Teettekö te kommaripuolueen jäsenet niinku töitä? joskus vaan tulee mieleen, että melkoiset laput silmillä te kuljette. Wäinää kohtaan tunnen kunnioitusta ainakin hänen puheidensa perusteella, sen verran monsessa näyttää olleen mukana. Mutta te muut! Saarnaatte siitä kuinka huonosti työläisellä on pullat uunissa ja herra vetelee rusinat. Katsotte sitä hyvin suppeasta näkökulmasta, meinaan omasta näkökulmastanne. Sitten luette lehtiä jotka kertovat poikkeuksetta vain huonot uutiset. Kokonaiskuvanne on hirveän hämärä.
Miksette tee niinkuin minä, hypi työpaikasta toiseen jos ei lisää liksaa heru ja kasvata joka askeleella pikkuhiljaa palkkaa? Seuraava kohteeni on hyperkapitalistiriistollinen Viro, jossa eräs monikansallinen riistoyritys pitää Euroopan majaansa - maksaen yli kymmenen Euroa tunnilta kielitaitoisille henkilöille. Saisitte tekin näkökulmaa ja oppisitte varmaan ymmärtämään, että kapitalistisessa järjestelmässä ei ole mitään vikaa paitsi se vika joka löytyy korvien välistä. Yrittämällä pääsee eteenpäin, mutta esimerkiksi suurin murheenkryyni Aapo vääntää todella paskalla palkalla eikä edes yritä muuttaa tilannettaan. Kehuu olevansa hyvä puuseppä, muttei sitten vaihda työpaikkaa tai perusta omaa pajaa. Ainoa ajatus joka Aapolle tulee mieleen on sen perkeleen firman sosialisointi, maksaisi sitten potut pottuina kun se porvari passitetaan Savon keskitysleireille.
Systeemimme hienous on siinä, että talous on dynaaminen ja ihmisellä on MAHDOLLISUUS hyppiä siinä mukana ja jopa etsiä sitä unelmatyötä. Harva tätä mahdollisuutta tajuaa hyödyntää, vaan tuijottaa päivästä päivään sorvia ja kiroaa "kohtaloaan".
Miksette tee niinkuin minä, hypi työpaikasta toiseen jos ei lisää liksaa heru ja kasvata joka askeleella pikkuhiljaa palkkaa? Seuraava kohteeni on hyperkapitalistiriistollinen Viro, jossa eräs monikansallinen riistoyritys pitää Euroopan majaansa - maksaen yli kymmenen Euroa tunnilta kielitaitoisille henkilöille. Saisitte tekin näkökulmaa ja oppisitte varmaan ymmärtämään, että kapitalistisessa järjestelmässä ei ole mitään vikaa paitsi se vika joka löytyy korvien välistä. Yrittämällä pääsee eteenpäin, mutta esimerkiksi suurin murheenkryyni Aapo vääntää todella paskalla palkalla eikä edes yritä muuttaa tilannettaan. Kehuu olevansa hyvä puuseppä, muttei sitten vaihda työpaikkaa tai perusta omaa pajaa. Ainoa ajatus joka Aapolle tulee mieleen on sen perkeleen firman sosialisointi, maksaisi sitten potut pottuina kun se porvari passitetaan Savon keskitysleireille.
Systeemimme hienous on siinä, että talous on dynaaminen ja ihmisellä on MAHDOLLISUUS hyppiä siinä mukana ja jopa etsiä sitä unelmatyötä. Harva tätä mahdollisuutta tajuaa hyödyntää, vaan tuijottaa päivästä päivään sorvia ja kiroaa "kohtaloaan".
Vastaukset 4
Vanhimmat
muutkii ko jäsenet heittää läppää? No, siin tappauksess mie neuvon Sinnuu, näi vanhempan: älä hyvä mies mää maalimall takki noi levällää! Sielt saattaa tull hitomoine kiire takas kottii äiji luo!
Hiljaisolon jälkeen B-mies on päättänyt tulla ulos kaapistaa. Pitkään vain korpikommunistina eläneenä olen päättänyt tunnustaa olevani myös autodidakti marxilainen ja äidinmaitobolseviikki. Kun B-mies näki elämänsä ensimmäisen päivän se tapahtui synnytysosaston huoneessa B. Olin työväenluokkaisen taustani vuoksi B-luokan lapsi. Ensiasuntona oli sammaleilla ja pinkopahvilla eristetty ja B-luokan tukkipuista veistetty hirsitupa. Tuvan takkaa lämmitettiin B-luokan puutavaralla. Vanhemmat elätti perhettä B-luokan sekatöillä. Ravinto oli yksipuolista ja niukkalihaista B-luokan maitoperunakeittoa. Vartuin kouluikään B-luokan kasvukäyrissä. Koulussa jouduin B-luokalle. Koulumatkat tein kunnalta köyhäinapuna saaduilla B-luokan jalkineilla. Menestys koulussa oli korkeintaan kehnoa B-luokkaa. Kansakoulun loputtua olin muutaman vuoden erilaisissa B-luokan hankkeissa. B-luokan miehenä jouduin suorittamaan siviilipalvelun Törnävän B-mielisairaalaan. B-luokan pohjalta pääsin näin auttamaan B-luokan kansalaisia B-luokan asioissa. B-luokkainen elämä on sittemmin jatkunut vaatimattomissa B-luokan tehtävissä, jotka voivat vaihtua päivittäin ja jota nykyään ryyditetään B-vitamiineilla sen kaikissa olomuodoissa...Paras, B-ryhmä...
B-mies on jo vuosia huolissaan maaseudun nuorison yhä laajenevasta kädettömyydestä, niin askareissa, kun pienissä työtehtävissäkin. Kouluja kyllä käydään, mutta mitä siellä opitaan? No, näitä tietokoneita. Sillä tietotaidolla ei aitoja juuri aitoja ja aittoja rakenna. Hirvittää, kun parikymppisille kolleille pitää näyttää kuinka kirvestä ja pokasahaa pidetään kädessä. Saatiikka kuinka niitä käytetään.
Tämä asia lähti siitä, kun naapurin leskiemäntä tuossa kylänraitilla kysyy B-miestä pistoaidan tekohon. Emäntä kun haluaa pitää maaseutua elävän näköösenä, vaikka elikoita ei ole enään vuosiin ollukkaan.
Maaseutumiljöön yksi näkyvimpiä muutoksia onkin erilaisten aitojen ja aitausten katoaminen kyläraittien varsilta. Talot ja tuvat seisovat hiljaisina ja aution näköisinä. Karjahaat karjoineen ja niittymaisemat sontiaisineen on katoavaa kansanperinnettä.
Tämän naapurin kanssa sitten sovittiin, kun komukoita ollaan, että teen homman perinteisisti ruokapalkalla ja molempia puolia tyydyttävillä luontaiseduilla. B-miehelle, joka on jo kolmannessa poikamies, tälläinen kaksikantasopimus sopii luonnollisista syistä hyvin. Häviäjiksi jäävät, ikävä kyllä, valtio, kunta, kirkko, telli, lelli, myelli, sotu, ay, jne.
Laadulla on kuitenkin tekijänsä, ja nuoriso, se nuolkoon näppejään...
B-mies on jo vuosia huolissaan maaseudun nuorison yhä laajenevasta kädettömyydestä, niin askareissa, kun pienissä työtehtävissäkin. Kouluja kyllä käydään, mutta mitä siellä opitaan? No, näitä tietokoneita. Sillä tietotaidolla ei juuri aitoja ja aittoja rakenna. Hirvittää, kun parikymppisille kolleille pitää näyttää kuinka kirvestä ja pokasahaa pidetään kädessä. Saatiikka kuinka niitä käytetään.
Tämä asia lähti siitä, kun naapurin leskiemäntä tuossa kylänraitilla kysyy B-miestä pistoaidan tekohon. Emäntä kun haluaa pitää maaseutua elävän näköösenä, vaikka elikoita ei ole enään vuosiin ollukkaan.
Maaseutumiljöön yksi näkyvimpiä muutoksia onkin erilaisten aitojen ja aitausten katoaminen kyläraittien varsilta. Talot ja tuvat seisovat hiljaisina ja aution näköisinä. Karjahaat karjoineen ja niittymaisemat sontiaisineen on katoavaa kansanperinnettä.
Tämän naapurin kanssa sitten sovittiin, kun komukoita ollaan, että teen homman perinteisisti ruokapalkalla ja molempia puolia tyydyttävillä luontaiseduilla. B-miehelle, joka on jo kolmannessa polvessa poikamies, tälläinen kaksikantasopimus sopii luonnollisista syistä hyvin. Häviäjiksi jäävät, ikävä kyllä, valtio, kunta, kirkko, telli, lelli, myelli, sotu, ay, jne.
Laadulla on kuitenkin tekijänsä, ja nuoriso, se nuolkoon näppejään...