Sana 'persoona' tulee latinan sanasta 'persona'. Alunperin se ei tarkoittanut henkilöä tai henkilön luonnetta, kuten nykyään, vaan sen alkuperäinen merkitys on TEATTERINAAMIO.
Olettehan nähneet kuvia antiikin ajan teatterinaamioista: Erilaisia valkoisia, alaspäin vääntyneitä, tuskaisia ilmeitä, tai nauravia naamioita. Moni nykyteatteri käyttää niitä vielä nykyäänkin symboleinaan, mm. Kansallisteatteri.
Olen usein miettinyt sitä asiaa, mitä persoona todella tarkoittaa; onko se kuin teatterin maski tai rooli, jonka ihminen vaihtaa eri tilanteissa toiseksi? Jos on, onko se silloin aito osa ihmistä vaiko vain teeskentelyä?
Ihminen käyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa - perheenisänä toisin kuin vaimoaan seksuaalisesti rakastavana puolisona, työntekijänä eri tavoin kuin seurakunnankokouksen uskovana jäsenenä. Mikä lopulta on persoona? Mitä on persoonallisuus? Pelkkiä epäaitoja roolejako kuten antiikin teatterissa? Naamio otetaan hetkeksi päälle ja riisutaan myöhemmin pois, vain jotta se voitaisiin vaihtaa toiseen?
Olettehan nähneet kuvia antiikin ajan teatterinaamioista: Erilaisia valkoisia, alaspäin vääntyneitä, tuskaisia ilmeitä, tai nauravia naamioita. Moni nykyteatteri käyttää niitä vielä nykyäänkin symboleinaan, mm. Kansallisteatteri.
Olen usein miettinyt sitä asiaa, mitä persoona todella tarkoittaa; onko se kuin teatterin maski tai rooli, jonka ihminen vaihtaa eri tilanteissa toiseksi? Jos on, onko se silloin aito osa ihmistä vaiko vain teeskentelyä?
Ihminen käyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa - perheenisänä toisin kuin vaimoaan seksuaalisesti rakastavana puolisona, työntekijänä eri tavoin kuin seurakunnankokouksen uskovana jäsenenä. Mikä lopulta on persoona? Mitä on persoonallisuus? Pelkkiä epäaitoja roolejako kuten antiikin teatterissa? Naamio otetaan hetkeksi päälle ja riisutaan myöhemmin pois, vain jotta se voitaisiin vaihtaa toiseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
antanut profeetta Jesajan kautta kolmessa eri jakeessa haasteen ihmisille, että keneenkä voitte häntä verrrata:
Jes. 40:18
"Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?"
Jes. 40:25
"Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin", sanoo Pyhä."
Jes. 46:5
"Keneenkä te vertaatte minut, kenenkä rinnalle minut asetatte, kenenkä kaltaiseksi te minut katsotte, että olisimme toistemme vertaiset?"
Ja hups kukkuu sekä heikun keikun! Joku kirkkoisistä ja kolminaisuusopin tekijöistä on löytänyt epämääräisen persoona sanan kelvolliseksi, johon Kaikkivaltiasta voi verrata!
persoonasta, että sitä hapatusta on juurrutettu kristillisyyteen useiden vuosisatojen ajan niin paljon että lähes koko kristillisyys on läpeensä sen hapattama.
Raamattu ei puhu Jumalasta persoonana, mutta Paavali on voimakkaasti paheksunut sitä, että ihmiset "ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi." (Room. 1:23).
Ei kai sen nyt tarvitse olla teeskentelyä ja epäaitoa, vaikka eri tilanteissa on eri rooleissa.
Itse toit esiin esimerkin perheenisän ja aviomiehen erilaisista rooleista.
Sama ihminen siinä vain on eri tehtävissä. Ei persoonallisuus käsittääkseni muutu normaaleissa erilaisissa rooleissa. Tehtävien ja tilanteen luonteen vuoksi ihminen käyttäytyy eri tilanteissa eri tavoin.
Alkuperäinen teatterinaamiota tarkoittava sana on ilmeisesti muuttunut muuta tarkoittavaksi.
Minuakin asia on mietityttänyt. Varsinkin, kun olen täältä lukenut ekivaarin JumalaPERSOONAA koskevia kirjoituksia.
Eikös Jeesus ole Persoona oikein isolla P:llä. Joka on nähnyt Hänet, on nähnyt Isän. Tosin Jeesus-lapsesta tuskin olisi voinut sanoa, että Hänestä näkyi Persoona. Mutta aikuisena tekemiensä valintojen valossa Hänestä tuli Persoona, eli ihminen, joka omien moraalisten valintojensa kautta on rakentanut itselleen kasvot. Kasvot, jotka todistavat, ettei Hän ole pelkästään lain orja tai muiden matkija vaan itsenäisesti pahan maailman keskellä Sanan ja Hengen johdatuksessa tekemiensä tilanneanalyysien pohjalta hyviä ja oikeita valintoja tekevä olento, Jumalan kuva.
myös Pojan ja Pyhän Hengen olevan riippuvainen Jumalasta:
2. Kor. 1:3
"Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,"
Ef. 1:3
"Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,"
Ef. 1:17
"anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan"
Myös Pyhä Henki on riippuvainen Jumalan tahdosta:
Joh. 16:13
"Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa."
Koska kaikki persoonat ovat Jumalasta riippuvaisia, mielestäni MISTÄÄN RIIPPUMATONTA JUMALAA ei voi verrata persooniin!
1. Kor. 4:7
"Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?"
Näin olen huomannut, että vain Isällä Jumalalla on oikeus kerskata tässä asiassa.