Siivottiin tässä taannoin omakotitalomme ullakkoa ja komeroita ym ym. Siivouksen yhtydessä meiltä löytyi keräykseen/lahjoitukseen annettavia vaatteita noin 25-30 muovikassillista eli tosi paljon. Osa (lähinnä lasten vaatteet, joita oli suurin osa) oli ollut varastossa jo muutamia vuosia.
Noh, koska määrä oli näinkin suuri, ei kasseja kehdattu ruettu purkamaan ja vaatteita yksitellen katsastamaan tms. Päätettiin vaan yhteistuumin, että kaikki annetaan ilmaiseksi jonnekin keräykseen (esim karjalan lapsille tai mitä näitä nyt on).
Mutta kas kummaa kun ruettiin kyselemään, että kuka ne ottaisi: ensimmäisestä paikasta sanottiin, että he ottavat vain juuri pestyjä vaatteita, jotka on tarkastettu ehjiksi.
Toisesta paikasta, joka oli kaiken hiuppu, sanottiin, että heille pitää olla vaatteet valmiiksi lajiteltuna. Yhdessä muovisäkissä pitää siis olla samaa koko luokkaa olevia vaatteita koko vaatekerta (eli yksi säkki olisi esim. 90-100 koon paita, housut, lyhyt hihainen paita, sukat, joku lämpimämpi paita/takki jne jne). Ja tietenkin pestynä ja tarkistettuna.
Kolmannesta paikasta sanoma oli sama kuin ensimmäisestä, eli vaatteet pitää ensin pestä ja tarkistaa, ennen kuin he ottavat ne vastaan.
Tarjoamamme vaatteet oli toki pesty ennen kuin ne oli laitettu säilytykseen, mutta pesu oli tapahtunut osalla vuosiakin sitten (eikä mitään ihan risoja vaatteita säilötty koskaan). Koska määrä oli näin suuri, ei meidän perheessä kellään tuntunut olevan niin paljon aikaa ja hyväntekeväisyysmieltä, että olisi kehdannut rueta kaikki säkit purkamaan ja vaatteet tutkimaat yksitellen ja pesemään pesukoneessa. Loppujen lopuksi päädyttiin siis siihen, että kaikki viskattiin roskikseen kun eivät kelvanneet sellaisenaan minnekään.
Kysymykseni, ja suuri ihmetyksen aiheeni siis on, että onko näille keräyksiin pistetyille vaatteille todellista tarvetta kun näin valikoivia ja nirsoja ollaan vastaanoton suhteen? Eikö sellainen henkilö/perhe, jolla on oikea tarve ja pula, ota kaikki lastenkin vaatteet, jotka on saatavilla ilmaiseksi - oli ne sitten juuri pestyjä tai ei? Ymmärrän kyllä, että mitään risoja riepuja ei tarvitse pitää, mutta kyllä oikea tarvitsija voi pestä ja lajitella ilmaiseksi saamansa vaatteet kotonaan (näimpä on minunkin kotona joskus nuorena tehty, kun oli pula rahasta ja ruuasta. eikä tästä ole aikaa kuin reilu parikymmentä vuotta). Luulen, että lahjoituksia tulisi paljon enemmän, mikäli se lahjoittaminen ei olisi niin monimutkaista. Vai onko pohjimmainen syy lahjoituksia vastaanottavan henkilökunnan?
Noh, koska määrä oli näinkin suuri, ei kasseja kehdattu ruettu purkamaan ja vaatteita yksitellen katsastamaan tms. Päätettiin vaan yhteistuumin, että kaikki annetaan ilmaiseksi jonnekin keräykseen (esim karjalan lapsille tai mitä näitä nyt on).
Mutta kas kummaa kun ruettiin kyselemään, että kuka ne ottaisi: ensimmäisestä paikasta sanottiin, että he ottavat vain juuri pestyjä vaatteita, jotka on tarkastettu ehjiksi.
Toisesta paikasta, joka oli kaiken hiuppu, sanottiin, että heille pitää olla vaatteet valmiiksi lajiteltuna. Yhdessä muovisäkissä pitää siis olla samaa koko luokkaa olevia vaatteita koko vaatekerta (eli yksi säkki olisi esim. 90-100 koon paita, housut, lyhyt hihainen paita, sukat, joku lämpimämpi paita/takki jne jne). Ja tietenkin pestynä ja tarkistettuna.
Kolmannesta paikasta sanoma oli sama kuin ensimmäisestä, eli vaatteet pitää ensin pestä ja tarkistaa, ennen kuin he ottavat ne vastaan.
Tarjoamamme vaatteet oli toki pesty ennen kuin ne oli laitettu säilytykseen, mutta pesu oli tapahtunut osalla vuosiakin sitten (eikä mitään ihan risoja vaatteita säilötty koskaan). Koska määrä oli näin suuri, ei meidän perheessä kellään tuntunut olevan niin paljon aikaa ja hyväntekeväisyysmieltä, että olisi kehdannut rueta kaikki säkit purkamaan ja vaatteet tutkimaat yksitellen ja pesemään pesukoneessa. Loppujen lopuksi päädyttiin siis siihen, että kaikki viskattiin roskikseen kun eivät kelvanneet sellaisenaan minnekään.
Kysymykseni, ja suuri ihmetyksen aiheeni siis on, että onko näille keräyksiin pistetyille vaatteille todellista tarvetta kun näin valikoivia ja nirsoja ollaan vastaanoton suhteen? Eikö sellainen henkilö/perhe, jolla on oikea tarve ja pula, ota kaikki lastenkin vaatteet, jotka on saatavilla ilmaiseksi - oli ne sitten juuri pestyjä tai ei? Ymmärrän kyllä, että mitään risoja riepuja ei tarvitse pitää, mutta kyllä oikea tarvitsija voi pestä ja lajitella ilmaiseksi saamansa vaatteet kotonaan (näimpä on minunkin kotona joskus nuorena tehty, kun oli pula rahasta ja ruuasta. eikä tästä ole aikaa kuin reilu parikymmentä vuotta). Luulen, että lahjoituksia tulisi paljon enemmän, mikäli se lahjoittaminen ei olisi niin monimutkaista. Vai onko pohjimmainen syy lahjoituksia vastaanottavan henkilökunnan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
...ihmetellyt.
Itselläni on jokseenkin samanlainen tilanne.
Kaatopaikalle olenkin nyt ajatellut että vien ne.
"Kysymykseni, ja suuri ihmetyksen aiheeni siis on, että onko näille keräyksiin pistetyille vaatteille todellista tarvetta kun näin valikoivia ja nirsoja ollaan vastaanoton suhteen? Eikö sellainen henkilö/perhe, jolla on oikea tarve ja pula, ota kaikki lastenkin vaatteet, jotka on saatavilla ilmaiseksi - oli ne sitten juuri pestyjä tai ei? Ymmärrän kyllä, että mitään risoja riepuja ei tarvitse pitää, mutta kyllä oikea tarvitsija voi pestä ja lajitella ilmaiseksi saamansa vaatteet kotonaan (näimpä on minunkin kotona joskus nuorena tehty, kun oli pula rahasta ja ruuasta. eikä tästä ole aikaa kuin reilu parikymmentä vuotta). Luulen, että lahjoituksia tulisi paljon enemmän, mikäli se lahjoittaminen ei olisi niin monimutkaista. Vai onko pohjimmainen syy lahjoituksia vastaanottavan henkilökunnan?"
antimiaan lajittelemaan saati huoltamaan haluton lahjoittaja yksinkertaisesti työntäisi kaikki nyssäkät valmiisiin lahjoituslaatikkoihin, joita ainakin pääkaupunkiseudulla on - mitä tapahtuisi? Tietääkö kukaan, miten näistä laatikoista lahjoituksia hankkivat järjestöt suhtautuvat lajittelemattomiin ja pesemättömiin saaliisiin?
Ilmeisesti järjestöillä ei ole henkilöstöresursseja niin paljon, että ne kykenisivät huolehtimaan lahjoitustuotteiden kunnosta ja siksi ns. katsovat lahjahevosia suuhun.
Ymmärrettäväähän on närkästyksesikin, mutta...
Ensinnäkin hyväntekeväisyysjärjestöjen voimavarat ovat rajalliset. ns. Lahjoituksia tulee tonnikaupalla (painossa mitattuna), mutta useinmiten tuo materiaali on sellaista että se ei yksinkertaisesti ole enään käyttökelpoista. Esimerkisi tietyt tekokuitumateriaalit yksinkertaisesti muuttuvat koviksi pitkään säilöttynä.
Joidenkin järjestöjen nimenomainen idea onkin että ihmiset lahjoittavat vain valmiita 'vaatepaketteja' joita voidaan viedä suoraan tarvitsioille. Järjestöillä ei yksinkertaisesti ole esimerkikisi varasto ym. tiloja joissa em. materiaali voitaisiin käsitellä.
Lajittelematonta vaatetavaraa on turha lähteä mihinkään rahtaamaan koska hukkarahti tulisi niin suurekis, siis rahtimaksutkin on maksettava.
Tuskin kukaan sinun puhtauttasi epäili, kyse on vain niistä resursseista.
Yksi vaihtoehto tuli mieleeni, jota ehkä ensikerralla voit harkita. Nimittäin olisitha voinnut tarjota vaatteita esimerkiksi netinkautta lahjoituksena tai vikka pienellä maksulla.
Kirpputorikauppiaat ovat aina kiinnostuneita tuon tapaisesta tavarasta. Lahjoitustarjous vaan nettiin ja siitä se alkaa....
sitäpaitsi ystäväiseni aivan liian moni lahjoittaja lahjoittaa mateiaalia vain pienentääkseen omaa jätehuolto laskuaan.
Ole ollu etiäitäkin vuosia työssä eri tyyppisissä kirrätys ja kirpputori -ysityksissä.
Päivittäistä oli se romun ja rätin tarjoaminen. Meille toivat ties mitä puolimätää tarviketta ja vaatetta, odottivat vielä että nöyrästi kiitämme.
Todellinen syy tämän tavaran tuomiseen oli vain se että jäteastiaan ei mahtunut ja kaikki ylimääräinen minkä jätteen kuljettaja ottaa jäteastian lisäki maksaa!
höpö höpö tuon jätemaksun pienentämisen kanssa. Hyväkuntoisia merkki-
vaatteita ei haluaisi panna jätteeseen. Seurakunnan kirpparille voisi viedä,
mutta sitäkin käytetään hyväksi, haetaan ilmaiseksi ja myydään itse kirpparille.
Että sillai. Itse vaihtelen kavereiden kanssa.