Katsoin juuri SVTltä dokumenttia, jossa näytettiin jonkinlainen käyrä TVn käytön koko ajalta, ja sen päällä mielisairausdiagnoosien määrän kertova käyrä. Ne olivat identtiset. =D
TV luo mielisairauden
t.i.ruskeepaa
15474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
mukaan samaa tahtia kuin naiskansanedustajien määrä eduskunnassa on lisääntynyt - näin ainakin herra Kajo väitti aikoinaan siinä televisiossa.
tuon television lisäksi - siellähän on samantyyppistä sisältöä.
Mielisairausdiagnoosien lisääntyminen näkyy ennen kaikkea depressiodiagnooseissa, joka edustaa sekä eniten lisääntynyttä että suurinta osaa diagnooseista. Depressio on sosiaalisesti syntynyt identiteettihäiriö, jossa yksilö on riippuvainen yhteisön odotuksista, ja ollessaan kyvytön tai eristetty yhteisöstä, kokee itsensä arvottomaksi. TV on yksi markkinoiden tiedotusväylä, jossa se kauppaa tuotteita vedoten ihmisten sosiaaliseen kuulumiseen tunteeseen, kauppaamalla ihmisille identiteettejä ja imagoja. Kun ihmiset alkavat katsomaan enemmän mainoksia ja kulutukseen suunnattuja ohjelmia, he käyttävät samalla vähemmän aikaa aitoihin sosiaalisiin kontakteihin, ja he alkavat tuntemaan itsensä sosiaalisesti entistä riittämättömimmiksi. Mainokset nimittäin aina vihjaavat, että yksilön persoonallisuus ei ole ilman tuotetta valmis ja täydellinen.
vielä entisestään??
Netissä ihminen toteuttaa fantasioitaan, eikä varsinaisesti ole passiivisesti markkinoiden kohteena. Silti yksilö ei ole aidossa kontaktissa toisten ihmisten kanssa, eikä hän saa elintärkeää palautetta toisilta ihmisiltä. Tästä seuraa moraalista epämääräisyyttä ja sosiaalista irtonaisuutta.
ihmisten kanssa, vaikkakin netissä ei ole niin paha, kuin turhanpäiväiset pelit, jotka ovat tekijöidensä "haavemaailmaa". Olisko jotenkin näin?
kuin kaavamainen teeveentoljottaminen - tosi on.
Mutta toiset eivät laita rajoja netissä.
syylistyneeni liialliseen kommunikoimiseen netin välityksellä, mutta en pidä sitä yhtä pahana, kuin roskaohjelmien katselu, tai pelaaminen. Jos olen väärässä, jotunee se siintä, että me ihmiset olemme ja elämme erilaista elämää. Olemme siis kuitenkin hieman, toisistamme poikkeavia.
Ennen me hyväksyimme itsemme sellaisena kuin me olimme, tai pitäisikö sanoa että me päätimme millaisia olimme, ja se oli mahdollista siksi, että toisten reaktiot itsestämme tekivät valinnan mahdolliseksi. Me teimme itsemme toisten palautteen perusteella. Nykyään taas yritämme soittaa, että toiset ovat suhteemme väärässä, emmekä koskaan kuuntele heitä. Emme tunne toisiamme emmekä rakenna itseämme suhteessa toisiin, vaan sen sijaan epäilemme kaikkea itseemme ja toisiin liittyvää.
Masentuneet tms. häiriintyneet eivät ole töissä /harrastuksissa, joten jää enemmän aikaa katsoa tv:tä. Muuta ei jaksa tehdä.
Ei tv sinänsä välttämättä aiheuta ko. ongelmia.
Masentuneita ei ollut ennen TVn tuloa.
Silloin olikin maitolaiturit, joiden luona kohdattiin ihmisiä. Ei tarvinut kriisiterapiaa eikä psykiatria.
jo ohjelmia ostettaessa. Ei tarvita "saippuaoopperoita" jos laadukkaampia ohjelmia olisi tarjolla.
ajatella sitä, mitä voisi olla, muttei pysty siihen.
Edelliselle, lue aloitus.