Et voi vetäytyä vastuusta

Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma koskee kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.
Mutta pelastus on henkilökohtainen asia. Jokaisen ihmisen on tehtävä asiassa omakohtainen ratkaisu. Valittava elämän ja kuoleman välillä, päätettävä haluaako seurata Jeesusta ja ottaa hänet vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajana, vai jatkaa tuhon tiellä joka lopulta johtaa iankaikkiseen kadotukseen.

Kun Paavali Ateenassa puhui ja julisti kaupungin asukkaille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta, hän muistutti tästä yksilöllisestä vastuusta, joka ihmisillä on. Herättämällä Jeesuksen kuolleista Jumala teki maailmalle selväksi, että maailman synti on sovitettu, ja uskomalla Häneen ihminen voi saada syntinsä anteeksi.
Enää kukaan ei voi vetäytyä vastuusta sanomalla ettei tiennyt Jumalan tahtoa, ja sitä että pelastuakseen ihmisen on tehtävä parannus synneistään.

Esimerkiksi Suomen kansa on tänä päivänä niin kyllästetty evankeliumilla että kaikki ovat varmasti kuulleet Jeesuksesta ja syntien sovituksesta.
Evankeliumia ja Jumalan Sanaa julistetaan joka sunnuntai kirkoissa ja muissa eri kristillisten seurakuntien kokoustiloissa. On hengellisiä tilaisuuksia ja konsertteja, on kristilliset radio- ja tv-kanavat, ilmestyy hengellisiä lehtiä. Kouluissa lapsille ja nuorille opetetaan kristinuskon totuuksia, suuri osa ikäluokasta käy rippikoulun jne jne.

On ihmisen omalla vastuulla se ottaako pelastuksen vastaan vai ei.

Siksi Sielunvihollinen kuiskuttaa ihmisen korvaan kaikennäköisiä verukkeita; ’ethän sinä, älykäs ja järkevä ihminen voi sekaantua moiseen hullutukseen!’

Paavalin saarna Ateenassa sisältää kaiken olennaisen Jumalan suunnitelmasta ihmiskuntaa kohtaan:

’Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;’
’Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.".’ (Apt 17: 26-27, 30-31).

Jumala oli apostoliseen saakka ’kärsinyt tietämättömyyden aikoja’. Mutta noista päivistä lähtien evankeliumin leviäminen on ollut huikeata. Ja lähetystyötä tehdään edelleen tänä päivänä, tavoittaen myös heitä jotka eivät vielä ole sanomaa Jeesuksesta kuulleet.

Luodessaan ihmisen Jumala suunnitteli hänet siten, että ihmisen sisimmässä on tuo kaipaus luojaansa kohtaan, joka etsii täyttymystään niin kauan, kunnes se löytää levon Herrassa. Luonnostaan ihminen ei kuitenkaan ymmärrä Jumalan tarkoitusperiä, ellei Pyhä Henki niitä hänelle kirkasta.

’Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.’ (Srn 3:11).

Siitä, että Jumala kutsuu yksilöihmisiä, todistavat jo Vanhan Testamentin profeetat:

’Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, sanoo Herra, sillä minä olen ottanut teidät omikseni, ja minä noudan teidät, yhden ainoankin kaupungista ja kaksi sukukunnasta, ja tuon teidät Siioniin.’ (Jer 3:14).

’Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.’
’Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.’
’Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.’ (Jes 55:3, 6-7).

Pelastus ei riipu siitä, mitä tai millaisia me ihmiset olemme, vaan se perustuu Jumalan armoon sekä täydelliseen anteeksiantamukseen. Sen saavat omistaa itselleen niin rikkaat kuin köyhät, tyhmät kuin viisaat, kaikkein pyhimmästä pahimpaan asti.