Avioliitto ja omaisuus

lakimiehen puheilla tässä asiassa jotta sinun ei käy köpelösti. Näes jos joskus se ero sitten tulee ovat tunnelmat aivan toiset ja sopimukset luetaan kirjaimellisesti ja hallaa voidaan tehdä toiselle niin paljon kuin vain pystytään. En suosittele että laita rahojasi kiinteistöön joka kuitenkin kaikkien kuittien ja kirjojen mukaan on miehesi omaisuutta. Mikäli miehesi on rehellisissä aikeissa voitte tehdä paprit siitä että omistat talosta niin suuren osuuden kuin olet siihen rahaakin laittanut. Mikäli tämä ei hänelle käy on syytä epäillä hänen aikeitaan.

Siis lyhyesti kysymys: maksatko osasi (vaikka kuinkakin pienen) lainasta, joka on vain miehesi nimissä ja talosta, joka on vain miehesi nimissä?

Se tuntuisi aika hassulta (no, ilmeisesti aika monet sortuvat samaan). Eli mielestäni ei ole mitään järkeä osallistua maksamiseen ilman, että oma maksuosuus näkyy myös paperilla jotenkin. Aivan totta, se teettää kahdet kulut, mutta nykyisessä avoliittotilanteessanne olet lähestulkoon suojaton, jos asioita ei ole paperilla ja ero tulee.

Avioliittohan muuttaa asioita siinä mielessä, että jos ero tulee, niin enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Mutta siinäkin kannattaa huomata, että jos ero sattuisi tulemaan kovin lyhyen avioliiton jälkeen, niin tasinkoa voidaan sovitella - ja taas olet heikoilla, jos maksuosuutesi ei näy missään.

Toivottavasti tuleva liittosi kestää, mutta kun tilanteenne on se, että toinen omistaa ja molemmat maksaa, niin en pitäisi hullumpana maksaa muutamaa pennosta jollekin juristille, joka kertoo, mitä vaihtoehtoja asiassa on. Se voi säästää tulevaisuudessa itsensä takaisin. Ja jos liittonne sitten kestää, eikä asioita tarvitse koskaan pistää jakoon, niin tuskin se kohtuuton menoerä siinäkään vaiheessa on.

Kannattaa pohtia myös sitä, että jos liittonne kestää kuolemaan asti, niin jos miehesi kuolee ensin, on selvempää, että perinnönjaossa se, mistä olet maksanut, on tosiaankin omaasi, etkä joudu siitä maksamaan perintöveroja (jos teille ei siunaannu jälkikasvua)!

...kumppaniaan, laatikaa mieleisenne sopimus paperille. Mitään ei saa jättää suullisen sopimuksen varaan.

Kannattaa ottaa huomioon myös
mahdolliset ammattiin tai yritystoimintaan liittyvät riskit, kummalla niitä voi olla.

Ja toiseksi,
jos köyhempi suku, joka ei ole osannut ennen omaisuutta hankkia, yrittää sitä kevytmielisesti avioliiton kautta,

ei varmaan ymmärrä eikä osaa toimia oikein ja
tekee jonkin virheen, menettää rahansa.

Eli, jos ei ole osannut hankkia, ei osaa säilyttääkään omaisuutta.

(tiedän esim. että on houkuteltu takaajaksi,
kun ovat saaneet omaisuutta, siinä on rahat menneet)

Voitte tehdä myös sopimuksen, jossa Serafina maksaa vuokraa miehelleen ja mies hoitaa lainan. Käypä vuokrataso voi olla esimerkiksi yksiön vuokra, veden ja sähkö osuuden voi muuten laskea.

Ei tarvitse miettiä omistussuhteita. Mies omistaa talon nyt ja tulevaisuudessa.

Avioliitto on omistusjärjestely , eikä siihen pidä sekottaa liikaa tunteita.

mutta talohan on miehesi omaisuutta. Suunnittelet selvästi miesparan rahastamista tulevan mahdollisen avioeron varalta. Kavala nainen olet joka pyrkii selvästi hyötymään.

Eri juttu olisi, jos olisit tuonut yhtä paljon yhteseen pesääsi kuin tuleva miehesi