Onko teillä "omaa" maata?

Nepal on minulle suosikkimaa.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Minulla oli Ruosissa hyvä ystävä, jolla oli kaksi suosikkia: Israel ja Intia. Juuri kibbuzilla tapasimme ja menimme yhdessä Intiaan.

Aasialainen kulttuuri miellyttää muutenkin, mutta Nepaliin rakastuin. Jäi ihmeellinen kaipuu sydämeen, aivan selvästi rakkautta. Kävin siellä 15 v. sitten. Pidin ihmisistä (eivät ole dollarin kiilto silmissä niin kuin intialaiset), ruuasta, buddhalaisuudesta ym. Ihmiset ovat cooleja. Maisemat ovat upeita. Siellä kokee magiaa, miellyttäviä yllätyksiä.

Olen opiskellut hindiä, olen kiinnostunut maan historiasta ja luen aina tarkkaan, mitä maassa tapahtuu. Buddhahan syntyi nykyisen Nepalin alueella. En ole lukenut maan kirjailijoita. Olen aina toivonut, että Suomessa näkyisi intialaisia elokuvia ja tapaan ostaa hindinkielistä musiikkia.

No, nuo negatiiviset puolet on kova pala. Ei ole mukava lukea maolaississeistä ym. Lehdet antavat yksipuolisen kuvan. Ja kunigasperheen järkyttävä kuolema. Koen sympatiaa maan köyhiä kohtaan.

Lähinnä koen Nepalin maaksi, jota rakastan ja haluisin tämän kaipuuni sammuttamiseksi takaisin sinne. Mutta janoni sammutan ennen kaikkea buddhalaisuutta harjoittamalla.

Kyllä haluaisin asua siellä. Ehkä bikkhuna jossain luostarissa.

tälle palstalle:)

Itseäni on aina, lapsesta asti, kiehtonut Peru. Kuunnellessani sen maan intiaanien musiikkia on kuin "olisin tullut kotiin". Muulla tavoin en tuntemuksiani osaa kuvata.

Jos ihminen syntyy uudelleen jossain toisessa paikassa, niin todennäköisesti olen joskus ollut perulainen:)) Sellaisen koti-ikävän fiiliksen saan, kun sitä musiikkia kuuntelee ja lukee maan tapahtumista.

Espanjaa en osaa eikä tällä hetkellä ole aikaa siihen paneutuakaan. En ole myöskään koskaan käynyt Perussa, mutta olisihan se kokemuksena hieno sinne päästä.

Perun intiaanien alennustila on murheellista. Heidän historiansa loiston jälkeen minua suututtaa heidän kohtalonsa ahneiden, oman edun tavoittelijoiden kynsissä. Maan taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat tuntuvat olevan kroonisia eikä loppua näy. Maareformi epäonnistui laajemmassa mittakaavassa ja huumeet näyttelevät nykyisin pääosaa. Joukkotyöttömyys, lukutaidottomuus, sairaudet..kaikki nuo kasvavat köyhälistön vitsauksena harvojen rikkaiden täysin moraalittomasti hallitessa ja vähät välittäessä ihmisten epätoivosta. Ei ihme, että väkivalta on joka päiväistä.

Olen kiinnostunut intiaanien historiasta ja kulttuurista. Valitettavasti en tiedä suomennetun Perun kirjallisuutta. Toki muualta lähinaapurialueilta löytyy, mutta esim. Ciro Alegriaa en tiedä suomennetun vaikka hän on saanut aikoinaan Latin-American Prize-palkinnon.

En tiedä miksi Peru kiehtoo, se on henkimaailman hommia. Se on vain tunne, sisälläni palava tuli, joka ei sammu:)

Megwa!

Tykästyin paikkaan nimeltä Nigeria, tuntui "omalta". Muukin Afrikka kiinnostaa, oon aina tykänny mustista ihmisistä. Tuli nähtyä tätä kyseistä paikkaa kolmen viikon ajan ja se afrikkalainen elämänasenne joteski vaa iskee meitsibeibiin. Ei oo tämmöstä helevetin tylsää tyhjäntussuttamista kuin täällä yhteiskuntapakkopaitaveroparatiisihulluusmukamaslottovoittojunttilassa.

Ah, lämpöä ihmisissä, uteliaisuutta ja sitä kauppaamista... Elämä on totta eikä mitään vitun saippuaoopperaa. Suomi sucks. Suomi on oksennus. Suomi on paska maa. Miksen muuta pois? Olen köyhä ja lannistunut.

Afrikassa ihmiset on vahvoja ja omillaan. Joka aamu herätään viiden jälkeen ja tehdään asioita joilla on oikeesti merkitystä. Tykkään meiningistä. Naiset on kauniita ja hersyviä. Ihmiset sanoo asioita joita sai viimeksi kuulla lapsena. Sielu saa rakkautta ja rohtoa. Hämmentävää oli kun kutsuttiin massaksi jossain kylässä, oli pakko selittää että onhan tota "massaa" joo.

Kaikki se mitä siellä näki oli niin ihmeellisen tuttua lapsuudestani.

Ihmiset eivät ryve materiassa mutta heillä on kykyä selvitä päivistä tulematta kovin katkeriksi. Kurjimmissakin tyypeissä avautuu ilo ja hymy kun he saavat jonkun nairan kouraansa ruokaa varten.

Maahan ei pääse helposti, ei ole mikään turistimaa... Eikä kannata ottaa matkashekkejä, kirous ja kuolema, niiden vaihtamiseen sopiva piste löytyy kun on kiertänyt kaksi päivää jossain...

Sähköt toimii siellä sillon tällön... Kaikkialla vilistelee liskoja ja tuiman näköisiä spolleja kiväärit tanassa. Auto-onnettomuudet ovat jokapäiväisiä koska heillä ei ole liikennesääntöjä. Bussit on yhtä kuin keltaisiksi maalattuja pikkupakuja joissa rautapenkit. Aina välillä joku huusi minne se on menossa "Bega, Bega place!"

Ruoka on tulista mutta siihen tottuu kolmessa päivässä, kunnes alkaa mieletön turistiripuli, mutta ei hätää, kadulta saa "pharmasylta" lääkkeen vaivaan kuin vaivaan. Bad stomach? Take this! Can't sleep? Take this! Toisin kuin täällä jo mainitsemassani sikapaskariistotappolistajonovaltiossa jossa ENSIN soitetaan lääkärille joka ei tiedä HEVONVITTUA mistä on kyse ja SITTEN saa mennä apteekkiin, jos olet silloin elossa vielä. PHYI!

Valtiona Nigeria on korruptoitunut ja köyhä, mutta omistaa erinäisiä luonnonrikkauksia kuten kumi ja sementti. Afrikkalaiset käsityöt, varsinkin Bendenissä olivat kauniita... Hiilenpoltto oli yleistä ja niin isoja puunrunkoja en ole nähnyt missään. Naiset kantoivat päänsä päällä niin ostokset kuin kaiken muunkin. Ja ryhti oli hyvä...

Miehet olivat asiallisia, heidän kanssaan pystyi juttelemaan.

Lagosissa näin vilaukselta Fela Kutin talon... Takoraudat ympärillä ja iso oli. Kaikkialla olikin takorautoja-aitoja ja vartijoita, mahdollisten varkaitten varalta.

Kaiken kaikkiaan reissu oli opettavainen ja toi sieluuni uutta voimaa. Löysin JUMALAN:) Kaikkea hyvää kaikille afrosoleille, ovat ihania!

(Paitsi se pirun aurinko oli kyllä vähän turhankin paahtava...)

Minua viehättä siellä erityisesti turskanhaju.

Meitä viehättää Caymanilaisten ihmisten lämpimyys ja syvällinen mutta samaanaikaan elämänmakuinen filosofinen ajattelutapa. Cayman saarilla pystyy jotenkin aidosti kokemaan elämää. Ja puhumaan kuin ihminen ihmiselle. Myös Cayman saarten luonto on hirveen hieno.

Tottakai myös verotuskohtelu on hyvä, mutta se on siis aivan täysin sivuseikka.

Hei !

Minä pidän Grönlannista, kun tykkään mätkiä kuutteja, näitä karvaisia hylkeenpoikasia, päähän nuijalla.