Kertokaahan ihan rehellisesti kannattaako trademikoulutus. Olen nimittäin tänä keväänä
valmistuva merkonomi ja olen kuullut tradedomi-
koulutuksesta kaikenlaista.
Olen kuullut mm., että tradenomit ovat pettyneet eniten, sillä he eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, vaan työelämä etsii nyt käytännön osaajia. Olen kuullut myös er näkemyksiä siitä kuinka paljon merkonomin tutkinnosta korvataan tradenomipuolella; jotkut sanoo, että noin puolet korvataan, toiset puolestaan ettei juuri mitään.
Kuinka paljon tradenomin tutkinnossa mennään teoriassa asioihin syvällisemmin, mistä on todella jotakin hyötyä ja kuinka paljon, että puppuatietoa, millä ei käytännössä tee mitään?
Ja kuinka paljon yleensä tradenomin tutkinnosta jatkossa esim. hyväksiluetaan Kauppakorkeakoulussa ?
Onko tradenomin tutkinto todella kannattava sijoitus, jos haluaa jatkaa kaupallisella puolella ? Koska useat ovat ainakin sanoneet, että
mielummin sitten jatkasivat Kauppakorkeakoulussa- mitä sitä ruveta välitutkintoja suorittamaan
Rehellisiä vastauksia, kiitos !
TRADENOMIKSI OPISKELU
45
4113
Vastaukset
- siinä, että
tradenomi ei saisi koulutustaan vastaavaa työtä - nimenomaan sitähän heille on tarjolla. Vika on siinä, että AMK:t antavat alun alkaenkin täysin väärän kuvan koko koulutuksesta.
- Millä tavalla muka?
kertsi
- Fon
Sopiiko?
- Primrose
..., että lähes kaikki kysymyksesi on vastattavissa yli kymmenellä eri tavalla -jokainen AMK erikseen. EKAMKissa, jossa minä nyt olen, on tilanne seuraava:
- Merkonomit eivät ole päässeet lusmuilemalla. Markkinointipuolelta valmistunut merkka sai nipin napin meidän markkinointikokeen läpi ja joutui lukemaan. Kielissä ovat ihan ulalla, taistelevat ykkösensä eteen. Jokaikinen meidän luokalta ainakin joutuu tekemään töitä numeroidensa eteen. Joissakin aineissa (esim. kirjanpito) saattaa olla etulyöntiasemaa tietotekniikkapuolelta valmistuneella, mutta markkinoinnin merkonomi ei pärjännyt sen paremmin kuin lukiopohjalaisetkaan - ei oikeastaan edes sen vertaa. Edellisistä opinnoista ei suoranaisesti ole hyväksytty mitään, jotkut ovat tenttineet joitain aineita, mutta suoraan ei ole hyväksytty kuin avoimen yliopiston kursseja.
- Työtä tuntuisi löytävän, jos ymmärtää, että yksikään ei pääse suoraan koulusta (myöskään KTM) johtajan pallille, vaan maasta se pienikin ponnistaa. Koulussa korostetaan sitä, että opinnot antaa pohjan ja tiedot uralle, se ura me luodaan itse. Harjoitusjaksot ovat erinomaisia, sillä etenkin me ykköset ollaan sijoituttu nyt tavallisiin asiakaspalvelutehtäviin, jotta nekin tulee nähtyä. Ensi vuonna me laskentatoimilaiset haetaankin työtä sitten jo tilitoimistoista. Kuulemma on hyvät siteen kaupunkimme tilitoimistoilla meidän AMK:hon, että tuntuvat ottavan mielellään.
- Pupputietoa on jos on niin ensimmäisenä vuonna niitä yleisiä aineita, kuten kansantaloutta. Ne menee nopeasti ohi. Tokana vuonna on sitten niitä aineopintoja, eli päästään paremmin asiaan.
- Minun tietämykseni mukaan nykyään kun tradenomitutkinnon jälkeen kirjottautuu sisään yliopistoon, on valmis kandi. Tradenomit on vielä opiskelleet vähän kandeja enemmän jos opintopisteitä katsellaan.
Minusta tradenomitutkinto on ihan varteenotettava vaihtoehto sellaiselle, josta se tuntuu mielekkäältä. Tradenomeilla on KTM:hin verrattuna etulyöntiasema jo tehdyn työn perusteella. Tradenomeille kuuluu osana tutkintoa pakollinen 8vko harjoittelu omaa tulevaa ammattia vastaavassa työpaikassa, KTM:illä työkokemuksen hankkiminen on ihan oman kesätyöhaun varassa, eikä omaa alaa vastaavan työ/harjoittelupaikan saaminen ole ollenkaan varmaa. Meille paikka hankitaan, ellemme sitä itse saa. Harjoitteluvastaavalla on hyvät siteet ympäri Suomen ja moniin maihin myös ulkomailla. Esimerkiksi minä hain kaupungin museoon lipunmyyntityöhön kesäksi, mutta vastaanotinkin myyjän paikan Lindexiltä kun kysyin. Museon johtaja jutteli, että on kovin yllättynyt siitä, miten yliopistolaisetkin on hakeneet lipunmyyjän kesätyöpaikkaa, eikä edes ykköset, vaan mukana oli myös toisen ja jopa kolmannen vuosikurssin ihmisiä! Heille paikkaa ei kuitenkaan tarjottu, vaan hän halusi palkata jengiä meidän koulusta, sillä koulullamme oli kaupunkimme työpaikkoihin valmiina hyvät siteet ja tunsivat harjoitteluvastaavan kanssa. Meidän luokalta jengiä meni myös pankkeihin töihin, mm. yksi merkonomeista.
Rehellisesti sanottuna, jos itse arvostaa työntekijällä enemmän kokemusta kuin koulutusta eikä kuvittele pääsevänsä millekään ison pomon pallille jahka paperit on kädessä, niin kannattaa ainakin kokeilla. Ainahan sen voi keskeyttää jos ei jaksa.- Riksu
"Esimerkiksi minä hain kaupungin museoon lipunmyyntityöhön kesäksi, mutta vastaanotinkin myyjän paikan Lindexiltä kun kysyin."
- onko tämä sitä kuuluisaa amk:n käytännönläheisyyttä, joka pätevöittää suoraan asiantuntijatehtäviin? - no ei siitä varmaan haittaa...
Itse olen myös ent. merkonomi ja nyt 2 vuotta takana tradenomin tutkinnosta, sanoisin että merkonomille suurin muutos tradenomitutkinnossa on kielten vaatimukset ja myös turha häröily ja takapenkin pilottitakki pojat puuttuu AMK:sta. Ja vielä tuosta kielitaito vaatimusten nousemisesta sen verran, että jos merkonominakin on kielet menneet K5:sen tasoisina läpi, niin ei varmasti tule ongelmia myöskään AMK:ssa. Oppimisasenne AMK:ssa on vain keskimäärin paremmalla tasolla kuin ammatillisessa oppilaitoksessa.
Suosittelen kuitenkin suuntautumaan eri linjalle kuin merkonomina (esim. markkinointi --> laskentatoimi), sillä sitä kautta tulee vähän enemmän laajuutta osaamiseen, tietenkin oma kiinnostuksesi tulee olla pääsijalla valitessasi suuntautumislinjaasi, itselläni suuntautumisena on ollut sekä merkonomina että tradenomina markkinointi ja paljon päällekkäisyyttä tietenkin, on ja niin kuuluu ollakin sillä kyllähän markkinointi hyvin pitkälle markkinointimix ja 4P-mallin ympärille rakentuu.
Tradenomeja kohtaan on tullut viimeaikoina paljon loskaa, sillä me tradenomit olemme vaivihkaa nousemassa uhkaksi Kauppatieteen maistereille alhaisempien palkkavaatimustemme takia ja heidän antimarkkinointi koneistonsa vaikuttaa toimivan hyvin. Eräs viisas mies sanoi kerran näin. "Että tradenomeja on joka lähtöön, sekä motivoituneita ja asiansa osaavia, mutta myös nipin napin tutkinnon kouraansa saaneita velttoilijoita".
Mielestäni Suomessa kiistellään aivan turhaan näistä ktm:n ja tradenomin eroista, sillä työelämässä toimimme kuitenkin yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen, eikä siten maistereiden (tulevaisuuden pomojen) kannattaisi tulehduttaa välejä alemmin koulutettuihin (tulevaisuuden alaisiin) jo opiskeluvaiheessa..
ps. Opiskelu on omasta mielestäni vain ohjausta itseoppimiseen, ja todelliset taidot/tiedot hankitaan sitten vapaa-ajalla, eli oppimisasenteen/halun merkitystä niin opiskelussa kuin vapaa-ajallakin ei pidä unohtaa. - enpä tiedä
Riksu kirjoitti:
"Esimerkiksi minä hain kaupungin museoon lipunmyyntityöhön kesäksi, mutta vastaanotinkin myyjän paikan Lindexiltä kun kysyin."
- onko tämä sitä kuuluisaa amk:n käytännönläheisyyttä, joka pätevöittää suoraan asiantuntijatehtäviin?Olisiko kyse perusharjoittelusta eli tyyliin 8 op ihan minkälaisissa tehtävissä vaan, vaikka nyt esim. myyjän tehtävissä, ja sitten 2 opiskeluvuoden jälkeen voi suorittaa loput 22 op syventävää harjoittelua oman suuntautumisvaihtoehdon tehtävien parissa.
ja sana "asiantuntijatehtävät" on mielestäni hiukan kerskaileva, sillä eihän esim. kirjanpitäjän työ ole asiantuntijatehtävä sen enempää kuin talonrakentajan työ, tai metsurin työ. Jokainen voi olla oman työnsä asiantuntija. - KTM:t
Eihän korkeakoulututkinnon hankkimisessa ole mitään järkeä, kun entiset kauppaopistot tuottavat johtajia ja erikoisasiantuntijoita puolta lyhyemmällä koulutuksella, jonka syventävät opinnot suoritetaan lähikaupan kassakoneenjohtotehtävissä. Kauppakorkea ja muut vastaavat pitää lakkauttaa välittömästi ja kaikkien alojen ylivoimaisilla asiantuntijoilla, tradenomeilla, pitää täyttää maa!
- Julkisoikeuden maisteri
"- Minun tietämykseni mukaan nykyään kun tradenomitutkinnon jälkeen kirjottautuu sisään yliopistoon, on valmis kandi."
Valmis kandi? Missä h...tin välissä trade nyt valmiiksi kandiksi muuttuu? Siis se on tietenkin totta että joisakin erillisvalinnoissa voidaan lähinnä insinöörien kohdalla antaa esim. tietotekniikan alan maisteriohjelmissa sen verran paljon korvaavuuksia ja hyväksilukuja, että ennen mahdollisia maisterintutkinnon opintojen aloittamista ei juurikaan tarvitse suorittaa kanditason täydentäviä opintoja. Mutta nämä ovat poikkeuksia. Yleensä pääsääntönä on että jos vaikkapa trade valitaan ekonomin tutkintoa suorittamaan, niin hänen on ensin suoritettava 30-60 op. edestä täydentäviä opintoja, että tietopohja olisi edes kandin tasolla.
"Tradenomit on vielä opiskelleet vähän kandeja enemmän jos opintopisteitä katsellaan."
No mutta kun niitä ei lasketakaan suoraan, vaan opintopisteistä katsotaan myös suorituspaikka, ja se vaativuustaso joka vaaditaan opintopisteeseen. Siis eikös ammattikoulukin ole nykyisin 120 vanhaa noppaa, joten sieltä valmistunut superosaaja voikin varmaan valmistuttuaan siirtyä suoraan ammattikorkeakouluun suorittamaan päättötyötä ja seyventäviä opintoja ja valmistua tositietäjänä ammattikorkeakoulun tutkinnolla? Eikös niin, opintoviikkoja/pisteitä on ainakin riittävästi?
(Koska tuo jälkimmäinen mielipiteeni saattaa aiheuttaa mussutusta, niin pitää muistaa, että ammattikorkeakoulujen opinnot perustuvat pitkälti nykyäänkin entisiin opistotason opintoihin. Oikeastaan ainoina eroina ovat joillekin aloille tulleet päättötyöt ja harjoittelut sekä lisääntyneet yleissivistävät opinnot. Mutta ei noissa nykyisissä ammattiopinnoissa edelleenkään kovin suurta eroa ole entiseen opistotasoon. Ero on vain siinä että ennen vaikkapa kokenut perushoitajan tutkinnon suorittanut saattoi täydentää tutkintonsa sairaanhoitajan tutkinnoksi reilussa vuodessa, samoin kuin kouluasteen merkantti merkonomiksi, niin nykyään joutuu ammatillisen perustutkinnon suorittanut menemään koko ammattikorkeakouluputken läpi, ja silti pakollisesta ylikoulutuksesta huolimatta teoreettisen osaamisen taso jää selvästi yliopistotason opinnoista) - GaborC
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
"- Minun tietämykseni mukaan nykyään kun tradenomitutkinnon jälkeen kirjottautuu sisään yliopistoon, on valmis kandi."
Valmis kandi? Missä h...tin välissä trade nyt valmiiksi kandiksi muuttuu? Siis se on tietenkin totta että joisakin erillisvalinnoissa voidaan lähinnä insinöörien kohdalla antaa esim. tietotekniikan alan maisteriohjelmissa sen verran paljon korvaavuuksia ja hyväksilukuja, että ennen mahdollisia maisterintutkinnon opintojen aloittamista ei juurikaan tarvitse suorittaa kanditason täydentäviä opintoja. Mutta nämä ovat poikkeuksia. Yleensä pääsääntönä on että jos vaikkapa trade valitaan ekonomin tutkintoa suorittamaan, niin hänen on ensin suoritettava 30-60 op. edestä täydentäviä opintoja, että tietopohja olisi edes kandin tasolla.
"Tradenomit on vielä opiskelleet vähän kandeja enemmän jos opintopisteitä katsellaan."
No mutta kun niitä ei lasketakaan suoraan, vaan opintopisteistä katsotaan myös suorituspaikka, ja se vaativuustaso joka vaaditaan opintopisteeseen. Siis eikös ammattikoulukin ole nykyisin 120 vanhaa noppaa, joten sieltä valmistunut superosaaja voikin varmaan valmistuttuaan siirtyä suoraan ammattikorkeakouluun suorittamaan päättötyötä ja seyventäviä opintoja ja valmistua tositietäjänä ammattikorkeakoulun tutkinnolla? Eikös niin, opintoviikkoja/pisteitä on ainakin riittävästi?
(Koska tuo jälkimmäinen mielipiteeni saattaa aiheuttaa mussutusta, niin pitää muistaa, että ammattikorkeakoulujen opinnot perustuvat pitkälti nykyäänkin entisiin opistotason opintoihin. Oikeastaan ainoina eroina ovat joillekin aloille tulleet päättötyöt ja harjoittelut sekä lisääntyneet yleissivistävät opinnot. Mutta ei noissa nykyisissä ammattiopinnoissa edelleenkään kovin suurta eroa ole entiseen opistotasoon. Ero on vain siinä että ennen vaikkapa kokenut perushoitajan tutkinnon suorittanut saattoi täydentää tutkintonsa sairaanhoitajan tutkinnoksi reilussa vuodessa, samoin kuin kouluasteen merkantti merkonomiksi, niin nykyään joutuu ammatillisen perustutkinnon suorittanut menemään koko ammattikorkeakouluputken läpi, ja silti pakollisesta ylikoulutuksesta huolimatta teoreettisen osaamisen taso jää selvästi yliopistotason opinnoista)No, ei tietenkään tradenomista kandia suoraan tule.
Oleellinen asia kuitenkin on se, ettei tradenomista KTM:ksi kouluttautumisessa ole yhtää mitään järkeä. Osittain siksi, että korvaavuudet ovat olemattomia, mutta eniten siksi, ettei ole mitään järkeä opiskella samoja asioita uudelleen. Toki teoriapuolella kauppakorkeassa mennään syvemmälle, mutta siltikään tässä ei ole järkeä. Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA. Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle. Näillä keinoin oma osaaminen nousee aivan toisella tavalla kuin KTM-tutkinnon lukemalla.
Ainakaan täällä pk-seudulla amk-opinnot kaupallisella puolella eivät todellakaan perustu "pitkälti opisto-opintoihin", kuten virheellisesti yrität väittää. "Julkisoikeuden maisterilla" ei näyttänyt olevan tästä aiheessa liiemmin tietoa, vaan oletuksia (saatu täältä netistä?). - Julkisoikeuden maisteri
GaborC kirjoitti:
No, ei tietenkään tradenomista kandia suoraan tule.
Oleellinen asia kuitenkin on se, ettei tradenomista KTM:ksi kouluttautumisessa ole yhtää mitään järkeä. Osittain siksi, että korvaavuudet ovat olemattomia, mutta eniten siksi, ettei ole mitään järkeä opiskella samoja asioita uudelleen. Toki teoriapuolella kauppakorkeassa mennään syvemmälle, mutta siltikään tässä ei ole järkeä. Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA. Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle. Näillä keinoin oma osaaminen nousee aivan toisella tavalla kuin KTM-tutkinnon lukemalla.
Ainakaan täällä pk-seudulla amk-opinnot kaupallisella puolella eivät todellakaan perustu "pitkälti opisto-opintoihin", kuten virheellisesti yrität väittää. "Julkisoikeuden maisterilla" ei näyttänyt olevan tästä aiheessa liiemmin tietoa, vaan oletuksia (saatu täältä netistä?)."Ainakaan täällä pk-seudulla amk-opinnot kaupallisella puolella eivät todellakaan perustu "pitkälti opisto-opintoihin", kuten virheellisesti yrität väittää. "Julkisoikeuden maisterilla" ei näyttänyt olevan tästä aiheessa liiemmin tietoa, vaan oletuksia (saatu täältä netistä?)."
Siis olen itse aikoinani suorittanut kauppiksessa yo-pohjaisen laskentatoimen linjan. Jotenkin vaan yllättäen vuoden tai puolentoista päästä osa kurssikavereista oli jossain välissä muuttunut tradenomeiksi. Eli aikoinaan yo-merkonomin tutkinnon suorittanut luki lähinnä joitain syventäviä opintoja, suoritti harjoittelun ja teki päättötyön, ja simbsalabim; näin tehtiin tradenomi. Eli tradenomin opintoja lähdettiin kehittämään nimenomaan opistoasteisten tutkintojen pohjalta, tietenkin ne on jonkinverran menneet eteenpäin, mutta suurimmalti osin traden ammatilliset opinnot ovat samoja mitä vanhoilla opistopuolen merkonomeilla. Teoriaa on tullut aavistuksen verran enemmän, kuitenkin lisäykset ovat enemmänkin noissa "yleissivistävissä" ja "ammatillissa yleissivistävissä" aineissa.
Itse asiassa tunnen pari henkilö, jotka ovat samaan aikaan olleet kauppiksessa kuin minä, ja ovat nyt ammattikorkeassa opettajina, ainakaan he eivät ole havainneet mitään suurta ammatillisen osaamisen kehittymistä verrattuna aiempiin opistoaikoihin, vaan esim. valmistunut laskentatoimen trade pystyy hoitamaan suunnilleen samanlaisia tehtäviä, mitä laskentamerkonomi aikanaan. Mutta edelleenkin on selvä ero valmiuksien suhteen esim. laskentaekonomeihin, esim. perus laskentatradelta on on turhaa odottaa vaikkapa sellaista pitemmälle menevää operatiivisen laskennan osaamista, joka kuuluu jokaisen "pavunlaskija"-ekonomin perusosaamiseen.
"Oleellinen asia kuitenkin on se, ettei tradenomista KTM:ksi kouluttautumisessa ole yhtää mitään järkeä."
Sehän riippuu mihin tähtää, jos tahtoo julkisiin virkoihin, ja edetä vielä, niin ura tahtoo tyssätä siihen ylemmän korkeakoulututkinnon puuttumiseen. Lisäksi kaikki pitemmälle menevät asiantuntija tehtävät edellyttävät alan teoreettisen pohjan hyvää osaamista ja ymmärtämistä. Sitten vielä eräiden kansainvälisten ammatillisten erityiskvalifikaatioiden saaminen edellyttävät jo pohjavaatimuksina ylempää korkeakoulututkintoa
"Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA."
Siitä vain jos kokee saavansa hyötyä MBA:sta, tosin noissakin pitää muistaa, etteivät kaikki työnantajatkaan arvosta niitä ekonomin tutkinnon tasoisiksi, mutta jokainen käyttäkoon rahansa miten tahtoo.
" Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle."
Eihän tuo huono yhdistelmä ole, mutta jos matematiikka on hyvin hallussa, niin miksei mene saman tein joko DI:ksi lukemaan, tai vaikkapa näihin tietotekniikkapuolen maisterikoulutusohjelmiin, ei sillä opiskeluajan pituudella suurta eroa ole, jos verrataan opintojen kestoa siihen että aloittaa inssin opinnot alusta. - teekkari
KTM:t kirjoitti:
Eihän korkeakoulututkinnon hankkimisessa ole mitään järkeä, kun entiset kauppaopistot tuottavat johtajia ja erikoisasiantuntijoita puolta lyhyemmällä koulutuksella, jonka syventävät opinnot suoritetaan lähikaupan kassakoneenjohtotehtävissä. Kauppakorkea ja muut vastaavat pitää lakkauttaa välittömästi ja kaikkien alojen ylivoimaisilla asiantuntijoilla, tradenomeilla, pitää täyttää maa!
Heh..
- Primrose
Riksu kirjoitti:
"Esimerkiksi minä hain kaupungin museoon lipunmyyntityöhön kesäksi, mutta vastaanotinkin myyjän paikan Lindexiltä kun kysyin."
- onko tämä sitä kuuluisaa amk:n käytännönläheisyyttä, joka pätevöittää suoraan asiantuntijatehtäviin?Kuten sanoin, maasta se pienikin ponnistaa. Mielestäni te amk:n haukkujat olette vähintäänkin ristiriitaisia. Kun ekan vuoden opiskelija sanoo olevansa tavallisen myyjän työssä vaatekaupassa, nostatte nenänne, että tämäkö sitten pätevöittää asiantuntijatehtäviin. Toisaalta taas jos sanoo haluavansa asiantuntijatehtäviä koulutuksen jälkeen, tyrskitte, että luuletteko tosiaan, ette saa muuta kuin kaupan kassalta töitä. Logiikka, missä?
Jokaisen kaupan alalle suuntautuvan on ainakin joskus hyvä opetella tekemään niitä ns. paskahommiakin kaupan kassalla. Ne on amk:ssa hyvä hoitaa ekan vuoden jälkeen, sillä erikoistumiset eivät ole vielä niin syvät, että niitä voisi soveltaa käytäntöön. Vasta tokan vuoden harjoittelu kannattaa suorittaa jossakin omaa alaa sivuavassa paikassa, minulle esim. jonkinlainen toimistotyö olisi sopivaa, käy myös tilitoimisto, sillä suurin osa kirjanpito-opinnoista on jo takanapäin. Kolmannen vuoden AIKANA on amha, eli se on pakko suorittaa tilitoimistossa ja neljännen vuoden harjoittelu kannattaa sijoittaa samaan paikkaan kuin mihin tekee lopputyön.
Halusin verrata tätä yliopistoon, että siellä ei edellytetä käytännön kokemusta asiasta. Riittää, että osaat lukea asian kirjasta ja kirjoittaa sen paperille. Jos haluat soveltaa oppimaasi johonkin työhön, niin fine, mutta hommaa itse työsi. Jos ei ihan työtä työtä löydy, niin minkäs voit. Voi olla, että yliopistosta valmistuu niitäkin, joilla ei ole mitään hajua siitä, mitä ammatti todellisuudessa pitää sisällään.
P.s. Tradenomiliiton tutkimuksen mukaan tradeilla ei mene paljoakaan huonommin kuin KTM:illä. Toissa vuonna työttömien (ei omaa alaa vastaavissa töissä) määrä poikkesi vain noin tuhannella KTM:ien hyväksi TRALin tutkimuksen mukaan. Uskon, että useampi yliopistolainen on pettyneempi saadessaan valmistuttuaan vain rutiinityötä kuin mitä tradenomi on. Toiset ovat sentään kuluttaneet 3v enemmän aikaa itsensä kouluttamiseen kuin toiset.
Ja mitä tulee tuohon kandi-väitteeseen, niin jos luette tarkkaan tekstiä, en väittänyt sitä kiveen hakatuksi, vaan kerroin sen muistikuvieni mukaan. Muistelin, että joku kauppatieteiden maisteri, joka tuli mainostamaan meille, että tulkaa yliopistoon kun valmistutte, asian mainitsi. Voi olla, että olen asiassa väärässäkin, mutta uskon, että sen minkä trade häviää syventävissä opinnoissa voittaa se kauppatieteiden kandit työkokemuksella, että tilanne on plusmiinus nolla. - Ylioppilas I
Tradenomi joutuu opiskelemaan paljon lisää, että saa yliopistollisen kandidaatin tutkinnon tehtyä. vai luulitko, että joku alemmasta oppilaitoksesta avlmistunut kun kirjoittautuu sisään yliopistoon (jos edes pääsee sinne), niin saa samantien kandin tutkinnon ja paperit :)
Esim. insinööri joutuu opiskelemaan lisää valmistuakseen tekniikan kandiksi. paljonko hyvitetään, se vaihtelee.
Uusi ylioppilas valmistuu kandiksi n. 3 vuodessa, insinöörillä menee ehkä 2 vuotta.
Siis AMK-opinnot koko tutkinnon osalta vastaavat 1 vuotta yliopisto-opintoja. - Julkisoikeuden maisteri
Ylioppilas I kirjoitti:
Tradenomi joutuu opiskelemaan paljon lisää, että saa yliopistollisen kandidaatin tutkinnon tehtyä. vai luulitko, että joku alemmasta oppilaitoksesta avlmistunut kun kirjoittautuu sisään yliopistoon (jos edes pääsee sinne), niin saa samantien kandin tutkinnon ja paperit :)
Esim. insinööri joutuu opiskelemaan lisää valmistuakseen tekniikan kandiksi. paljonko hyvitetään, se vaihtelee.
Uusi ylioppilas valmistuu kandiksi n. 3 vuodessa, insinöörillä menee ehkä 2 vuotta.
Siis AMK-opinnot koko tutkinnon osalta vastaavat 1 vuotta yliopisto-opintoja."Uusi ylioppilas valmistuu kandiksi n. 3 vuodessa, insinöörillä menee ehkä 2 vuotta.
Siis AMK-opinnot koko tutkinnon osalta vastaavat 1 vuotta yliopisto-opintoja."
Se vähän riippuu missä opiskelee, ja mitä kautta pääsee sisään. Mutta trade menee noihin maisterinkoulutusohjelmiin, niin näiden täydentävien opintojen määrä on yleensä rajattu korkeintaan 60 op., eli käytännössä jokainen trade saa kandin tutkintoon hyväksyttyjä opintoja väh. 120 op. eli noin kahden vuoden opinnot. Eli täydentäviä opintoja pitää suorittaa maksimissaan vuoden verran. Sitten jos taas menee tavallisena opiskelijana yliopistoon, normaalien valintaväylien kautta, niin keskimäärin amikset saavat sen kolmasosan (n. 60 op.)kandin tutkinnosta hyväksiluettuna tai korvaavuuksina.
Insinöörien tilanne vaihtelee sen osalta mihin menevät opiskelemaan, mutta joissakin tietotekniikan ja tutan maisteriohjelmissa on todellakin hyväksiluentoja ja korvaavuuksia tullut niin paljon, että kandin tutkinnon tasolle täydentäviä opintoja ei ole tarvinnut suorittaa kuin 5-20 op.
Se on tietenkin alakohtaista, mutta ei se nyt niin kovin yleistä ole uudellakaan ylioppilaalla kandiksi valmistuminen 3 vuodessa, sillä se saattaa helposti mennä vuodella tai parilla yli, jos jää puuttumaan yksikin pakollinen kurssi, mikäli ei esim. mahdu osanottajamäärältään rajatulle kurssille tai pakollisiin harjoitusryhmiin. - jace
Primrose kirjoitti:
Kuten sanoin, maasta se pienikin ponnistaa. Mielestäni te amk:n haukkujat olette vähintäänkin ristiriitaisia. Kun ekan vuoden opiskelija sanoo olevansa tavallisen myyjän työssä vaatekaupassa, nostatte nenänne, että tämäkö sitten pätevöittää asiantuntijatehtäviin. Toisaalta taas jos sanoo haluavansa asiantuntijatehtäviä koulutuksen jälkeen, tyrskitte, että luuletteko tosiaan, ette saa muuta kuin kaupan kassalta töitä. Logiikka, missä?
Jokaisen kaupan alalle suuntautuvan on ainakin joskus hyvä opetella tekemään niitä ns. paskahommiakin kaupan kassalla. Ne on amk:ssa hyvä hoitaa ekan vuoden jälkeen, sillä erikoistumiset eivät ole vielä niin syvät, että niitä voisi soveltaa käytäntöön. Vasta tokan vuoden harjoittelu kannattaa suorittaa jossakin omaa alaa sivuavassa paikassa, minulle esim. jonkinlainen toimistotyö olisi sopivaa, käy myös tilitoimisto, sillä suurin osa kirjanpito-opinnoista on jo takanapäin. Kolmannen vuoden AIKANA on amha, eli se on pakko suorittaa tilitoimistossa ja neljännen vuoden harjoittelu kannattaa sijoittaa samaan paikkaan kuin mihin tekee lopputyön.
Halusin verrata tätä yliopistoon, että siellä ei edellytetä käytännön kokemusta asiasta. Riittää, että osaat lukea asian kirjasta ja kirjoittaa sen paperille. Jos haluat soveltaa oppimaasi johonkin työhön, niin fine, mutta hommaa itse työsi. Jos ei ihan työtä työtä löydy, niin minkäs voit. Voi olla, että yliopistosta valmistuu niitäkin, joilla ei ole mitään hajua siitä, mitä ammatti todellisuudessa pitää sisällään.
P.s. Tradenomiliiton tutkimuksen mukaan tradeilla ei mene paljoakaan huonommin kuin KTM:illä. Toissa vuonna työttömien (ei omaa alaa vastaavissa töissä) määrä poikkesi vain noin tuhannella KTM:ien hyväksi TRALin tutkimuksen mukaan. Uskon, että useampi yliopistolainen on pettyneempi saadessaan valmistuttuaan vain rutiinityötä kuin mitä tradenomi on. Toiset ovat sentään kuluttaneet 3v enemmän aikaa itsensä kouluttamiseen kuin toiset.
Ja mitä tulee tuohon kandi-väitteeseen, niin jos luette tarkkaan tekstiä, en väittänyt sitä kiveen hakatuksi, vaan kerroin sen muistikuvieni mukaan. Muistelin, että joku kauppatieteiden maisteri, joka tuli mainostamaan meille, että tulkaa yliopistoon kun valmistutte, asian mainitsi. Voi olla, että olen asiassa väärässäkin, mutta uskon, että sen minkä trade häviää syventävissä opinnoissa voittaa se kauppatieteiden kandit työkokemuksella, että tilanne on plusmiinus nolla."Voi olla, että olen asiassa väärässäkin, mutta uskon, että sen minkä trade häviää syventävissä opinnoissa voittaa se kauppatieteiden kandit työkokemuksella, että tilanne on plusmiinus nolla."
Tuon periaatteen mukaan suoraan yläasteelta töihin tehtaaseen menevä vastaa 10-vuoden työkokemuksella diplomi-insinööriä.
Moniin paikkoihin vaaditaan selvästi ekonomin tutkinto ja niihin ei tradeilla ole tosiaankaan mitään asiaa sen parivuotisen työkokemuksenkaan kanssa.
Tuntuu että kirjoittajalla on hirveä halu todistella tradenomien olevan samantasoisissa tehtävissä työelämässä ekonomien kanssa.
Jos tosiaan haluat sinne liike-elämän terävimpään kärkeen, unohda AMK, suuntaa ulkomaille.. - paskaa
Ylioppilas I kirjoitti:
Tradenomi joutuu opiskelemaan paljon lisää, että saa yliopistollisen kandidaatin tutkinnon tehtyä. vai luulitko, että joku alemmasta oppilaitoksesta avlmistunut kun kirjoittautuu sisään yliopistoon (jos edes pääsee sinne), niin saa samantien kandin tutkinnon ja paperit :)
Esim. insinööri joutuu opiskelemaan lisää valmistuakseen tekniikan kandiksi. paljonko hyvitetään, se vaihtelee.
Uusi ylioppilas valmistuu kandiksi n. 3 vuodessa, insinöörillä menee ehkä 2 vuotta.
Siis AMK-opinnot koko tutkinnon osalta vastaavat 1 vuotta yliopisto-opintoja.Olipas taas fiksua tekstiä. Herra Ylioppilaan maailma on ikävän mustavalkoinen. On/Off.
"Siis AMK-opinnot koko tutkinnon osalta vastaavat 1 vuotta yliopisto-opintoja."
Asiaanhan ei tietenkään vaikuta mitenkään opiskeltava ala, koulu, suuntautumisvaihtoehto yms yms. - GaborC
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
"Ainakaan täällä pk-seudulla amk-opinnot kaupallisella puolella eivät todellakaan perustu "pitkälti opisto-opintoihin", kuten virheellisesti yrität väittää. "Julkisoikeuden maisterilla" ei näyttänyt olevan tästä aiheessa liiemmin tietoa, vaan oletuksia (saatu täältä netistä?)."
Siis olen itse aikoinani suorittanut kauppiksessa yo-pohjaisen laskentatoimen linjan. Jotenkin vaan yllättäen vuoden tai puolentoista päästä osa kurssikavereista oli jossain välissä muuttunut tradenomeiksi. Eli aikoinaan yo-merkonomin tutkinnon suorittanut luki lähinnä joitain syventäviä opintoja, suoritti harjoittelun ja teki päättötyön, ja simbsalabim; näin tehtiin tradenomi. Eli tradenomin opintoja lähdettiin kehittämään nimenomaan opistoasteisten tutkintojen pohjalta, tietenkin ne on jonkinverran menneet eteenpäin, mutta suurimmalti osin traden ammatilliset opinnot ovat samoja mitä vanhoilla opistopuolen merkonomeilla. Teoriaa on tullut aavistuksen verran enemmän, kuitenkin lisäykset ovat enemmänkin noissa "yleissivistävissä" ja "ammatillissa yleissivistävissä" aineissa.
Itse asiassa tunnen pari henkilö, jotka ovat samaan aikaan olleet kauppiksessa kuin minä, ja ovat nyt ammattikorkeassa opettajina, ainakaan he eivät ole havainneet mitään suurta ammatillisen osaamisen kehittymistä verrattuna aiempiin opistoaikoihin, vaan esim. valmistunut laskentatoimen trade pystyy hoitamaan suunnilleen samanlaisia tehtäviä, mitä laskentamerkonomi aikanaan. Mutta edelleenkin on selvä ero valmiuksien suhteen esim. laskentaekonomeihin, esim. perus laskentatradelta on on turhaa odottaa vaikkapa sellaista pitemmälle menevää operatiivisen laskennan osaamista, joka kuuluu jokaisen "pavunlaskija"-ekonomin perusosaamiseen.
"Oleellinen asia kuitenkin on se, ettei tradenomista KTM:ksi kouluttautumisessa ole yhtää mitään järkeä."
Sehän riippuu mihin tähtää, jos tahtoo julkisiin virkoihin, ja edetä vielä, niin ura tahtoo tyssätä siihen ylemmän korkeakoulututkinnon puuttumiseen. Lisäksi kaikki pitemmälle menevät asiantuntija tehtävät edellyttävät alan teoreettisen pohjan hyvää osaamista ja ymmärtämistä. Sitten vielä eräiden kansainvälisten ammatillisten erityiskvalifikaatioiden saaminen edellyttävät jo pohjavaatimuksina ylempää korkeakoulututkintoa
"Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA."
Siitä vain jos kokee saavansa hyötyä MBA:sta, tosin noissakin pitää muistaa, etteivät kaikki työnantajatkaan arvosta niitä ekonomin tutkinnon tasoisiksi, mutta jokainen käyttäkoon rahansa miten tahtoo.
" Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle."
Eihän tuo huono yhdistelmä ole, mutta jos matematiikka on hyvin hallussa, niin miksei mene saman tein joko DI:ksi lukemaan, tai vaikkapa näihin tietotekniikkapuolen maisterikoulutusohjelmiin, ei sillä opiskeluajan pituudella suurta eroa ole, jos verrataan opintojen kestoa siihen että aloittaa inssin opinnot alusta.Jos amk:n syntyvaiheissa joistain merkonomikavereistasi tuli vuodessa, puolessatoista tradenomeja, niin en väitä vastaan, kun en tiedä. Voihan sekin olla mahdollista kun uutta koulutusta oltiin luomassa ja käytännön kehitystyö oli alussa.
Sen sijaan sen tiedän tasan tarkkaan, ettei noin ole tapahtunut ainakaan vuosiin. Tai sitten et ole huomannut ajan kulumista, eli "vuosi tai puolitoista" olikin väh. kaksi v. Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä. Alkaen tämän päivän amk:den kansainvälisyydestä päättyen kurssivaatimuksiin kaikki on muuttunut opistoajoista. Monin paikoin fyysinen koulurakennus on pysynyt samana. Varmaan jossain päin maata myös osa opettajista on pysynyt samoina, mikä sinänsä ei suoraan tarkoita, että se olisi huono asia.
Toki siitä olen samaa mieltä kanssasi, että nimenomaan laskentatoimen puolella KTM:n lähtökohtaisesti syvempi teoriatietämys voi tehdä hänestä pätevämmän kuin mitä tradenomi on. Toki esim. opiskeluaikainen työkokemus voi muuttaa tilanteen päälaelleen. Sen sijaan muilla kaupallisen puolen toimialoilla eroa ei juurikaan ole--> yksilökohtaiset erot ratkaisevat täysin.
No, tuo esimerkkisi siitä, että jos haluaa julkisiin virkoihin, niin kannattaa kouluttautua tradenomista ktm:ksi. Joo sitten varmaan kannattaa....Kovin harva kaupallisen puolen kaveri ylipäänsä julkisiin virkoihin pyrkii. Ne "kaupalliset" ihmiset, jotka julkisiin virkoihin tuntevat vetoa, ovat toivottavasti ymmärtäneet jo alun alkaen olla hakeutumatta amk:hon. Ja uskon, että suurin osa onkin. Amk:n käytäntölähtöisyys ja julkiset virat, kun sotivat aika rankasti toisiaan vastaan. Ne duunit sopivat varmastikin parhaiten ihmisille, jotka ovat ensisijaisesti teorian hallitsijoita ja hyvä niin. - Riksu
GaborC kirjoitti:
Jos amk:n syntyvaiheissa joistain merkonomikavereistasi tuli vuodessa, puolessatoista tradenomeja, niin en väitä vastaan, kun en tiedä. Voihan sekin olla mahdollista kun uutta koulutusta oltiin luomassa ja käytännön kehitystyö oli alussa.
Sen sijaan sen tiedän tasan tarkkaan, ettei noin ole tapahtunut ainakaan vuosiin. Tai sitten et ole huomannut ajan kulumista, eli "vuosi tai puolitoista" olikin väh. kaksi v. Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä. Alkaen tämän päivän amk:den kansainvälisyydestä päättyen kurssivaatimuksiin kaikki on muuttunut opistoajoista. Monin paikoin fyysinen koulurakennus on pysynyt samana. Varmaan jossain päin maata myös osa opettajista on pysynyt samoina, mikä sinänsä ei suoraan tarkoita, että se olisi huono asia.
Toki siitä olen samaa mieltä kanssasi, että nimenomaan laskentatoimen puolella KTM:n lähtökohtaisesti syvempi teoriatietämys voi tehdä hänestä pätevämmän kuin mitä tradenomi on. Toki esim. opiskeluaikainen työkokemus voi muuttaa tilanteen päälaelleen. Sen sijaan muilla kaupallisen puolen toimialoilla eroa ei juurikaan ole--> yksilökohtaiset erot ratkaisevat täysin.
No, tuo esimerkkisi siitä, että jos haluaa julkisiin virkoihin, niin kannattaa kouluttautua tradenomista ktm:ksi. Joo sitten varmaan kannattaa....Kovin harva kaupallisen puolen kaveri ylipäänsä julkisiin virkoihin pyrkii. Ne "kaupalliset" ihmiset, jotka julkisiin virkoihin tuntevat vetoa, ovat toivottavasti ymmärtäneet jo alun alkaen olla hakeutumatta amk:hon. Ja uskon, että suurin osa onkin. Amk:n käytäntölähtöisyys ja julkiset virat, kun sotivat aika rankasti toisiaan vastaan. Ne duunit sopivat varmastikin parhaiten ihmisille, jotka ovat ensisijaisesti teorian hallitsijoita ja hyvä niin."Sen sijaan muilla kaupallisen puolen toimialoilla eroa ei juurikaan ole--> yksilökohtaiset erot ratkaisevat täysin. "
- Minä en ymmärrä mikä tässä voi olla niin vaikeaa, ettei se millään mene jakeluun. KTM:llä on huomattavasti laajempi ymmärrys omalta tieteenalaltaan kuin tradenomilla. Opintokokonaisuudet on rakennettu siten, että pääaineenlukijalle tulee selkeä ja kokonaisvaltainen kuva osaamisestaan ja aihealueisiin todella poraudutaan paljon syvemmälle kuin amk:ssa. Lisäksi kurssit ovat vaativampia ja koulutus laadukkaampaa kuin amk:ssa.
Miten voit vetää sellaisen johtopäätöksen, että erot ovat ainoastaan yksilötasolla. Oletko opiskellut sekä yliopistossa että amk:ssa? Minä olen. Tradenomi tietää kaikesta vähäsen, muttei mistään tarpeeksi, jotta häntä voisi kutsua asiantuntijaksi. - GaborC
Riksu kirjoitti:
"Sen sijaan muilla kaupallisen puolen toimialoilla eroa ei juurikaan ole--> yksilökohtaiset erot ratkaisevat täysin. "
- Minä en ymmärrä mikä tässä voi olla niin vaikeaa, ettei se millään mene jakeluun. KTM:llä on huomattavasti laajempi ymmärrys omalta tieteenalaltaan kuin tradenomilla. Opintokokonaisuudet on rakennettu siten, että pääaineenlukijalle tulee selkeä ja kokonaisvaltainen kuva osaamisestaan ja aihealueisiin todella poraudutaan paljon syvemmälle kuin amk:ssa. Lisäksi kurssit ovat vaativampia ja koulutus laadukkaampaa kuin amk:ssa.
Miten voit vetää sellaisen johtopäätöksen, että erot ovat ainoastaan yksilötasolla. Oletko opiskellut sekä yliopistossa että amk:ssa? Minä olen. Tradenomi tietää kaikesta vähäsen, muttei mistään tarpeeksi, jotta häntä voisi kutsua asiantuntijaksi.Enpä ole opiskellut molemmissa, olen vain työskennellyt kaupallisella alalla reilut 10v.
Kävimme tästä asiasta keskustelua tuolla "yliopistot ja korkeakoulut" -palstalla. Et vain ikinä vastannut perusteluihini tämän asian tiimoilta. En siis kirjoita enää "pitkää" versiota.
Lyhyesti:
Teoreettisesti KTM:n tietämys on korkeammalla tasolla keskimäärin. Tästä ei varmaan ole epäselvyyttä. Tuo viimeinen virkkeesi paljastaa, että olet ilmeisesti itse vielä opiskelija tai juuri aloittelet työuraasi. Korjataan nyt vielä: kukaan EI OLE asiantuntija valmistuessaan koulusta. Ei tradenomi eikä KTM. "Asiantuntijuus" opitaan ja saavutetaan työelämässä. Sekä KTM- ja tradenomi-tutkinnot antavat riittävän pohjan tämän asiantuntijuuden opetteluun. Se, onko ihminen tradenomi vai KTM, ei ratkaise sitä kehittyykö hän asiantuntijaksi. Tämän päivän tilanteesta esim. myynnin- ja markkinoinnin saralla saat hyvän kuvan, jos tutustut/tiedät mitä tapahtuu valtakunnan tunnetuimmissa yrityksissä--> tradenomit ja KTM:t kisaavat duuneista rinta rinnan--> parhaat yksilöt pärjäävät, eivät "KTM:t tai tradenomit". Tämän saman huomaat kun luet esim. työpaikkailmoituksia (vaatimuksena useimmiten "kaupallinen korkeakoulututkinto") tai talouslehtien nimitysuutisia.
Vaikka faktat puhuvat jo omaa kieltään yllä mainitun puolesta, mutta kysytään vielä lopuksi vastakysymyksiä: Miksi eivät yksilökohtaiset erot ratkaisisi? Miksi ihmeessä joku yritys palkkaisi KTM:n vain siksi, että hän on KTM? Jos toisella henkilöllä sattuu olemaan vaikkapa parempi kielitaito, kv. kokemusta, paremmat sosiaaliset ominaisuudet, laajempi työkokemus, syvempi asiantuntijuus juuri haettavalta alalta jne. jne, niin miksi työnantaja ei palkkaisi tätä? Henkilö voi yhtä hyvin olla KTM tai tradenomi, mutta takuulla tutkinto ei ole se mikä pelin ratkaisee henkilön eduksi. On omituista, että joillekin on vieläkin vaikea tunnustaa, että tutkinto/koulutus on yksi osa kokonaisuutta. Sitä ei pidä vähätellä, muttei sen arvon suuruutta työelämässä kannata itselleen liioitellakaan. Itse me kaikki joudumme kannuksemme työelämässä hankkimaan koulutuksesta riippumatta. Tämä kannattaa sisäistää, niin lupaan, että onnistumisen ja työssä oppimisen mahdollisuudet kasvavat.
P.S. Riksu, seuraavan kerran kun kysyt tuota samaa asiaa, niin palaa tähän ketjuun tai sitten siihen aiempaan, johon et ikinä vastannut. - Riksu
GaborC kirjoitti:
Enpä ole opiskellut molemmissa, olen vain työskennellyt kaupallisella alalla reilut 10v.
Kävimme tästä asiasta keskustelua tuolla "yliopistot ja korkeakoulut" -palstalla. Et vain ikinä vastannut perusteluihini tämän asian tiimoilta. En siis kirjoita enää "pitkää" versiota.
Lyhyesti:
Teoreettisesti KTM:n tietämys on korkeammalla tasolla keskimäärin. Tästä ei varmaan ole epäselvyyttä. Tuo viimeinen virkkeesi paljastaa, että olet ilmeisesti itse vielä opiskelija tai juuri aloittelet työuraasi. Korjataan nyt vielä: kukaan EI OLE asiantuntija valmistuessaan koulusta. Ei tradenomi eikä KTM. "Asiantuntijuus" opitaan ja saavutetaan työelämässä. Sekä KTM- ja tradenomi-tutkinnot antavat riittävän pohjan tämän asiantuntijuuden opetteluun. Se, onko ihminen tradenomi vai KTM, ei ratkaise sitä kehittyykö hän asiantuntijaksi. Tämän päivän tilanteesta esim. myynnin- ja markkinoinnin saralla saat hyvän kuvan, jos tutustut/tiedät mitä tapahtuu valtakunnan tunnetuimmissa yrityksissä--> tradenomit ja KTM:t kisaavat duuneista rinta rinnan--> parhaat yksilöt pärjäävät, eivät "KTM:t tai tradenomit". Tämän saman huomaat kun luet esim. työpaikkailmoituksia (vaatimuksena useimmiten "kaupallinen korkeakoulututkinto") tai talouslehtien nimitysuutisia.
Vaikka faktat puhuvat jo omaa kieltään yllä mainitun puolesta, mutta kysytään vielä lopuksi vastakysymyksiä: Miksi eivät yksilökohtaiset erot ratkaisisi? Miksi ihmeessä joku yritys palkkaisi KTM:n vain siksi, että hän on KTM? Jos toisella henkilöllä sattuu olemaan vaikkapa parempi kielitaito, kv. kokemusta, paremmat sosiaaliset ominaisuudet, laajempi työkokemus, syvempi asiantuntijuus juuri haettavalta alalta jne. jne, niin miksi työnantaja ei palkkaisi tätä? Henkilö voi yhtä hyvin olla KTM tai tradenomi, mutta takuulla tutkinto ei ole se mikä pelin ratkaisee henkilön eduksi. On omituista, että joillekin on vieläkin vaikea tunnustaa, että tutkinto/koulutus on yksi osa kokonaisuutta. Sitä ei pidä vähätellä, muttei sen arvon suuruutta työelämässä kannata itselleen liioitellakaan. Itse me kaikki joudumme kannuksemme työelämässä hankkimaan koulutuksesta riippumatta. Tämä kannattaa sisäistää, niin lupaan, että onnistumisen ja työssä oppimisen mahdollisuudet kasvavat.
P.S. Riksu, seuraavan kerran kun kysyt tuota samaa asiaa, niin palaa tähän ketjuun tai sitten siihen aiempaan, johon et ikinä vastannut.Voi olla, etten ole huomannut mitään vastausta, kun softan rakenne on mitä on ja viestit hukkuvat eri sivuille. Pitänee kaivaa ketju jostain esiin.
Lyhyesti:
Esimerkiksi kauppatiede on hyvin säännösteltyä ja sen termistö on hyvin vakioitua, joten asiantuntijaksi voi hyvin tulla ilman pitkää uraa työelämässä. Se tosin vaatii todellista keskittymistä aihepiiriin ja tiukkaa osaamista, joka onkin keskeinen ero KTM:n ja tradenomin kesken. Toki toimintamallit ovat erilaisia eri organisaatioissa, mutta teoreettinen viitekehys on niissäkin aivan sama kuin mitä opintojen yhteydessä on käsitelty. Ne myös noudattavat samoja lainalaisuuksia ja ovat itse asiassa suurelta osin, esim. laskentatoimen osalta säännelty laissa, joten oma soveltaminen jää pois jo sitä kautta. Siinä mistä sinä puhut, on kysymys tekemisestä ja toimintamalleista, se mistä minä puhun, on kyse asiantuntijuudesta ja oman tieteenalansa osaamisesta. Ja näissä on varma ero ekonomien eroksi.
Vielä noista nimitysuutisista, on totta, että siellä esiintyy myös tradenomeja, mutta kun katsot positioita, huomaat varsin selkeästi, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kahmaisevat niistä haasteellisimmat. Suuret asiantuntijaorganisaatiot ja konsulttiyhtiöt palkkaavat järkijään ekonomeja vaativiin asiantuntijatehtäviin, kun taas tradenomeja ei näiden listoilla juuri näy.
Tuo lista ominaisuuksista, jotka kerroit, liittyvät yksittäisiin rekrytointeihin ja vertailuihin, älä tee niistä tilastotiedettä. - Julkisoikeuden maisteri
GaborC kirjoitti:
Jos amk:n syntyvaiheissa joistain merkonomikavereistasi tuli vuodessa, puolessatoista tradenomeja, niin en väitä vastaan, kun en tiedä. Voihan sekin olla mahdollista kun uutta koulutusta oltiin luomassa ja käytännön kehitystyö oli alussa.
Sen sijaan sen tiedän tasan tarkkaan, ettei noin ole tapahtunut ainakaan vuosiin. Tai sitten et ole huomannut ajan kulumista, eli "vuosi tai puolitoista" olikin väh. kaksi v. Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä. Alkaen tämän päivän amk:den kansainvälisyydestä päättyen kurssivaatimuksiin kaikki on muuttunut opistoajoista. Monin paikoin fyysinen koulurakennus on pysynyt samana. Varmaan jossain päin maata myös osa opettajista on pysynyt samoina, mikä sinänsä ei suoraan tarkoita, että se olisi huono asia.
Toki siitä olen samaa mieltä kanssasi, että nimenomaan laskentatoimen puolella KTM:n lähtökohtaisesti syvempi teoriatietämys voi tehdä hänestä pätevämmän kuin mitä tradenomi on. Toki esim. opiskeluaikainen työkokemus voi muuttaa tilanteen päälaelleen. Sen sijaan muilla kaupallisen puolen toimialoilla eroa ei juurikaan ole--> yksilökohtaiset erot ratkaisevat täysin.
No, tuo esimerkkisi siitä, että jos haluaa julkisiin virkoihin, niin kannattaa kouluttautua tradenomista ktm:ksi. Joo sitten varmaan kannattaa....Kovin harva kaupallisen puolen kaveri ylipäänsä julkisiin virkoihin pyrkii. Ne "kaupalliset" ihmiset, jotka julkisiin virkoihin tuntevat vetoa, ovat toivottavasti ymmärtäneet jo alun alkaen olla hakeutumatta amk:hon. Ja uskon, että suurin osa onkin. Amk:n käytäntölähtöisyys ja julkiset virat, kun sotivat aika rankasti toisiaan vastaan. Ne duunit sopivat varmastikin parhaiten ihmisille, jotka ovat ensisijaisesti teorian hallitsijoita ja hyvä niin."Tai sitten et ole huomannut ajan kulumista, eli "vuosi tai puolitoista" olikin väh. kaksi v. Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä."
No voihan olla että nykyään keski-ikäistyessä tuota ajankulumista ei aina huomaa, mutta kyllä minä silloin vielä sen verran skarppi olin, että osasin erottaa ajankulussa vuoden kahdesta;)
Siis, se meni jotenkin näin, että jos jatkoit saman erikoistumisalan lukemista ammattikorkeassa, niin aikaa meni se vuosi. Jos taas jatkoit toisella alalla, niin silloin meni se n. 1 ½ vuotta tradeksi valmistumiseen. Lisäksi pitää muistaa, että suurin osa näiden opintojen kestosta muodostui tuon päättötyön tekemisestä ja harjoittelusta. Varsinaisia opintoja oli ehkä n. 20-30 ov aiemmasta taustasta riippuen, ja näistäkin osa liittyi tuon päättötyön tekemiseen.
"Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä."
En ole väittänytkään että ne ovat sama tutkinto, mutta fakta on, että ammattikorkeatutkintoa on lähdetty kehittämään opistoasteen tutkinnon pohjalta. Toinen fakta on, että ero aiemman opistoasteen tutkinnon ja nykyisen amistutkinnon välillä löytyy noista laajemmista yleissivistävistä ja ammatillisesti yleissivistävistä teoriaopinnoista, mutta silti itse ammatillisissa opinnoissa ei olla juurikaan menty eteenpäin. Ja miksi olisikaan, ehkä opistoasteen ammatilliset opinnot ovat olleet vähän kapea-alaisia, mutta kyllä Suomi oli hyvin pyörinyt pitkälti heidän ammattiosaamisellaan kauan ennen kuin kukaan oli edes kuullut mistään ammattikorkeakoulusta.
"Varmaan jossain päin maata myös osa opettajista on pysynyt samoina, mikä sinänsä ei suoraan tarkoita, että se olisi huono asia."
No tuota asiaa vähän pitemmän aikaa seuranneena väitän, että jos vähennetään se luonnollinen vaihtuma, mikä opettajakunnassa on esim. kaupallisella alalla kohtuullisen suurta, lisättynä joillain eläkkeelle jäämisillä, niin muuten suurin osa tradenomien opettajista on samoja, mitä meillä opistoasteella oli. Huvittavaa oli, että kun ammattikorkeakoulujen yliopettajille tuli muodolliseksi vaatimukseksi tieteellinen jatkotutkinto, niin aikoinaan järjestettiin jopa omia lisenssiaattikursseja kasvatustustieteellisessä kokeneille opistoasteen opettajille, joista kevennetyin vaatimuksin saatiin äkkiä "tieteellisesti päteviä" yliopettajia.
Mutta eihän se sinällään huono asia ole, se vain kertoo jatkuvuudesta, eli kokemus on tärkeää etenkin ammatillisten aineiden opettamisessa.
"Toki esim. opiskeluaikainen työkokemus voi muuttaa tilanteen päälaelleen."
Oletko havainnut että myös useat tulevat ekonomit käyvät töissä opiskeluaikanaan? Joten en näe tuota eroa merkittävänä.
"Kovin harva kaupallisen puolen kaveri ylipäänsä julkisiin virkoihin pyrkii."
Edelleenkin suuri osa valtion ja kuntien sihteerien ja toimistotehtävistä ovat virkasuhteisia. Lisäksi esim. verottajalle ja Kelalle otetaan edelleenkin paljon uusia työntekijöitä, joista varsin moni on juuri trade. Ongelma tuleekin sitten muutaman vuoden kuluttua, eli vaikka osaat hommasi, niin tulee uralla etenemisessä lasikatto vastaan. Edes näiden isojen virastojen omilla tutkinnoilla ei trade voi päästä hommiin jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa. - dukkis
Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:
"Tai sitten et ole huomannut ajan kulumista, eli "vuosi tai puolitoista" olikin väh. kaksi v. Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä."
No voihan olla että nykyään keski-ikäistyessä tuota ajankulumista ei aina huomaa, mutta kyllä minä silloin vielä sen verran skarppi olin, että osasin erottaa ajankulussa vuoden kahdesta;)
Siis, se meni jotenkin näin, että jos jatkoit saman erikoistumisalan lukemista ammattikorkeassa, niin aikaa meni se vuosi. Jos taas jatkoit toisella alalla, niin silloin meni se n. 1 ½ vuotta tradeksi valmistumiseen. Lisäksi pitää muistaa, että suurin osa näiden opintojen kestosta muodostui tuon päättötyön tekemisestä ja harjoittelusta. Varsinaisia opintoja oli ehkä n. 20-30 ov aiemmasta taustasta riippuen, ja näistäkin osa liittyi tuon päättötyön tekemiseen.
"Ero merkonomin(yo tai ei) ja tradenomin tutkinnoissa sekä niiden vaatimuksissa on selkeä."
En ole väittänytkään että ne ovat sama tutkinto, mutta fakta on, että ammattikorkeatutkintoa on lähdetty kehittämään opistoasteen tutkinnon pohjalta. Toinen fakta on, että ero aiemman opistoasteen tutkinnon ja nykyisen amistutkinnon välillä löytyy noista laajemmista yleissivistävistä ja ammatillisesti yleissivistävistä teoriaopinnoista, mutta silti itse ammatillisissa opinnoissa ei olla juurikaan menty eteenpäin. Ja miksi olisikaan, ehkä opistoasteen ammatilliset opinnot ovat olleet vähän kapea-alaisia, mutta kyllä Suomi oli hyvin pyörinyt pitkälti heidän ammattiosaamisellaan kauan ennen kuin kukaan oli edes kuullut mistään ammattikorkeakoulusta.
"Varmaan jossain päin maata myös osa opettajista on pysynyt samoina, mikä sinänsä ei suoraan tarkoita, että se olisi huono asia."
No tuota asiaa vähän pitemmän aikaa seuranneena väitän, että jos vähennetään se luonnollinen vaihtuma, mikä opettajakunnassa on esim. kaupallisella alalla kohtuullisen suurta, lisättynä joillain eläkkeelle jäämisillä, niin muuten suurin osa tradenomien opettajista on samoja, mitä meillä opistoasteella oli. Huvittavaa oli, että kun ammattikorkeakoulujen yliopettajille tuli muodolliseksi vaatimukseksi tieteellinen jatkotutkinto, niin aikoinaan järjestettiin jopa omia lisenssiaattikursseja kasvatustustieteellisessä kokeneille opistoasteen opettajille, joista kevennetyin vaatimuksin saatiin äkkiä "tieteellisesti päteviä" yliopettajia.
Mutta eihän se sinällään huono asia ole, se vain kertoo jatkuvuudesta, eli kokemus on tärkeää etenkin ammatillisten aineiden opettamisessa.
"Toki esim. opiskeluaikainen työkokemus voi muuttaa tilanteen päälaelleen."
Oletko havainnut että myös useat tulevat ekonomit käyvät töissä opiskeluaikanaan? Joten en näe tuota eroa merkittävänä.
"Kovin harva kaupallisen puolen kaveri ylipäänsä julkisiin virkoihin pyrkii."
Edelleenkin suuri osa valtion ja kuntien sihteerien ja toimistotehtävistä ovat virkasuhteisia. Lisäksi esim. verottajalle ja Kelalle otetaan edelleenkin paljon uusia työntekijöitä, joista varsin moni on juuri trade. Ongelma tuleekin sitten muutaman vuoden kuluttua, eli vaikka osaat hommasi, niin tulee uralla etenemisessä lasikatto vastaan. Edes näiden isojen virastojen omilla tutkinnoilla ei trade voi päästä hommiin jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa.Jos ihminen todellakin haluaa sinne liike-elämän huipulle, uskon hänellä olevan motivaatiota niin paljon että selviytyy sinne yliopistolle.
Jos taas vähempikin kelpaa niin tradenomiksi.
Tosiaan on kieltämättä aika hauskaa miten tradeilla on tapana todistella omaa pätevyyttään "työkokemuksella" aivan kuin ekonomeilla sitä ei voisi olla. - Riksu
GaborC kirjoitti:
No, ei tietenkään tradenomista kandia suoraan tule.
Oleellinen asia kuitenkin on se, ettei tradenomista KTM:ksi kouluttautumisessa ole yhtää mitään järkeä. Osittain siksi, että korvaavuudet ovat olemattomia, mutta eniten siksi, ettei ole mitään järkeä opiskella samoja asioita uudelleen. Toki teoriapuolella kauppakorkeassa mennään syvemmälle, mutta siltikään tässä ei ole järkeä. Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA. Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle. Näillä keinoin oma osaaminen nousee aivan toisella tavalla kuin KTM-tutkinnon lukemalla.
Ainakaan täällä pk-seudulla amk-opinnot kaupallisella puolella eivät todellakaan perustu "pitkälti opisto-opintoihin", kuten virheellisesti yrität väittää. "Julkisoikeuden maisterilla" ei näyttänyt olevan tästä aiheessa liiemmin tietoa, vaan oletuksia (saatu täältä netistä?)."Osittain siksi, että korvaavuudet ovat olemattomia"
- olisiko aihetta kysyä, miksi ne ovat olemattomia? Eikö näiden koulutusten pitänytkin olla samanveroisia...ehkä yliopistoissa ei olla sokeita pelkälle nimikikkailulle.
"mutta eniten siksi, ettei ole mitään järkeä opiskella samoja asioita uudelleen. Toki teoriapuolella kauppakorkeassa mennään syvemmälle, mutta siltikään tässä ei ole järkeä."
- Onko kommentissa järkeä? Huomaatko "pienen" ristiriidan tekstissäsi?
"Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA. Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle. Näillä keinoin oma osaaminen nousee aivan toisella tavalla kuin KTM-tutkinnon lukemalla."
- Osaaminen nousee varmasti, mutta aivan eri alalta. Lisäarvo työntekijän kokonaisosaamiseen yritykselle on nolla. Olen aina ollut sitä mieltä tradenomeilla on jo olemassa luonnollinen jatkokoulutusväylä - yliopisto. Se on voi, voi, jos rahkeet tai älyllinen kapasiteetti ei riitä sisäänpääsyyn, mikä taitaakin olla suurin syy kaunaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kohtaan. Suomessa kukaan opiskelija ei elä pelkällä opintotuella, joten yliopisto-opiskelijatkin käyvät kesäisin töissä, fiksuimmat oman alansa töissä. Voisi sanoa, että se on hieman hyödyllisempää kuin puolen vuoden pakollinen harjoittelu lähikaupan kassalla. - GaborC
Riksu kirjoitti:
Voi olla, etten ole huomannut mitään vastausta, kun softan rakenne on mitä on ja viestit hukkuvat eri sivuille. Pitänee kaivaa ketju jostain esiin.
Lyhyesti:
Esimerkiksi kauppatiede on hyvin säännösteltyä ja sen termistö on hyvin vakioitua, joten asiantuntijaksi voi hyvin tulla ilman pitkää uraa työelämässä. Se tosin vaatii todellista keskittymistä aihepiiriin ja tiukkaa osaamista, joka onkin keskeinen ero KTM:n ja tradenomin kesken. Toki toimintamallit ovat erilaisia eri organisaatioissa, mutta teoreettinen viitekehys on niissäkin aivan sama kuin mitä opintojen yhteydessä on käsitelty. Ne myös noudattavat samoja lainalaisuuksia ja ovat itse asiassa suurelta osin, esim. laskentatoimen osalta säännelty laissa, joten oma soveltaminen jää pois jo sitä kautta. Siinä mistä sinä puhut, on kysymys tekemisestä ja toimintamalleista, se mistä minä puhun, on kyse asiantuntijuudesta ja oman tieteenalansa osaamisesta. Ja näissä on varma ero ekonomien eroksi.
Vielä noista nimitysuutisista, on totta, että siellä esiintyy myös tradenomeja, mutta kun katsot positioita, huomaat varsin selkeästi, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet kahmaisevat niistä haasteellisimmat. Suuret asiantuntijaorganisaatiot ja konsulttiyhtiöt palkkaavat järkijään ekonomeja vaativiin asiantuntijatehtäviin, kun taas tradenomeja ei näiden listoilla juuri näy.
Tuo lista ominaisuuksista, jotka kerroit, liittyvät yksittäisiin rekrytointeihin ja vertailuihin, älä tee niistä tilastotiedettä.No, kyllä varmaan tietynlaiseksi teoria-asiantuntijaksi voi tulla ilman uraa työelämässä. Silloin puhutaan kuitenkin hyvin, hyvin kapeasta sektorista koko kaupallisesta alasta. Kaupallisesta sektorista myynti ja markkinointi ovat erittäin suuri osa. On erittäin vaikea, lähes mahdotonta, kuvitella näiden alojen todellista asiantuntijaa, jolla ei ole merkittävää työuraa. Uskottavuus puuttuu, mikäli itseään asiantuntijaksi tällöin väittää. Ei auta, vaikka kuinka hallitsee teoriat, mikäli kovan luokan käytännön kokemus puuttuu. Laskentatoimen puolella tilanne on "suosiollisempi" pelkän teorian osaajille syistä, jotka mainitset. Toki uskottavuus ja asiantuntijuus kasvaa silläkin puolella, mikäli kokemusta käytännön töistä on.
Niin, totisesti minä puhun "tekemisestä" ja "toimintamalleista"! Ilman näiden hallintaa kun ei tosielämän "asiantuntijoita" synny toisin kuin väität. Oman tieteenalansa teorian KTM:t hallitsevat keskimäärin tradenomeja paremmin, siitä en ala väittelemään.
Nimitysuutisista:
No, olemme katselleet varmaankin joko eri uutisia tai samoja uutisia eri lasien läpi. Lienee selvää, että tänä päivänä esim. johtajanimityksissä tradenomit ovat vähissä. Oleellista on käsittää, että nykypäivän johtajat ovat pääsääntöisesti sen ikäisiä, ettei tradenomeja vielä ollut olemassakaan silloin he aloittelivat työelämässä! Varsin vähän johtajista kuitenkin on selvästi alle nelikymppisiä, vaikka heitäkin jo löytyy. Sen sijaan kun katsot tehtäviä, joihin palkataan 25-35-vuotiaita, ovat tradenomit hyvin edustettuina. Tämä on se oleellinen pointti, joka jostain kumman syystä jää joiltain huomaamatta...
"Suurissa asiantuntijaorganisaatioissa" tradenomit ovat hyvin edustettuina. Tuo käsitehän kattaa todella laajan joukon maan "parhaita" yrityksiä, joista tosiaan tradenomeja löytyy hyvin, kuten KTM:kin. Mainitsemasi konsulttiyhtiöt muodostavat oman pienen kokonaisuutensa. Siellä teoreettisen koulutuksen opiskelleet ovat selkeä enemmistö ja tradenomit vähemmistössä. Se on ymmärrettävää johtuen juuri konsultintyön vahvasta painottumisesta teoreettisuuteen.
Ja vielä lopuksi: Se lista, jonka kerroin, liittyy nimenomaan yksittäisiin rekrytointeihin enkä kai siitä tilastotiedettä tehnytkään?? Jokainen rekry kun on yksittäinen. Pätevin pärjää niissä. Koulutus on edelleen yksi osa, kun ihmisen osaamista arvioidaan. Ei tämä asia kääntelemällä muuksi muutu. Firmat palkkaavat päteviä ihmisiä, eivät "ihmisiä, joilla on tietty tutkinto". - GaborC
dukkis kirjoitti:
Jos ihminen todellakin haluaa sinne liike-elämän huipulle, uskon hänellä olevan motivaatiota niin paljon että selviytyy sinne yliopistolle.
Jos taas vähempikin kelpaa niin tradenomiksi.
Tosiaan on kieltämättä aika hauskaa miten tradeilla on tapana todistella omaa pätevyyttään "työkokemuksella" aivan kuin ekonomeilla sitä ei voisi olla.Eipäs nyt sekoiteta asioita: En väittänyt, ettei KTM:llä olisi/voisi olla työkokemusta. En tietenkään! Tarkoitan vain ja ainoastaan, ettei se tutkinto nyt edelleenkään tee autuaaksi, jos sitten omasta osaamisesta puuttuu muita tärkeitä asioita, kuten vaikkapa työkokemusta, kielitaitoa jne. jne. Totta kai KTM:illä näitä on tai voi olla ihan siinä missä tradenomillakin joko on tai ei ole.
Ja vielä Julkisoikeuden maisterille: Jep, olet iha varmasti oikeassa Kelan ja Verotoimistossa etenemisen suhteen...Eri asia sitten onkin, ketkä KTM:stä tai tradenomeista ylipäänsä hakeutuvat noihin laitoksiin hommiin...Varmaan ne voi laskea jollain lailla kaupallisen puolen instituutioiksi, muttei liike-elämäksi hyvällä tahdollakaan. Väitän, että aika harva pätevä KTM tai tradenomi tavoittelee uraa näissä laitoksissa. - GaborC
Riksu kirjoitti:
"Osittain siksi, että korvaavuudet ovat olemattomia"
- olisiko aihetta kysyä, miksi ne ovat olemattomia? Eikö näiden koulutusten pitänytkin olla samanveroisia...ehkä yliopistoissa ei olla sokeita pelkälle nimikikkailulle.
"mutta eniten siksi, ettei ole mitään järkeä opiskella samoja asioita uudelleen. Toki teoriapuolella kauppakorkeassa mennään syvemmälle, mutta siltikään tässä ei ole järkeä."
- Onko kommentissa järkeä? Huomaatko "pienen" ristiriidan tekstissäsi?
"Ennemmin ensin työkokemusta väh. kolme vuotta ja sitten MBA. Tai jos opiskella haluaa lisää heti putkeen, niin opiskelee sitten vaikkapa teknisen koulutuksen kaupallisen päälle. Näillä keinoin oma osaaminen nousee aivan toisella tavalla kuin KTM-tutkinnon lukemalla."
- Osaaminen nousee varmasti, mutta aivan eri alalta. Lisäarvo työntekijän kokonaisosaamiseen yritykselle on nolla. Olen aina ollut sitä mieltä tradenomeilla on jo olemassa luonnollinen jatkokoulutusväylä - yliopisto. Se on voi, voi, jos rahkeet tai älyllinen kapasiteetti ei riitä sisäänpääsyyn, mikä taitaakin olla suurin syy kaunaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kohtaan. Suomessa kukaan opiskelija ei elä pelkällä opintotuella, joten yliopisto-opiskelijatkin käyvät kesäisin töissä, fiksuimmat oman alansa töissä. Voisi sanoa, että se on hieman hyödyllisempää kuin puolen vuoden pakollinen harjoittelu lähikaupan kassalla.Heh, no korvaavuudet kuulemma ovat kohtalaiset, jos hakee kauppakorkeaan tradenomina. Sen sijaan, jos tradenomi hakee ja pääsee normaalihaussa, ovat korvaavuudet olemattomia. Miksikö tällainen ristiriita yliopistolla? En minä tiedä, eikä ole tarvetta selvittääkään.
Tuohon mielestäsi ristiriitaiseen lauseeseen: Luepa uudestaan se ja tällä kertaa ajatuksen kanssa. Niin, ei ole järkeä opiskella ensin samoja asioita uudelleen, jotta saisi opiskella sitten hieman syvemmälle sitä teoriaa. Ymmärrätkö? Sanotaanko vielä vaikka näin, että kustannus (=käytetty opiskeluaika yhteensä) ei vastaa saatua hyötyä (=lisäteoriaosaaminen). Nyt jo varmaan ymmärrät.
Elähän Riksu hyvä sydämisty kommenteissasi. Jos joku ei edes halua yliopistoon, niin ei kai se sinulta ole pois? Ei ainakaan niin paljon, että tarvitsisi noinkin kaunaisen katkeraa tekstiä vuodattaa. Itse olen kaikissa viesteissäni vain ja ainoastaan korostanut, että pätevimmät pärjäävät aina. Yksinkertaista, eikö? Tutkinnosta riippumatta. En mollaa KTM:ia, en ylioppilaita enkä tradenomeja.
Ja vinkkinä vielä...ne pätevät KTM:t tai KTM-opiskelijat eivät koe tarvetta nostaa omaa häntäänsä ja korostaa oman tutkintonsa ylemmyyttä. - Riksu
GaborC kirjoitti:
No, kyllä varmaan tietynlaiseksi teoria-asiantuntijaksi voi tulla ilman uraa työelämässä. Silloin puhutaan kuitenkin hyvin, hyvin kapeasta sektorista koko kaupallisesta alasta. Kaupallisesta sektorista myynti ja markkinointi ovat erittäin suuri osa. On erittäin vaikea, lähes mahdotonta, kuvitella näiden alojen todellista asiantuntijaa, jolla ei ole merkittävää työuraa. Uskottavuus puuttuu, mikäli itseään asiantuntijaksi tällöin väittää. Ei auta, vaikka kuinka hallitsee teoriat, mikäli kovan luokan käytännön kokemus puuttuu. Laskentatoimen puolella tilanne on "suosiollisempi" pelkän teorian osaajille syistä, jotka mainitset. Toki uskottavuus ja asiantuntijuus kasvaa silläkin puolella, mikäli kokemusta käytännön töistä on.
Niin, totisesti minä puhun "tekemisestä" ja "toimintamalleista"! Ilman näiden hallintaa kun ei tosielämän "asiantuntijoita" synny toisin kuin väität. Oman tieteenalansa teorian KTM:t hallitsevat keskimäärin tradenomeja paremmin, siitä en ala väittelemään.
Nimitysuutisista:
No, olemme katselleet varmaankin joko eri uutisia tai samoja uutisia eri lasien läpi. Lienee selvää, että tänä päivänä esim. johtajanimityksissä tradenomit ovat vähissä. Oleellista on käsittää, että nykypäivän johtajat ovat pääsääntöisesti sen ikäisiä, ettei tradenomeja vielä ollut olemassakaan silloin he aloittelivat työelämässä! Varsin vähän johtajista kuitenkin on selvästi alle nelikymppisiä, vaikka heitäkin jo löytyy. Sen sijaan kun katsot tehtäviä, joihin palkataan 25-35-vuotiaita, ovat tradenomit hyvin edustettuina. Tämä on se oleellinen pointti, joka jostain kumman syystä jää joiltain huomaamatta...
"Suurissa asiantuntijaorganisaatioissa" tradenomit ovat hyvin edustettuina. Tuo käsitehän kattaa todella laajan joukon maan "parhaita" yrityksiä, joista tosiaan tradenomeja löytyy hyvin, kuten KTM:kin. Mainitsemasi konsulttiyhtiöt muodostavat oman pienen kokonaisuutensa. Siellä teoreettisen koulutuksen opiskelleet ovat selkeä enemmistö ja tradenomit vähemmistössä. Se on ymmärrettävää johtuen juuri konsultintyön vahvasta painottumisesta teoreettisuuteen.
Ja vielä lopuksi: Se lista, jonka kerroin, liittyy nimenomaan yksittäisiin rekrytointeihin enkä kai siitä tilastotiedettä tehnytkään?? Jokainen rekry kun on yksittäinen. Pätevin pärjää niissä. Koulutus on edelleen yksi osa, kun ihmisen osaamista arvioidaan. Ei tämä asia kääntelemällä muuksi muutu. Firmat palkkaavat päteviä ihmisiä, eivät "ihmisiä, joilla on tietty tutkinto".- nimitysuutisissa kannattaa tarkastella nimikkeitä a.k.a. titteleitä. Assarin työt eivät ole niin vaativia kuin controllerin tai supporterin ja nimitettävien koulutukset seuraavat työn vaativuutta.
- käytännön työkokemus on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin väität. Tosielämässä pelkällä peruskoulupohjalla voi nousta asiantuntijaksi, periodi on vaan 50 vuotta.
- asiantuntijaksi voi tulla ilman 10 vuotta työelämässä, kunhan osaat soveltaa teoriaa käytäntöön. Sen sijaan käytännön soveltaminen teoriaan ei onnistukaan peruskoulupohjalta, vaikka olisi tärkeämpää tietää mihin mutterin vääntö vaikuttaa kuin se, miten sitä väännetään.
- firmat palkkaavat päteviä ihmisiä, joilla on laaja-alainen ja laadukas tutkinto, koska se silloin he tietävät minkälaista osaamista he ostavat.
Valitettavasti, rakas GaborC, minulla on töitä tehtävänä enkä ole niin heavynörtti, että roikkuisin netissä 24/7, joten debattimme päättyy tähän toistaiseksi. - Riksu
GaborC kirjoitti:
Heh, no korvaavuudet kuulemma ovat kohtalaiset, jos hakee kauppakorkeaan tradenomina. Sen sijaan, jos tradenomi hakee ja pääsee normaalihaussa, ovat korvaavuudet olemattomia. Miksikö tällainen ristiriita yliopistolla? En minä tiedä, eikä ole tarvetta selvittääkään.
Tuohon mielestäsi ristiriitaiseen lauseeseen: Luepa uudestaan se ja tällä kertaa ajatuksen kanssa. Niin, ei ole järkeä opiskella ensin samoja asioita uudelleen, jotta saisi opiskella sitten hieman syvemmälle sitä teoriaa. Ymmärrätkö? Sanotaanko vielä vaikka näin, että kustannus (=käytetty opiskeluaika yhteensä) ei vastaa saatua hyötyä (=lisäteoriaosaaminen). Nyt jo varmaan ymmärrät.
Elähän Riksu hyvä sydämisty kommenteissasi. Jos joku ei edes halua yliopistoon, niin ei kai se sinulta ole pois? Ei ainakaan niin paljon, että tarvitsisi noinkin kaunaisen katkeraa tekstiä vuodattaa. Itse olen kaikissa viesteissäni vain ja ainoastaan korostanut, että pätevimmät pärjäävät aina. Yksinkertaista, eikö? Tutkinnosta riippumatta. En mollaa KTM:ia, en ylioppilaita enkä tradenomeja.
Ja vinkkinä vielä...ne pätevät KTM:t tai KTM-opiskelijat eivät koe tarvetta nostaa omaa häntäänsä ja korostaa oman tutkintonsa ylemmyyttä."En minä tiedä, eikä ole tarvetta selvittääkään."
- Olisiko tarvettaa selvittää tiedon oikeellisuus. "Kuulemma" ja MuTu -tieto ei oikein vakuuta.
"Sanotaanko vielä vaikka näin, että kustannus (=käytetty opiskeluaika yhteensä) ei vastaa saatua hyötyä (=lisäteoriaosaaminen). Nyt jo varmaan ymmärrät."
- Ensinnäkin opetuksella ja "opetuksella" on eroja. On aivan eri asia olla maan parhaiden professorien ja tohtoreiden luennolla kuin väsyneen lehtorin kalvosulkeisissa. Lisäksi voit yliopistoissa rakentaa "hyödyn" vastaamaan "kustannusta", koska voit aivan itse valita a) mitä opiskelet esim. sivuaineina b) kuinka monta kurssia suoritat ja kuinka syvälliseksi kurssitarjottimesi rakennat c) kuinka hyvin se vastaa työelämän vaatimuksia oman tieteenalasi tai ihannepositiosi kantilta.
"Jos joku ei edes halua yliopistoon, niin ei kai se sinulta ole pois?"
- Siitä ei ole kyse ollenkaan, vaan katteettomasta ja säälittävästä rinnastamisesta ilman totuuspohjaa. Voin esimerkiksi sanoa, että olen lukenut jo pelkkiin pääsykokeisiin enemmän kuin joku tradenomi ensimmäisenä vuotenaan. Amk:hon pääsee sisälle, jos osaa kirjoittaa oikein nimensä ja osoitteensa.
"Ja vinkkinä vielä...ne pätevät KTM:t tai KTM-opiskelijat eivät koe tarvetta nostaa omaa häntäänsä ja korostaa oman tutkintonsa ylemmyyttä"
- Mutta pätevätkin ovat huolissaan "vapaamatkustajista", jotka vaarantavat koko ylemmän korkeakoulututkinnon statuksen, siitä ovat osoituksena mm. omat kirjoitukseni. - GaborC
Riksu kirjoitti:
- nimitysuutisissa kannattaa tarkastella nimikkeitä a.k.a. titteleitä. Assarin työt eivät ole niin vaativia kuin controllerin tai supporterin ja nimitettävien koulutukset seuraavat työn vaativuutta.
- käytännön työkokemus on tärkeää, muttei niin tärkeää kuin väität. Tosielämässä pelkällä peruskoulupohjalla voi nousta asiantuntijaksi, periodi on vaan 50 vuotta.
- asiantuntijaksi voi tulla ilman 10 vuotta työelämässä, kunhan osaat soveltaa teoriaa käytäntöön. Sen sijaan käytännön soveltaminen teoriaan ei onnistukaan peruskoulupohjalta, vaikka olisi tärkeämpää tietää mihin mutterin vääntö vaikuttaa kuin se, miten sitä väännetään.
- firmat palkkaavat päteviä ihmisiä, joilla on laaja-alainen ja laadukas tutkinto, koska se silloin he tietävät minkälaista osaamista he ostavat.
Valitettavasti, rakas GaborC, minulla on töitä tehtävänä enkä ole niin heavynörtti, että roikkuisin netissä 24/7, joten debattimme päättyy tähän toistaiseksi.päättyvän, kun ei kerran enää oikein sanottavaa loppukaneettiin löytynyt;-) Loppujen lopuksi me näytimme olevan aika lailla samoilla linjoilla, kun et enää oikein ollut kunnolla eri mieltäkään kanssani. Aika paljon pienemmistä yksityiskohdista enää etsit argumentteja kuin mitä alussa. Ihan hyvä niin. Kuten sanottua, pätevät pärjäävät, tutkintoon katsomatta.
- GaborC
Riksu kirjoitti:
"En minä tiedä, eikä ole tarvetta selvittääkään."
- Olisiko tarvettaa selvittää tiedon oikeellisuus. "Kuulemma" ja MuTu -tieto ei oikein vakuuta.
"Sanotaanko vielä vaikka näin, että kustannus (=käytetty opiskeluaika yhteensä) ei vastaa saatua hyötyä (=lisäteoriaosaaminen). Nyt jo varmaan ymmärrät."
- Ensinnäkin opetuksella ja "opetuksella" on eroja. On aivan eri asia olla maan parhaiden professorien ja tohtoreiden luennolla kuin väsyneen lehtorin kalvosulkeisissa. Lisäksi voit yliopistoissa rakentaa "hyödyn" vastaamaan "kustannusta", koska voit aivan itse valita a) mitä opiskelet esim. sivuaineina b) kuinka monta kurssia suoritat ja kuinka syvälliseksi kurssitarjottimesi rakennat c) kuinka hyvin se vastaa työelämän vaatimuksia oman tieteenalasi tai ihannepositiosi kantilta.
"Jos joku ei edes halua yliopistoon, niin ei kai se sinulta ole pois?"
- Siitä ei ole kyse ollenkaan, vaan katteettomasta ja säälittävästä rinnastamisesta ilman totuuspohjaa. Voin esimerkiksi sanoa, että olen lukenut jo pelkkiin pääsykokeisiin enemmän kuin joku tradenomi ensimmäisenä vuotenaan. Amk:hon pääsee sisälle, jos osaa kirjoittaa oikein nimensä ja osoitteensa.
"Ja vinkkinä vielä...ne pätevät KTM:t tai KTM-opiskelijat eivät koe tarvetta nostaa omaa häntäänsä ja korostaa oman tutkintonsa ylemmyyttä"
- Mutta pätevätkin ovat huolissaan "vapaamatkustajista", jotka vaarantavat koko ylemmän korkeakoulututkinnon statuksen, siitä ovat osoituksena mm. omat kirjoitukseni.Of the record...viitaten ensimmäiseen "loppukaneettiisi"...kyllä sinä nyt aikamoinen "heavynörtti" taidat kuitenkin olla;-) Et ehkä ihan 24/7 täällä roiku, mutta kuitenkin. (Niin roikun ylpeänä minäkin, mutta lupaan olla roikkumatta ainakaan muutamaan päivään.)Omaa termiäsi lainaten, elä pahastu.
Ei, ei edelleenkään en katso, että on minun tehtäväni selvittää, miksi yliopiston korvaavuuksissa on tuollainen mainitsemani ristiriita. Ei se kiinnosta minua. Kerroin, että ristiriita on tietääkseni olemassa. Voit mainiosti kumota sen, mikäli haluat kaivaa tiedon esille ja se muuta osoittaa. Asia ei ole kovinkaan oleellinen tässä kokonaisuudessa, josta väännämme kättä.
"- Mutta pätevätkin ovat huolissaan "vapaamatkustajista", jotka vaarantavat koko ylemmän korkeakoulututkinnon statuksen, siitä ovat osoituksena mm. omat kirjoitukseni."
Tätä minä en kerta kaikkiaan tajua. Mikä ihmeen ylimaallinen "status" ylemmällä korkeakoulututkinnolla lukijoidensa päissä on? Kyllä ne kannukset siellä työelämässä hankitaan. Ei työelämässä kukaan etene tutkinnon "statuksella". Ei kukaan myöskään "vahingossa" saa sitä ensimmäistä opiskelujen jälkeistä duunipaikkaa. Vaikka kuinka minä tai kuka tahansa pyrkisi tekemään tradenomeista "vapaamatkustajia", niin ei se nyt puhumalla käy. Mutta kun näillä väitteillä on jo työelämässä koeteltu vinha perä, niin tokihan se johtaa tradenomien ja KTM:ien kisaan samoista duuneista. Siihen meni aikanaan useampi vuosi, kun työnantajat olivat skeptisiä tutkinnon suhteen, mutta onneksi viimeisten viiden vuoden aikana tilanne on lopullisesti muuttunut. - Riksu
GaborC kirjoitti:
päättyvän, kun ei kerran enää oikein sanottavaa loppukaneettiin löytynyt;-) Loppujen lopuksi me näytimme olevan aika lailla samoilla linjoilla, kun et enää oikein ollut kunnolla eri mieltäkään kanssani. Aika paljon pienemmistä yksityiskohdista enää etsit argumentteja kuin mitä alussa. Ihan hyvä niin. Kuten sanottua, pätevät pärjäävät, tutkintoon katsomatta.
Asiat, joista olimme samaa mieltä: Kauppalehdestä löytyy tradenominimityksiä (assarit, sihteerit, jne.), asiantuntijaksi voi tulla myös ilman laadukasta tutkintoa (periodi on vain 50 vuotta), tradenomit ja ekonomit ovat samalla viivalla (ainoastaan viiva on toisella lähtö- ja toisella maaliviiva).
Oliko muita asioita, joista pääsimme yhteisymmärrykseen?
Minun ei olisi pitänyt alkaa väittämään mutu-tiedon varassa elävän vastaväittelijän kanssa (et todella tiedä mihin akateeminen tutkinto pätevöittää ja mihin amk-tutkinto) ja et voikaan sitä tietää, kun et ole päivääkään yliopistossa opiskellut. Kovasti teet kuitenkin vertailuja näiden koulutuksesta, mitä myös kovasti ihmettelen.
Mutta eipä mitään. Lähden ansaitulle viikonloppuvapaalle. - Riksu
GaborC kirjoitti:
Of the record...viitaten ensimmäiseen "loppukaneettiisi"...kyllä sinä nyt aikamoinen "heavynörtti" taidat kuitenkin olla;-) Et ehkä ihan 24/7 täällä roiku, mutta kuitenkin. (Niin roikun ylpeänä minäkin, mutta lupaan olla roikkumatta ainakaan muutamaan päivään.)Omaa termiäsi lainaten, elä pahastu.
Ei, ei edelleenkään en katso, että on minun tehtäväni selvittää, miksi yliopiston korvaavuuksissa on tuollainen mainitsemani ristiriita. Ei se kiinnosta minua. Kerroin, että ristiriita on tietääkseni olemassa. Voit mainiosti kumota sen, mikäli haluat kaivaa tiedon esille ja se muuta osoittaa. Asia ei ole kovinkaan oleellinen tässä kokonaisuudessa, josta väännämme kättä.
"- Mutta pätevätkin ovat huolissaan "vapaamatkustajista", jotka vaarantavat koko ylemmän korkeakoulututkinnon statuksen, siitä ovat osoituksena mm. omat kirjoitukseni."
Tätä minä en kerta kaikkiaan tajua. Mikä ihmeen ylimaallinen "status" ylemmällä korkeakoulututkinnolla lukijoidensa päissä on? Kyllä ne kannukset siellä työelämässä hankitaan. Ei työelämässä kukaan etene tutkinnon "statuksella". Ei kukaan myöskään "vahingossa" saa sitä ensimmäistä opiskelujen jälkeistä duunipaikkaa. Vaikka kuinka minä tai kuka tahansa pyrkisi tekemään tradenomeista "vapaamatkustajia", niin ei se nyt puhumalla käy. Mutta kun näillä väitteillä on jo työelämässä koeteltu vinha perä, niin tokihan se johtaa tradenomien ja KTM:ien kisaan samoista duuneista. Siihen meni aikanaan useampi vuosi, kun työnantajat olivat skeptisiä tutkinnon suhteen, mutta onneksi viimeisten viiden vuoden aikana tilanne on lopullisesti muuttunut."mutta onneksi viimeisten viiden vuoden aikana tilanne on lopullisesti muuttunut. "
- esimerkiksi työnantajaliittojen kommentit amk:n koulutuksen tasosta antavat kyllä olettaa jotain ihan muuta. - Julkisoikeuden maisteri
GaborC kirjoitti:
Eipäs nyt sekoiteta asioita: En väittänyt, ettei KTM:llä olisi/voisi olla työkokemusta. En tietenkään! Tarkoitan vain ja ainoastaan, ettei se tutkinto nyt edelleenkään tee autuaaksi, jos sitten omasta osaamisesta puuttuu muita tärkeitä asioita, kuten vaikkapa työkokemusta, kielitaitoa jne. jne. Totta kai KTM:illä näitä on tai voi olla ihan siinä missä tradenomillakin joko on tai ei ole.
Ja vielä Julkisoikeuden maisterille: Jep, olet iha varmasti oikeassa Kelan ja Verotoimistossa etenemisen suhteen...Eri asia sitten onkin, ketkä KTM:stä tai tradenomeista ylipäänsä hakeutuvat noihin laitoksiin hommiin...Varmaan ne voi laskea jollain lailla kaupallisen puolen instituutioiksi, muttei liike-elämäksi hyvällä tahdollakaan. Väitän, että aika harva pätevä KTM tai tradenomi tavoittelee uraa näissä laitoksissa.".Eri asia sitten onkin, ketkä KTM:stä tai tradenomeista ylipäänsä hakeutuvat noihin laitoksiin hommiin...Varmaan ne voi laskea jollain lailla kaupallisen puolen instituutioiksi, muttei liike-elämäksi hyvällä tahdollakaan. Väitän, että aika harva pätevä KTM tai tradenomi tavoittelee uraa näissä laitoksissa."
No jos julkisen sektorin työpaikat jaotellaan pienempiin osiin virasto ja kuntatasolle, niin luulen, että tuo verohallinto, vaikka mukaan laskettaisiin yksityisen puolen isot firmatkin, olisi joko suurin yksittäinen tradenomien työllistäjä tai ainakin mitalikolmikossa. Kelakin mahtunee tässä sarjassa pistesijoille. Eli valmistuneita tradeja on todella paljon julkisella puolella töissä.
Mitä tulee analyysiisi noiden laitosten liiketaloudellisesta tai kaupallisesta puolesta suhteessa traden koulutukseen. Niin tradenomi on nimenomaan yleinen taloudellisten alojen ammattikorkeakoulututkinto, eikä pelkästään liiketalouteen suuntautuva ja ainoastaan niiden hoitamiseen valmiuksia antava. Lisäksi etenkin verottajan hommissa liike-elämän hyvä tuntemus on tärkeää. Mitä taas tulee uran houkuttelevuuteen, niin ainakin ekonomeilla suoritetuissa kyselyissä, esim. konserniverokeskus on ollut eräs halutuimmista työpaikoista. - järki käteen
Riksu kirjoitti:
"mutta onneksi viimeisten viiden vuoden aikana tilanne on lopullisesti muuttunut. "
- esimerkiksi työnantajaliittojen kommentit amk:n koulutuksen tasosta antavat kyllä olettaa jotain ihan muuta.Olit sitten trade tai KTM niin kannattaa kuitenkin aina välttää arvostelemasta muiden esim. peruskoulu, yo- ja amispohjaisten osaamistasoa. Sillä ilman osaavia alaisia ei ole myöskään menestyneitä esimiehiä. Eli MINÄ -sanan kannattaisi vaihtaa ainakin sitten työelämässä ME-sanaan. Opiskeluaikoina voitte kuitenkin vielä elostella tutkinnoillanne..
- Riksu
järki käteen kirjoitti:
Olit sitten trade tai KTM niin kannattaa kuitenkin aina välttää arvostelemasta muiden esim. peruskoulu, yo- ja amispohjaisten osaamistasoa. Sillä ilman osaavia alaisia ei ole myöskään menestyneitä esimiehiä. Eli MINÄ -sanan kannattaisi vaihtaa ainakin sitten työelämässä ME-sanaan. Opiskeluaikoina voitte kuitenkin vielä elostella tutkinnoillanne..
...Kyse oli sinä = minä -ajattelusta. Voit ihan itse järkeillä, mitä haen tällä takaa.
- GaborC
Jatka joko tradenomiksi tai KTM:ksi, mutta älä turhaan ajattele lukevasi ensin tradenomin tutkintoa ja sitten KTM-tutkintoa. Tämä olisi silkkaa ajanhukkaa. Kannattaa miettiä kumpi sopisi sinulle paremmin. Jos olet enemmän teoriaan suuntautunut, valitset KTM:n. Jos taas käytäntöön, niin valitset tradenomin. KTM:ien työtilanne on parempi sellaisissa tehtävissä, joissa teoreettisemmasta koulutuksesta on hyötyä, kuten ymmärtääkseni vaativissa laskentatoimen/rahoituksen tehtävissä. Toki hyvä työkokemus tradenomina kompensoi eroa. Sen sijaan esim. myynnin ja markkinoinnin tehtävissä KTM:t ja tradenomit ovat samalla viivalla.
Valitset sitten kumman tahansa tutkinnon, saat todennäköisesti hyvän pohjan urallesi. Mutta vain sen pohjan. Loppu on sitten työelämässä täysin itsestäsi kiinni.- GaborC
...että kouluissa on tietysti huikeita eroja niin amk:n kuin yliopiston puolella. Arvostuserot vaikkapa HKKK:n ja Lappeenrannan tai HELIAN ja jonkun Seinäjoen välillä ovat todella suuret. Ja kuulemma ovat myös koulujen tasot opetuksessakin.
- olen myös
GaborC kirjoitti:
...että kouluissa on tietysti huikeita eroja niin amk:n kuin yliopiston puolella. Arvostuserot vaikkapa HKKK:n ja Lappeenrannan tai HELIAN ja jonkun Seinäjoen välillä ovat todella suuret. Ja kuulemma ovat myös koulujen tasot opetuksessakin.
kuullut. Taidan itse opiskella täällä "vähemmän arvostetussa" amk:ssa, Pohjois-Karjalassa..
Hiukan pelottaa, että mihinkähän sitä tulevaisuudessa pääsee. Kyllä tuo koulun pääjehu jaksaa aina muistutella kuinka hyvin kaikki työllistyvät. Pitäisi kysyä joku kerta että mihinkähän he työllistyvät.. - GaborC
olen myös kirjoitti:
kuullut. Taidan itse opiskella täällä "vähemmän arvostetussa" amk:ssa, Pohjois-Karjalassa..
Hiukan pelottaa, että mihinkähän sitä tulevaisuudessa pääsee. Kyllä tuo koulun pääjehu jaksaa aina muistutella kuinka hyvin kaikki työllistyvät. Pitäisi kysyä joku kerta että mihinkähän he työllistyvät..se miten ja mihin työllistyvät. Kun katsot nyt niitä teidän koulun fiksuimpia opiskelijoita, niin takuulla he tulevat pärjäämään työelämässä. Mitä huonompi koulu, niin sitä enemmän tietysti on sitä porukkaa, joka ei tule mihinkään huippuduuneihin etenemään. Sama pätee näissä heikommissa yliopistoissa myös. Tämä ei ole koulun vika, vaan tietenkin täysin yksilöistä kiinni.
- joissakin
GaborC kirjoitti:
se miten ja mihin työllistyvät. Kun katsot nyt niitä teidän koulun fiksuimpia opiskelijoita, niin takuulla he tulevat pärjäämään työelämässä. Mitä huonompi koulu, niin sitä enemmän tietysti on sitä porukkaa, joka ei tule mihinkään huippuduuneihin etenemään. Sama pätee näissä heikommissa yliopistoissa myös. Tämä ei ole koulun vika, vaan tietenkin täysin yksilöistä kiinni.
Monissa tunnetuissa ja arvostetuissa amk:ssa pidetään kulissia huippukoulusta yllä, ja pyritään luomaan omille opiskelijoille illuusio, että he opiskelevat parhaassa ja arvostetuimmassa yksikössä, se on sitä sisäistä "propaganda" -markkinointia. Tästä aliarvioinnista johtuen pienemmät yksiköt pyrkivät pätemään vaativammilla kokeilla ja tämä taas saa aikaa sen, että pienemmisssä yksiköissä on joka kurssissa vaikea koe, eikä ikinä saa olla luentomateriaalit kokeessa mukana, toisin kuin joissakin isoissa ja ns. arvostetuissa ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin on todettava se tosiasia, että arvostetuimmat amk:t ovat yleensä kooltaan melko isoja, joten lahjakkuuksia tulee joukkoon enemmän mahtuakin. Ja huomatkaa myös se, että yksiköiden iso koko korreloi ympärillä olevaa väestöpohjaa ja alueellista koulutus kysyntää kohtaan.
- Trotteri
joissakin kirjoitti:
Monissa tunnetuissa ja arvostetuissa amk:ssa pidetään kulissia huippukoulusta yllä, ja pyritään luomaan omille opiskelijoille illuusio, että he opiskelevat parhaassa ja arvostetuimmassa yksikössä, se on sitä sisäistä "propaganda" -markkinointia. Tästä aliarvioinnista johtuen pienemmät yksiköt pyrkivät pätemään vaativammilla kokeilla ja tämä taas saa aikaa sen, että pienemmisssä yksiköissä on joka kurssissa vaikea koe, eikä ikinä saa olla luentomateriaalit kokeessa mukana, toisin kuin joissakin isoissa ja ns. arvostetuissa ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin on todettava se tosiasia, että arvostetuimmat amk:t ovat yleensä kooltaan melko isoja, joten lahjakkuuksia tulee joukkoon enemmän mahtuakin. Ja huomatkaa myös se, että yksiköiden iso koko korreloi ympärillä olevaa väestöpohjaa ja alueellista koulutus kysyntää kohtaan.
Pienissä yksiköissä koulutus on usein laadukkaampaa, kuin suuremmissa.
- yllättynyt
joissakin kirjoitti:
Monissa tunnetuissa ja arvostetuissa amk:ssa pidetään kulissia huippukoulusta yllä, ja pyritään luomaan omille opiskelijoille illuusio, että he opiskelevat parhaassa ja arvostetuimmassa yksikössä, se on sitä sisäistä "propaganda" -markkinointia. Tästä aliarvioinnista johtuen pienemmät yksiköt pyrkivät pätemään vaativammilla kokeilla ja tämä taas saa aikaa sen, että pienemmisssä yksiköissä on joka kurssissa vaikea koe, eikä ikinä saa olla luentomateriaalit kokeessa mukana, toisin kuin joissakin isoissa ja ns. arvostetuissa ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin on todettava se tosiasia, että arvostetuimmat amk:t ovat yleensä kooltaan melko isoja, joten lahjakkuuksia tulee joukkoon enemmän mahtuakin. Ja huomatkaa myös se, että yksiköiden iso koko korreloi ympärillä olevaa väestöpohjaa ja alueellista koulutus kysyntää kohtaan.
"...että pienemmisssä yksiköissä on joka kurssissa vaikea koe, eikä ikinä saa olla luentomateriaalit kokeessa mukana, toisin kuin joissakin isoissa ja ns. arvostetuissa ammattikorkeakouluissa."
Tapahtuuko tälläistä muka oikeasti jossain?! - edelliseen
yllättynyt kirjoitti:
"...että pienemmisssä yksiköissä on joka kurssissa vaikea koe, eikä ikinä saa olla luentomateriaalit kokeessa mukana, toisin kuin joissakin isoissa ja ns. arvostetuissa ammattikorkeakouluissa."
Tapahtuuko tälläistä muka oikeasti jossain?!Niin siis että sallintaanko muka jossain AMK:ssa luentomatskut tentissä...
- olla mukana
edelliseen kirjoitti:
Niin siis että sallintaanko muka jossain AMK:ssa luentomatskut tentissä...
Kyllä olen itsekin kuullut että joissain AMK:ssa sallitaan materiaalit tentissä mm. Mikkelin AMK:ssa liiketalouden puolella on kuulemani mukaan saanut olla muistiinpanot mukana ainakin mm. matematiikan tentissä mukana. Omassa "pikku" yksikössäni ainoa kurssi missä sai hyödyntää muistiinpanoja oli www-sivujen tuottamisen kurssi, jossa oli kaksi tuntia aikaa koodata (ei siis wysiwyg -ohjelmia voinut käyttää) www-sivut opettajan antaman layout-pohjan perusteella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti25216645Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235361- 1152544
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152002Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361741Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111972- 59936
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28842Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?40840