Torstai, 25. toukokuuta

""Hyvä ymmärtäväisyys suosiota tuottaa, mutta petollisesti menettelevien tie on kuoppainen", sanoo Salomo (Sananlaskut 13:15). Erään hakuteoksen mukaan "hyvää ymmärtäväisyyttä" tai hyvää ymmärrystä vastaava alkukielen ilmaus "välittää ajatuksen harkitsevuudesta, terveestä arvostelukyvystä ja viisaista mielipiteistä". Ihmisen, jolla on tällaisia ominaisuuksia, ei ole vaikea päästä toisten suosioon.

Mietihän, miten ymmärtäväisesti apostoli Paavali kohteli kristittyä toveriaan Filemonia, kun hän lähetti takaisin Filemonin karanneen orjan Onesimoksen, josta oli tullut kristitty. Paavali kehotti Filemonia ottamaan Onesimoksen ystävällisesti vastaan, samalla tavoin kuin hän ottaisi vastaan apostolin itsensä. Hän tarjoutui jopa maksamaan Onesimoksen mahdolliset velat Filemonille. Paavali olisi voinut arvovaltansa nojalla määrätä Filemonin toimimaan oikein, mutta hän päätti käsitellä asian tahdikkaasti ja rakkaudellisesti. Hän oli varma, että näin hän saisi Filemonin yhteistoimintaan kanssaan, jolloin tämä suostuisi tekemään jopa enemmän kuin häneltä pyydettiin. Eikö meidänkin tulisi kohdella uskonveljiämme tällä tavalla? (Filemonille 8–21.)

Petollisten tie sitä vastoin on kuoppainen. Missä mielessä? Tässä yhteydessä käytetty sana tarkoittaa erään tutkijan mukaan "vahvaa tai kovaa, ja se viittaa jumalattomien paatuneeseen käytökseen. – – Ihminen, joka on määrätietoisesti lähtenyt pahoille teilleen ja joka vähät välittää toisten viisaista neuvoista, on matkalla tuhoon."

Salomo jatkaa: "Jokainen terävänäköinen toimii tiedon mukaan, mutta typerä tyhmyyttä levittelee." (Sananlaskut 13:16.) Terävänäköisyys liitetään tässä tietoon ja yhdistetään harkitsevaan ihmiseen, joka pysähtyy ajattelemaan ennen kuin toimii. Kun terävänäköistä arvostellaan epäoikeudenmukaisesti tai jopa loukataan, hän pitää kielensä kurissa. Hän rukoilee Jumalalta apua, jotta hän pystyisi ilmaisemaan pyhän hengen hedelmää eikä ärsyyntyisi liiaksi (Galatalaisille 5:22, 23). Harkitseva ihminen ei salli kenenkään toisen ihmisen eikä minkään tilanteen ohjailla häntä. Hän pysyy sen sijaan tyynenä ja välttää riidat, joihin helposti kuohahtava ihminen usein joutuu, jos häntä on loukattu.

Terävänäköinen toimii tiedon mukaan myös silloin, kun hän tekee ratkaisuja. Hän tietää, että vain ani harvoin arvaus, tunteilu tai joukon mukana kulkeminen johtaa viisaaseen menettelyyn. Sen vuoksi hän varaa aikaa tutustuakseen tilanteeseen. Hän ottaa selvää kaikista tosiasioista ja käytettävissään olevista mahdollisuuksista. Sitten hän tutkii Raamattua ja päättelee, mitkä Raamatun lait tai periaatteet soveltuvat hänen tilanteeseensa. Sellaisen ihmisen polku on aina suora. (Sananlaskut 3:5, 6.)" VIITE: w04 15/7 s.27-28

" Miten kärsimykset alkoivat?

Niiden syiden tutkiminen johtaa huomiomme ensimmäisiin ihmisvanhempiimme, Aadamiin ja Eevaan. Jehova Jumala loi heidät täydellisiksi ja pani heidät paratiisiympäristöön. Jos he olisivat totelleet Jumalaa, he eivät olisi koskaan sairastuneet eivätkä kuolleet. He olisivat voineet nauttia täydellisestä ihmiselämästä ikuisesti. Kärsimykset eivät kuuluneet ihmiskuntaa koskevaan Jehovan tarkoitukseen. Mutta Jehova sanoi selvästi Aadamille, että he voisivat nauttia jatkuvasti Hänen antimistaan vain olemalla tottelevaisia. On selvää, että heidän piti hengittää, syödä, juoda ja nukkua voidakseen jatkaa elämistä. Ja heidän piti noudattaa Jumalan moraalivaatimuksia voidakseen nauttia elämästä täysin määrin ja voidakseen elää siten ikuisesti. He päättivät kuitenkin kulkea omaa tietään, asettaa omat mittapuunsa hyvän ja pahan suhteen, ja siten he kääntyivät pois Jumalasta, Elämänantajasta. (1. Moos. 2:16, 17; 3:1–6.) Synti johti kuolemaan. Tuottaessaan lapsia Aadam ja Eeva olivat syntisiä, eivätkä he voineet siirtää lapsilleen sitä, mitä heillä ei enää ollut. Kaikki syntyvät syntisinä, ja he ovat taipuvaisia tekemään väärin, heillä on heikkouksia, jotka voivat johtaa sairauteen, he ovat perineet synnin, mikä johtaa heidät lopulta kuolemaan. Koska jokainen nykyään maan päällä oleva on syntynyt syntisenä, me kaikki joudumme kärsimään eri tavoin. (1. Moos. 8:21; Room. 5:12.)

Saarnaajan 9:11 sanoo, että myös "aika ja sattuma" vaikuttavat siihen, mitä meille tapahtuu. Me saatamme vahingoittua siksi, että satumme olemaan jossakin paikassa väärällä hetkellä, emmekä siksi, että Panettelija suoranaisesti aiheuttaisi sen tai että joku ihminen aiheuttaisi sen." VIITE: rs. s.203 kpl 1,2


Raamatunkohdat KR-92:

1. Moos. 2:16, 17
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.2.html#16

1. Moos. 3:1–6
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.3.html

1. Moos. 8:21
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.8.html#21

Room. 5:12
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Room.5.html#12


Kuten huomaamme, Jehovan todistajat oppivat Raamatusta, että Jumala ei aiheuta kärsimyksiä, joten Häntä ei näin ollen voida syyllistää ihmiskunnan ja yksilöiden kokemiin kärsimyksiin.

>>Kun kärsimme ahdistusta, rukoilemme epäilemättä hartaasti Jehovaa, ja se lähentää meitä häneen. Käytämme ehkä enemmän aikaa Jumalan kirjoitetun sanan tutkimiseen ja näemme enemmän vaivaa sen noudattamiseksi. Tämä tekee elämämme onnellisemmaksi.

Mutta entä jos ahdistus paljastaa meissä epämieluisia piirteitä, esimerkiksi kärsimättömyyttä ja ylpeyttä? Harras rukous, Jumalan sana ja hänen henkensä auttavat meitä voittamaan tällaiset puutteellisuudet ja 'pukeutumaan uuteen persoonallisuuteen' täydemmin (Kol. 3:9–14).