Tasa-arvo on vain sana

Ranskan vallankumouksen ideologit keksivät tarttuvan iskulauseen : Vapaus, veljeys ja tasa-arvo! Ei nyt tule mieleen oliko Venäjän vallankumouksellisilla joku slogan mutta jos oli niin taisi olla suurinpiirtein sama.

Vapaus on konkreettinen käsite ja sitä kohti voi pyrkiä. Veljeys taitaa nykyään supistua lähisukulaisiin. Tasa-arvo on vaikein sana näistä kolmesta.

Taisipa olla niin että tasa-arvon vaatimus tarkoitti alunperin ylimystön teloittamista (tätä keinoa voisi muuten tänäkin päivänä käyttää muutamissa maissa). Siis että kaikki olisivat tasa-arvoisia koska rahvaan yläpuolella ei olisi ketään. Mutta jotenkin tasa-arvo alkoi tarkoittaa, ehkä kiitos poliitikkojen ehkä feministien, miehen ja naisen keskinäistä arvoa.

Muistan, että jo 60-luvun lopulla kapakkakeskusteluissa päädyttiin siihen, että tasa-arvo tarkoittaa "samaa palkkaa samasta työstä" eikä muuta. Mutta sen jälkeen käsite on tainnut elää omaa elämäänsä, koska se voidaan nykyään vetää esiin jokapaikassa.

Tasa-arvosta on tullut vain sana. Liika käyttö on syönyt käsitteen sisällön.