Minä ainakin uskon. Kadotus on paikka, jossa kaikki paha ja synti lopulta tuhotaan, ja ne katoavat kokonaan. Myös jumalattomat ihmiset, jotka eivät ole halunneet iankaikkista elämää (vaikka Jumala sen on jokaiselle tarjonnut), joutuvat kadotukseen ja heidät tuhotaan. Näin Raamattu ilmoittaa, ja näin se on uskottava.
Iankaikkiseen kärsimykseen (ikuiseen elämään Helvetissä) en sensijaan usko. Raamattu ei puhu ikuisesta elämästä Helvetissä, vaan ikuisesta kadotuksesta.
Jeesus puhui Hinnomin laaksosta puhuessaan 'Helvetistä'. Hänen kuulijansa, jotka tiesivät mikä Hinnomin laakso on, uskoivat epäilemättä, että kadotus on polttopaikka, jossa kaikki pahuus TUHOTAAN. Ihmisellä ei Raamatun mukaan ole itsessään kuolematonta sielua, vaan ainoastaan Jumala voi antaa ihmiselle ikuisen elämän. Ajatus syntisen ihmisen kuolemattomasta sielusta ei ole peräisin Raamatusta, vaan pakanauskonnoista.
Vai kuinka te uskotte?
Uskotko sinä Kadotukseen?
12
658
Vastaukset
- Muistuttaja
Oot jääny oravanpyörään, sokean ajatuksen lumoukseen ja orjuuteen.
http://www.netmission.fi/index.php?show=messages&tid=12701&selPage=1- SleeplessNight
..miksi Jeesus sinun mielestäsi kuoli? Ja mitä Jeesus Kristus sinulle merkitsee?
- Muistuttaja
SleeplessNight kirjoitti:
..miksi Jeesus sinun mielestäsi kuoli? Ja mitä Jeesus Kristus sinulle merkitsee?
Koska Jashuan opetukset olivat myrkkyä Juutalaisille, jotka pitivät kiinni turhista opeista ja nauttivat syntisten kivittämisestä...
Jashua HaMassaiah merkitsee minulle Ymmärryksen aikakauden aloittajaa. - to...
Muistuttaja kirjoitti:
Koska Jashuan opetukset olivat myrkkyä Juutalaisille, jotka pitivät kiinni turhista opeista ja nauttivat syntisten kivittämisestä...
Jashua HaMassaiah merkitsee minulle Ymmärryksen aikakauden aloittajaa.päättelet että juutalaiset "nauttivat syntisten kivittämisestä..."?
- hmmm
...pessimisti?
- oikea ymmärrys
Noin minäkin uskon että Jumala ei rankaise ikuisesti , sehän olis Jumalan luonteen vastaista aivan . Raamatussahan sanotaan että hän tekee oudon tekonsa , se on Jumalalle jo outoa kun hän joutuu hävittämään luotunsa ihmisen , jotka eivät halua iankaikkista elämää , Mutta olisimmeko me onnellisia taivaassa jos me näkisimme esim vanhempamme iankaikkisessa kärsimyksessä , ei varmasti , kun jo tällä vajavaisella ymmärryksellä ei voisi hyväksyä sellaista , saatikka Jumala joka on kokonansa RAKKAUS.Uskon että jokainen saa tekojensa mukaisen rangaistuksen , mutta se ei ole ikuinen piina .
- ymmärrettävää
Samoin minäkin uskon ettei Jumala ole niin armoton että hän iankaikkisesti kiduta ketään , mutta jokainen saa tekojensa mukaisen palkan , sen jo tällä järjelläkin ymmärtää .Jumala sanoo Raamatussa että se on outo teko hänelle hävitys , koska hän rakastaa luotujansa , mutta seon ainoa millä pahan saa häviämään ja eihän paha häviäisi jos helvetti olisi ikuinen , en minä voisi sanoa sitä taivaaksi jos näkisin helvetin loppumattomassa tulessa jonkun esim vaikka äidin taikka isän .
- mamabeard
Jeesukseen, joka pelastaa kadotustuomiosta, helvetistä.
Näitä asioita koskien on erinäisistä raamatunkohdista jos jonkinlaisia tulkintoja. Huomionarvoista mielestäni on että henkilöt jotka (inhimillisessä hempeydessään?) lähtevät kertomaan että Jumalan armo tekee iankaikkisen kadotustuomion mahdottomaksi, eksyvät usein sitten muissakin kohdissa. Heidän henkilökohtainen, syvällinen seurustelu Jeesuksen kanssa korvautuu yhä enemmän opillisten näkemysten esittämisellä ja puolustelulla.
Tämä on yksi seikka joka on ollut nähtävissä. Esimerkiksi adventistien kohdalla. Helvetistä puhuvia uskovia syytetään rakkaudettomiksi ja että heidän kuva Jumalasta on väärä, mutta samaan aikaan nämä itse eristäytyvät toisista uskovista omaksi ryhmäkseen ja ovat hyvinkin kiivailevia ja suvaitsemattomia niitä kohtaan jotka eivät ajattele esimerkiksi sapatista, kadotuksesta ja joistain muista asioista juuri kuin he.
Keskinäinen seurustelu Jeesuksen kanssa ja avoimuus Pyhän Hengen työlle korvautuu siis ihmisen pohdiskelulla ja ajattelulla. En sano tätä siinä mielessä että järkiperäinen ajattelu olisi pahasta sinänsä, ei tietenkään ole, eikä uskovaisuus tarkoita aivojen jättämistä narikkaan, mutta Jumala on ajatustemme yläpuolella eikä mahdu meidän ajattelumme rajoitettavaksi - esimerkiksi kun ajattelemme että rakastava Jumala lopulta pelastaa kaikki. Tai ainakin polttaa pelastumattomat pois niin että he raukeavat tyhjiin, kuten Jehovan Todistajat opettavat.
Voimme ajatella mitä tahansa mutta tärkeintä olisi sanoa nöyrästi Jumalan edessä:
- Jos Sinä olet jostakin asiasta eri mieltä silloin minä olen väärässä ja Sinä oikeassa, siis johda minut kaikkeen totuuteen niin kuin totuus on Kristuksessa, että voisin Sinun sanaasi oikein lukea ja ymmärtää.
Uskovan elämän suurin tarkoitus on elää lähellä Jumalan sydäntä ja yhä paremmin tuntea Häntä. Muuten kristillinen ajattelumme ja käsityksemme väistämättä painottuu väärin ja ajautuu helposti inhimillisten järkeilyjen ja tunteiden viemänä sivupoluille, niin että lopulta - kun ei ole rakkautta totuuteen, joka pohjimmiltaan on Persoona, Jeesus - eksymme pelastustieltä. On hyvä muistaa että elävä kristillisyys on aina suhde, ei älyllinen abstraktio ja teologinen sommitelma. Pelastuessaan ihminen pelastuu suhteeseen, yhteyteen Jumalan kanssa!
Sinunkin kohdalla on ollut päivä päivien joukossa, ehkä yö öiden joukossa, useitakin, että Jumala on kutsunut pysähtymään, miettimään henkilökohtaista suhdetta Häneen, elämän arvojärjestyksiä?
Syventymään koko elämän luovuttamisessa Hänelle ja sen myötä sisälliseen armon kokemiseen, jossa on taivaallinen rakkaus ja pyhä, joskus kirpaisevakin totuudellisuus.
Mutta ihminen on tällainen. Hän mieluummin alkaa pohdiskelemaan Jumalaa, koska silloin voi helpottuneena havaita Jumalan omien mielipiteiden mukaiseksi Jumalaksi ja tehdä kompromisseja todellisen Jumalan suhteen, joka ei ole mielipiteidemme mukainen. Sen sijaan, että menisi polvilleen Jumalan eteen ja siinä Hänen edessään hiljentyisi, vuodattaisi sydäntään Hänen puoleensa, pyytäisi löytää Häntä juuri sellaisena kuin Hän on ja kertoisi Hänelle, että on valmis tekemään mitä tahansa mihin Jumalan totuus ohjaa?
Tämä jälkimmäinen on elämäntila johon Jumala jokaista kutsuu. Henkilökohtainen nöyrtyminen Hänen edessään. Jumala ei aina kamppaa ihmistä polvilleen vaan kutsuu hellävaraisesti, mutta kyseessä on sitä vakavampi asia jos Hänen kutsun ohitamme ja lähdemme rukouselämän ja rakkaussuhteen rakentamisen sijaan pohdiskelemaan ja kääntelemään asioita inhimillisessä, lihallisessa mielessämme. Siitä ei voi seurata mitään muuta kuin eksymistä.
Ihmiselle kun luontaisesti on paljon helpompaa laittaa nettiin aloitus jokaisesta asiasta joka mieltä askarruttaa ja sitten puida sitä muiden uskovien kanssa, näin luoden itselleen illuusion että on tekemisissä hengellisen todellisuuden kanssa, kuin että menisi niiden mieltään askarruttavien kysymysten kanssa Jumalan eteen ja pyytäisi Häneltä valoa ja keskustelisi Hänen kanssa, joka itsessään on hengellinen todellisuus.
Vaikka minulla tai sinulla olisi kuinka oikea oppi ulkonaisina määritelminä ja selityksinä, se on vasta opin muoto ja pään tietoa. Puuttuu suhde ja rakkauselämä Kristuksessa.
Sellainen ei pelasta ketään.
Ei helvettiin uskominen tai helvetin kieltäminen.
Jos iankaikkista kadotusta ei ole - en pelastu uskomalla että sitä ei ole. Jos iankaikkinen kadotus on - en pelastu uskomalla että se on.
Vain Jeesus pelastaa.
Tähän sinua kutsun. Älä anna harhauttaa itseäsi, Sleepless.
Henkilökohtainen elämän luovutus ja parannuksenteko Jeesuksen ristin juurella johtaa Pyhän Hengen valaisemaan elämään varjellen vääristymiltä ja lahkohengeltä.
VIELÄ KOROSTAN:
Jumalan armo on juuri sitä mitä se on. Meidän "armollisista" mielipiteistä huolimatta. Sielu ei ole kuolematon mutta ihmishenki on. Se on se elämämme syvin osa jonka perusteella persoonamme ja piirteemme muovautuvat saadessamme ylösnousemusruumiin, joka on hengellinen ruumis. Käsittääkseni tunnemme myös taivaassa toisemme ulkonäöltä vaikka olemuksemme on aivan toisenlainen kuin maan päällä. Sen sijaan sielunelämä inhimillisine tunteineen ja ajatteluineen on jäänyt alas. Elämä on iankaikkista koska ihmisen henki on iankaikkinen eikä se voi raueta tyhjiin. Näin minä ajattelen.
Jumalan rakkaus ja armo on niin suuri että pelastaa ihmisen ikuisesta ja loppumattomasta kärsimyksestä, ilman ihmisen omaa ansiota ja lahjana. Humanistinen ajattelu ei tunne Jumalan pyhyyttä koska pitää lähtökohtaan ihmistä ja ihmisen inhimillistä ajattelua. Sen mukaan iankaikkinen kadotus olisi julmuutta ja niin ollen Jumala joka tuomitsee kadotukseen olisi paha. Jumala ei ole paha mutta Jumala on pyhä. Hänen pyhyytensä käsittäminen opettaa meitä suhtautumaan myös armoon uudella tavalla.
Silloin kiitämme ja ylistämme Jumalaa tästä niin suuresta pelastuksen armosta ja tahdomme Hänen tuntemisessaan kasvaa.
- -
Koska kadotuksesta ja helvetistä ei ole Raamatussa kyllin yksiselitteistä ilmoitusta ja vakaillakin uskovilla on hieman erilaisia tulkintoja, en lähde kiivailemaan tässä asiassa. Minulla on näkemykseni mutta minäkin voin erehtyä. Siksi korostan Jumalan pelastustyötä Kristuksessa joka kuitenkin on kaiken lähtökohta. Älkää antako eksyttää itseänne turhanpäiväisiin pohdintoihin joiden seurauksena kosketus Jumalan pyhyyteen katoaa!
Kun Jumala pelasti minut ottaessani vastaan Jeesuksen ja koin uudestisyntymisen silloin sain omakseni Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen - vaikka en koskaan ollut ajatellut kolmiyhteyttä enkä sitä olisi tuossa hetkessä voinut määritellä enkä käsittää. Kuitenkin Jumalan täyteys astui elämääni hengellisenä todellisuutena niin kuin se on. Samassa hetkessä myös pelastuin kadotuksesta - vaikka en ollut saanut opetusta enkä olisi osannut määritellä käsitteitä kuten "helvetti" tai "kadotus" enkä kyennyt niistä keskustelemaan.
Kun lähdin puhumaan Jeesuksesta ja Hänen pelastusteosta ihmisille, heillä oli monenlaisia kysymyksiä ja vastaväitteitä koskien Raamattua. Silloin minun täytyi myöntää että ystävät, minä en Raamatusta ymmärrä paljon mitään, mutta sen tiedän että Jeesus on todellinen ja oikeasti pelastaa, rukoillaan Häntä. Näin sain rukoilla monen puolesta ja Jumala kosketti heitä.
Tästä tahtoisin edelleen pitää kiinni...
Raamatullisten asioiden ymmärtäminen ja oikea oppi on erittäin tärkeä enkä missään tapauksessa tahdo väheksyä raamatullista oppia. Mutta opin sisältö on Jeesus Kristus, kaikki muu on todellisuuden määrittelemistä ja muotoilua. Tietenkään muoto ja sisältö ei voi olla ristiriidassa keskenään. Kuitenkaan ei ulkonaisen muodon (määritelmän) omaksuminen vielä ole sisällön omaksumista ja sen todeksi elämistä.
Kristillisyys on ennen kaikkea AVOIMUUTTA JEESUKSELLE ja kuuliaista elämää Hänen yhteydessään KUNNIOITTAEN Jumalan pyhää armoa.
- -
Oletko valmis hyväksymään ja sanomaan Jumalalle, että jos iankaikkinen kadotus ja helvetti on olemassa vaikka et siihen uskokaan siinä tapauksessa Jumala on oikeassa ja sinä väärässä, ja olet valmis muuttamaan ajatteluasi näiltä kohdin?
Minä ainakin sanon Jumalalle, että vaikka Hänen sanansa ja sen kautta mitä Jumalan yhteydessä olen kokenut perusteella pidän totena että on olemassa iankaikkinen kadotus, kuitenkin, jos asia on toisin kuin oletan siinä tapauksessa minä olen väärässä ja Jumala oikeassa, ja olen valmis muuttamaan ajatteluani niiltä kohdin.
JEESUS KRISTUS ON HERRA. Siitä on hyvä lähteä. Onko Hän minun elämässäni Herra? Olenko kaiken laskenut Hänen ristinsä juurelle?
Jos tämä ei ole totta silloin on turha etsiä totuutta muistakaan asioista.
Pelastus on henkilökohtaisen suhteensa ratkaisemista Jeesukseen. Vasta silloin pelastumme kadotuksesta - olkoon se millainen tahansa. Muuten joudumme sinne kerran, ja huomaamme että se on juuri sellainen kuin on, maanpäällisistä tulkinnoista huolimatta. Sinä hetkenä humanistinen inhimillisyys ja hempeily ei paljon auta.
Enemmän sinua Jeesus!- kirjoitus:)
Olipa hyvä kirjoitus sinulla:) Samoilla linjoilla olen kanssasi. Kantapään kautta on tullut opittua, että inhimillinen ihminen tunteineen ja ajatuksineen on monesti väärässä. Joskus on turhaan pähkäillyt muotoseikkoja ja tässä touhinassa on unohtunut suhde yläkertaan. Ei ole tullut kysyttyä asian oikeaa laitaa Jumalalta. Pitää antaa Jumalan johdattaa, eikä ajatella vain järjen kautta. Siis antakaamme Isän johdattaa, älkäämme luottako omiin järkeilyihimme. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihminen saisi ajatella... Liika ajattelu voi kuitenkin viedä meitä kauemmaksi asian todellisesta laidasta ja erkanemme kauemmas samalla Jumalasta.
- T Kempis
Olit ainakin rehellinen myöntäessäsi, että Raamattu ei anna asiasta kyllin yksiselitteistä kuvaa - mutta sieltä löytyy kuitenkin enemmän SleeplessNightin näkemystä tukevia kuin päinvastaisia kohtia. Varoituksestasi, että tällaisten asioiden pohtiminen vieraannuttaa Jumalasta, joudun kuitenkin olemaan eri mieltä. Oma kokemukseni on, että mitä enemmän aikaa vietän hijaisessa rukouksessa Jumalan kanssa seurustellen ja Häntä kuunnellen, sitä suurempaa myötätuntoa koen kaikkia ihmisiä kohtaan, ja sitä mahdottomampaa minun on uskoa ikuiseen kidutukseen. Meillä kaikillahan on väistämättä tietty kuva Jumalasta, ja minulla on samanlainen kuva kuin Johanneksella, joka sanoi että Jumala on rakkaus. Jos minä uskoisin Isäni olevan julma sadisti, niin asiaa ei lainkaan auttaisi se, että Hän kiduttaisikin vain naapurin lapsia. Sellaista Isää olisi mahdoton rakastaa, ja siksi minusta onkin tärkeää avoimesti pohtia näitä kristinuskon keskeisimpiä kysymyksiä - pään laittaminen pensaaseen ai auta asiaa.
Juuri Raamatun lukeminen sai minut alun perin pohtimaan näitä asioita ja huomaamaan, että kirkkojen opetukset eivät pidäkään täysin Raamatun kanssa. Tämä johti minut sellaiseen menetelmään, että aloin pohtia kirkkojen oppeja Raamatun valossa enkä Raamattua oppien valossa.
Ajatus helvetin ikuisuudesta on nimenomaan opillinen tulkinta ja ristiriidassa monen Raamatunkohdan kanssa. Esimerkiksi apostoli Paavali ei puhunut kirjeissään helvetistä mitään, mutta kadotuksesta paljonkin. Syntisten kohtalosta hän toteaa Roomalaiskirjeen 6 luvussa yksikantaan, että "synnin palkka on kuolema".
Uudessa testamentissa ei esiinny sanaa 'lopullinen', antiikin kreikassa ei ehkä ollut sellaista sanaa. Miksei 2. Tessalonikalaiskirjeen käsitettä 'iankaikkinen kadotus' voisi ymmärtää 'lopullinen kadotus' - kreikankielen kadotus-sanahan tarkoittaa oikeasti (täydellistä) tuhoa. Silloin on myös helpompi ymmärtää Ilmestyskirjan 21 luvun lupaus: "eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt." - SleeplessNight
joka pelastaa meidät kadotustuomiolta :)
Raamatun sanoma on Jeesus Kristus ja hänen pelastustyönsä, ja joka sen ymmärtää ja ottaa Kristuksen vastaan, pelastuu. Se on yksinkertaista.
Ja helvetistä vielä.. Jumala on ehdottomasti oikeassa tässäkin asiassa, ja "lopullinen tuho" on vain minun oma käsitykseni, jonka olen tosin löytänyt Raamatusta ja rukouksessa Jumalalta pyytänyt viisautta tässäkin asiassa. Mutta en tietenkään voi sanoa olevani 100% oikeassa, sillä minulla on vain ihmisen aivot :)
- ekivaari
kirjoitti:
>>"Sielu ei ole kuolematon mutta ihmishenki on."
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26316894Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235434- 1152573
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152051Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361758Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111992- 59952
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto31872Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?44869