Suomi menetti Karjalan oikeastaan jo 1918, sillä ns. heimosodat jotka käytiin 1919-20 päättyivät Karjalan osalta tappioon.
Silloin kun Suomalaiset olivat vahvoja, niin Karjalan väestö ei noussut niitä tukemaan ja sitten kun Karjalassa syntyi tämä kansannousu Venäläisiä vastaan 1921, niin Suomi ei enää vasta solmitun Tarton rauhan sopimuksen takia enää voinut niitä tukea.
Venäläiset kukistivat säälittä kansannousun, teloitukset ja puhdistukset olivat laajoja.
Suomeen pakeni muutama kymmenen tuhatta Karjalaista.
Toisessa maailmansodassa oli "heimosodat" oikeastaan jo myöhässä, ne olisi pitänyt sotia silloin 1920 luvulla loppuun.
Suomalaiset vapaehtoiset ratkaisivat taistelut Virossa valkoisten eduksi, Kuolan retkeltä saatiin Petsamo, jopa Latviassa osallistuttiin taisteluihin.
Karjala oli ainoa alue jossa tehtävä jäi suorittamatta.
Silloin kun Suomalaiset olivat vahvoja, niin Karjalan väestö ei noussut niitä tukemaan ja sitten kun Karjalassa syntyi tämä kansannousu Venäläisiä vastaan 1921, niin Suomi ei enää vasta solmitun Tarton rauhan sopimuksen takia enää voinut niitä tukea.
Venäläiset kukistivat säälittä kansannousun, teloitukset ja puhdistukset olivat laajoja.
Suomeen pakeni muutama kymmenen tuhatta Karjalaista.
Toisessa maailmansodassa oli "heimosodat" oikeastaan jo myöhässä, ne olisi pitänyt sotia silloin 1920 luvulla loppuun.
Suomalaiset vapaehtoiset ratkaisivat taistelut Virossa valkoisten eduksi, Kuolan retkeltä saatiin Petsamo, jopa Latviassa osallistuttiin taisteluihin.
Karjala oli ainoa alue jossa tehtävä jäi suorittamatta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomalaisten heimosodat eivät tosiaan saaneet oikein alkuasukkaiden kannatusta, siksikin menestys jäi heikoksi. Suomenn valtiohan ei virallisesti osallistunut retkiin, vaan ne olivat vapaaehtoisten tekemiä.
"Suomalaiset vapaehtoiset ratkaisivat taistelut Virossa valkoisten eduksi, Kuolan retkeltä saatiin Petsamo, jopa Latviassa osallistuttiin taisteluihin. "
Tuo Kuolan retki jäi minua vaivaamaan, en muista sellaista tehdyn? Sekoitatko nyt Vienan retken, joka alkoi huhtikuussa 1918 Kuolajärveltä joka nykyisin tunnetaan Sallana?
Petsamo saatiin vanhan vaihtokaupan tuloksena: 1864 Suomi luovutti Venäjälle pienen palan Siestarjoelta ja vastineeksi keisari lupasi Petsamon. Vaihtokauppa pantiin siinä vaiheessa toimeen kuitenkin vain Siestarjoen osalta, vasta Neuvosto-Venäjä vei kaupan loppuun antamalla Petsamon Suomelle 1920 Tarton rauhassa.
Itseasiassa tämä "Kuolan retki" oli vain vapaaehtoisjoukon hiihtäminen Petsamoon, hommaa johti Wallenius.
Miehiä oli muistaakseni vain muutama sata kappaletta, kun Suomalaiset hiihtivät kohti Petsamon satamaa niin Venäläiset vetäytyivät.
Retkellä käytiin muutama hajanainen kahakka, mutta Venäläiset eivät ylivoimastaan huolimatta saaneet aikaan järkevää vastahyökkäystä tai toimivaa puolustusta.
Kun Petsamon alue oli Suomlaisten hallussa, niin Suomalaiset vapaaehtoiset rupesivat ryyppäämään ja julistivat alueen itsenäiseksi.
Neljän päivän päästä kun oli vähän selvitty, niin alue liitettiin Suomeen ja itsenäisyys julistus peruttiin.
Hallitus siunasi liitoksen noin kahden viikon päästä ja lopullinen sinetti tuli sitten Tarton rauhassa 1920, jossa N-liitto luopui alueesta.
Mutta alue kyllä oli ollut koko ajan Suomalaisten hallussa eikä Venäläiset yrittäneet vallata sitä takaisin, eli N-liitto totesi vain tosiasiat.
hoitivat osan huollostaan paikan päällä, joten eivät saaneet juurikaan tukea paikallisilta heimoveljiltä.