Mikä on

Synti

Kaikki, mikä ei ole sopusoinnussa Jumalan persoonallisuuden, normien, teiden ja tahdon kanssa eli on niiden vastaista; kaikki, mikä turmelee ihmisen suhteen Jumalaan. Se voi liittyä sanoihin (Job 2:10; Ps 39:1), tekoihin (väärin toimimiseen [3Mo 20:20; 2Ko 12:21] tai jonkin sellaisen tekemättä jättämiseen, mikä pitäisi tehdä [4Mo 9:13; Ja 4:17]) tai mielen tai sydämen asenteeseen (San 21:4; vrt. myös Ro 3:9–18; 2Pi 2:12–15). Uskon puute Jumalaa kohtaan on suuri synti, koska se osoittaa, ettei luota häneen eikä hänen toimintakykyynsä (Hpr 3:12, 13, 18, 19). Tätä valaisee alkukielisten sanojen ja niihin liittyvien esimerkkien tarkastelu.

Yleinen hepreankielinen ”synniksi” käännetty sana on ḥat·ta’t′; kreikassa tuo sana on tavallisesti ha·mar·ti′a. Molemmissa kielissä noiden sanojen verbimuodot (hepr. ḥa·ta’′; kreik. ha·mar·ta′nō) merkitsevät ’osua harhaan’ siinä mielessä, ettei saavuta tai tavoita päämäärää, tietä, maalia tai oikeaa kohtaa. Tuomarien 20:16:ssa käytetään verbiä ḥa·ta’′ kieltosanan yhteydessä kuvattaessa benjaminilaisia, jotka ’linkosivat kiven hiuskarvalleen ja hairahtumatta’. Kreikkalaiset kirjoittajat käyttivät usein verbiä ha·mar·ta′nō keihäsmiehestä, joka ei osunut kohteeseensa. Näitä molempia sanoja käytettiin siitä, että joltakulta puuttui tai jäi saavuttamatta joko aineellisia kohteita tai tavoitteita (Job 5:24) tai moraalisia tai älyllisiä tavoitteita tai päämääriä. Sananlaskujen 8:35, 36:ssa sanotaan, että se, joka löytää jumalisen viisauden, löytää elämän, mutta ’se, joka ei tavoita [heprean sanasta ḥa·ta’′ ] viisautta, tekee väkivaltaa sielulleen’, mikä johtaa kuolemaan. Raamatussa sekä nuo heprealaiset että kreikkalaiset sanat viittaavat pääasiassa siihen, että Jumalan älylliset luomukset tekevät syntiä, osuvat harhaan Luojaansa nähden.

- - -

Lainaus: Raamatun ymmärtämisen opas, osa 2, sivu 1054, julkaisija: Jehovan todistajat