Kumpi menee edelle mikäli VT:n sapattimääräykset ja lähimmäisen rakastaminen joutuvat ristiriitaan keskenään?
Sapattimääräykset vai lähimmäinen?
11
229
Vastaukset
- mannapuuro1
Meillä ei ole VT sapattimääräyksiä.
Jeesuksen sanat opastavat: Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää.
Voimme seurata Jeesuksen esimerkkiä: autamme ihmisiä sapattina. Jumalan palvelus on yksi keino, sinne kutsumme naapurimme ja ystävämme.- ystävien
kanssa pitäisi esim. painaa lauantaina talkooporukalla töitä? Tai joku sapatinpitäjä tarvitsee apua esim. jokin työn suorittamisessa ja itselle sopisi jelpata häntä juuri lauantaipäivänä mutta hänen sapatinkunnioituksensa johdosta juuri tuo päivä on hänelle sopimaton avun vastaanottamiseen.
"Meillä ei ole VT sapattimääräyksiä."
Ei olekaan. Teillä on 1800-luvun Ellen Whiten sapattimääräykset, jotka kuuluvat teidän ellensapattiinne.
- jarlau
Saako olla Raamattuopetukseni asiasta:
Siunausta
jari laurila
SAPATTI KÄYTÄNNÖSSÄ? -LUOMISESTA TÄHÄN PÄIVÄÄN.
Sapattia vietettiin ensimmäisen kerran jo Eedenissä heti luomistyön jälkeen. (1 Moos 2:2-3)
Ei ole ollut maailmanaikaa, ettei sapattia olisi vietetty. Sapattia vietettiin jo 2000 vuotta ennen kuin oli ensimmäistäkään juutalaista olemassa. Sapatti ei siis ole “juutalaisten juhla.” Sapattia vietetään uudesti luodussa maassakin. (Jes 66:22-23)
Lepopäivän vietto seitsemäntenä päivänä on Jumalan siveyslainkin säädös. Siveyslaki on ollut voimassa kaikkina maailmanaikoina, Eedenissäkin. (Luuk 16:17) Sapatti on Herran, (2 Moos 16:23, 20:8-11) jota vietetään luomisen muistoksi. Sapatti on myös synnistä vapautumisen muisto. (5 Moos 5:12-15, 2 Moos 12:1-20, 29-37, 1 Kor 5:7-8) Sapatti on Pyhitettävä (2 Moos 16:23, Neh 9:14, Jer 17:27) sillä se on ikuinen liiton merkki Jumalan ja Jumalan kansan välillä. (2 Moos 31:13,16-17, Hes 20:12,20)
Aadam ja Eeva viettivät sapattia omalla tavallaan. Myös Israelin kansa eri vaiheissaan viettivät sapattia eri tavoin. Koskaan Jumalan tarkoitus ei ole ollut että Hänen ilon päiväänsä olisi vietetty rabbiinien ja fariseuksien käskyjen merkeissä. Jeesus opetti oikeata sapatin viettoa. (Matt 12:1-13, Luuk 13:10-17, Joh 5:8-10, 7:21-24)
Fariseukset syyttivät Jeesusta ja opetuslapsia sapatin rikkomisesta; (Mark 2:23-27, Joh 7:21-23, 9:14) (Matt 15:3-9) “Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Ihmisen Poika on sapatin Herra.” (Mark 2:27) Tämä tarkoittaa, että sapatti on tarkoitettu ihmiselle iloksi, virkistykseksi, ja levoksi, eikä kärsimykseksi lukuisten ankarien määräyksien vuoksi. Kristus on sapatin Herra, eli Hänellä on valtuudet opettaa oikeata sapatinviettoa. (2 Moos 16:29)
Nykyaikanakin Herra tahtoo yhden päivän kokonaan itselleen, ja ihminen lepoa, iloa ja virkistystä Luojansa yhteydessä. Sapattina ei tehdä työtä, ei hoideta omia asioita ja -askareita, ei käydä kauppaa, eikä puhuta joutavia. (Jes 58:12-14, Neh 10:32) Joutavien puhuminen tarkoittaa, ettei näistä sapattina epäsopivista asioista edes keskustella. Ihmisen on hyvä levätä Herrassa hiljentyen. Käydään kirkossa, (Luuk 4:16) seurustellaan uskonsisarusten kanssa, perheen kanssa, ja sopiva päivä tavata sairaita laitoksissa. (Jaak 1:27) Myös luonnossa liikkuminen rauhassa on usein hyödyllistä ja rentouttavaa. (Apt 16:13) Hyvänä ajatuksena neuvoksi voitaneen pitää; että sapattina tehdään se mikä on välttämätöntä ja mikä kristillisen rakkauden vuoksi on tarpeellista ja hyvää.
Ihminen oppii kunnioittamaan sapatin henkeä ettei sitä halvenna. Mitään käytännön sääntöjä ole tehty ihmisten toimesta tänään. Sapattina on lupa tehdä hyvää. Jeesus opetti kansaa, ja paransi sairaita; (Matt 12:12-13, Luuk 13:10-16, Mark 6:2, Luuk 4:31-32) Jeesus pyhitti sapatin. Apostolit opettivat myöskin, ja viettivät sapattia hengellisesti yhdessä; (Apt 13:14-16, 16:13, 17:1-2, 18:4) Johannes vietti sapattia Patmoksella. (Ilm 1:10) Jeesus kehotti rukoilemaan ettei mikään välttämätönkään häiritsisi ja tapahtuisi sapattina. (Matt 24:20) Jumala siunaa ja pyhittää sapatin. (2 Moos 20:11)
Jeesus piti Isänsä käskyt. (Joh 15:10) Jeesus jätti meille esimerkin kaikessa mitä seurata. (1Piet 2:21, 1 Joh 2:6) Alkuseurakunta pyhitti sapatin kokoontuen sapattisin; (Apt 13:14,44, 16:12-13, 17:1-2, 18:1-4 = Yhteensä 84 sapattikokousta!) (Luuk 23:55-56) Se oli Jeesuksen tahto kuolemansa jälkeenkin. (Matt 24:20)
Missään Raamattu ei esitä, että lepopäivään olisi tullut mitään muutoksia. Lepopäivä on ollut sama aikojen alusta asti.
Sapattina ihminen haluaa olla lähellä Herraa, ja nauttii Hänen seurastaan. Tämä tapahtuu ilossa, rauhassa ja rakkaudessa. (Matt 11:28-30, Joh 14:23)
SAPATIN HERRA? KUMOSIKO JEESUS LEPOPÄIVÄN?
Jeesus julisti olevansa "sapatin Herra" ja kaiken ihmisten epäilyn ja lakien yläpuolella. (Matt 12:1-8)
Jeesuksen ajan uskonnolliset opettajat olivat tehneet sapattimääräyksiä jotka olivat ihmiskäskyjä. Sapatti oli niin vääristelty että se ei kuvannut enää Jumalan luonnetta. Erilaisia sapattimääräyksiä oli noin 660 kpl. Nämä rabbiinit etsivät jatkuvasti syitä mistä voisivat Jeesusta syyttää. Kun sitten Jeesuksen opetuslapset poimivat viljanjyviä, oli se heidän mielestään sadonkorjuuta ja kun opetuslapset hieroivat kuoria irti jyvistä kämmenissään, oli se sitten puimista uskonnollisten opettajien mielestä.
Jeesus puolustautui selittämällä että Hän oli Jumalan Poika ja sapatinkin Herra. Jeesus kertoi miten Daavid nälissään söi näkyleivät jotka olivat tarkoitettuja pyhään käyttöön. Jeesus opetti että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Papit myös "rikkoivat" sapatin tekemällä työtään temppelissä, mutta olivat silti syyttömät. (Mark 2: 27-28, Luuk 6:3-5) Tottakai opetuslapset olivat oikeutettuja syömään nälkäänsä kun Daavidkin oli syytön syötyään näkyleivät.
Jumalan palveleminen on aina ensimmäinen asia. Jumalan työn tarkoitus maailmassa on ihmisten lunastaminen, siksi kaikki työ mikä on välttämätöntä tehdä sapattina tämän työn suorittamiseksi on sopusoinnussa lepopäiväkäskyn kanssa. Opetuslasten ja pappien työ oli Jumalan palvelemista. Jeesus julisti "armahtavaisuutta minä tahdon, enkä uhria, niin te ette tuomitsisi syyttömiä." (jae7) Heidän muotomenonsa ilman rakkautta eivät olleet oikeaa palvelusta.
Jeesus opetti että uhrit itsessään olivat arvottomia. Ne olivat vain palveluksen välikappale, eivät tarkoitus. Uhrien tarkoitus oli johtaa ihmiset Jumalan luo. Jumalan ja ihmisen välinen rakkaus- sekä ihmisestä ulospäin lähimmäisiin suuntautuva rakkaus oli ja on kaiken palveluksen päätarkoitus. Arvoa on vain rakkaudessa tehdyllä palveluksella. Pelkkä muotomenojen noudattaminen on väärin ja niin on sapatinkin laita.
Lepopäivän tarkoitus on johtaa ihmiset Jumalan luo yhteyteen rakkaudessa. Silloin ihminen panee syrjään työn sekä omat arkiset asiansa ja harrastuksensa. Hän ei käy kauppaa eikä puhu joutavia. (asioista joiden suorittaminen ei ole sapattina sopivaa) Lepopäivänä käydään kirkossa ja mahdollisesti muistetaan omaisiakin ja sairaita evankeliumin tarkoituksessa. Sapatti on Jumalan itselleen varaama päivä. Kaikkina maailman aikoina on ollut niitä jotka tahtovat noudattaa Jumalan itsensä antamaa käskyä. (Apt 5:29) Sapattia vietetään uudessa maassakin. (Jes 66:22-23)
Kristitylle sapatti on ilon päivä Herrassa, vaikka hän toki elää Herran yhteydessä viikon jokaisena päivänä. (Jes 58:13-14) ("Minun pyhänä päivänäni.") Ihminen tarvitsee lepoa. Jumala teki sapatin ihmisen levoksi ja luomistyönsä muistoksi. Sapattina tehdään hyvää. (Matt 12:12)
Kaikki Jumalan antamat säädökset ovat tarkoitettuja ihmiskunnan siunaukseksi. Jumala antoi 10 käskyn lain josta sapatti on yksi osa. Sapatti on Herran päivä koska se tehtiin ihmistä varten ja kaikki kuuluu Kristukselle. (Joh 1:3) Herran päivä on liiton merkki Jumalan, Kristuksen ja ihmisen välillä kaikille jotka vastaanottavat Kristuksen ja liittyvät Jumalan Israeliin. (Hes 20:12)
Raamatullinen viikon seitsemäs päivä, Herran oma päivä, on meidän lauantai. Sunnuntaimme muutettiin maassamme lainsäädännöllä viikon seitsemänneksi päiväksi 1973. Tämä on ihmisen asettama seitsemäs päivä, ei Jumalan asettama. Alunperin Keisari Konstantinus Suuri ja paavi muuttivat viikkojärjestystä kun liittivät Herran päivän auringonjumalan päivään 7.3.321 ja tekivät sapatista pakanallisen juhlan. Taustalla oli Konstantinuksen kristillisyys ja hän halusi tehdä kädenojennuksen pakanoille muuttamalla Jumalan lakia. (Dan 7:25)
Jeesus ei siis purkanut sapattia, koska ei muuttanut lakiakaan. Omilla sanoillaan Jeesus vahvisti lain olemaan voimassa kaikkina maailman aikoina. (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Jaak 2:10-12) Lainmuutoksen teki aivan toinen valta ihmiskäskyin. Raamattu ei valtuuta sapatin muuttamiseen missään yhdelläkään sanalla.
Monet ovat kuitenkin tahtoneet kumota sapatin vetoamalla "Jeesus on sapatin Herra." Tässä Jeesus kuitenkin tahtoi opettaa oikeata sapatin viettoa, -ei kumota sapattia.- versus - -
>>> - - Vt: sapatin tarkoituksena on alunperin ollut Jumalan kunnioittaminen ja lähimmäisen palveleminen. Työstä pidättäytyminen ei ollut itsetarkoitus, vaan muoto, keino, osoittaa kiitollista ja sosiaalista mieltä. - -
- - voimme käskyn perusteluista todeta, että Israelissa sapatti käsitettiin sosiaaliseksi säädökseksi. Tärkeämpää kuin se, että sai itse levätä, oli se että päästi alaiset työntekijänsä, myös muukalaiset, myös juhdat, lepäämään ja virkistäytymään. Lainomainen pakkouskonnon henki oli kaukana alkuperäisestä sapatista!
Sapatin pitäminen kuului siihen liittoon, jonka Jumala oli tehnyt Israelin kanssa. Yksikön toinen persoona, jota tässä käskyssä puhutellaan, oli se "koko Israel", jonka Jumala oli pelastanut Egyptin orjuudesta. Kerran vuodessa, kevään passa-juhlassa, tapahtuva Egyptistä vapautumisen muistelu ei riittänyt, jokaisena viikkona oli liiton kansan kiitettävä Herraa Jumalaansa. Maanpaon aikana ja sen jälkeen sapatista tuli ympärileikkauksen ohella juutalaisuuden tärkein tuntomerkki. Kun ei temppeliä jokapaiväisine uhritoimituksineen ja useampine vuosittaisine juhlineen ollut, tuli sapattina pidettävä synagoogajumalanpalvelus uskonnollisen elämän keskukseksi. Vaikka temppeli rakennettiin uudestaan, sapatti säilytti asemansa juutalaisten jumalanpalveluspäivänä. - -
- - Sapatinvietolla on ollut myös yleisinhimillinen merkitys. Kun 2 Mooseksen kirjan sapattikäskyn perusteluissa viitataan Jumalan luomistekoihin ja lepäämiseen, annetaan ymmärtää, että seitsenpäiväinen viikko ilmentää Jumalan asettamaa järjestystä rajoittamattoman laajassa mitassa. Kuitenkaan Vanha Testamentti ei missään ilmoita, että myös muiden kansojen pitäisi viettää sapattia, Jumalan lepäämisen muistopäivää. Juutalaiset eivät liioin yrittäneetkään tyrkyttää tätä tapaa muille kansoille. Merkittävä on sekin havainto, että kun Jerusalemissa sovittiin ehdoista, joita noudattamalla juutalaiskristityt suostuvat elämään yhdessä pakanakristittyjen kassa, sapatista ei mainittu mitään. Se ei koskenut muita kuin juutalaisia. - -
- - Kun Jeesus lausui: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten" (Mk 2:27), hän yhtyi VT:n alkuperäiseen näkemykseen sapatista lähimmäisen päivänä. Mutta kun hän samalla ilmoitti, että Ihmisen Poika on sapatinkin herra (Mk 2:28) ja että hän on pyhäkköä ja Daavidia suurempi (Mt 12:6), hän Jumalan valtakunnan messiaana asettui sapatin yläpuolelle. - - - on se että
versus - - kirjoitti:
>>> - - Vt: sapatin tarkoituksena on alunperin ollut Jumalan kunnioittaminen ja lähimmäisen palveleminen. Työstä pidättäytyminen ei ollut itsetarkoitus, vaan muoto, keino, osoittaa kiitollista ja sosiaalista mieltä. - -
- - voimme käskyn perusteluista todeta, että Israelissa sapatti käsitettiin sosiaaliseksi säädökseksi. Tärkeämpää kuin se, että sai itse levätä, oli se että päästi alaiset työntekijänsä, myös muukalaiset, myös juhdat, lepäämään ja virkistäytymään. Lainomainen pakkouskonnon henki oli kaukana alkuperäisestä sapatista!
Sapatin pitäminen kuului siihen liittoon, jonka Jumala oli tehnyt Israelin kanssa. Yksikön toinen persoona, jota tässä käskyssä puhutellaan, oli se "koko Israel", jonka Jumala oli pelastanut Egyptin orjuudesta. Kerran vuodessa, kevään passa-juhlassa, tapahtuva Egyptistä vapautumisen muistelu ei riittänyt, jokaisena viikkona oli liiton kansan kiitettävä Herraa Jumalaansa. Maanpaon aikana ja sen jälkeen sapatista tuli ympärileikkauksen ohella juutalaisuuden tärkein tuntomerkki. Kun ei temppeliä jokapaiväisine uhritoimituksineen ja useampine vuosittaisine juhlineen ollut, tuli sapattina pidettävä synagoogajumalanpalvelus uskonnollisen elämän keskukseksi. Vaikka temppeli rakennettiin uudestaan, sapatti säilytti asemansa juutalaisten jumalanpalveluspäivänä. - -
- - Sapatinvietolla on ollut myös yleisinhimillinen merkitys. Kun 2 Mooseksen kirjan sapattikäskyn perusteluissa viitataan Jumalan luomistekoihin ja lepäämiseen, annetaan ymmärtää, että seitsenpäiväinen viikko ilmentää Jumalan asettamaa järjestystä rajoittamattoman laajassa mitassa. Kuitenkaan Vanha Testamentti ei missään ilmoita, että myös muiden kansojen pitäisi viettää sapattia, Jumalan lepäämisen muistopäivää. Juutalaiset eivät liioin yrittäneetkään tyrkyttää tätä tapaa muille kansoille. Merkittävä on sekin havainto, että kun Jerusalemissa sovittiin ehdoista, joita noudattamalla juutalaiskristityt suostuvat elämään yhdessä pakanakristittyjen kassa, sapatista ei mainittu mitään. Se ei koskenut muita kuin juutalaisia. - -
- - Kun Jeesus lausui: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten" (Mk 2:27), hän yhtyi VT:n alkuperäiseen näkemykseen sapatista lähimmäisen päivänä. Mutta kun hän samalla ilmoitti, että Ihmisen Poika on sapatinkin herra (Mk 2:28) ja että hän on pyhäkköä ja Daavidia suurempi (Mt 12:6), hän Jumalan valtakunnan messiaana asettui sapatin yläpuolelle. - -pidämme HÄNEN käskynsä!
Sapatin viettäminen on Luojan kunnioitusta eikä lakihenkisyyttä!
Kaikki oikeamielisyys on rakkautta lähimäistä ja Jeesusta kohtaan!
Joka rakastaa Jumalaa ja lähimäisiään,
haluaa hän kaikesta voimastaan ja kaikesta mielestään tehdä hyvin ja oikein,
se ei ole pakkoa,
vaan uudestisyntyneen mielen tila Kristuksessa!
Se ei ole meidän omaa ansiotamme,
vaan Kristus meissä! - ellu@
versus - - kirjoitti:
>>> - - Vt: sapatin tarkoituksena on alunperin ollut Jumalan kunnioittaminen ja lähimmäisen palveleminen. Työstä pidättäytyminen ei ollut itsetarkoitus, vaan muoto, keino, osoittaa kiitollista ja sosiaalista mieltä. - -
- - voimme käskyn perusteluista todeta, että Israelissa sapatti käsitettiin sosiaaliseksi säädökseksi. Tärkeämpää kuin se, että sai itse levätä, oli se että päästi alaiset työntekijänsä, myös muukalaiset, myös juhdat, lepäämään ja virkistäytymään. Lainomainen pakkouskonnon henki oli kaukana alkuperäisestä sapatista!
Sapatin pitäminen kuului siihen liittoon, jonka Jumala oli tehnyt Israelin kanssa. Yksikön toinen persoona, jota tässä käskyssä puhutellaan, oli se "koko Israel", jonka Jumala oli pelastanut Egyptin orjuudesta. Kerran vuodessa, kevään passa-juhlassa, tapahtuva Egyptistä vapautumisen muistelu ei riittänyt, jokaisena viikkona oli liiton kansan kiitettävä Herraa Jumalaansa. Maanpaon aikana ja sen jälkeen sapatista tuli ympärileikkauksen ohella juutalaisuuden tärkein tuntomerkki. Kun ei temppeliä jokapaiväisine uhritoimituksineen ja useampine vuosittaisine juhlineen ollut, tuli sapattina pidettävä synagoogajumalanpalvelus uskonnollisen elämän keskukseksi. Vaikka temppeli rakennettiin uudestaan, sapatti säilytti asemansa juutalaisten jumalanpalveluspäivänä. - -
- - Sapatinvietolla on ollut myös yleisinhimillinen merkitys. Kun 2 Mooseksen kirjan sapattikäskyn perusteluissa viitataan Jumalan luomistekoihin ja lepäämiseen, annetaan ymmärtää, että seitsenpäiväinen viikko ilmentää Jumalan asettamaa järjestystä rajoittamattoman laajassa mitassa. Kuitenkaan Vanha Testamentti ei missään ilmoita, että myös muiden kansojen pitäisi viettää sapattia, Jumalan lepäämisen muistopäivää. Juutalaiset eivät liioin yrittäneetkään tyrkyttää tätä tapaa muille kansoille. Merkittävä on sekin havainto, että kun Jerusalemissa sovittiin ehdoista, joita noudattamalla juutalaiskristityt suostuvat elämään yhdessä pakanakristittyjen kassa, sapatista ei mainittu mitään. Se ei koskenut muita kuin juutalaisia. - -
- - Kun Jeesus lausui: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten" (Mk 2:27), hän yhtyi VT:n alkuperäiseen näkemykseen sapatista lähimmäisen päivänä. Mutta kun hän samalla ilmoitti, että Ihmisen Poika on sapatinkin herra (Mk 2:28) ja että hän on pyhäkköä ja Daavidia suurempi (Mt 12:6), hän Jumalan valtakunnan messiaana asettui sapatin yläpuolelle. - -väität,sapattikäsky on yksi Jumalan käskyistä,
Se kuuluu kaikille kristityille,ihan samalla
lailla kuin muutkin Jumalan käskyt.
Siis niitä on edelleen kymmenen.Tätä Jumalan lakia
ei ole kumottu ,eikä tulla ikinä kumoamaan.
Mitä sapattiin lepopäivänä tulee,niin se on
ainut päivä jota raamattu käskee pitämään lepopäivänä.
Raamatusta ei yksinkertaisesti löydy muuta lepopäivää.
Miksi tämä Jumalan antama ,siunaama ja pyhitetty
lepopäivä ei kelpaa?
Mikä tekee esim,sunnuntaista paremman lepopäivän?
Sunnutai on raamatun laskutavan mukaan viikon ensimmäinen päivä.
Sen kaikki kristityt tunnustavat,koska silloin Jeesus nousi kuolleista.
Jumala käski kuitenkin viettää seitsemättä päivää,
siunasi lepäsi ja pyhitti sen siihen tarkoitukseen,
miksi pitäisi olla niin itsekäs ettei tämä Jumalan valitsema päivä kelpaisi?
Jeesuksen esimerkki pitäisi riittää tässäkin asiassa.
Jeesus vietti eläessään aina sapattia,eikä koskaan maininnut,
että lepopäivä hänen kuolemansa jälkeen pitäisi muuttaa jollekin toiselle päivälle.
Hän oli luomisessa mukana ja lepopäivä asetus annettiin silloin,IHMISTÄ VARTEN,
eikä pelkästään Juutalaista varten.
Olisiko yksi Jumalan käskyistä annettu pelkästäään vain Juutalaisille?
Se ei voi olla mahdollista,koska Jumala kirjoitti kaikki kymmenen käskyä omalla sormellaan,
ne ovat voimassa niin kauan kunnes taivas ja maa katoavat.
Sensijaan kaikenlaiset seremonia lait,jotka olivat niitä Mooseksen lakeja
päättyivät Kristuksen uhrikuolemaan.
Ei sapatin eikä minkään päivän pyhittäminen pelasta ihmistä
sen enempää kuin muunkaan käskyn noudattaminen,
sillä armosta olemme pelastetut emme tekojen kautta!
Mutta samalla lailla kun en tahallani halua rikkoa muitakaan kymmenestä käskystä
niin en halua myöskään tahallani rikkoa lepopäivä käskyäkään.
Siunausta kaikille terv Ellu. - se, että
ellu@ kirjoitti:
väität,sapattikäsky on yksi Jumalan käskyistä,
Se kuuluu kaikille kristityille,ihan samalla
lailla kuin muutkin Jumalan käskyt.
Siis niitä on edelleen kymmenen.Tätä Jumalan lakia
ei ole kumottu ,eikä tulla ikinä kumoamaan.
Mitä sapattiin lepopäivänä tulee,niin se on
ainut päivä jota raamattu käskee pitämään lepopäivänä.
Raamatusta ei yksinkertaisesti löydy muuta lepopäivää.
Miksi tämä Jumalan antama ,siunaama ja pyhitetty
lepopäivä ei kelpaa?
Mikä tekee esim,sunnuntaista paremman lepopäivän?
Sunnutai on raamatun laskutavan mukaan viikon ensimmäinen päivä.
Sen kaikki kristityt tunnustavat,koska silloin Jeesus nousi kuolleista.
Jumala käski kuitenkin viettää seitsemättä päivää,
siunasi lepäsi ja pyhitti sen siihen tarkoitukseen,
miksi pitäisi olla niin itsekäs ettei tämä Jumalan valitsema päivä kelpaisi?
Jeesuksen esimerkki pitäisi riittää tässäkin asiassa.
Jeesus vietti eläessään aina sapattia,eikä koskaan maininnut,
että lepopäivä hänen kuolemansa jälkeen pitäisi muuttaa jollekin toiselle päivälle.
Hän oli luomisessa mukana ja lepopäivä asetus annettiin silloin,IHMISTÄ VARTEN,
eikä pelkästään Juutalaista varten.
Olisiko yksi Jumalan käskyistä annettu pelkästäään vain Juutalaisille?
Se ei voi olla mahdollista,koska Jumala kirjoitti kaikki kymmenen käskyä omalla sormellaan,
ne ovat voimassa niin kauan kunnes taivas ja maa katoavat.
Sensijaan kaikenlaiset seremonia lait,jotka olivat niitä Mooseksen lakeja
päättyivät Kristuksen uhrikuolemaan.
Ei sapatin eikä minkään päivän pyhittäminen pelasta ihmistä
sen enempää kuin muunkaan käskyn noudattaminen,
sillä armosta olemme pelastetut emme tekojen kautta!
Mutta samalla lailla kun en tahallani halua rikkoa muitakaan kymmenestä käskystä
niin en halua myöskään tahallani rikkoa lepopäivä käskyäkään.
Siunausta kaikille terv Ellu.kristityissä maissa sunnuntaita vietetään yleisesti lepopäivänä. Käytännön syistä tulee vähemmän turhia harmeja ja hankauksia kun yhteiskunnassa on lepopäivän suhteen yhtenäinen käytäntö.
Henkilö Jeesus ei muuten ollut mukana luomisessa: jos olisi ollut, se merkitsisi sitä että Neitsyt Maria olisi ollut olemassa jo ennen luomista koska hänestä ja P: Hengestähän, kristillisen uskon mukaan, Jeesus syntyi keisari Augustuksen aikana. Vaikka Sana, ´Logos´ tai "maailman perustamisesta asti teurastettu karitsa" olisikin ollut mukana jo luomisessa se ei tarkoita, että Jeesus Nasaretilaisessa lihaan tullut Sana, olisi ollut luomisessa mukana. - etkö tiedä
se, että kirjoitti:
kristityissä maissa sunnuntaita vietetään yleisesti lepopäivänä. Käytännön syistä tulee vähemmän turhia harmeja ja hankauksia kun yhteiskunnassa on lepopäivän suhteen yhtenäinen käytäntö.
Henkilö Jeesus ei muuten ollut mukana luomisessa: jos olisi ollut, se merkitsisi sitä että Neitsyt Maria olisi ollut olemassa jo ennen luomista koska hänestä ja P: Hengestähän, kristillisen uskon mukaan, Jeesus syntyi keisari Augustuksen aikana. Vaikka Sana, ´Logos´ tai "maailman perustamisesta asti teurastettu karitsa" olisikin ollut mukana jo luomisessa se ei tarkoita, että Jeesus Nasaretilaisessa lihaan tullut Sana, olisi ollut luomisessa mukana.että Jeesus Kristus on ollut olemassa
jo ennen ihmiseksi syntymistään,
Henkipersoonana ja Jumalanpoikana taivaassa?
Jeesuksessa on kaikki luotu ! - katsos nyt
etkö tiedä kirjoitti:
että Jeesus Kristus on ollut olemassa
jo ennen ihmiseksi syntymistään,
Henkipersoonana ja Jumalanpoikana taivaassa?
Jeesuksessa on kaikki luotu !Mikäli pyrit noin osoittamaan epäloogisesti asiaa, tarkoittaa se että vihjaat Jeesuksen ihmiseksitulon tarpeettomaksi.
Jeesuksen eläminen aitona ihmisenä oli edellytys asioiden laillisesta sitovuudesta Jumalan edessä.
Samoin oli Jeesuksen opetustenkin laita.
Jokainen sana jonka Jeesus täällä ihmisenä puhui, tuli apostolien toiminnan ja opetuksen välityksellä voimaan.
Siksihän me nyt voimme tarrautua joka opetuksen sanoihin kuin lainvoimaiseen päätökseen.
Ne ovat voimassa puhutun sanan välityksellä.
Viestisi ajatussisältö ei ole voimassaolevaa toimintamallia.
Johan itsekin tiedät miten sanat jotka sanot ovat tehtyjä mutta niellyt sanat eivät vaadi anteeksipyyntöä.
Samoin on Jumalankin puhe voimassa kunhan se on julki tuotu, ja silloinkin siinä mitassa kuin se on ollut sanottukin.
Mooseksen laki rajasi ne kirjoitetut lait Israelia velvoittaviksi ja sen jälkeen muutos on kerrottu miten se meille tuli olemaan voimssa.
Kirkkosi on petkuttanut sinua ja sinä uskot sen. - tämä on?
etkö tiedä kirjoitti:
että Jeesus Kristus on ollut olemassa
jo ennen ihmiseksi syntymistään,
Henkipersoonana ja Jumalanpoikana taivaassa?
Jeesuksessa on kaikki luotu !Mt 13:13-15 >>Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
Je heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo:
"Kuulemalla kuulkaa,
älkääkä ymmärtäkö,
ja näkemällä nähkää,
älkääkä käsittäkö.
Sillä paatunut on
tämän kansan sydän,
ja korvillaan he työläästi kuulevat,
ja silmänsä he ovat ummistaneet,
etteivät he näkisi silmillään,
eivät kuulisi korvillaan,
eivät ymmärtäisi sydämellään
eivätkä kääntyisi
ja etten minä heitä parantaisi."
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26316822Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235414- 1152560
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152036Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361755Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111986- 59948
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto30861Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43856