Lisää joukkoja Irakiin!

USA on ainoa, joka taistelee terrorismia vastaan maailmassa. Muut puolustelevat sitä..

Oletko kommunisti ?

Muun muassa Bushille hyökkäysvaltuudet antanut demokraattisen presidenttiehdokas John Kerry on nimittänyt hyökkäyspäätöstä "virheeksi". USA:n republikaanisten ja demokraattisten hallintojen yli vuosikymmenen ajan ennen maaliskuun 2003 hyökkäystä harjoittama Irak-politiikka osoittaa, että hyökkäystä suunniteltiin pitkään, että hyökkäyspäätös ei ollut "virhe" vaan harkittu rikos ja että hyökkäyksen todellisena syynä eivät olleet Irakin väitetyt joukkotuhoaseet vaan aivan muut syyt.
Duelferin raportti selittää, että vaikka Irakissa ei ollutkaan joukkotuhoaseita, USA:n johtavat viranomaiset uskoivat niitä olleen ja toimivat sen mukaisesti. Valtalehdistössä säestettiin selittämällä, että vaikka Bush olikin väärässä joukkotuhoaseiden suhteen, hänen oli saamansa tiedustelutiedon perusteella pakko tehdä päätös sodasta.
Tämä on toinen valhe. Kyse ei ollut koskaan joukkotuhoaseista – joita ei ollut – tai Bushin hallinnon aidosta pelosta, että Irak muodosti vaaran.
ISG:n raportin nyt esittämät tiedot sisältyivät jo moniin aikaisempiin YK:n asetarkastajien raportteihin samoin kuin Irakin joulukuussa 2002 YK:lle toimittamaan selvitykseen. Kaikkien näiden asiakirjojen tiedot olivat USA:n ja Britannian johdon tiedossa jo kauan ennen hyökkäystä Irakiin. Itse asiassa USA:n ja Britannian johto saivat jo viimeistään 1995 tietää Irakista loikanneelta Saddamin vävyltä ja Irakin joukkotuhoaseohjelmien päälliköltä Hussein Kamalilta saman mikä nyt kerrotaan ISG:n raportissa: Irak oli tuhonnut kaikki joukkotuhoaseensa jo 1991.
Hyökkäyksen valmistelijat laskivatkin sen tosiasian varaan, että Irak oli lähes puolustuskyvytön, kypsä otettavaksi ja ryöstettäväksi. Kyse oli sanan täysimmässä merkityksessä sotarikoksesta. Nürnbergin ennakkotapauksen mukaisesti hyökkäyssodan suunnittelu ja valmistelu on rikos ihmisyyttä vastaan.
Kolmas valhe on väite tiedustelutietojen virheellisyydestä, tiedusteluelinten epäonnistumisesta ja poliittisen johdon joutumisesta virhetietojen harhaanjohtamaksi.
Todellisuudessa normaaleja tiedusteluelimiä painostettiin tehtailemaan hyökkäystä tukevia "tiedustelutietoja" poliittisen johdon määräyksestä, niiden epäilyt, varoitukset ja päinvastaiset tiedustelutiedot jätettiin huomiotta ja niiden ulkopuolelle perustetuissa sylttytehtaissa niin USA:ssa (Office of Special Plans) kuin Britanniassa (Operation Rockingham) keksittiin toinen toistaan raflaavampia valheita. USA:ssa valheet koottiin sitten syyskuussa 2002 laadittuun "kansalliseen turvallisuusarvioon".
Raportista riippumatta on tärkeää muistuttaa, että vaikka Irakilla olisi ollutkin joukkotuhoaseita, hyökkäys olisi silti ollut YK:n peruskirjan mukaan laiton.
ERKKI SUSI

///kuvatekstit: Bush-pilakuva ilman tekstiä; jos ahdasta, jätetään Ritterin kuva pois///

Irakin joukkotuhoaseita etsineen yhdysvaltalaisen ryhmän johtajan Charles Duelferin esittelemässä raportissa myönnetään, että Irakin kemialliset ja biologiset aseet tuhottiin vuonna 1991 eikä niitä koskaan rakennettu uudelleen. Maalla ei myöskään ollut ydinaseohjelmaa.

Entinen YK:n asetarkastaja Scott Ritter aloitti jo yli kaksi vuotta julkisen taistelun osoittaakseen Bushin hallinnon Irakin vastaiset väitteet perättömiksi.

Tämä "sota öljystä" on postkommunistien hokemaa. Kyseessä on enemmäkin hegemonian ja Israelin turvaaminen lähi-Idän alueella. Ei Yhdysvallat noin vain voi ottaa öljvaroja Irakilta (varsinkin, kun ne ovat irakilaisyhtiöiden ja valtion omistuksessa). Irak toimitti Yhdysvalloille öljyä maailmanmarkkinahintaan jo ennen sotaa.

Sodan jälkeen Irakin öljy pääsee helpommin maailmanmarkkinoille. Antamalla Irakin öljylle helpompi pääsy maailmanmarkkinoille, tullaan, öljyn hinnan oltua korkealla sodan aikana, lopulta laskemaan öljyn hintaa. Mitä tämä tarkoittaa suurten amerikkalaisten ja eurooppalaisten öljy-yhtiöiden kannalta, joiden öljyinvestoinneista suurin osa on Yhdysvalloissa (kuten Teksasissa, Louisianassa ja Alaskassa), Pohjanmerellä, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa? Kun avataan Irakin markkinat (ja Irakin täytyy myydä valtavia määriä öljyä sodan tuhojen jäljiltä) se tulee lopulta tarkoittamaan, käytännössä, niiden öljyvarantojen hintojen laskemista, joita suuret öljy-yhtiöt itseasiassa omistavat! Tämä sota ei tule auttamaan heitä kasvattamaan voittojaan, vaan se tulee pitkällä tähtäimellä ainoastaan vahingoittamaan niitä. Tämän vuoksi Venäjä, maa, jossa on suuret öljyvarannot mutta vähemmän juutalaisten vaikutusvaltaa, aivan oikein vastustaa tätä sotaa, tietäen sen lopulta vahingoittavan heidän öljybisnestään.

Luultavasti miehitys loppuu sitten kun Irak on "saatu rauhoitettua". Tämä diplomaattinen ilmaisu viittaa vielä nykyistäkin laajempaan kansanmurhaan. USA:n ja Israelin johto tekevät parhaansa että arabiholokaust ei loppuisi pian.