heippa lestadiolaiset! Olen nuori kätilöksi opiskeleva nainen ja kiinnostunut kuulemaan mikä on ajatuksenne naisen asemasta avioliitossa (oli tänään 15 lastaan saava potilaana ja keskustelimme). Myös vaimojen kokemuksist iloitsen. Montako lasta sinulla on? Hankitko lapsia niin kauan kun Jumala lähettää noin 50 vuotiaaksi? Onko synti jos ei enää yli nelikymppisenä tulekaan lasta? Onko synnytyksen kivunlievitys syntiä? Onko ilokaasu syntiä? Pitääkö yhdysnnästä aina tulla lapsi vai onko sekin syntiä muuten? Jos vaimo kuolee moniin synnytyksiin niin onko se oikein? Annatko miehellesi sitten luvan ottaa uuden vaimon?
VL ja naisten alistaminen
Uusi täällä
131178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En ole VL mutta seuraillut näitä juttuja. Katsotaanpa miten oikein menee. Korjatkaa, VL:t, jos menee väärin:
"Montako lasta sinulla on?"
15 (oikeasti 2 mutta kun tässä yritän VL-näkökulmasta katsoa niin tuo olisi arvio)
"Hankitko lapsia niin kauan kun Jumala lähettää noin 50 vuotiaaksi?"
Kyllä.
"Onko synti jos ei enää yli nelikymppisenä tulekaan lasta?"
Ei, jos ei ole yritetty estää.
"Pitääkö yhdysnnästä aina tulla lapsi vai onko sekin syntiä muuten?"
Kaikki mitä tehdään ehkäisymielessä on syntiä. Yhdynnästä pidättäytyminenkin. Muuten ei ole syntiä.
"Jos vaimo kuolee moniin synnytyksiin niin onko se oikein?"
On. Se on Jumalan tahto.
"Annatko miehellesi sitten luvan ottaa uuden vaimon?"
Ei ole luvasta kiinni. Jumala antaa uuden jos katsoo tarpeelliseksi.
Kivunlievityksestä en ole varma, vähän kyllä tuntuisi että synnin siemen saattaisi siinäkin piillä.
Kivunlievitys ei ole missään tilanteessa syntiä.
"Jos vaimo kuolee moniin synnytyksiin niin onko se oikein?"
On. Se on Jumalan tahto.
Ei. Elämää suojellaan. Niinpä, jos vaimon terveys menee synnytyksissä niin huonoksi, että seuraava synnytys olisi kuolemaksi, raskaus estetään tekemällä esimerkiksi sterilisaatio.
Kivunlievityksestä en ole varma, vähän kyllä tuntuisi että synnin siemen saattaisi siinäkin piillä.
Ei. Kivunlievitys ei ole syntiä.
"Ei. Elämää suojellaan."
Hyvä niin, tästä on kyllä ollut toisenlaisiakin mielipiteitä, esim:
ma: "Missä on ne lapset jotka minä sinulle annoin."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=20500000000078478
vl: "Sterilisaatio on kauhistuttava teko Jumalan edessä!!"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=20500000000075926
"Ei. Kivunlievitys ei ole syntiä."
Hyvä tämäkin. En tosin näe miksi ei ole saman logiikan mukaan Jumalan tahdon toteutumisen estämistä se että esim. petidiinillä maskataan Jumalan tarkoittama kipu pois.
kaikki eivät sitten ilmeisesti hyväksy sterilisaatiota.
Mutta tietääkseni ainakin useat vanhoillislestadiolaiset hyväksyvät ajatuksen, että äidin elämää tulee suojella, jos terveys ei enää uusia raskauksia kestäisi.
Olet vesittänyt Raamatun sanan, joka sanoo vaimolle:
"Kivulla sinun pitää synnyttämän"
Itse uskovaisena (vanhoillislestadiolainen) korvaani särähti tuo elämän suojeleminen ja sterilisaatio.
On totta tietysti, että kaikkea elämää halutaan suojella. Mutta Raamatussa opetetaan selvästi, että meidän kuolinpäivämme on kirjattu ylös ja Taivaan Isän tiedossa jo ennalta. Siihe ainakin minä uskon ja haluan luottaa.
Mitä siis auttaa sterilisaatio? Eikö maallinen elämä sitten kuitenkin päättyisi oletettuna synnytyspäivänä? Ja yksi vauva jäisi ilman elämää tuon sterilisaation kautta(jos tälle äidille yhdenkään vauvan olisi enää ollut tarkoitus syntyä)? Tai entä jos kutsu tästä elämästä pois onkin tarkoitus tulla jo vaikka viikon kuluttua tämän diagnoosin toteamisesta? Eli siis ennen kuin mikään potentiaalinen raskaus edes olisi aiheuttanut mitään? Tai entä se, etteivät lääkärienkään varmoilta kuulostavat kuolinennusteet läheskään aina pidä paikkaansa?
Mikä on ihmisen uskonelämän tola kun asioita aletaan järkeillä ja veivata hirveitä vyyhtejä ajallisista asioista? Luottamus Jumalaan on välillä haussa eikä aina ole suinkaan helppo uskoa itseään korkeimman käsiin. Mutta kun oma järki ja valta vaikuttaa asioihin ei yksinkertaisesti RIITÄ!
Voiko kukaan äiti sanoa synnyttäneenstä täysin kivuttomasti? Ymmärtääkseni ei. (Itselläni asiasta ei ole kokemusta).
Tässä maailmanajassa, jossa on lennätetty ihmisiä avaruuteen, kloonattu eläviä otuksia, luotu teknisiä ihmeitä, ei olla osattu luoda kemikaalia/ tapaa, jolla saataisiin lapsi kivuttomasti ulos äidistä. Synnytyksen yhteydessähän puhutaan kivunLIEVITYKSESTÄ ei kivunpoistosta.
Joten voisiko olla, että ihmisen kasvanut viisaus ei ole kyennyt tätä mahdolliselta kuulostavaa yhtälöä vielä ratkaisemaan, että Jumalan tahto on toinen (kivulla pitää sinun synnyttämän...)
??
Pitääkö "On se"n mielestä myös hankkia itselleen mahdollisimman epämukava työ, jotta joka hetki toteutuu säätämys: otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman??
??????
Mietihän nyt vielä pari kertaa.
Kyllä Jumala terveyden vaalimisen ja sairaanhoidon hyväksyy.
Sterilisaatio tehdään äidin terveyden säilymisen vuoksi. Ei hoidoista tarvitse kenenkään kieltäytyä.
Joo. Olen varmaan väärässä.
Muotoilen asian näin:
MINUSTA tuntuu pahalta ajatella sterilisaatiota. Ikään kuin ei luottaisi Jumalan johdatukseen ja tahtoon. Mutta en ota kantaa siihen, mitä jos joku toinen niin tekee.
Vertaa:
Itse en käy aerobicissä enkä siivoa pyhäisin tai käy ostoksilla, koska en halua niin tehdä uskonelämäni tähden. Mutta tiedän joittenkin uskovaisten niin tekevän. Toisaalta taas itse saatan tehdä jotain asioita, mitä varmaan jonkun muun omatunto ei salli.
Jotenkin vaan itse olen huomannut, että omatunto pysyy parhaiten puhtaana ja loukkaamattomana, kun sitä varjelee kaikelta turhalta. Ja jotenkin sterilisaatio kuulostaa aikas suurelta jutulta (kun oli elämän ja kuoleman kysymyksiä siinä mukana, etenkin niissä kun haluaisin jaksaa turvata taivaalliseen Isäämme).
En minä sitä tuon paremmin osaa selittää. Enkä henkilökohtaisesti voi ymmärtää, että miten joku USKOVAINEN haluaa (tai ymmärrän, että haluaa mutta että jos sanoisi hyvällä omallatunnolla tekevänsä niin) käyttää ehkäisyä. Tuntuu tosiaan väärältä.
että te molemmat puhutte samasta asiasta ja ajattelette samalla tavalla, aivan kuten itsekin ajattelen. Vai olenko lie lukenut kaikkia juttuja?
En missään vaiheessa ole sanonut itsekään että hyväksyisin sterilisaation jos seuraava raskaus ennakoidaan olevan vaarallinen. Nämä sanat pani aikoinaan joku muu minun suuhuni. Tässä tapauksessahan vaaditaan potilaan suostumus asiaan. Esimerkkitapauksessani jo olemassaoleva raskaus oli hengenvaarallinen ja äiti olisi voinut menehtyä siihen. Sterilisaatio oli vaihtoehto kohdun poistamiselle, kolmatta vaihtoehtoa ei ollut.
On aivan oikein nuhdella jos toinen toimii väärin. Näin Raamattukin opettaa mutta neuvoo lähestymään rakkauden hengessä.
Kaikkia niitä asioita joita milli luetteli, en itsekään halua tehdä uskonelämän tähden.
Kirjoitin jotain
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=20500000000209821
""""Annatko miehellesi sitten luvan ottaa uuden vaimon?""""
Tämä kertomus miehestä joka pakotti vaimonsa synnyttämään yhä uudelleen koska hänen miehinen ylpeytensä vaati suuren lapsilauman ja joka sanoi että Jumala antaa kyllä hänelle uuden vaimon jos entinen kuolee. Ja kuinka vaimo sitten kuolikin.
Tämä kertomus on urbaanilegenda. Syntynyt ennakkoluuloista ulkopuolisten mielikuvituksissa.
1. pakotti - miehet mitään pakota, naiset joko uskovat että lapset ovat Jumalan lahja taui sitten eivät usko. Itse he sen päättävät synnyttävätkö lapsia vai ei.
2. suuri lapsilauma kunnia (miehelle tai naiselle) - En ole törmännyt koskaan typerämpään väitteeseen. Ei ole edes sillä tasolla että viittii miettiä.
3. kuoli - Kyllä varmaan joku nainen on joskus saattanut kuolla ollessaan synnyttämässä monennetta lastaan. Itse en tiedä yhtään tapausta tosin. Sen sijaan tiedän kaksi ensisynnyttäjää, jotka ovat kuolleet synnytykseen tai sen jälkeen. Ensisynnytyshän on tilastollisestikin äidille vaarallisempi kuin esimerkiksi kymmenes.
""""Onko synti jos ei enää yli nelikymppisenä tulekaan lasta? Onko synnytyksen kivunlievitys syntiä? Onko ilokaasu syntiä? Pitääkö yhdynnästä aina tulla lapsi vai onko sekin syntiä muuten?""""
Kertookohan kysymyksesi enemmän sinun ennakkoluuloistasi vai lestadiolaisista? Arvaa mitkä on vastaukset.
"VL ja naisten alistaminen" -otsikon sijasta kirjoita ensikerralla: "Kootut ennakkoluuloni lestadiolaisista". Tai laita edes kysymysmerkki perään. Tarkoitus ei ole loukata, vaan kehotan ajattelemaan miltä tuntuisi jos sinusta joku kirjoittaisi samalla tavalla!
Sinun "ettetetiedämitään" ja "kyseessäonvainurbaanilegenda" -tyylisi on omiaan lisäämään ennakkoluuloja. Minulle sitä on kuitenkin ihan turha tarjota.
Kysymyksen asettaja kysyi ihan asiallisesti ja sinä vastaat alentuvan pilkallisesti. Syytä voi vain arvailla (- ehkäpä vanhat sananlaskut "Se koira älähtää..." ja "Ei savua ilman tulta" tarjoavat vastauksen)
Mutta asiaan!
Pakottamistakin on monenlaista. Jos naisella on vaihtoehtoina
1. synnyttää maksimaalinen määrä lapsia ja saada jatkaa elämää tutussa ja turvallisessa "kotisionissa" (asioita pahemmin pohtimatta ja tyytyen 2-luokan ihmisen rooliin) tai
2. poiketa ympäristön hyväksymistä normeista ja joutua "kotisiionin" torjumaksi ovat vaihtoehdot vähissä.
"Kotisiionissa" pysyminen on asia, jota tavallinen kadun tallaaja ei ymmärrä. Kyseessä ei ole pelkästään uskonnollinen menetys, vaan hirveän paljon laajempi asia. Se on vähän sama asia kuin kadun tallaaja lähetettäisiin esim Saudi-Arabiaan ts. vihamielisen uskonnon edustajien joukkoon ilman turvaverkostoa (kieli tietenkin on sama).
Pelkkä usko on mielestäni vähän väärä sana tässä yhteydessä. Kyse on mittavasti merkittävämmästä valinnasta ja arvattavastikin naiset vapaaehtoisesti tyytyvät kohtaloonsa. He eivät osaa edes ajatella muuta vaihtoehtoa, koska asiaan on kasvettu. Se on liian syvällä.