Ja arvostele itse, onko puoskarointia
vai Kristuksen kirkastamista.
http://groups.msn.com/Vapaasana/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=11918&LastModified=4675574430237418729
vai Kristuksen kirkastamista.
http://groups.msn.com/Vapaasana/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=11918&LastModified=4675574430237418729
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos Jeesus parantaa, niin ihminen on terve.
Herra ei koskaan valehtele tai anna katteettomia lupauksia, Hänhän on Totuus !
Kylläpä oli hauska filmi.
Tämänlaiset videot eivät todista niin mitään.
Mistä tiedämme, että "parannetuilla" on todellakin jokin sairaus?
Mistä tiedämme, että sairaus todellakin parani?
Mistä tiedämme, että ko. parantuminen ei ollut ruumiin oman parantumiskyvyn tulos. Tämä on vain Post hoc, ergo propter hoc - väite.
Toivottavasti tuoliset huijari saatetaan rikoslain piiriin ja vastaamaan valheistaan.
Ihmisiä on helppo huijata. He uskoat parantuneensa kon niin heille väitetään.
Lukekaapa Matti Miettisen kirja: "Sinä parenet NYT" joka on parantamistoiminnasta tehty kirja- YHTÄÄn ihmeparantumista ei väitäökirjatutkimuksessa läydetty.
Joku lausui aikanaan: "Uskovat ovat maailman helpoiten huijattava ihmisryhmä" - taitaa valitettavasti pitää paikkasan.
Jumalan armo on muutettu irstaudeksi- kuten Raamattu sanoo.
Eräs suomalaissyntyinen mies meni Hinnin kokoukseen Jenkeissä. Lopuksi lavalle tuotiin pyörätuolipotilas joka nousi tuolista kun Hinn laittoi kätensä tämän päälle.
Asiasta innostuneena mies meni seuraavalla viikolla Hinnin kokoukseen mantereen toiselle puolelle- ja siellä tapahtui täysin samanlainen pyörätuomipotilaan nouseminen.
Mies vaan ihmetteli sitä, että kysessä oli ihan sama mies kuin viikko sitten edellisessä Hinnin kokouksessa.
Ja ihmiset laittavat "parantajalle" rahaa valtavat summat
Väärillä ihmeparanemisilla kerskuvat valehtelijat ja kauhistusten tekijät ei pääse ainakaan taivaaseen.
Ilm. 21:27
Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ihmeparantaminen.html
"Taikuri James Randi apureineen teki 1980-luvulla kattavan tutkimuksen Yhdysvaltojen kristityistä ihmeparantajista. Avainsana ilmiön kuvaamiseen on ”raha”: parantajat saivat miljoonia dollareita kirjekerjuukampanjoiden, tv-ohjelmien ja kiertueiden avulla. Ihmiset lähettivät vähät rahansa upeissa luksus-taloissa asuville pastoreille. Eräs tv-pappi sanoi katselijoille kuolevansa, jos hän ei saa kerättyä kirkolle kahdeksaa miljoonaa dollaria.
Pastoreiden apulaiset heittivät uskovien kirjeet suoraan roskalaatikkoon — tai tietysti vasta sen jälkeen, kun ne oli putsattu rahoista. Eräs kirkonmies sai niin paljon postia, että hänen kirkollaan oli postiosaston lisäksi oma postinumero.
Randi kertoo eräästä naisesta, joka ensin lahjoitti mieheltään salaa heidän yhteiset säästönsä. Seuraavaksi nainen lainasi rahaa äidiltään ja pojaltaan. Lopulta hän otti lainan pankista, koska pastori oli sanonut sen olevan heikkoutta, jos hän ei kykenisi siihen. Pastorin mukaan Paholainen yritti estää naista avustamasta häntä.
Kiertueilla kirkonmiesten apulaiset keräsivät etukäteen tietoa yleisöstä, keitä he olivat, mistä he tulivat ja mikä heitä vaivasi — vaivihkaa, tietysti. Kun pastorit osoittivat esityksissä tietävänsä osanottajista tietoja, joita he eivät (muka) olisi voineet saada normaaleja teitä, ainoa vaihtoehto oli, että heillä oli ”taivaskanava” auki. Vakuutettuaan yleisölle toimivansa yhteistyössä Jumalan kanssa, oli helppo siirtyä ihmeparantamiseen.
Pastorit ”paransivat” eri pituisia jalkoja vetämällä lyhyemmän jalan kenkää kantapäästä irti: ”Jalka pitenee!” Pastorit pyysivät rullatuoleissa istuvia nousemaan ”Jeesuksen nimessä” — ja he nousivat! Toisaalta siinä ei ollut mitään ihmeellistä, sillä he olivat itse kävelleet paikalle, ja vasta pastorien apulaisten ”pyyteetön” ystävällisyys oli saanut heidät istumaan rullatuoleihin. Sokeat saivat puolestaan näkönsä ”takaisin” — tosin he eivät olleetkaan täysin sokeita.
Jos potilaat eivät parantuneet, pastoria ei tietenkään pitänyt syyttää; omien sanojensa mukaanhan hän oli vain ”Tohtori-Jeesuksen” apulainen. Oikea syyllinen löytyi sairaasta itsestään: hän ei uskonut tarpeeksi! Siis nämä sairaat miehet, naiset, vanhukset ja lapset, jotka rukoilivat sydämensä pohjasta, matkustivat ehkä pitkiäkin matkoja tavatakseen ”pelastavan enkelinsä”, ja antoivat viimeisetkin killinkinsä pastoreiden käyttöön, eivät uskoneet tarpeeksi. Mutta kukapa haluaisi epäillä pastoria, sillä hänhän oli vain Jumalan työkalu: jos kritisoi häntä, kritisoikin oikeasti Jumalaa. Kyseenalaistaminen on Saatanasta.
Jos potilas sattui kuolemaan, voitiin todeta, että myös jokainen, jonka puolesta Jeesus rukoili, kuoli. Kuolema nähtiin äärimmäisenä parannuskeinona.
Kriittisten näkemysten sijaan pastoreista kiersi ihmetarinoita: erään kirkonmiehen väitettiin kasvattaneen lapselle puuttuvan peukalon. Vaikka Randi etsi kissojen ja koirien kanssa lasta ja kirkkoa, missä ihmeen väitettiin tapahtuneen, tätä hyvin poikeuksellista väitettä ei koskaan pystytty varmistamaan todeksi. Pastorit eivät itsekään olleet niin vaatimattomia. Eräs hoiti hampaita ihmeparannuksella. Toinen puolestaan väitti pystyvänsä herättämään kuolleita — myöhemmin väite peruutettiin.
On huomautettava, että varmasti monet ihmeparantajat — tai muut uskomuslääkinnän harjoittajat — suorittavat auttamistyötään täysin vilpittömästä halusta. Hyväsydämisyys ei kuitenkaan poista sitä, ettei potilas ehkä saa parasta mahdollista hoitoa, tai että ihmeparantaminen ylläpitää ihmisten yleistä taikauskoa ja uskoa outoihin ilmiöihin."