Oikeistosta ei ole mihinkään!

Kepulaiset viestittävät, ettei kansan vaaleissa ilmaisemalla tahdolla niinkään väliä ole, pitää olla ohjelmallisia tavoitteita. Siksi on hyvä palauttaa mieliin, millaisia oikeistohallituksen ohjelmalliset tavoitteet ovat. Hinku oikealle on kova, ja sinne se myös vie, kunhan puolueen agraarisiipi pysyy hiljaa.

Keskusta ja kokoomus puuhaavat uutta oikeistohallitusta. Mikä oikeistohallitukselta viime kerralla jäi kesken?

Pari yleislakkouhkaa tarvittiin torjumaan mm. työttömyysturvan heikentäminen nimenomaan ansiosidonnaisen turvan osalta. Ahon ja Viinasen tavoitteena oli myös työntekijöiden järjestäytymisasteen alasajo. Yksi ohjelmallinen tavoite oli pienten työpaikkojen irrottaminen yleissitovien työehtosopimusten piiristä. Sitä perusteltiin käsityksellä, että tes-järjestelmä on rakennettu isojen työpaikkojen ehdoilla, mikä osoitti huonoa työelämän ja erityisesti suomalaisen teknologiateollisuuden tuntemusta.

Oikeistohallitus toi Suomeen myös energiaverojärjestelmän, minkä seurauksena kotitalouksien sähkölaskut lähtivät nousukierteeseen. Kotiinpäin veto politiikassa oli täysin häpeilemätöntä. Keskustan Seppo Kääriäinen antoi ministerinä kuopiolaiselle Olville kahdeksan miljoonan markan avustuksen. Muutaman kuukauden kuluttua panimo jakoi puolet avustuksesta osinkoina omistajilleen.

Pankeille annettiin avoin valtakirja devalvaation jälkihoidossa. Sitä pankit innokkaasti myös käyttivät, ja moni yrittäjä ja kotitalous menetti omaisuutensa.

Kierre katkesi vasta kun sosialidemokraatit Paavo Lipposen johdolla astuivat hallitusvastuuseen. Kaikkea porvarien peruja ei kuitenkaan voinut enää perua. Työttömyydestä tuli pitkäaikainen ongelma, joka on parantunut piinallisen hitaasti.

Millaisia ohjelmallisia tavoitteita esitti suurin oppositiopuolue kokoomus lauantaina puoluevaltustossaan? Ei minkäänlaisia, mikä on hallituspolitiikalle melkoinen tunnustus.

Tavoitteen tapaiseksi voidaan tosin laskea se, että kokoomuksen mielestä suomalainen sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut pitäisi rakentaa nykyistä enemmän hyväntekeväisyyden ja vapaaehtoisen järjestötoiminnan varaan, vähän niin kuin Bushin George aateveljineen on tehnyt Yhdysvalloissa.

Oikeistopuolueiden yhteistyö ei kaadu ainakaan ohjelmallisiin kysymyksiin, koska niitä ei ole.

http://www.demari.fi/Article.jsp?article=5555