Naistenvihaaja inssi

nuorten miesten ajotaito sitten katoaa, kun kuitenkin johtavat onnettomuustilastoja? Vai olisiko niin, että ajokokeella ei voidakaan mitata asennetta siihen ajamiseen ja liikenteeseen, mikä olisi ehkä se kaikkein tärkein juttu.

Ei sillä etteikö nuo hylyt olisi olleet aiheellisia, mutta tulipahan nyt vaan mieleen.

Naiskokelaiden hylkäysprosentit tutvoittain vaihtelevat niin paljon, että tällaisen vaihtelun syntyminen sattuman ansiosta on hyvin epätodennäköistä. Kyse näyttää pikemminkin olevan tutvojen erilaisista hyväksymisen kriteereistä.

Tuollainen tekstinpätkä löytyi tuosta tutkimuksesta, joten eipä tuo alkuperäisen viestin kirjoittajan pointti ihan taida metsään mennä. Miesten kohdalla tuo hylkäysprosentti ei nimittäin vaihdellut juurikaan tutvojen välillä.

"Liikennevahinkoon joutuneet kuljettajat läpäisivät paremmin ajokokeen (vähemmillä
yrityskerroilla) kuin kuljettajat, jotka eivät olleet joutuneet liikennevahinkoon.
Tämä tulos koskee erityisesti mieskuljettajia (Katila & Keskinen, 2002).

Vastaavanlaisen tuloksen on Japanista raportoinut Renge (1983). Hänen raportoimansa tutkimus osoitti, että mitä vähemmillä ajotunneilla kuljettaja oli onnistunut läpäisemään ajotutkinnon, sitä todennäköisempää oli, että kuljettaja oli rikkonut liikennesääntöjä ja että kuljettajalle oli seuranta-aikana sattunut liikenneonnettomuus. Miehillä tämä yhteys oli erittäin selvä, naisilla tällaista yhteyttä ei ollut lainkaan. Mielenkiintoista on, että miehillä yhteys ajokertojen vähäisyyden ja rikkomusten ja onnettomuuksien lukuisuuden välillä säilyi, vaikka kuljettajien ikä vakioitiin. Kuitenkin niin, että 18–19-vuotiailla oli sekä enemmän onnettomuuksia että enemmän rikkomuksia kuin 20–24 -vuotiailla. Myös nuorten ja vanhempien sekä miesten ja naisten ajokoemenestys ja liikennevahingot eroavat toisistaan (Maycock, 2002).

Nuoret, jotka selviävät ajokokeesta vanhempia kuljettajia paremmin, eivätkä tarvitse lisäopetusta, ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Naiskuljettajat puolestaan selviävät liikenteessä miehiä turvallisemmin huonommasta ajokoemenestyksestään huolimatta. Maycockin mukaan onnettomuusriskin erot ajokokeen jälkeen johtuvat kuljettajaan liittyvistä sekä yksilöllistä tekijöistä että iän mukanaan tuoman muun kuin ajokokemuksen vaikutuksista. Hän olettaa vanhempien uusien kuljettajien turvallisuuden taustalla olevan asenne- ja motivaatiotekijöiden, jotka pääsevät vaikuttamaan itsenäiseen, ei-valvottuun ajamiseen (Maycock, 2002).

Johtopäätöksenään Maycock ei juurikaan lähde ehdottamaan muutoksia ajokokeen sisältöihin, vaikkakin pitää asennetekijöiden tuomista opetuksen tai ajokokeen osaksi yhtenä mahdollisuutena turvallisuuden parantamiseksi
(Maycock, 2002; Quimby et al., 1999; West & Hall ,1998)."