vesikattomateriaalien

8.5€ oli neliö hinnat kuukausi takaperin poimukatteen ,ruukin ja plannjan tiilikuvio pelleillä.

"Reunapellit siinäkin maksaa maltaita."

Noin 4e/m. Riippuu tietysti leveydestä, mutta tuota luokkaa. No elämä on....

"Palahuopakatetta en laittaisi, siinä on liikaa saumoja."

Paanukatossa on vielä enemmän saumoja, silti ne kestää 100 vuotta.

Saumapeltikatteen rakenne ainakin maalaisjärjellä ajateltuna on idioottivarma. Ei tule vettä läpi, kun ei ole saumoja. Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. Lisäksi ystäväni kertoi saumapeltikaton pitävän kovalla tuulella ääntä, talo tosin on tuulisella paikalla.

Itselleni laitoin betonitiilikaton ja olihan se kova homma nostella 16000kg tiiliä katolle, onneksi ei tarvinnut kerralla nostaa, vaan 6kpl nipuissa. Mikäli tiilikatto laitetaan, niin minun ymmärtämykseni mukaan katton kantavuus mitoitetaan n.40kg/m2 suuremmaksi, joka saattaa osaltaan lisätä kustannuksia. En tiedä pitävätkö nykyiset peltikatot enää laajenemisesta johtuvaa ääntä, mutta tässä minun vanhassa peltikatto-talossa niitä voi havaita, mikäli keskittyy oikealla hetkellä niitä hartaudella kuuntelemaan. Raskas materiaali myös pysäyttää melua, ja esim. sade ropisee hillitymmin tiilikatteelle. Jotkut tosin pitävät sateen ropinaa terapeuttisena ja minunkin armas vaimoni jopa toivoi peltikattoa, jotta olisi voinut kuunnella sateen ropinaa. Neuvottelimme tästäkin aiheesta kahvipöydän ääressä ja lopulta olimme yksimielisiä tiilikatteesta.

saumapeltikatosta. kirjoitti:

Saumapeltikatteen rakenne ainakin maalaisjärjellä ajateltuna on idioottivarma. Ei tule vettä läpi, kun ei ole saumoja. Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. Lisäksi ystäväni kertoi saumapeltikaton pitävän kovalla tuulella ääntä, talo tosin on tuulisella paikalla.

Itselleni laitoin betonitiilikaton ja olihan se kova homma nostella 16000kg tiiliä katolle, onneksi ei tarvinnut kerralla nostaa, vaan 6kpl nipuissa. Mikäli tiilikatto laitetaan, niin minun ymmärtämykseni mukaan katton kantavuus mitoitetaan n.40kg/m2 suuremmaksi, joka saattaa osaltaan lisätä kustannuksia. En tiedä pitävätkö nykyiset peltikatot enää laajenemisesta johtuvaa ääntä, mutta tässä minun vanhassa peltikatto-talossa niitä voi havaita, mikäli keskittyy oikealla hetkellä niitä hartaudella kuuntelemaan. Raskas materiaali myös pysäyttää melua, ja esim. sade ropisee hillitymmin tiilikatteelle. Jotkut tosin pitävät sateen ropinaa terapeuttisena ja minunkin armas vaimoni jopa toivoi peltikattoa, jotta olisi voinut kuunnella sateen ropinaa. Neuvottelimme tästäkin aiheesta kahvipöydän ääressä ja lopulta olimme yksimielisiä tiilikatteesta.

Lue lisää

" Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. "

Aina saumakattojen vahvuus ollut 0.5mm tai nykyisin suosittu 0.6mm. Voit kertoa kaverillesi, että levittelee turhia tietoja.

peltiseppä kirjoitti:

" Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. "

Aina saumakattojen vahvuus ollut 0.5mm tai nykyisin suosittu 0.6mm. Voit kertoa kaverillesi, että levittelee turhia tietoja.

Lue lisää

Lehdestä, yritin pikaisesti selata niitä läpi, en löytänyt juuri ko. kohtaa.
Tm:ssä lukee että nykykattopeltien vahvuus on 0,5mm.

Väität siis, että nämä vuodelta 1700 säilyneet peltikatot ovat 0,5mm??

Ja äänekkyyteen voin sanoa, että olet peltiseppä ja varmasti sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

peltiseppä kirjoitti:

" Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. "

Aina saumakattojen vahvuus ollut 0.5mm tai nykyisin suosittu 0.6mm. Voit kertoa kaverillesi, että levittelee turhia tietoja.

Lue lisää

googlettamallakaan hakea, kuinka vahvoja todella vanhat konesaumakatot ovat olleet, mutta mielenkiintoinen keskustelu oli täällä samaisessa suoli24 sivustolle, eli; http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000278&posting=22000000009354885

Jos luet sen, niin ko. viestissä sanotaan "älyttömän vahva peltikatto" Onko nykyiset 0,5-0,6milliset älyttömän vahvoja.

Itse viestiketjuun otan kantaa sen verran, että classic-mies puolusti tuotettaan hyvin perustein.

kattokassinen kirjoitti:

"Palahuopakatetta en laittaisi, siinä on liikaa saumoja."

Paanukatossa on vielä enemmän saumoja, silti ne kestää 100 vuotta.

Paanukatteen vedenpitävyys perustuu paksuun tervakerrokseen, monikertaisuuteen (siis limitys) ja usein alla olevaan tuoheen.

Vanhat peltikatot ovat tosiaankin eri tavaraa, rautapeltiä ja jopa 1 mm paksuja. Keston kannalta oleellista on se jatkuva maalaaminen.

saumapeltikatosta. kirjoitti:

Saumapeltikatteen rakenne ainakin maalaisjärjellä ajateltuna on idioottivarma. Ei tule vettä läpi, kun ei ole saumoja. Ennen on saumapeltikatot tehty paljon paksummasta tavarasta, joten vertaus samalla tyylillä tehtyyn "eri" materiaalista valmistettuun saumakattoon ei ole aivan ok. Lisäksi ystäväni kertoi saumapeltikaton pitävän kovalla tuulella ääntä, talo tosin on tuulisella paikalla.

Itselleni laitoin betonitiilikaton ja olihan se kova homma nostella 16000kg tiiliä katolle, onneksi ei tarvinnut kerralla nostaa, vaan 6kpl nipuissa. Mikäli tiilikatto laitetaan, niin minun ymmärtämykseni mukaan katton kantavuus mitoitetaan n.40kg/m2 suuremmaksi, joka saattaa osaltaan lisätä kustannuksia. En tiedä pitävätkö nykyiset peltikatot enää laajenemisesta johtuvaa ääntä, mutta tässä minun vanhassa peltikatto-talossa niitä voi havaita, mikäli keskittyy oikealla hetkellä niitä hartaudella kuuntelemaan. Raskas materiaali myös pysäyttää melua, ja esim. sade ropisee hillitymmin tiilikatteelle. Jotkut tosin pitävät sateen ropinaa terapeuttisena ja minunkin armas vaimoni jopa toivoi peltikattoa, jotta olisi voinut kuunnella sateen ropinaa. Neuvottelimme tästäkin aiheesta kahvipöydän ääressä ja lopulta olimme yksimielisiä tiilikatteesta.

Lue lisää

Saumatun kattopellin veden pitävyys, äänekkyys, lumenpainon kestävyys (= ekan talven jälkeen ei näy jokainen ruodelautarivi painaumana), tuulettuvuus jne.jne.jne on täysin kiinni tekijän eli peltisepän ammattitaidosta,motivoituneisuudesta ja urakkahinnoittelun osaamisesta. Puolitutun "ammattimiehen" iltatöinä tekemänä halvalla hinnalla saat todennäköisesti ainakin osan ellet kaikki nämä riesat saumakattoosi.

Sepi kirjoitti:

Paanukatteen vedenpitävyys perustuu paksuun tervakerrokseen, monikertaisuuteen (siis limitys) ja usein alla olevaan tuoheen.

Vanhat peltikatot ovat tosiaankin eri tavaraa, rautapeltiä ja jopa 1 mm paksuja. Keston kannalta oleellista on se jatkuva maalaaminen.

Lue lisää

Ei palakatto sataa vuotta kestäkään. Mutta siinä rakenne on älykäs, koska se toimii luonnonlakien mukaan. Vähintään kaksi kerrosta siinäkin on joka paikassa ilman keinotekosesti tiivistettyjä saumoja.

Jostain syystä ruuvattavat peltikatot (ei siis konesaumatut) ovat ihan ok, vaikka niissä on useita kumilla tivistettyjä reikiä/m2. Vesitiiveys on lopulta ohuen muovin (aluskate) varassa. Sama periaatteessa koskee tiilikattoja.

kattokassinen kirjoitti:

Ei palakatto sataa vuotta kestäkään. Mutta siinä rakenne on älykäs, koska se toimii luonnonlakien mukaan. Vähintään kaksi kerrosta siinäkin on joka paikassa ilman keinotekosesti tiivistettyjä saumoja.

Jostain syystä ruuvattavat peltikatot (ei siis konesaumatut) ovat ihan ok, vaikka niissä on useita kumilla tivistettyjä reikiä/m2. Vesitiiveys on lopulta ohuen muovin (aluskate) varassa. Sama periaatteessa koskee tiilikattoja.

Lue lisää

Palahuopa vaan on tosi riskialtis asennusvirheille, kun siinä on vaan se liima. Aika monella tuulella vesi nousee lappeella ylöspäin ja menee silloin huolimattomasti liimatuista saumoista sisään. Tällaista on tapahtunut...

Tiilikatossa pitää aina ollakin aluskate, koska se ei lähtökohtaisesti pidä vettä. Muotopeltikatteiden kumitiivisteet pitäisikin kiristää/vaihtaa aika usein.

minä luin kirjoitti:

Lehdestä, yritin pikaisesti selata niitä läpi, en löytänyt juuri ko. kohtaa.
Tm:ssä lukee että nykykattopeltien vahvuus on 0,5mm.

Väität siis, että nämä vuodelta 1700 säilyneet peltikatot ovat 0,5mm??

Ja äänekkyyteen voin sanoa, että olet peltiseppä ja varmasti sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Lue lisää

Jos tekisit YHDENKIN konesaumakaton niin tietäisit, että niitä ei paksummasta kuin 0,6mm kykene kukaan tekemään.

Missäpäin muuten näitä 1700-luvun käsisaumakattoja oikein Suomessa on? Ihan vain mielenkiinnolla kysyn, sillä itse työskentelen pääkaupunkiseudulla.

peltiseppä kirjoitti:

Jos tekisit YHDENKIN konesaumakaton niin tietäisit, että niitä ei paksummasta kuin 0,6mm kykene kukaan tekemään.

Missäpäin muuten näitä 1700-luvun käsisaumakattoja oikein Suomessa on? Ihan vain mielenkiinnolla kysyn, sillä itse työskentelen pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

-Joku sanoi, että vanhimmat peltikatot on 1700 luvulta.

-Minä vastasin, että nykyisiä peltikattoja ei kannata noihin paksuihin edes verrata.

-Sinä tulit väliin selittämään, että peltikatot on aaaaaina tehty 0,5-0,6millisestä. Ja että sano kaverillesi, ettei levittele perättömiä tietoja, vaikka ilmoitin kaverini kertomaksi vain saumakaton pitävän tuulella ääntä.

-Miksi linkittämäni viestiketjun kaverin saumakattoa ei oltu tehty uusiksi saumakattopoikien toimesta vaan korjattu vanha ja todettu "Kestää paremmin kuin uusi saumakatto olisi kestänyt, koska tuo vanha on niin älyttömän paksusta pellistä tehty". (täällähän voi tietenkin kirjoittaa mitä vain, mutta pidän itse mahdollisena tuota)
-Minulla on tuossa kymmeniä eri lehtiä rakennusalaan liittyen ja yhdessä niistä 100% varmuudella mainittiin, että todella vanhat saumakatot on tehty paksummasta pellistä. En vain jaksa alkaa selaamaan, varsinkaan kun en tiedä onko ko. lehti tallessa.

-En tiedä yhtään vanhaa todella vanhaa peltisaumakattoa, enkä ole väittänytkään. Muut väitti ja minä vain totesin, että paksummasta pellistä on ennen tehty.
-Olen tehnyt 1,25mm teräksestä mm.harkkokelkkoja vääntämällä peltiä varsin olemattomin työkaluin. Varmasti siinä peltikaton teossakin pari päivää vierähtäis..

Sepi kirjoitti:

Palahuopa vaan on tosi riskialtis asennusvirheille, kun siinä on vaan se liima. Aika monella tuulella vesi nousee lappeella ylöspäin ja menee silloin huolimattomasti liimatuista saumoista sisään. Tällaista on tapahtunut...

Tiilikatossa pitää aina ollakin aluskate, koska se ei lähtökohtaisesti pidä vettä. Muotopeltikatteiden kumitiivisteet pitäisikin kiristää/vaihtaa aika usein.

Lue lisää

On siinä palahuovassakin aluskate. Ja vielä umpilaudoitus(tai vaneri) aluskatteen alla.
Jos huopakate ei kestä kuin "vain" 40-vuotta ja
konesaumattu "ikuisesti" kun maalaa joka kymmenen vuoden välein, kumpi on helpompi?

tätä viestiketjua edes? kirjoitti:

-Joku sanoi, että vanhimmat peltikatot on 1700 luvulta.

-Minä vastasin, että nykyisiä peltikattoja ei kannata noihin paksuihin edes verrata.

-Sinä tulit väliin selittämään, että peltikatot on aaaaaina tehty 0,5-0,6millisestä. Ja että sano kaverillesi, ettei levittele perättömiä tietoja, vaikka ilmoitin kaverini kertomaksi vain saumakaton pitävän tuulella ääntä.

-Miksi linkittämäni viestiketjun kaverin saumakattoa ei oltu tehty uusiksi saumakattopoikien toimesta vaan korjattu vanha ja todettu "Kestää paremmin kuin uusi saumakatto olisi kestänyt, koska tuo vanha on niin älyttömän paksusta pellistä tehty". (täällähän voi tietenkin kirjoittaa mitä vain, mutta pidän itse mahdollisena tuota)
-Minulla on tuossa kymmeniä eri lehtiä rakennusalaan liittyen ja yhdessä niistä 100% varmuudella mainittiin, että todella vanhat saumakatot on tehty paksummasta pellistä. En vain jaksa alkaa selaamaan, varsinkaan kun en tiedä onko ko. lehti tallessa.

-En tiedä yhtään vanhaa todella vanhaa peltisaumakattoa, enkä ole väittänytkään. Muut väitti ja minä vain totesin, että paksummasta pellistä on ennen tehty.
-Olen tehnyt 1,25mm teräksestä mm.harkkokelkkoja vääntämällä peltiä varsin olemattomin työkaluin. Varmasti siinä peltikaton teossakin pari päivää vierähtäis..

Lue lisää

"Olen tehnyt 1,25mm teräksestä mm.harkkokelkkoja vääntämällä peltiä varsin olemattomin työkaluin. Varmasti siinä peltikaton teossakin pari päivää vierähtäis.. "

Voin vain enään todeta, että onnea yritykselle jos millipiikkiä vääntelet tuplasaumaan tavallisilla rissoilla ja peltisepän vehkeillä;) Kyllä minäkin olen vääntänyt 20mm lattaa pelkällä jakoavaimella, mutta en silti siitä kattoa tekisi;)

Ps. oletko koskaan ajatellut paljonko saat lisää elinikää katollesi jos aineenvahvuutesi katossasi kasvaa vaikka 0.1mm? Selvitäpä hieman tuota korroosio tapahtumaa myös niin tulet hämmästymään yhä enemmän. Se ei nimittäin käytännössä meinaa muuta kuin pelkästään lisää äänieristystä.

peltiseppä kirjoitti:

"Olen tehnyt 1,25mm teräksestä mm.harkkokelkkoja vääntämällä peltiä varsin olemattomin työkaluin. Varmasti siinä peltikaton teossakin pari päivää vierähtäis.. "

Voin vain enään todeta, että onnea yritykselle jos millipiikkiä vääntelet tuplasaumaan tavallisilla rissoilla ja peltisepän vehkeillä;) Kyllä minäkin olen vääntänyt 20mm lattaa pelkällä jakoavaimella, mutta en silti siitä kattoa tekisi;)

Ps. oletko koskaan ajatellut paljonko saat lisää elinikää katollesi jos aineenvahvuutesi katossasi kasvaa vaikka 0.1mm? Selvitäpä hieman tuota korroosio tapahtumaa myös niin tulet hämmästymään yhä enemmän. Se ei nimittäin käytännössä meinaa muuta kuin pelkästään lisää äänieristystä.

Lue lisää

vehkeitä. Ei lämmitystä. Ja se oli vitsi, ei pienimuotoista pellinvääntelyä voi katon tekoon verrata.

Kylläpä sinä annat minulle hommaa.

Koitappa itse miettiä käpyä joka tuppuu puusta, kyllä on perhana pitkä matka maahan.

Onko sinun korroosiotapahtumassa laskettu mukaan veden ja lumen kuluttava vaikutus, ilman epäpuhtaudet, pöly ja lämpölaajenemiset? Peltiseinä kestää paremmin kuin katto.

Korroosio= http://fi.wikipedia.org/wiki/Korroosio

Ps. Entivanhaset talonkatot tehtiin paksummasta pellistä.

peltisepän kirjoitti:

vehkeitä. Ei lämmitystä. Ja se oli vitsi, ei pienimuotoista pellinvääntelyä voi katon tekoon verrata.

Kylläpä sinä annat minulle hommaa.

Koitappa itse miettiä käpyä joka tuppuu puusta, kyllä on perhana pitkä matka maahan.

Onko sinun korroosiotapahtumassa laskettu mukaan veden ja lumen kuluttava vaikutus, ilman epäpuhtaudet, pöly ja lämpölaajenemiset? Peltiseinä kestää paremmin kuin katto.

Korroosio= http://fi.wikipedia.org/wiki/Korroosio

Ps. Entivanhaset talonkatot tehtiin paksummasta pellistä.

Lue lisää

"Ps. Entivanhaset talonkatot tehtiin paksummasta pellistä"

Ps. Kerran olet noin hyvä googlettamaan niin googleta pari linkkiä näistä "entisajan" paksuista peltikatoista;)

Julli kirjoitti:

On siinä palahuovassakin aluskate. Ja vielä umpilaudoitus(tai vaneri) aluskatteen alla.
Jos huopakate ei kestä kuin "vain" 40-vuotta ja
konesaumattu "ikuisesti" kun maalaa joka kymmenen vuoden välein, kumpi on helpompi?

Lue lisää

Tässä alunperin keskusteltiin eri katteiden hinnasta... Toin siihen sen näkökulman, että pitkän päälle hintaan vaikuttaa myös kesto.

Katteissa on muitakin valintaan vaikuttavia ominaisuuksia, mutta se on eri juttu se.

Palahuopa ei taatusti kestä 40 vuotta.

peltiseppä kirjoitti:

"Ps. Entivanhaset talonkatot tehtiin paksummasta pellistä"

Ps. Kerran olet noin hyvä googlettamaan niin googleta pari linkkiä näistä "entisajan" paksuista peltikatoista;)

Lue lisää

karjaalla Mustion kartanossa on 1700-luvulla tehty peltikate.
Rautapeltiä käytettiin katteisiin 1900-luvun alkuun asti, niitä kattoja on Helsingissäkin. Paksuus sinänsä ei säilytä katetta, vaan se että se pidetään hyvässä maalissa.

Sepi kirjoitti:

Tässä alunperin keskusteltiin eri katteiden hinnasta... Toin siihen sen näkökulman, että pitkän päälle hintaan vaikuttaa myös kesto.

Katteissa on muitakin valintaan vaikuttavia ominaisuuksia, mutta se on eri juttu se.

Palahuopa ei taatusti kestä 40 vuotta.

Lue lisää

Ei sen väliä, mistä alussa keskusteltiin.

Jos huopakattoon laittaa alushuovan, lienee rakenne aika varma ja pitkäikäinen. Kaikissa tapauksissa sitä kai ei vaadita, reunoille ainostaan.

Itse olen yhden palahuopakaton tehnyt, kesämökin ulkorakennukseen tosin. Oli aika lämmin ja aurinkoinen päivä. Ainakaan silloin ei vajaata liimausta voinut tehdä, niin tehokas yhdistelmä musta huopa ja aurinko oli.

minä luin kirjoitti:

Lehdestä, yritin pikaisesti selata niitä läpi, en löytänyt juuri ko. kohtaa.
Tm:ssä lukee että nykykattopeltien vahvuus on 0,5mm.

Väität siis, että nämä vuodelta 1700 säilyneet peltikatot ovat 0,5mm??

Ja äänekkyyteen voin sanoa, että olet peltiseppä ja varmasti sinulla on oikeus mielipiteeseesi.

Lue lisää

konesaumattu katto on ehdoton jos haluat että katto pitää veden ja on ikuinen kun ammattimies sen tekee.kannattaa teettää ehdottomasti alan ammattilaisella.ja kaiken kukkuraksi se on näyttävän näköinen.

tätä viestiketjua edes? kirjoitti:

-Joku sanoi, että vanhimmat peltikatot on 1700 luvulta.

-Minä vastasin, että nykyisiä peltikattoja ei kannata noihin paksuihin edes verrata.

-Sinä tulit väliin selittämään, että peltikatot on aaaaaina tehty 0,5-0,6millisestä. Ja että sano kaverillesi, ettei levittele perättömiä tietoja, vaikka ilmoitin kaverini kertomaksi vain saumakaton pitävän tuulella ääntä.

-Miksi linkittämäni viestiketjun kaverin saumakattoa ei oltu tehty uusiksi saumakattopoikien toimesta vaan korjattu vanha ja todettu "Kestää paremmin kuin uusi saumakatto olisi kestänyt, koska tuo vanha on niin älyttömän paksusta pellistä tehty". (täällähän voi tietenkin kirjoittaa mitä vain, mutta pidän itse mahdollisena tuota)
-Minulla on tuossa kymmeniä eri lehtiä rakennusalaan liittyen ja yhdessä niistä 100% varmuudella mainittiin, että todella vanhat saumakatot on tehty paksummasta pellistä. En vain jaksa alkaa selaamaan, varsinkaan kun en tiedä onko ko. lehti tallessa.

-En tiedä yhtään vanhaa todella vanhaa peltisaumakattoa, enkä ole väittänytkään. Muut väitti ja minä vain totesin, että paksummasta pellistä on ennen tehty.
-Olen tehnyt 1,25mm teräksestä mm.harkkokelkkoja vääntämällä peltiä varsin olemattomin työkaluin. Varmasti siinä peltikaton teossakin pari päivää vierähtäis..

Lue lisää

pitää olla melkonen taikuri jos 0.7 mm paksusesta pellistä tekee saumakaton.voin omalla työkokemuksella todeta ettei niin paksusta pellistä saa esim.piipunpeltejä murtamatta juurien rovekulmia.yleisin paksuus on 0.5mm harvemmin 0.6 mutta siitäkin tehdään jos niin vaaditaan.

seppä71 kirjoitti:

pitää olla melkonen taikuri jos 0.7 mm paksusesta pellistä tekee saumakaton.voin omalla työkokemuksella todeta ettei niin paksusta pellistä saa esim.piipunpeltejä murtamatta juurien rovekulmia.yleisin paksuus on 0.5mm harvemmin 0.6 mutta siitäkin tehdään jos niin vaaditaan.

Lue lisää

Tervehdys kaikille oikeassa oleville. Tässä itteni mielipide. Noista pellin paksuuksista sen verran että, se 0,5 on käypä paksuus. ruotena paljon lautaa.
Räystäät, jiirit, harja, kulkupaikat, piipun ympärys umpeen ja muualla että, saa varpaat ruoteden rakoon. Pelti suojattu 350g/m2 kuumasinkillä. Jos haluaa tasalaatuisen ja sievän katon saumaamalla, voi tilata kapeampaa rivipelliä.
Silloin tietysti jo mietitään symmetristä jakoa päädystä päätyyn.
Itse olen kokonaista neljä lotokkaa tehnyt kaksinkertaisin saumoin.
Näin sen työn pirunmoisena näpräämisenä. Siinä jalkakourupelli huusi apua ettei olisi repeytynyt.
Kysymys kuuluu: "Kun kulkee tuolla, näkee kulmikkaita liitoksia lotokan ja jalkakourun yhteydessä niin, miten te lyötte siihen tuplasauman. Sellaisen jota voitte sanoa ehjäksi?

Toope kirjoitti:

Tervehdys kaikille oikeassa oleville. Tässä itteni mielipide. Noista pellin paksuuksista sen verran että, se 0,5 on käypä paksuus. ruotena paljon lautaa.
Räystäät, jiirit, harja, kulkupaikat, piipun ympärys umpeen ja muualla että, saa varpaat ruoteden rakoon. Pelti suojattu 350g/m2 kuumasinkillä. Jos haluaa tasalaatuisen ja sievän katon saumaamalla, voi tilata kapeampaa rivipelliä.
Silloin tietysti jo mietitään symmetristä jakoa päädystä päätyyn.
Itse olen kokonaista neljä lotokkaa tehnyt kaksinkertaisin saumoin.
Näin sen työn pirunmoisena näpräämisenä. Siinä jalkakourupelli huusi apua ettei olisi repeytynyt.
Kysymys kuuluu: "Kun kulkee tuolla, näkee kulmikkaita liitoksia lotokan ja jalkakourun yhteydessä niin, miten te lyötte siihen tuplasauman. Sellaisen jota voitte sanoa ehjäksi?

Lue lisää

Yksi helpoimmista penkkisaumoista, joita kattohommissa on.

Käy kirjastosta lukemassa peltisepän rakennustietoon perustuva kirja (en muista nimeä, mutta vihreä ja koko A4) ja siitä selviää kaikki oleelliset saumat ja niiden levitykset, joita pääasiassa katoilla näkee. Helvetin helppoja jokainen, jos vain edes perusteita tajuaa levitysopista.

en oikein osannut kirjoitti:

googlettamallakaan hakea, kuinka vahvoja todella vanhat konesaumakatot ovat olleet, mutta mielenkiintoinen keskustelu oli täällä samaisessa suoli24 sivustolle, eli; http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000278&posting=22000000009354885

Jos luet sen, niin ko. viestissä sanotaan "älyttömän vahva peltikatto" Onko nykyiset 0,5-0,6milliset älyttömän vahvoja.

Itse viestiketjuun otan kantaa sen verran, että classic-mies puolusti tuotettaan hyvin perustein.

Lue lisää

Niin, se itse katon lujuus tulee kattotuoleista alkaen. Jos takstoolin välit on sellaiset että, siihen lyödyt varppeet reilusti kantaa miehen astua kantamuksineen päälle on pohja laitalaisessa kunnossa.
Ruoteiden välit taas määräytyy pellin profiilista. Tiilikuvio, aalto, kantti ja mitä kaikkea sitä prässätäänkään.
Saumakaton alla on oikein tehtynä paljon kantavaa pintaa. Mieluusti vaikka neljän tuuman laudalla ummessa. Siinä kun peltiseppä kiroillen juoksee ja vetää pinnan päälle niin voi olla varma älyttömän lujasta katosta.
Varjopuolena on sen pellisepän kiukku ja vastaavasti plussana ettei ole tarvinnut investoida aluskatteisiin. Lyhyesti- pelli pitää veden, ruoteet pistemäisemmän esim. jalkaterän paineen, kattotuolit lumikuorman plus tietysti pellit. Ja ulko- sekä kantavat seinät koko katon kaikkineen vermeineen.
Ja suhteellisuus kunniaan. Ei katolla junat kulje. Lujuutena siinä riittää semmoiset hyväksi koetetut rakenteet.

Sepi kirjoitti:

Paanukatteen vedenpitävyys perustuu paksuun tervakerrokseen, monikertaisuuteen (siis limitys) ja usein alla olevaan tuoheen.

Vanhat peltikatot ovat tosiaankin eri tavaraa, rautapeltiä ja jopa 1 mm paksuja. Keston kannalta oleellista on se jatkuva maalaaminen.

Lue lisää

Paanukattohan on verraton. Tietysti siinä on omat konstinsa. Huomoitavaa, jyrkkyys, paanujen esitervaus, ensimmäisinä vuosina toistuva tervaus.
Ja 10 vuodessa moneen kertaan tervatut paanut on kyllästyneet läpi asti.
Siitä eteenpäin ei tarvi kuin auringon polttaman tervan päälle vetää uusi terva.
Se huolto siinä on avainasemassa. Niinkuin muissakin materiaaleissa.
Ne vanhat pellikatot- reippaasti yli satavuotta. Silloin oli tarve saada kattomateriaaliiksi paloturvallisempi kuin puu.
Mutta ei tunnettu kuin rauta-,kupari- ja lyijylevyt. Lyijy oli hyvä muokata ja kalliina vain kirkoissa sekä tosi rikkaiden saavutettavissa. Rautalevyt oli suojattava aikansa aineilla. Hylkeen rasvalla, puutervan, vernissan, maavärien seoksilla.
Silloin pellien paksuuden määräsi tekniikka jolla, rautaa muokattiin.
Ja muistakaa silloinen aika, kukaan ei haamaillut tuplasaumoja tai tasakattoja.

,..,,.,.,.,.,.,.,.,.,.,. kirjoitti:

Yksi helpoimmista penkkisaumoista, joita kattohommissa on.

Käy kirjastosta lukemassa peltisepän rakennustietoon perustuva kirja (en muista nimeä, mutta vihreä ja koko A4) ja siitä selviää kaikki oleelliset saumat ja niiden levitykset, joita pääasiassa katoilla näkee. Helvetin helppoja jokainen, jos vain edes perusteita tajuaa levitysopista.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lukumääräisesti saumakatolla ei ole montaa saumatyyppiä. On yksinkertaisia ja kaksinkertaisia saumoja. Pystysaumoina sekä kaadettuina. Kun ennen 60-luvun loppua lyötiin saumat käsin kiinni, ne olivat yksinketaisia ja kiinnikkeet sulkivat sauman aukeamattomiksi. Ja ne katot jotka, silloin on tehty on nykymittapuulla jyrkkiä. Toimivuus on nähtävissä Turussa, Uittamolla esimerkiksi.
Homma muuttui kun jenkit teki suuria teollisuushalleja ja niihin piti saada tuplasaumat melko loiviin kattoihin. Pikät pellit ja saumaus-englat.
No, kun tehtiin yksinkertainen sauma niin, se taipui helpommin esim. teräskoukuin tuettuihin jalkaränneihin.
RT- kortit yhdenmukaisti rakentamista. Kuitenkin kattosepät kirosivat lauseesta.
Vesikaton saumat on tehtävä kaksinkertaisina.
Eipä tullut yhtä helposti sieviä jalkakouruja saati lotokan liitoksia.
Siis, joko valmistat maassa alasimen päällä kaikkein kiperimmät tuplasaumat tai teet yksinkertaisen sauman ison sauman reunataitteella. Silloin se näyttää tuplasaumalta. Vaihtoehtoja ei ole montaa.
Siis, mitä järkeä on suomen olosuhteissa tehdä rumaa loivaa kattotyyppiä.
Ja siihen haamailla jalkakuoruja.
Sen saa tehtyä mutta täytyy miettiä aluspellin leveyttä ja sauman tuplausta.
Kiire sekä valmiit pinnoitteet syövät hommasta mielekkyyden.
Levitysoppia ei katolla paljon tarvitse. joku kartio putkille ja antennille kenties.
Vaikeana hommana pidän sellaista kun vaatturi tekee miesten puvun takin.
Siinä nurjalta puolelta saumataan vekit, kaulukset, hihat napinläpineen.
Ja lopuksi se on valmiina sileänä ja upeana päällä. Kuten kaunis saumakatto.
Ps. Teksti ei ole tehty provosoimistarkoituksessa.

Toope kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lukumääräisesti saumakatolla ei ole montaa saumatyyppiä. On yksinkertaisia ja kaksinkertaisia saumoja. Pystysaumoina sekä kaadettuina. Kun ennen 60-luvun loppua lyötiin saumat käsin kiinni, ne olivat yksinketaisia ja kiinnikkeet sulkivat sauman aukeamattomiksi. Ja ne katot jotka, silloin on tehty on nykymittapuulla jyrkkiä. Toimivuus on nähtävissä Turussa, Uittamolla esimerkiksi.
Homma muuttui kun jenkit teki suuria teollisuushalleja ja niihin piti saada tuplasaumat melko loiviin kattoihin. Pikät pellit ja saumaus-englat.
No, kun tehtiin yksinkertainen sauma niin, se taipui helpommin esim. teräskoukuin tuettuihin jalkaränneihin.
RT- kortit yhdenmukaisti rakentamista. Kuitenkin kattosepät kirosivat lauseesta.
Vesikaton saumat on tehtävä kaksinkertaisina.
Eipä tullut yhtä helposti sieviä jalkakouruja saati lotokan liitoksia.
Siis, joko valmistat maassa alasimen päällä kaikkein kiperimmät tuplasaumat tai teet yksinkertaisen sauman ison sauman reunataitteella. Silloin se näyttää tuplasaumalta. Vaihtoehtoja ei ole montaa.
Siis, mitä järkeä on suomen olosuhteissa tehdä rumaa loivaa kattotyyppiä.
Ja siihen haamailla jalkakuoruja.
Sen saa tehtyä mutta täytyy miettiä aluspellin leveyttä ja sauman tuplausta.
Kiire sekä valmiit pinnoitteet syövät hommasta mielekkyyden.
Levitysoppia ei katolla paljon tarvitse. joku kartio putkille ja antennille kenties.
Vaikeana hommana pidän sellaista kun vaatturi tekee miesten puvun takin.
Siinä nurjalta puolelta saumataan vekit, kaulukset, hihat napinläpineen.
Ja lopuksi se on valmiina sileänä ja upeana päällä. Kuten kaunis saumakatto.
Ps. Teksti ei ole tehty provosoimistarkoituksessa.

Lue lisää

Itse olen ollut alalla 70-luvulta asti ja toiminut pääasiassa lähes jokaisessa pääkaupunkiseudun peltisepän yrityksissä. Yksinkertaisia saumoja ei täälläpäin ole tosiaan kuin helvetin jyrkissä katoissa ja vanhoissa sellaisissa(1900-luvun alusta).
Levitysoppia tarvitaan oikeastaan jokaisessa peltikaton läpiviennin teossa mikäli siitä halutaan saada siistin näköinen. Lotokan teko onnistuu joko penkissä tai katolla. Se on oikeastaan yksi helpoimmista saumoista, jonka katolla voi tehdä. Ja kuten jo edellä mainitsin niin kaikki muut saumat selviävät tietämättömille hyvin tuosta kirjasta taikka RT-kortistosta.
Sillä ei ole merkitystä tehdäänkö saumat yksinkertaisesti vai tuplana, koska pitäviä läpivientejä ei ole KOSKAAN tehty yksinkertaisina saumoina. Niitä saattaa tulla aika ajoin vastaan, mutta tämä johtuu siitä, että ennen jokaisella katolla oli 6-10 peltiseppää hakkaamassa kattoja kiinni, kun nykyään niitä on keskimäärin 2-4. Tästä johtuen 'ammattikirjo' oli huomattavan paljon kirjavampaa ennen muinoin ja laatu samaa luokkaa. On turha kuvitella, että ennen tehtiin vain priimaa. Ne kunnon katot, jotka ovat vieläkin ehjiä ovat jo tuolloin olleet ammattimiesten tekemiä ja nämä sekatyömiesten tekeleet on uusittu jo aikoja sitten.

,..,,.,.,.,.,.,.,.,.,.,. kirjoitti:

Itse olen ollut alalla 70-luvulta asti ja toiminut pääasiassa lähes jokaisessa pääkaupunkiseudun peltisepän yrityksissä. Yksinkertaisia saumoja ei täälläpäin ole tosiaan kuin helvetin jyrkissä katoissa ja vanhoissa sellaisissa(1900-luvun alusta).
Levitysoppia tarvitaan oikeastaan jokaisessa peltikaton läpiviennin teossa mikäli siitä halutaan saada siistin näköinen. Lotokan teko onnistuu joko penkissä tai katolla. Se on oikeastaan yksi helpoimmista saumoista, jonka katolla voi tehdä. Ja kuten jo edellä mainitsin niin kaikki muut saumat selviävät tietämättömille hyvin tuosta kirjasta taikka RT-kortistosta.
Sillä ei ole merkitystä tehdäänkö saumat yksinkertaisesti vai tuplana, koska pitäviä läpivientejä ei ole KOSKAAN tehty yksinkertaisina saumoina. Niitä saattaa tulla aika ajoin vastaan, mutta tämä johtuu siitä, että ennen jokaisella katolla oli 6-10 peltiseppää hakkaamassa kattoja kiinni, kun nykyään niitä on keskimäärin 2-4. Tästä johtuen 'ammattikirjo' oli huomattavan paljon kirjavampaa ennen muinoin ja laatu samaa luokkaa. On turha kuvitella, että ennen tehtiin vain priimaa. Ne kunnon katot, jotka ovat vieläkin ehjiä ovat jo tuolloin olleet ammattimiesten tekemiä ja nämä sekatyömiesten tekeleet on uusittu jo aikoja sitten.

Lue lisää

Olin lomalla Ikaalisissa ja monesti vaan katse siirtyi vesikattojen pellityksiin.
Kyllä sitä tekemisten kirjoa löytyy uustuotannostakin. En soimaa heidän tekosiaan. Kiven verran olen huonompi iso-isän isää joka, teki puusta, raudasta, kivestä ja nahasta mitä vain. Toki materiaalit silloin oli aikansa mukaisia.
Siinä on sekatyömiestä ja toimeen tuli kuten minäkin.
Levitysoppia olen itsekin opiskellut. Siinä mitoitetaan tasoon erilaisia ohutlevystä valmistettavia esineitä. Olen silloin myös tehnyt pohjasaumoja kantikkaisiin ilmanvaihtokanaviin. Silloin kulmaan laitettiin sikatippa. Se kun teki kanavista ilmatiiviitä. En yhtään kaipaa niitä töitä. Ja edelleen kun lotokan liitän jalkakuorupeltiin teen siihen profiililtään pyöreän muotoisen liitoksen.
Siihen saan tuplasauman ja olen siihen tyytyväinen.
Ilman sikaa, tai aluspelliin tukeutumista.
Täällä eteläsuomessa näkyy uusrenesanssi olevan jalkakuoruissa.
Puutuelliset jalkakourut ovat mahtavan näköisiä.
Pidän niistä ja olen niitä valokuvannut Esim. Turussa.
Digitekniikalla saan kuvattua tekotapoja. Ei muuta kun kameran jalka pystyyn ja kuvaamaan.
Täältä minulle heräsi kysymys. Miten kulmikkaan sauman voi tuplana tehdä?
Siihen vastaan että. En pysty, mutta pystyn sen tekemään pyöreän muotoisena.
Asiasta kolmanteen.
Minua huvittaa ihmisten kinaaminen jossa, verrataan jonkun peltikatteen pinnoituksen takuuta toiseen. 10 vuotta, 12 vuotta vai 15 vuotta.
Haloo hei! Kun rakennus toimii vähintään 50 vuotta ja asuntovelkaa joutuu maksamaan 25 vuotta niin miten ihmeessä voi suhteuttaa vesikaton pinnotteen
tähän.
Mutta paskaako tässä viisastelemaan. Teollisuus kuljettaa rakentajaa kuin pässiä narusta.

Sepi kirjoitti:

Tässä alunperin keskusteltiin eri katteiden hinnasta... Toin siihen sen näkökulman, että pitkän päälle hintaan vaikuttaa myös kesto.

Katteissa on muitakin valintaan vaikuttavia ominaisuuksia, mutta se on eri juttu se.

Palahuopa ei taatusti kestä 40 vuotta.

Lue lisää

Palahuopa taatusti kestää 40 vuotta ja enemmänkin, ellei sitä mekaanisesti kolhi. Tavallinen yksinkertainen huopa kesti kotitalossani yli 40 vuotta, ja varmasti oli huonompaa kuin nykyinen palahuopa.

Terve. Konesaumakatto ihan hyvä vaihtoehto.:) www.peltiveljekset.fi