Vähän kookkaampia "teräsveneitä"

paljoakaan auta mutta vuoren alus jotakin C oli pitkään myynnissä venelehdessä joten joku sen varmaan hankki.Saatan olla vääräässä mutta käsitykseni on että Koskenkylän alus olisi tuhoutunut,varma en ole,kokeile googlettamalla mielestäni sieltä voisi löytyä jotain.

En tiedä "laivan" myöhäisemmistä vaiheista, mutta se oli aivan järjetön konstruktio. Yrjänä on ollut vanhuuden höperö sitä suunnitellessaan. Alus oli niin painava, että vasta-aaltoon ajettaessa se sukelsi aallon läpi. Nopeus kovassa merenkäynnissä oli parin solmun luokkaa. Aivan järjetön laite.

Anne C lilluu Turussa, yhteisomistus 3:lla kaverilla, yksi omistajista mieheni.

No millanen vene se on, onko videoo kun se kyntää, en tiedä siitä mitään mutta tuosta kerrottiin jollain toisella foorumilla. Lisää tietoa!!

Luulen että luulen väärin, mutta kysyn kuitenkin: Eihän tässä ole kyse erään mahdollisesti ammattikoulun tms. opettajan suunnittelemasta niin ikään aika oudosta venekonstruktiosta. Se oli erityisen merikelpoiseksi tarkoitettu ja sen verran muistan, että siihen suunniteltiin tavallaan toispuoleisia kansirakenteita sillä mielellä, että mahdollisesti kaaduttuaan siihen toispuoleiseen hyttitilaan jäävä ilmatasku edesauttaisi alusta kääntymään takaisin oikein päin. Tästä saattoi myös olla juttua esim. Vene- lehdessä, saattoi olla joku pätkä jopa TV:ssa ja ajankohta karkeasti 1975- 85.

Vähän lisäystä omaan kommenttiin: Vuori siis oli ollut kuin olikin sikäli opettaja, että oli toiminut Turun teknillisen oppilaitoksen rehtorina. Eli muistikuvani juuri ammattikoulun opettajasta on ilmeisesti virheellinen mutta vaikuttaisi liittyvän hyvinkin Yrjänä Vuoren venesuunnitteluun! Aivan mahdollista myös, että ajankohdan muistan monella vuodella liian varhaiseksi, tai olisiko hänellä ollut vastaavia projekteja jo ennen tätä Anna C:ä?

Se olen minä taas! Kuvan nähtyäni totean, että tuo on juuri se tarkoittamani alus! En muistanut että se on noinkin pieni se "ilmatasku". Enempi oikealla puolellahan tuo näyttäisi sijaitsevan, mutta on kyllä niin pieni, ettei taitaisi juuri kaatumisen jälkitilanteessa auttaa. Siinä vaikuttaa silloin monenlaisia voimia ja niiden merkitys on ratkaiseva. Tietänevätkö nykyiset omistajat tämän sivuhytin alkuperäistä ajatusta?
Kun alensin suunnittelijan hetkeksi ammattikoulun opettajaksi, onko mahdollista että tätä olisi osin rakennettu ammattikoulun harjoitustyönä?

TAAS vähän lisäystä omiin aiempiin lisäyksiini: Kaivoin esiin sen Vene- lehden 1993/3- jutun. Jutun yhteydessä oli hyvä etuviistosta otettu kuva veneestä vesillä liikkumassa. Kun tuota vertaa Nettiveneen myynti- ilmoituskuvaan, löytyy eroja. Jälkimmäisessä veneen keulaan on väsätty ulkonäöllisesti eri ruma laatikkomainen uloke, Vene- lehden kuvan ottoaikaan ei tuota ensinkään siinä ollut, oli toki sama maihinnoususilta, mutta ei muuta. Mitä tämä laatikko pitää sisällään, kai sillä jokin tarkoitus on?
Ja asiasta kolmanteen, kun muistelin edellä, että venettä olisi rakennettu ammattikoulun oppilastyönä, olin puolioikeassa. Ei ammattikoulun mutta ammattikurssikeskuksen oppilastyönä ja vaativimmat kohdat Laten (Laivateollisuus Oy) telakan ammattilaisilla. Nuo ammattikurssikeskukset olivat työttömien ammattiin kouluttamiseen ja työelämään palauttamiseen tarkoitettuja yhteiskunnan järjestämiä ja keskimääri varsin tehottomia kursseja!

olin itse rakentamassa kyseistä alusta Kärsämäen ammatillisessa kurssikeskuksessa Turussa vuonna 1984. Levyseppähitsaajakurssilla. Aina silloin tällöin tein Yrjänän alustakin. Alus oli siinä vaiheessa jo kansirakentamisen vaiheessa.
Alus oli tuettu pukkien päälle ja keula sojotti junaradan suuntaan. Mäkimaasto ja sorapohja. Huono yhdistelmä. Sorapohja oli talvella pettännyt routimisen johdosta ja alus oli pahasti kallellansa keulapuoli alamäkeen. Vaikea oli saada rakenteita vaateriin. Vesiletkuun ja vatupassiin ei voinut luottaa ollenkaan. Olisi ehdttomasti pitänyt tunkata ylös vaakatasoon koko alus. Erikoisinta rakenteessa olivat ulokkeet eli sivuvakaajat. Varmaan ulokkeiden tarkoitus vaimentaa merenkäyntiä. Oppilastyö on tietenkin edullista mutta virhealtista. Kurssilaisissa oli niitäkin joita ei olisi pitänyt ollenkaan päästää hitsaamaan. Jos puikkoa ei osaa käyttää eikä ymmärrä mitä on tekemässä niin on pysyttävä poissa. Ei ainakaan ilman opettajan valvontaa. Ykän kanssa toki muutama sana tuli vaihdetuksi vaikkei kovin usein projektinsa luona pyörinyt siinä vaiheessa. Todella osaava laivasuunnittelun ammattilainen. Karibian vesille lämpimään teki hänellä mieli, Ylös tikkaita ei niin helppo ole kiivetä siinä iässä. Oli jotain skismaa koulun opettajien ja Ykän välillä. Oma arvioni että alus oli varmasti hyvin suunniteltu mutta rakentamisvaiheessa sorruttiin turhiin työvirheisiin. Itsekin niitä tein muutaman. En lähde niitä luettelemaan. Projektijohtaminen loisti poissaolollansa liian usein. Jos rakentaminen olisi ollut valvotumpaa ja ohjatumpaa niin aluksesta olisi varmaan tullut todella hyvä. tv. Tepi

Anne C kelluu Hirvensalossa. Legendojen mukaan koneet käytetty lämpimiksi. Lieneekö lähdössä liikkeelle.