Liikelaitosratkaisu selventää Hatanpään tulevaisuutta
Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukeen kevään tiedotustilaisuuksien sarja päättyi perjantaina 28.4. Hatanpään sairaalan ruokalaan. Tilaisuuksia jatketaan syksyllä.
Koska suuri osa yleisöstä koostui Hatanpään sairaalan työntekijöistä, selvitti apulaiskaupunginjohtaja organisaatiouudistusta lähinnä tuotantopuolen näkökulmasta. Parhaillaan selvitetään Hatanpään sairaalan mahdollista muuttamista liikelaitokseksi. Kaupunginhallitus tekee päätöksen asiasta kesällä.
Tähän liikelaitosratkaisuun liittyy muun muassa se, meneekö sairaala uudessa organisaatiossa omistajaohjauksesta vastaavan johtajan Esa Kotilahden alaisuuteen. Tämän hetken kaaviossa erikoissairaanhoito on yhtenä osiona sosiaali- ja terveyspalveluissa lähipalveluiden ja laitoshoidon rinnalla. Näitä palveluja johtaa ensi vuoden alusta palvelutuotantojohtaja Sillanaukee.
Onpa ratkaisu mikä tahansa sairaalaan esitetään omaa johtokuntaa, jossa voisi olla poliitikoiden lisäksi edustettuna myös liiketaloudellista osaamista. Hatanpään sairaalan johtajan vakanssin täyttäminen odottaa niin ikään ratkaisuaan. Sairaalan johtajan haku käynnistetään vasta sen jälkeen kun tiedetään, onko Hatanpään sairaala ensi vuoden alussa liikelaitos vai ei.
Yleisön joukosta esitettiin kysymys, paljonko organisaatiouudistus tuo uusia vakansseja kaupungin hallintoon ja paljonko tämä maksaa. Sillanaukee kertoi asiaa seurattavan. Tavoite on, että johtajien määrä vähenee, vaikka vielä näyttää siltä, että ainakin konsernihallinnossa on käynyt toisin päin.
Kustannustietoisuutta lisää
Sillanaukeen mukaan talousosaamista kustannuslaskentaan tarvitaan lisää. Hän kertoi myös tuotteistuksesta, jota tilaajapäälliköt ovat tehneet. Hatanpäällä tuotteistus onkin jo hyvällä mallilla. Budjetin laatiminen saadaan turvalliselle pohjalle, kun tiedetään kustannukset tarkasti.
Yleisö halusi selvennykseksi tietää, miten esimerkiksi skitsofreenikko tuotteistetaan. Sillanaukee muisteli, että hoito lasketaan päivinä, mutta korosti, että tuotteistuksessa tarvitaan henkilökunnan osaamista, jotta saadaan aikaan mielekkäitä kokonaisuuksia.
Sillanaukee kysyi puolestaan yleisöltä, mikä on fiilis Hatanpäällä nykyään. Ortopedisen osaston työntekijä vastasi fiiliksen olevan aika huonon. Henkilöstömitoitus on alakantissa ja työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla.
– Jaksetaan, kun henkilökunta pelaa hyvin yhteen, tiivisti vastaaja tunnelman.
Sillanaukee pyrkii vaikuttamaan Hatanpään remontin aikaistamiseen, jotta kuuden hengen osastoista päästäisiin eroon. Sillä on merkitystä myös henkilöstömitoitukseen, koska tuolloin potilasmäärä vähenee.
Yleisön joukosta kysyttiin Hatanpään sairaalan sulauttamisesta osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintoja. Sillanaukee esitti omana mielipiteenään, että kaupunki tarvitsee oman erikoissairaanhoidon. Hänen mielestään myös poliittinen tahtotila sairaalatoimintojen yhdistämisestä on jäänyt taka-alalle.
– Yhtestyömalleja voidaan hakea sairaanhoitopiirin kanssa. Myös yhteinen palkkapolitiikka seutukunnan ja PSHP:n kanssa olisi tarpeen. On hassua, että kunnalliset organisaatiot kilpailevat keskenään, Sillanaukee totesi.
Kotihoidon työntekijä kysäisi vielä kotihoidon kehittämissuunnitelmista. Onko tarkoitus ostaa palveluja ulkoa vai lisätä omia resursseja?
Apulaiskaupunginjohtajan mukaan ensi vuonna ei tapahdu suuria muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluita ja sivistyspalveluita tarkastellaan kokonaisuutena ja siinä yhteydessä selvitetään myös tuleva aluejako. Onko alueita 3 kuten nyt sotessa vai 5, kuten koulupuolella vai jotakin muuta? Tilaajaorganisaatio katsoo, miten palveluita jatkossa hankitaan. Kotihoidossa ollaan tekemässä nykytilan kartoitusta ja kun se valmistuu, katsotaan myös henkilöstötarve.
Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukeen kevään tiedotustilaisuuksien sarja päättyi perjantaina 28.4. Hatanpään sairaalan ruokalaan. Tilaisuuksia jatketaan syksyllä.
Koska suuri osa yleisöstä koostui Hatanpään sairaalan työntekijöistä, selvitti apulaiskaupunginjohtaja organisaatiouudistusta lähinnä tuotantopuolen näkökulmasta. Parhaillaan selvitetään Hatanpään sairaalan mahdollista muuttamista liikelaitokseksi. Kaupunginhallitus tekee päätöksen asiasta kesällä.
Tähän liikelaitosratkaisuun liittyy muun muassa se, meneekö sairaala uudessa organisaatiossa omistajaohjauksesta vastaavan johtajan Esa Kotilahden alaisuuteen. Tämän hetken kaaviossa erikoissairaanhoito on yhtenä osiona sosiaali- ja terveyspalveluissa lähipalveluiden ja laitoshoidon rinnalla. Näitä palveluja johtaa ensi vuoden alusta palvelutuotantojohtaja Sillanaukee.
Onpa ratkaisu mikä tahansa sairaalaan esitetään omaa johtokuntaa, jossa voisi olla poliitikoiden lisäksi edustettuna myös liiketaloudellista osaamista. Hatanpään sairaalan johtajan vakanssin täyttäminen odottaa niin ikään ratkaisuaan. Sairaalan johtajan haku käynnistetään vasta sen jälkeen kun tiedetään, onko Hatanpään sairaala ensi vuoden alussa liikelaitos vai ei.
Yleisön joukosta esitettiin kysymys, paljonko organisaatiouudistus tuo uusia vakansseja kaupungin hallintoon ja paljonko tämä maksaa. Sillanaukee kertoi asiaa seurattavan. Tavoite on, että johtajien määrä vähenee, vaikka vielä näyttää siltä, että ainakin konsernihallinnossa on käynyt toisin päin.
Kustannustietoisuutta lisää
Sillanaukeen mukaan talousosaamista kustannuslaskentaan tarvitaan lisää. Hän kertoi myös tuotteistuksesta, jota tilaajapäälliköt ovat tehneet. Hatanpäällä tuotteistus onkin jo hyvällä mallilla. Budjetin laatiminen saadaan turvalliselle pohjalle, kun tiedetään kustannukset tarkasti.
Yleisö halusi selvennykseksi tietää, miten esimerkiksi skitsofreenikko tuotteistetaan. Sillanaukee muisteli, että hoito lasketaan päivinä, mutta korosti, että tuotteistuksessa tarvitaan henkilökunnan osaamista, jotta saadaan aikaan mielekkäitä kokonaisuuksia.
Sillanaukee kysyi puolestaan yleisöltä, mikä on fiilis Hatanpäällä nykyään. Ortopedisen osaston työntekijä vastasi fiiliksen olevan aika huonon. Henkilöstömitoitus on alakantissa ja työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla.
– Jaksetaan, kun henkilökunta pelaa hyvin yhteen, tiivisti vastaaja tunnelman.
Sillanaukee pyrkii vaikuttamaan Hatanpään remontin aikaistamiseen, jotta kuuden hengen osastoista päästäisiin eroon. Sillä on merkitystä myös henkilöstömitoitukseen, koska tuolloin potilasmäärä vähenee.
Yleisön joukosta kysyttiin Hatanpään sairaalan sulauttamisesta osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintoja. Sillanaukee esitti omana mielipiteenään, että kaupunki tarvitsee oman erikoissairaanhoidon. Hänen mielestään myös poliittinen tahtotila sairaalatoimintojen yhdistämisestä on jäänyt taka-alalle.
– Yhtestyömalleja voidaan hakea sairaanhoitopiirin kanssa. Myös yhteinen palkkapolitiikka seutukunnan ja PSHP:n kanssa olisi tarpeen. On hassua, että kunnalliset organisaatiot kilpailevat keskenään, Sillanaukee totesi.
Kotihoidon työntekijä kysäisi vielä kotihoidon kehittämissuunnitelmista. Onko tarkoitus ostaa palveluja ulkoa vai lisätä omia resursseja?
Apulaiskaupunginjohtajan mukaan ensi vuonna ei tapahdu suuria muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluita ja sivistyspalveluita tarkastellaan kokonaisuutena ja siinä yhteydessä selvitetään myös tuleva aluejako. Onko alueita 3 kuten nyt sotessa vai 5, kuten koulupuolella vai jotakin muuta? Tilaajaorganisaatio katsoo, miten palveluita jatkossa hankitaan. Kotihoidossa ollaan tekemässä nykytilan kartoitusta ja kun se valmistuu, katsotaan myös henkilöstötarve.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sillanaukee on niin kyvytön henkilö hoitamaan asioita,etten antaisi edes kynsiäni hänen leikattavaksi varpaista.