lähijunat kulkee

Heitänpä tässä joitain ongelmakohtia koskien vr:n lähijunia sekä tietysti niihin kehittämisehdotuksia.

1. Raiteella 4 on Helsingissä kolme kappaletta lähijunia peräperää, mutta vain ensimmäinen lähtee vaikkapa Riihimäelle, kaksi takimmaista kun lähtevät myöhemmin vaikkapa Keravalle. Järkevää raiteen hyötykäyttöä sinänsä, mutta matkustajille ja päänvaivaa aiheuttava asia. Laiturinäytössä kun lukee että Riihimäki, mutta vaunun kyljessä lukeekin että Kerava, ja ovikin on lukittu. Ei muuta kuin kokeillaan seuraavaa ovea ja sekin on lukossa. Sitten ihmetellään ja kello käy, kunnes Riihimäen juna lähtee ja Taneli Taliaivo jää laiturille ihmettelemään, tajuten hetken päästä että siinä se juna meni, ja seuraava lähtee puolen tunnin päästä.

Ehdotus: Miksei esim nelosraiteella ja muillakin voisi olla vaununmitan välein aikataulunäyttöjä. Esim juuri tuo 3-4 kpl, ei ne nyt niin kalliita ole. Tällä tavoin tyhmä matkustaja näkisi heti että aha, tuo taaempi lähtee Keravalle klo 16.30 ja etummainen Riihimäelle klo 16.20, menempä siis tuohon etummaiseen suoraa ilman että jään yrittämään lukittuja ovia auki ja pahimmassa tapauksessa myöhästyä sen takia junasta.


2. Toinen asia koskee aikataulunäyttöjä. Varsinkin aurinkoisella säällä niitä joutuu tihraamaan parin metrin päästä että näkee mitä siinä lukee. Vähän niin kuin kiinalaisessa halpiskellossa digitaaliset tekstit, ei näy niin sitten millään. Esim Helsingin asematunnelin metroaikataulut ovat isoilla kirkkailla oransseilla väreillä mustaa pohjaa vasten. Melkein häikäisee kun katsoo. Tällaiset ilman muuta rautateillekin, joka asemalle. Tai sitten laitureille pienemmille asemille samantapaiset kuin sporapysäkeillä on, vähän pienemmät, mutta näkyvät ainakin 50 metrin päähän. Ei tarvitse juosta kun näkee jo kaukaa että jahas se spora tulee 3 minuutin päästä. Mutta jossain Leppävaarankin asemalla riittää juoksijoita, vaikka juna lähtisi vasta 5 minuutin kuluttua, koska kukaan ei edes näe eikä löydä himmeitä ja pieniä aikatauluja jotka kaiken lisäksi ovat niin ylhäällä että pitää oikein etsiä. Kirkkautta siis peliin. Ja sitten ketä kiinnostaa jos juna lähtee klo 22.14, olisi parempi jos ajat lukisi sporamaisesti tai metromaisesti että 12min, eli 12 minuutin päästä junan pitäisi tulla tai lähteä. Ja voisihan aikatauluissa lukea vieläpä valmiiksi, että tuleeko yksi vai kaksi vai jopa kolme vaunua, tietäisivät ihmiset sijottua valmiiksi vähän enemmän hajalleen. Ja junat voisi pysähtyä aina niin, että sen eteläpää tulisi laiturin ihan eteläpäähän, edellyttäen tietysti että katos ja lipunmyyntivaunu ovat eteläpäässä, junan kulkusuunnasta riippumatta.

3. Ja ne lipunmyyntivaunut, mistä ne löytyy. Monessa kohtaa lukee että EI LIPUNMYYNTIÄ, miksei kuitenkaan missään voisi lukea että LIPUNMYYNTI, hassua. Täytyy siis päätellä että jaahas täällä varmaan myydään lippuja kun missään ei lue mitään. Ja sitten kuitenkin erehtyy väärään vaunuun, ja tarkastajan tullessa on sitten kiva selittää. Yhdessä ainoassa ikkunassa on oikein digitaalinen laite, joka joskus toimiessaan ilmoittaa että vaunussa on lipunmyynti. Mutta sekin on niin näkymätön ja pieni, että toimiessaankin kukaan ei sitä huomaa. Siispä enemmän kylttejä tai tarroja, jotka ilmoittaa missä ON lipunmyynti.

4. Lipunmyyntivaunun sijainnista. Miksi se pitää vaihdella esim jos on kaksi tai useampia vaunuja. Helsingistä poispäin se on Hesan päässä, mutta Helsinkiin päin ajettaessa lippuja myydään pohjoispuolisen vaunun eteläpäässä. Älyhoi! Miksei se voisi olla aina vaunujen lukumäärästä riippumatta vaikkapa se Helsingin pään vaunu. Ihmiset voisivat jopa oppia muistamaan missä niitä lippuja myydään.

5. Laiturikatokset ja keltaisten lipunmyyntiä osoittavien kilpien sijainnit. Tiedän myös sen verran, että junilla on ns pysähtymispaikka merkit. Monissa uusissa asemissa on todella siistit katokset kivoine penkkeineen. Ihmiset voivat odotella junaa sateensuojassa. Katos on yleensä yhden vaunun mittainen. Ihmettelen vain, että miksi monella asemalla junien pysähtymismerkit on siten, että yksivaunuinen juna joutuu pysähtymään juuri vähän ennen katosta. Sitten ihmiset vesisateeseen kävelemään. Luulisi että olisi järkevää jos juna voisi pysähtyä juuri mittaiseensa katokseen, mutta ei. Voiko se olla niin vaikeaa laittaa niitä merkkejä kohdilleen. Joku putkiaivo tietysti niitä suunnittelee saman laskukaavan mukaan, ilman että vaivautuu paikan päälle katsomaan että oho, ei sen näin pitänyt mennä. Lisäksi pysähdysmerkit ovat monissa paikoissa siten, että niistä huolimatta lipunmyyntivaunu osuu ihan väärään kohtaan. Voiko tämäkin olla niin pirun vaikea mitata tai laskea. Tiedetäänhän varmasti suunnitteluosastoissakin mikä on yhden vaunun pituus, ja kahden on tietenkin yksi vaunu plus toinen, ja kolmen....


No siinä vähän ensikehitystä ikivanhoilla toimintatavoilla toimivalle rautatielle.