Hakkapeliitoista

Ns. hakkapeliitat olivat niin tyhmiä, että eivät osanneet erottaa oikeaa jalkaa vasemmasta. Siispä saappaat tehtiin niin, että ne sopivat kumpaankin jalkaan.

"Hakkapeliittojen rynnäkkö oli vaikutukseltaan musertava ja ratkaisi taistelun usein jo ensikontaktissa. He osoittautuivat myös kykeneviksi taistelemaan raskaammin varustettuja keisarillisia kyrassieereja vastaan. Lopulta hakkapeliitat muodostuivat esikuvaksi uudelle nopealle tuliasein varustetulle ratsuväelle ja koko Ruotsin ratsuväki reformoitiin hakkapeliittojen mallin mukaisesti. Hakkapeliitat sulautuivat lopulta Ruotsin armeijan muuhun ratsuväkeen 1600-luvun lopulle tultaessa."

"Parhaat joukot sijoitettiinkin tärkeimmälle paikalle oikean sivustan ensimmäiseen linjaan, jossa ylipäällikkökin aina oli mukana. Suomalaisen ratsuväen osoittaman urhoollisuuden ja rohkeuden

takia oli heidän vakituinen paikkansa niin kaun kuin Kustaa II Adolf itse johti taisteluita oikean sivustan ensimmäinen linja eli kaikkein tärkein paikka. Kun ratsumiesten tunnettu sotahuuto, "hakkaa päälle", kajahti keskellä komentosanoja, tykkien kumahduksia, haavoittuneiden ja kuolevien tuskanhuutoja, herätti se suurta pelkoa vihollisessa. Nämä, jotka eivät ymmärtäneet sanojen merkitystä, antoivat suomalaisille ratsumiehille heidän kuuluisaksi tulleen hakkapeliitta-nimensä"

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/sodat/sota30.html


Turha tulla syöttämään suomalaisvastaista paskaa.

Käpykaartilaisuuden päivän historialisesta taustasta kiinnostuneille:

Marraskuun 6. päivänä v. 1631 säädettiin ankara rangaistus niille, jotka uskalsivat luonaan pitää tai kätkeä Kustaa II Aadolfin armeijasta karanneita, sinne pakko-otolla otettuja suomalaisia sotilaita.

Käpykaartilaisuuden päivän, Hakkapeliittojen päivänä, Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä, on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille: Korostaahan tuo karkureita koskeva säädös pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)

Kustaan aika oli murheen aikaa Ruotsissa kirjoitti

Kustaa romutti Ruotsin talouden niin, että häntä ei voitu haudata lähes kahteen vuoteen kun ei ollut rahaa.
Ruumis mätäni maanpäällä 1,5 vuotta ennen kuin saatiin riittävästi kuparia myytyä Stora-Enson kaivoksista Hollantiin, jolla voitiin Kustaa saada haudattua.
Kyseessä olisi Ruotsissakin mädännäisyyden ja kurjuuden juhla.
Vain Rkp-läinen kabinetissa möyhennetty pakkoruotsittaja voi juhlia tuollaista johtajaa ja päivää, koska hänen silmänsä ovat sokaistuneet valtaan ja Ruotsiin kuin kommunistilla Leniniin ja Venäjään.

Suomessa suruliputettiin 50 vuoden ajan sodissamme 1939-1945 kaatuneitten muistolle.
Suruliputus alkoi aamulla ja lippu nostettiin täyteen salkoon klo 12.

Hakkapeliittojen päivänä (6.11.) on tapana liputtaa kokosalossa koko päivän, vaikka päivä on sisällöltään mitä surullisin ja murheellisin.
Jotkut ratsutilalliset lähettivätkin Ruotsin kuninkaalle kirjeen, jossa kysyivät, että eikö tulisi halvemmaksi tappaa mies ja hevonen jo kotona!
Ruotsin sotaseikkailut olivat Suomelle äärimmäisen suuri rasitus, ja kaiken lisäksi Ruotsi löi laimin Suomen puolustamisen. Niinpä onneksemme Venäjä vapautti meidät Ruotsin ikeestä 1809 ja "nosti Suomen kansakuntien joukkoon". Venäjän keisari allekirjoitti Parolassa kielirespiitin 1863 ja nosti suomen kielen viralliseksi kieleksi ruotsinkielisten raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Nyt on vielä viimeinen taisto edessä, kun ruotsin kieli pudotetaan valtakunnallisesti virallisesta asemasta paikallis- ja kotikieleksi. Ratkaiseva muutos tapahtui tasan yksi vuosi sitten - 16.3.2004 - kun pakkoruotsi poistettiin ylioppilastutkinnosta. Muuten ensimmäisen kerran koko historiassamme ruotsin kieli ei enää ole pakollinen ylioppilaskirjoituksissa!

Yksi pahaan maineeseen johtaneista syistä oli se, että 1600-luvun sodissaan Euroopan mannermaalla Ruotsin armeija elätti itsensä vihollismaan kustannuksella. Nykyaikaisessa sodassa vieraalla maalla olevia sotajoukkoja pyritään huoltamaan kotimaasta lähetetyin voimavaroin.

Hakkapeliitat kuten lähes koko Ruotsin armeija sai pääosin ryöstää ruokansa itse. Tässä oli yksi syy, miksi Ruotsin valtio ei kiirehtinyt kutsumaan sotajoukkojaan takaisin Ruotsiin - suuren joukon kotiuttaminen olisi ollut kallista puuhaa, oli parempi antaa sotilaiden mellastaa ulkomailla kuin antaa heidän olla sosiaalipummeina kotimaassa.

1600-luvun taistelujoukkojen eliittiä oli espanjalainen ratsuväki. Suomalaisella rupusakilla ei ollut avoimessa maastossa mitään mahdollisuuksia espanjalaisia ratsumiehiä vastaan.

Mutta eihän ne espanjalaiset ehtineet joka paikkaan... Joten suomalaisilla oli 30-vuotisessa sodassa paljon tilaisuuksia saada "voittoja" saksalaisista siviileistä.

"Tällä taistelutavalla (atakeilla) Suomen ratsuväki löi Wallhofin taistelussa 1626 Puolan armeijan pakoon Ruotsin koko muun sotaväen katsellessa" (Jussi T. Lappalainen (prof.), Aseet ja taistelut, s. 91)

Tuo siis vähän ennen Ruotsin liittymistä 30-vuotiseen sotaan, mutta sama asia, koska samaa ajanjaksoa.

Älkää sotkeko ikinä politiikkaa historiaan, tulee ikävää jälkeä!

Hakkapeliitat oli kuninkaan rautanyrkki, jota ei paljon säästelty.

nuo näytti ruotsille kelpaavan...
vuonna 1808 suomalaisen sotilaan keski-ikä oli 42v.
Ruotsin suurvalta-aika loppui kun suomesta loppuivat miehet...

Hakkapeliitoista: siihen aikaan oli poikkeuksellista, että kevyttä ratsuväkeä edes käytettiin suoraan hyökkäykseen. Hakkapeliitatkin yleesä koukasivat sivustaan. He hyökkäsivät aina kun ratsuväkeä käyttettiin (lähes aina).

Olikos sillä raskaalla raskaalla ratsuväellä sitten haarniskat ja peitset.