(Tämä kirjoitus ei ole pitkä, lopussa on vanha kirjoitus, joka saa tämän viestin näyttämään pidemmältä.)
Minkä verran hinnat voivat tippua yksityistämisen jälkeen?
Tai minkä verran hinnat voivat tippua kilpailutuksen jälkeen?
Valtion omistamaa yritystä sanotaan yleisesti kiskuriksi. Valtion omistama yritys on ollut joskus monopoli-asemassa.
Monopoli-asema on sellainen asema, että se hallitsee markkinoita, se on sellainen asema, että yritys, joka pitää monopoli-asemaa, on ainoa yritys koko maassa. Se on suurin, se tarjoaa laajimman palvelun, sillä on laajin asiakaskunta. Hinnan tuollainen yritys voi määrätä itse. Monopoli-asemassa olevan yrityksen asiakkaat eivät hajaannu, koska monopoli-asemassa oleva yritys on yksi ja ainoa yritys. Yritys on vakavarainen, sillä on suuri ja vakituinen työntekijäkunta.
Kun valtio on pitänyt monopoli-asemaa yrityksellään, hinnan on määrännyt valtio. Hinnalla on hämärä yläraja, mutta tarkka ala-raja. Tuo tarkka ala-raja on tärkeä asia. Tuohon tarkkaan alarajaan ei juuri olla kiinnitetty huomiota. Mutta tuo tarkka alaraja on juuri se hinta, joka on pienin mahdollinen hinta. Tuolla hinnalla pidetään yllä plus-miinus-nolla-tulosta. Eli yrityksen tulot kattavat yrityksen ylläpitämiseen tarvittavat menot (mm. tärkeä asia, eli palkat ... ym.).
Se ei ole markkina-hinta, vaan se on todellinen alhaisin hinta.
Noh.
Valtion yritys monopoli-asemassaan otti kuitenkin voittoa. Miksi?
- Valtion yritys monopoli-asemassaan otti voittoa sen tähden, että tuolla voitolla valtio tarjoaa kansalaisille palveluita, esimerkiksi sairaala, koulut, oikeuslaitos, poliisi ...
Tuo sai kumminkin kritiikkiä.
Sanottiin että se kiskoo asiakkaita. Tämä tahdottiin murtaa tämä "kiskonta" valtion monopolin voitto, jotta kansalaiset hyötyisivät ja saisivat edulliset hinnat.
No kilpailutus tapahtui. Hinnat tippuivat.
Tottakai ne tippuivat nuo hinnat, koska valtio oli monopoli-asemassaan ottanut ekstra tuloja valtion ylläpitoon kansalaisten hyväksi (sairaalat, koulut, poliisi jne.).
Miten paljon hinnat tippuivat?
Ei tippunut aivan plus-miinus-nolla-tulokseen. Ei tippunut.
Ehkä kuviteltiin. Monesti sanotaan, että kilpailulla tavoitellaan niitä hintoja jotka lähentelevät valmistuskustannuksia. Sanotaan että vapaat markkinat asettavat kuluttajalle todellisen hinnan, joka on oikea. (kilpailun järkevyys perustellaan tällä)
Noh.
--------------------------------------
1. Kuvitellaan että valtio monopoli-asemassaan olisi tiputtanut hinnan kuluttajille plus-miinus-nolla-tulokseen. Tämä olisi ollut vain päätöksestä kiinni, jos tällainen päätös olisi haluttu tehdä, palkatkin olisi voitu pitää ennallaan, ehkä hieman parantaa jopa. Hinta kuluttajille olisi ollut juuri tuo tavoilteltu hinta, joka lähentelisi tasan tarkkaan valmistuskustannuksia. Tuo on päätös, joka voidaan tehdä poliittisesti. Plus-miinus-nolla-tulos. Alhaisin hinta kuluttajille.
2. Ja kuvitellaan että kilpailutilanteessa tuo entinen valtion-monopoli-asema olisi jaettu vaikkapa viiteen eri osaan. Ja tämän jälkeen odotetaan, että hinnat putoavat lähelle tuotantokustannuksia.
Kumpiko hinta olisi tässä esimerkissä alhaisempi?
Valtion yrityksen suora plus-miinus-nolla tulos, vai kilpailutilanteen antama markkinahinta?
-----------------------------------------------
On 100 % päivän selvä asia, että valtion yrityksen plus-miinus-nolla tulos olisi huomattavasti alhaisempi. Kuin viiden samanlaisen yrityksen antama markkinahinta.
Miksi?
(Itse olen oikeiston ja vasemmiston välimaastossa, en kuitenkaan keskustassa. Olen jakanut jyrkästi palvelut/markkinat kahteen osaan, kahteen luonteeltaan erilaiseen osaan. Hitaasti muuttumattomiin palveluihin, ja alati muuttuviin palveluihin. Hitaasti muuttumattomille palveluille sopii hyvin valtion omistus. Alati muuttuville palveluille sopii hyvin yksityis-omistus. Näistä myöhemmin lisää, aikaisemmin, jos joku kysyy.)
..........................................................................................................................................................
Tämä kirjoitus loppuu tähän. Laitan tähän perään vanhaa kirjoitustani politiikasta.
..........................................................................................................................................................
Lyhyesti: Oikeisto vasemmisto = politiikka
Tämä on keskeneräinen kirjoitus....
Jos näin yleisesti katsotaan, niin politiikassa on vain kolme puoluetta, oikeisto, vasemmisto, keskusta. Oikeisto ja vasemmisto on äärilaidat, keskusta on siinä keskellä. (Tämän perusteella keskusta olisi kaikista monipuolisin ja eräällä tavalla viisain puolue (vai tyhmin ja yksinkertaisin?).)
Mitä nämä suuret 3 politiikan pääpuolueet, oikeisto, vasemmisto ja keskusta, ajavat. Oikeisto, oikeisto ajaa kansalaisen itsensä itsemäärämisoikeutta, yksilön oikeuksia, ja yksilön velvollisuuksia. Vasemmisto on taas yhteisöllisyyttä ajava, yhteisön oikeudet ja velvollisuudet. Keskusta siinä välillä, ikään kuin kompromissia ajamassa. Kun ottaa esimerkiksi yrityksen esimerkiksi, niin äärioikeisto ajaa yksityisyrittäjien puolesta. Vasemmisto kuuluttaa, että yrityksen pitää olla mielellään koko kansan omistuksessa, äärivasemmisto perustaa valtionyhtiöitä ja pitää niitä yllä. Äärioikeisto taas tilanteesta riippuen myy valtion yritykset yksityisille. Keskusta on siinä välillä.
Politiikka Suomessa.
Suomen oikeistopuolue on tällä hetkellä jotensakin Kokoomus. Vasemmistoliitto on nimensäkin mukaan vasemmisto. Keskusta on puolueen nimenäkin tunnettu, eli Keskusta.
Entäs SDP, mihin se kuuluu. Mielestäni aate-ajajiin, eli muihin puolueisiin, vaikkakin on puolueena nykyisellään on suuri. SDP ajaa vasemmiston tehtävää siinä, missä itse Vasemmistoliitto on pudonnut pois. Näin vain on käynyt.
Järjellä ajateltuna, on kuitenkin erinomaiseen tärkeää, että nämä tärkeät 3 ovat politiikassa edustettuina. Suomen hyvinvointi ei ole perustunut YKSIN yhdenkään näistä 3 puolueen tavoitteista. Kaikkea näitä tarvitaan. Mikään puolue noista kolmesta ei ole paha. Ja tyhmyyshän on ihmisen perus-ominaisuus.
Muut puolueet, kuten esimerkiksi Perus-suomalaiset, myös SDP jne. ovat oman aatteensa ajajia. (SDP on sosiaalisuutensa tähden hieman enemmän vasemmalla) Myös vihreät ajavat vihreitä päätöksiä, mutta vihreys sinänsä on turhaa, koska politiikka ei saastuta sellaisenaan, järjestelmät ovat vain paperilla eikä saastuta. Sen sijaan Järkevien poliitikkojen ajatukset ovat vihreitä, vaikka olisi esim. keskustan tai oikeiston jäseniä tai minkä hyvänsä. Eli vihreä puolue tuntuu itsestäni, pelkkänä vihreytenään turhalta. Sen sijaan ministeriössä vihermininisteri –salkku on paikallaan, ympäristöasioissa nimenomaan.
Mutta Vihreä puolue on vain silloin paikallaan, jos muissa puolueissa on luonnon kannalta tärkeät asiat unohdettu. Nykytilanteessa vihreä puolue on kyllä paikallaan, ikävä kyllä.
Vaikka kuuluisi oikeistoon, tai vasemmistoon, voi silti omata mielipiteitä esimerkiksi Perus-suomalaisten ajatuksista. Erittäin suotavaa, jopa pakollista, voisi sanoa, on omata ajatuksia vihreiden puolueesta, koska saasteet ovat vakava asia.
Jos ottaa yrityksen taas tähän esimerkiksi, niin perus-suomalaiset eivät välttämättä tiedä, kuka yrityksen omistaisi, tai mielipide voi olla siihen asiaan välinpitämätön, toki myös muutakin, toki suomalainen. Vihreä ei välttämättä taas tahdo koko yritystä välttämättä edes perustaa, joka voi olla joskus kaikista eniten oikein vaihtoehto, mutta joskus ei. Silloin kun kannattaisi perustaa, omistus-suhde voi jäädä hämäräksi, jos vihreä sen määrittelee.
Sosiaalidemokraatit taas ovat oma lukunsa. He pitävät huolen sosiaalisista asioista, esimerkiksi ihmisten perusturvasta. Myös vasemmisto pitää huolen tästä.
Isänmaallisuuden jos ottaa tarkastelun kohteeksi, niin äärioikeisto ei ole isänmaallisuudessa sen suurempi kuin äärivasemmistokaan. Näin se on. Isänmaallisia miehiä löytyy niin oikealta kuin vasemmaltakin.
[Mutta jos isänmaallisuutta tarkastelee vielä, niin Perus-suomalaisista löytyy, käsittääkseni, enemmän isänmaallista porukkaa, kuin muissa puolueissa keskimäärin, joten puolue sinänsä on aivan paikallaan muistuttamassa eduskuntaa, ikävä kyllä.]
Mielestäni on erittäin tärkeää, että ymmärtää noiden 3:n pääpuolueen tarkoitukset, ja ymmärtää, että muut puolueet ovat ns. mielipidepuolueita (nämä muut puolueet ovat oikeastaan syntyneet aina, kun tärkeitä asioita on päivänpolitiikassa unohdettu, esim. eläkeläisten puolue jne.) Myös siinä on jo paljon, jos ymmärtää oikeiston ja vasemmiston eron, koska oikeastaan koko politiikka on näiden kahden ääripään välissä. (toki voi ajatella myös eettisten kysymysten kuuluvan politiikkaan)
Miksi? Oikeiston ja vasemmiston hinta.
3
251
Vastaukset
- ???
"Itse olen oikeiston ja vasemmiston välimaastossa, en kuitenkaan keskustassa."
"Jos näin yleisesti katsotaan, niin politiikassa on vain kolme puoluetta, oikeisto, vasemmisto, keskusta. Oikeisto ja vasemmisto on äärilaidat, keskusta on siinä keskellä. (Tämän perusteella keskusta olisi kaikista monipuolisin ja eräällä tavalla viisain puolue (vai tyhmin ja yksinkertaisin?).)"
Tuttuja lauseita mutta leimaavia, koska jokaisella suuntauksella (oikeisto, vasemmisto, keskusta) on hyviä ideoita, mutta niitä ei toteuttaa, koska ne ovat "väärästä" linjasta.
Pitäisikö ajattelu muuttaa 2000-luvulle ja unohtaa 1800-luvun lopulla syntyneet "suuntaukset"?
"SRPJ on uusi poliittinen järjestö, joka pyrkii tarjoamaan puoluekartalle uudenlaisen vaihtoehdon. Emme usko kahlitsevaan ja vanhanaikaiseen vasemmisto-oikeistojakoon vaan perusteltuihin ratkaisuihin, jotka ylittävät puoluerajat."
Huom! => "Emme usko kahlitsevaan ja vanhanaikaiseen vasemmisto-oikeistojakoon vaan perusteltuihin ratkaisuihin, jotka ylittävät puoluerajat."
Voisiko tämä olla mahdollista?
http://www.srpj.net/index.php?s=jarjesto - Arjuna-
Mukavaa pohdiskelua, M135!
Ensin haluaisin kommentoida vanhempaa, viestisi loppuosassa ollutta kirjoitusta. Pohdiskelet politiikkaa perinteisellä oikeisto-vasemmisto -akselilla. Tällöin jaat puolueet enemmän tai vähemmän Adam Smithin (et. al) talousliberalismiin aatteensa pohjaavaan oikeistoon ja Karl Marxin (et al) ajatuksille arvopohjansa rakentavaan vasemmistoon. Näiden välille jää keskusta.
Molempien suuntausten kannattajien välillä on huomattavia eroja. Puolueiden ideologia saa pohjansa erilaisten ajatussuuntien koulukunnista. Toiset ovat "oikeistolaisempia" kuin toiset, toiset "vasemmistolaisempia" kuin toiset.
Tässä vaiheessa kannattaa huomata, että on olemassa toinenkin akseli, jolla verrata puolueita tällä poliittisella kentällä perinteisen oikeisto-vasemmisto akselin lisäksi. Se on autoritäärisyys-liberaalius. Autoritäärinen puolue pyrkii kaventamaan (yksilön) vapauksia ja lisäämään kontrollia. Liberaali puolue puolestaan asettaa yksilön vapaudet etusijalle ja pyrkii rajoittamaan kontrollia.
Suomen poliittisella kentällä Liberaalit ovat oikeistoliberaaleja, kannattaen yksilön vapauksia, yritystoiminnan ja markkinoiden vapauttamista, vastustaen sosiaalipalvelujen tarjoamista valtion taholta ja kannattaen yksityistämistä. Kokoomus puolestaan kuuluu maltilliseen, autoritääriseen oikeistoon. Kokoomus kannattaa maltillista yritystoiminnan vapauttamista, esittää kurin ja kontrollin lisäämistä ratkaisuksi yhteiskunnan ongelmiin, sekä palveluiden yksityistämistä.
Vasemmistoliberaalein puolue suomessa on Vasemmistoliitto, vaikkakaan ei kovin puhtaasti kantamansa SKDL:n painolastin vuoksi. Vasemmistonuoret ovat varsin puhtaita vasemmistoliberaaleja. Vasemmistoliberaalit kannattavat yksilön oikeuksia ja vapauksia, yhteiskunnan maksamia palveluita, yritystoiminnnan rajoittamista ja markkinoiden kontrollia. Autoritääriseen vasemmistoon taas kuuluu SKP. Autoritääriset vasemmistolaiset kannattavat kurin ja kontrollin lisäämistä, valtion vallan lisäämistä ja yritystoiminnan siirtämistä yhteiskunnan käsiin.
Näiden ideologioiden lisäksi tulee tiedostaa kahden aatteen vaikutus poliittiseen ajatteluun: 1) Nationalismi. Kansallisaatteeseen perustuva "me ennen kuin muut" -ajattelu perustuu kapeaan näkemykseen oman kansan edun tärkeimmyydestä. 2) Vihreys tai ekologia - joka taas on ajatus ekologisuuden tärkeydestä.
Aivan kun M135 kirjoitti, tulisi ekologisuuden olla osa jokaisen puolueen politiikkaa. Ongelmana vain on se, että monet yritysten asioita ajavat asettavat yrityksen taloudellisen edun tavoittelun ympäristöystävällisyyden edelle. Seruauksena on ollut nykyinen ympäristön saastumisen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttama globaali kriisi. Ahneus on asetettu yhteisen edun edelle.
Mistä sitten löytää pysyviä vastauksia?
Tarvitaan uusi kokonaisvaltainen ideologia, joka kattaa elämän kaikki osa-alueet ja joka huomioi ihmisen perustarpeet. Tarvitaan järjestelmä, joka takaa jokaiselle oikeuden ihmisarvoiseen elämään ja oman itsensä toteuttamiseen. Arvopohja, joka asettaa luonnon hyvinvoinnin etusijalle, ymmärtäen, että luonnon hyvinvointi on perusedellytys ihmisen hyvinvoinnille ja kestävälle yhteiskunnalle. Tarvitsemme filosofian, joka rakentuu universaaleille arvoille ymmärtäen paikallisen kielen, kulttuurin ja henkisen näkemyksen suojelemisen merkityksen, ajatellen samalla globaalisti.
Tällainen uusi filosofia on Edistyksellisen Hyödyntämisen Teoria, PROUT (Progressive Utilization Theory) PROUT esittää näkemyksen poliittisesta järjestelmästä, joka toimii ilman puolueita keskittyen yksilöön ja tämän saavutuksiin.
PROUTin kokonaisvaltainen filosofia käsittää poliittisen filosofian kaikki osa-alueet: perusarvot, historian teorian, poliittisen järjestelmän, ympäristöfilosofian, sosiaaliset ja kulttuuriset konseptit, näkemyksen tulevaisuudesta ja muutoksen metodologian.
PROUT yhdistää yhteen teoreettiseen viitekehykseen laajan kirjon edistyksellisiä tavoitteita kuten osuuskunnat, talousdemokratian, bioregionalismin, talouden hajauttamisen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, luonnonsuojelun, perustarpeiden takaamisen kaikille, tasa-arvoisuuden, maailmanhallituksen, reilun kaupan, eläinten ja kasvien oikeudet, henkiset arvot, maailmanrauhan, kulttuurisen itsemääräämisoikeuden sekä kestävän kehityksen.
PROUT on käyttökelpoinen vaihtoehto materialismiin pohjautuville poliittisille filosofioille kuten anarkismille, kommunismille ja kapitalismille. Se perustuu postmaterialistiseen maailmankuvaan ja esittää nykyisistä poliittisista malleista merkittävästi poikkeavan poliittisen vision.
PROUT on luotu palvelemaan ihmisluonnon kokonaisuutta: fyysistä, mentaalista ja henkistä. Se ei unohda tai tukahduta yhdenkään ihmisluonnon olemuspuolen kehittymistä, vaan tukee niiden tasapainoista ja yhdentynyttä ilmaisua.
PROUT ei aseta materiaalista kehitystä henkisen kehityksen edelle eikä henkistä kehitystä materiaalisen kehityksen edelle, vaan tunnistaa näiden molempien merkityksen terveen, tasapainoisen ja tyydytystä tuottavan yhteiskunnan kehittämisessä.
PROUT määrittelee uudelleen sen mikä on todellista kehitystä: siihen ei riitä pelkästään materiaalinen tai teknologian kehitykseen liittyvä kehitys, vaan se, mikä johtaa ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehitykseen. Kehitystä mittaa materiaalisella tasolla parhaiten ihmisten elintason kohoaminen; mentaalisella tasolla uushumanistisen tietoisuuden lisääntyminen ja henkisellä tasolla rakkauden, sisäisen rauhan ja kosmisen tunteen lisääntyminen.
PROUT ei ole reaktio yhteiskunnallisiin ongelmiin, vaan se on positiivinen pyrkimys luoda visio ja rakentaa eheä, elinvoimainen ja kestävä yhteiskunta. Se ei nouse nykyisen globaalin todellisuuden kritiikistä, vaan lähtee kaikkien ihmisten perustarpeiden kokonaisvaltaisesta tyydyttämisestä.
PROUT ei aseta yhteistä etua yksilön edun edelle eikä yksilön etua yhteisen edun edelle, vaan näkee yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet oleellisesti toisistaan riippuvaisina. Yksilöiden hyvinvointi perustuu yhteisön kehitykseen ja yhteisön hyvinvointi puolestaan perustuu yksilöiden kehitykseen.
PROUT esittää merkittäviä muutoksia vallan painopisteen siirtämiseksi; esimerkiksi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vallan tulee siirtyä monikansallisilta suuryrityksiltä ja kansallisvaltioilta paikalliselle ja alueelliselle tasolle ja poliittisen ja sotilaallisen vallan painopiste tulee siirtää kansallisvaltiolta maailmanhallitukselle.
PROUT hylkää voitontavoittelun taloudellisen toiminnan keskeisenä motivaattorina. Vaikka taloudellinen voitto heijastaakin yrityksen toimivuutta, se ei saa tärkeydessään ylittää kuluttajien tarpeita, yhteisön hyvinvointia, raaka-aineiden saatavuutta, ympäristön hyvinvointia, tasa-arvoa tai työntekijöiden tyytyväisyyttä.
PROUTia ei voi määritellä konservatiiviseksi tai liberaaliksi; sitä ei voi myöskään kutsua sosialistiseksi tai anarkistiseksi. Sillä on oma arvoperusta, joka ylittää poliittisen vasemmisto-oikeisto akselin, ja joka sisältää monien yhteiskunnallisten filosofioiden vahvuudet.
PROUT ei peräänkuuluta vapaata markkinataloutta eikä valtiojohtoista komentotaloutta, vaan säädeltyä markkinataloutta. Se vastustaa suurten korporaatioiden tai valtion säätelemää yritystoimintaa ja tukee osuustoimintaa ja pienyrittäjyyttä.
Tarvitsemme näitä ajatuksia rakentaaksemme tulevaisuuden yhteiskunnan kestävälle pohjalle.
Lisätietoja:http://Prout.fi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26316894Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235434- 1152573
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152051Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361758Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111992- 59952
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto31872Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?44869