsehallinto ei päässyt kehittymään Suomessa, koska 1800-luvulla maan luonnonvarat (metsät, vesivoima ja mineraalit) haluttiin pitää maata teollistamaan ryhtyneiden piirien saatavilla. Keskushallinon avulla oli helppo muokata lakeja sellaisiksi, jotta tarvittavat luonnonvarat saatiin näiden piirien käyttöön. Jos Suomessa olisi ollut maakuntahallintoporras, esim. isojaossa ihmisten haltuun joutuneiden metsien huijaaminen nälkävuosina nykyisten suurten metäsyhtiöiden perustajien haltuun olisi ollut paljon vaikeampaa. Maakuntiensa pääkaupungeissa talonpojat olisivat saanet oikeutta, Helsingissä tehdyt ruotsinkieliset asiakirjat, joilla ymmärtämättömät talonpojat luovuttivat maaomaisuutensa paria jauhopussia vastaan olisi julistettu mitättömiksi. Näin ei käynyt, koska valta oli Helsingissä, jossa nämä nykyisin suurmiehiksi julistetut liipparit liikkuivat kuin kalat vedessä.
Keskitetty, ja toisaalta pieniin osiin pirstottu valta (valtio/kunta) on historiallinen jäänne. Sitä ei enää tarvita. Suomi on jo läpikäynyt teollistumisen vaatiman ryöstöprosessin. Keskitetty valta ei sovi varsinkaan Suomen kokoiseen kehittyneeseen maahan. Ihmiset saavat itsestään ja koulutuksestaan enemmän irti sellaisissa olosuhteissa, joissa he kokevat olevat vapaita kansalaisia, eikä Helsingistä johdettujen kasvottomien organisaatioiden avuttomia sätkynukkeja. Tämä avoimen demokratian perusvaade toteutuu maakuntamallissa, josta loistavana ja meitä lähimpänä esimerkkinä Ahvenanmaa.
Demokratia ei ole pelkkä teoriassa kustannustehokkaimmaksi tehty kaavio. Kun kyse on ihmisistä, asetelma on monimutkaisempi. Kyse on samasta ilmiöstä, jossa julman tehokkaasti johdettu yhtiö vastoin odotuksia ajautuu vaikeuksiin, kun sen työntekijät vähät välittävät heitä päähän potkivan yhtiön menestymisestä.
Eikä sitten muuta.
lainkaan kirjoitella, kun et tällä alueella ole terävimmilläsi.
Kokeilisit vaikka jotain muuta aihetta, missä olet paljon osaavampi.
mutta hyvää:
(Olet ehkä tämän linkin jo lukenutkin, kun on täällä pyörinyt pariin otteeseen)
http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/1799134.shtml
Vertaa Suomen väkilukua niihin maihin, joissa on maakuntahallinto.
Meitä on vähemmän, paljon vähemmän, kuin yhdessäkään eurooppalaisessa maakunnassa on asukkaita.
Ei kai hallintoja rakennella byrokraatteja, vaan asukkaita varten. Jo nytkin sillä rahalla, joka meillä uppoaa hallintoon hallittaisi viisi kertaa suurempaa asukasjoukkoa.
pilkahtaa. Jäbä ajaa vähemmistöjen asiaa??????
...oletko reppanakepuli vai luuseridemari?
kokoomuksesta
Kuntien pakkoliittäminen tapahtuu vain perustuslakia muuttamalla.Siihen tarvitaan5/6 enemmistö eduskunnassa, joten se tie on poissuljettu. Paikallistasolla kokoomus ja demarit ovat varminpia kuntaliitosten vastustajia, sen he ovat käytännössä osoittaneet ja esimerkkejä löytyy.
Näin kuntalliitoksiin asennoituvia kansanedustajia löytyy kaikista puolueista takuu varmasti niin paljon, että laimuutos ei menisi läpi eduskunnassa.
TÄMÄN OVAT TODENNEET MYÖSKIN KUNTAUUDISTUSTA VALMISTELEVAT VALTION JOHTAVAT VIRANOMAISET.
Keskusta ei pyri säilyttämään pieniä kuntia, vaan kehoittaa niitä yhdistymään ja hakeutumaan yhteistyöhön vapaaehtoisuuden pohjalta.
..."pienten kuntien tehokkuuden nimiin vannominen ihan silkkaa paskapopulismia, millä ei ole totuuden kanssa yhtän mitään tekemistä."
Tämä on juuri sitä harrastamaasi paskapopulismia haisevimmillaan.
Kokoomuspoika hourailee.