Mustavuori

1. ?

2. ?

3. http://www.freewebs.com/promustavuori/ ???

Venäjä oli käynyt 1904-05 sodan Japania vastaan ja hävinnyt sen kuuluisassa Tsushiman salmen meritaistelussa, jossa käytännössä koko Venäjän Itämeren laivasto tuhoutui. Niinpä katsottiin tarpeelliseksi rakentaa Suomenlahdelle maa- ja merilinnoitusketju turvaamaan Pietaria. Linnoitustyöt Suomessa käynnistettiin v. 1913, aluksi Ahvenanmaalla ja Hankoniemellä. Myös Viaporia (Suomenlinnaa) vahvistettiin.

I maailmansodan alettua seuraavana vuonna Venäjällä pelättiin saksalaisten hyökkäävän Helsinkiin. Niinpä Helsinginkin ympäristöä alettiin linnoittaa. Lähinnä haluttiin kuitenkin suojella Viaporin merilinnoitusta maalta päin tulevilta hyökkäyksiltä. 1914 keväällä aloitettiin laajat linnoitustyöt linjalla Lauttasaari-Meilahti-Pasila-Käpylä-Herttoniemi-Santahamina.
Pian kuitenkin huomattiin että linnoitusketju oli liian lähellä Viaporia, hyvinkin saksalaisen tykin kantaman päässä. Niinpä syksyllä 1915 aloitettiin uuden ulomman linnoitusketjun rakennustyöt, jotka jatkuivat aina Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.

Ulompi linnoitusketju kulki Westendistä Otaniemen, Leppävaaran, Konalan, Pakilan, Pukinmäen, Kivikon, Kontulan ja Mellunmäen kautta Mustallevuorelle ja Uutelaan (jossa sijaitsee Helsingin ainoa I MS:n aikainen merilinnoitus johon on helppo päästä. Muut ovat tuhoutuneet kokonaan tai sijaitsevat saarilla).

Ulommat linnoitusketjun rakennelmat ovat juoksuhautoja, kivettyjä tykkiteitä, kallioon louhittuja ammusvarastoja ja betonibunkkereita. Joukossa on avoimia ja katettuja tykki- ja konekivääripesäkkeitä sekä majoitus- ja komentokorsuja. Linnoitusketjuun kuului 463 tykkiä, joukossa mm. järeitä 152 mm:n Canet-tykkejä ja 279 mm:n mörssäreitä. Linnoituksen miesvahvuus oli 1917 keväällä seitsemän jalkaväkirykmenttiä eli n. 25.000 miestä.

Työvoimana käytettiin pääasiallisesti paikallista työvoimaa; suomalaisia työmiehiä ja venäläisiä Helsingin seudulle sijoitettuja sotilaita. Helsingissä vallitsi tuolloin kova työttömyys, joten linnoitustöitä teetettiin hätäaputöinä. Linnoituksilla oli töissä valtavasti ihmisiä. Maatilojen omistajat valittivat Pietariin että linnoitustyöläisille pitäisi maksaa huonompaa palkaa, koska maatilat jäivät vaille työvoimaa kaikkien kynnelle kykenevien siirtyessä linnoituksille töihin paremman palkan toivossa.

Työvoiman tarve linnoituksilla kasvoi lopulta niin valtavaksi, että työvoimaa alettiin tuoda myös muualta suomesta. Kun tämäkään ei riittänyt, tuotiin työvoimaa jopa Venäjältä. Joukossa oli eksoottista porukkaa; tataareja, kirgiisejä ja jopa kiinalaisia rangaistusvankeja. Heillä oli kuitenkin vaikeuksia kestää Suomen ilmastoa ja varsinkin kiinalaisia kuoli paljon. Työolot olivat kehnot eikä työturvallisuusmääräyksistä piitattu. Mustavuorella on kiinalaisten linnoitustyöläisten joukkohauta. Sekalaisesta väestöstä koostunut työvoima aiheutti kovasta kurinpidosta huolimatta kaikenlaisia rettelöitä ja 1916 kesällä jouduttiin linnoituksille palkkamaan omia poliisivoimia.

Linnoituksia ei koskaan käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa, mutta kansalaissodan aikaan joissakin linnoituksen osissa käytiin taisteluja punaisten ja valkoisten välillä. Ei tiettävästi Mustallavuorella, mutta esimerkiksi Leppävaarassa oli linnoituksessa asemissa 1500 punaisten sotilasta ottamassa vastaan Hangosta päin eteneviä valkoisten avuksi tulevia Saksan itämeren divisoonan joukkoja. Saksalaiset kuitenkin murtautuivat Huopalahdessa Helsingin saartoketjun läpi vaivatta ja pääsivät linnoituksen selustaan.

Linnoitukseen kuuluneita luolia käytettiin ammusvarastoina ja -sorvaamoina sekä väestönsuojina vielä talvisodan aikana. Merilinnoitukset on pääosin räjäytetty ja maalinnoitukset ovat saaneet rauhassa rapistua ja lisäksi suuri osa niistä on jäänyt tie- ja asuntorakentamisen alle. Jäljelle jääneet osat ovat nykyään suojelukohteita. Mustavuoren lisäksi linnoituksiin voi tutustua esim. Uutelassa, Kivikossa ja Kurkimäen puistossa.

Kiitokset vastanneille.