Halosen ero lähenee kaiken aikaan. Tuo Porvoon sekoilu vain vahvistaa näitä olettamuksia.
Joutuuko Halonen eroamaan?
Siltä vaikuttaa
16528
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Presidentin ei tarvitse istua koko kautta
VAPAASANA, 1.3.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Tasavallan presidentin virka ei ole häkki, jonka ovea ei saa auki ennen kuuden vuoden umpeutumista. Hyvästä syystä presidentti voi erota kesken kauden. Hänet voidaan teoriassa erottaakin, jos hän virkatoimissaan syyllistyisi lainvastaisuuteen. Presidentin toimia valvoo oikeuskansleri yhdessä hallituksen kanssa.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), uuden perustuslain mukaan valtakunnan tärkein vallan käyttäjä, kuulutti presidentinvaalien aikaan pitävänsä presidentin virkaa valtakunnan ykköspaikkana. Maan protokolla-asiantuntijat ovat samaa mieltä: valtakunnan arvojärjestys ei ole huomioinut presidentin vallan vähenemistä.
Ulkoasiainministeriön protokollaosaston apulaisosastopäällikkö Hannele Harju sanoo, että valtiollisissa seremonioissa presidentti on yhä ykkönen. Istuvan presidentin jälkeen tulevat entiset presidentit siten, että arvojärjestyksessä kakkosena on presidentti Mauno Koivisto, jota seuraa presidentti Martti Ahtisaari. Seuraavana on eduskunnan puhemies, jota seuraa pääministerin johdolla hallitus.
Protokolla on vain muodollinen arvojärjestys. Valtahierarkia määrittelee, kuka vastaa kenelle ja kuka valvoo presidentin toimia.
Suoralla kansanvaalilla valitulla presidentillä ei ole "esimiestä", mutta hänen toimiensa lainmukaisuutta valvotaan kuten hallituksenkin.
- Presidentti vastaa toimistaan vain äänestäjilleen, kiteyttää valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén Helsingin yliopistosta.
Kuitenkin virkatehtävien hoidon lainmukaisuutta valvoo oikeuskansleri, joka voi huomauttaa asiasta ja tarvittaessa sanella valtioneuvoston istunnossa pöytäkirjaan kantansa, jos presidentti tekisi jotain lainvastaista. Silloin olisi hallituksen tai oikeuskanslerin pääteltävänä, olisiko aihetta joihinkin toimenpiteisiin, esimerkiksi syytteen nostamiseen. Asiasta päättäisi eduskunta. Hidén pitää kuitenkin teoreettisena, että sellaista tapahtuisi.
Presidentin syytemahdollisuus on aktualisoitunut Suomessa vain kerran: sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Hidén korostaa, että valvonta Suomessa tapahtuu etukäteiskonsultointina: oikeuskansleri ja virkamiehet ennakoivat valmisteluissaan mahdolliset tilanteet.
- Virkamiehet ovat käytännössä vahvimmin vastuussa, painottaa Hidén.
Presidentin aura himmentynyt
Presidentin sijainen hänen estyessään virkatoimiensa hoitamisesta esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden takia on pääministeri. Hidénin mukaan on avoin kysymys, kuka määrittää presidentin sairauden vakavuuden. On ehdotettu mm. eräänlaista lääkäripaneelia, mutta hän pitää sellaista käytännölle vieraana.
- Julkisuuden kautta tulee nykyisin kuitenkin asioiden tila hyvin tietoon, Hidén uskoo, vaikka vielä Kekkosen aikana näin ei täysin käynytkään.
- Tässä suhteessa on kuljettu askel avoimempaan suuntaan eikä presidentilläkään ole enää sellaista "auraa", ettei uskallettaisi puhua asioista suoraan kontrollin pelossa, hän sanoo.
- Toisaalta presidentin valtaoikeuksien kutistuminen on vienyt asialta merkitystä eikä presidentin sijais- tai seuraajakysymykselläkään ole ehkä vahvaa poliittista latinkia, sanoo Hidén.
Sairastumisesta perustuslaki ei mainitse mitään. Kekkosen loppuaikana asiasta oli tiettyä epäselvyyttä ja silloin oikeuskanslerin, oikeusministerin ja lääkärikollegion muodostama ryhmä oli seuraamassa tilannetta ja lopulta presidentti saatiin jättämään eroanomus.
Entä nykyisin, jos vakava sairaus tai onnettomuus kohtaisi presidenttiä?
- Mitä, missä tahdissa ja minkälaisessa päätöksentekojärjestyksessä jotain tehdään, on valtioneuvoston asia, sanoo Hidén. Hän pitää hyvänä, ettei siitä ole tarkemmin laissa säädetty.
Presidentti voi erota
Voiko presidentti luopua kesken kuusivuotiskautensa?
- Tasavallan presidentti valitaan vahvalla olettamuksella, että hän istuu kautensa loppuun asti, vaikka perustuslaissa ei ole eroamiskieltoa tai -normia, korostaa Hidén. Toki presidentti voisi saada vapautuksen virasta aidon pyynnön jälkeen ja hyväksyttävästä syystä ja valtioneuvosto voisi vapautuksen myöntää.
Hidén ei osaa sanoa, mikä olisi hyväksyttävä syy, mutta oudoksuisi, jos presidentti pyytäisi eroa muun kuin todella merkittävän syyn takia. Se, että homma alkaisi presidenttiä tympiä, ei hänestä riitä perusteluksi.
- Sen sijaan esimerkiksi todella tärkeisiin kansainvälisiin tehtäviin siirtyminen virkakauden loppupuolella olisi hyväksyttävä syy etenkin, jos tehtävä olisi sopusoinnussa Suomen etujen kanssa, hän puntaroi.
Kansanedustaja sidotumpi
Eduskunnassa kansanedustajan vahva sitouttaminen koko vaalikaudeksi lähtee Hidénin mukaan ajatuksesta, että edustajanpaikoista pelaaminen on haluttu sulkea pois.
Kansanedustajien on perusteltava hyväksyttävästi luopumistaan edustajanpaikastaan kesken kauden. Näin houkutus käyttää vaaleissa "ääniharavia" vetämään toisia puolueen edustajia sisään eduskuntaan, pyritään eliminoimaan.
- Samoin voidaan välttää painostus, jossa valittu edustaja voitaisiin kammeta ulos, jos vaikka puolueen puheenjohtaja on sattunut jäämään varamiespaikalle, valistaa Hidén.
Kerro kaverille Politiikka Tulosta
kun kirkonpolttajat joutuivat kiinni. Oikein piispan piti lohduttaa kädestä pitäen.
http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/iDoc/1181293-halonenpiispa468.jpg
ollut lainata kampaa.
ja 5 17"vuotta edesä aikaa että voi täällä kirjoitella ja porvarihötöpäässäsi kehitellä syitä miksi Halonen joutuu eroamaan..
itsensä nurkkaan. Hän mokailee kaiken aikaa järkyttävällä tavalla. Näet sen itsekin, mutta Halosen tukijoukkoissa mukana olevana sinun täytyy puolustaa eukkoa hamaan loppuun saakka.
Kiitos Tarja.
se on minun mielipiteeni.
Tarja tekee hyvää työtä kannattajiensa parhaaksi. Kannattajat ovat vain niin vähissä. Mitä nyt muutama kirkonpolttaja.
lapsetkin parahtaa itkuun jos sattuu kuvan näkeen!
Halosen tukijoukoista, SDP.n puoluetoimistosta ja puolustatte henkeen ja vereen Halosta koska SDP maksaa palkkanne. Teki Halonen mitä tahansa, puolustatte koska saatte rahanne sieltä. Joka tapauksessa Halonen mokaa vielä kunnolla hommansa ja joutuu eroamaan. Hän kulkee kaiken aikaa mokista toiseen, todella järkyttävää.
_____
mikä sekoilu. Vapaat tiedotusvälineet eivät ole kertoneet mistään sekoilusta vaan ne ovat julkituoneet kunnioitusta presidenttiämme kohtaan hänen vierailustaan Porvoossa. Tarkenna ihmeessä.
Erkkomedia ei ole vapaa
Kopioiminen ja lukeminen omalla vastuulla.
Kirjoitettu sanasta sanaan Suomen Kuvalehti numero 48 26.11.2004. artikkeli PUHEENVUORO sivu 66
Suomen Kuvalehti nro:48 / 26.11.2004
Aatos Erkko tekee taas peresidenttiä.(Suomen rikkain mies)
Kun kaikkivaltiaalla lie ollut muita kiireitä, Suomen rikkain ja vaikutusvaltaisin henkilö, ministeri Aatos Erkko pyrkii tuuraamaan Häntä, ainakin paikallisesti.
Erkko tuomitsee Jean Calvinin predestinaatio-opin mukaisesti pääministeri Matti Vanhasen mieheksi, joka tuhoaa kaiken hyvän ja nostaa kunniaan kaiken pahan. Sen tylympäätuomiota ei voi antaa.
Ministeri Aatos Erkko tietää mistä puhuu.
Calvinin opit ovat suosiossa yhä Englannissa, jossa Erkon äiti Violet Sutcliffe vietti nuoruutensa. Sutcliffen isä muutti sukunimensä ja pakeni perheineen Venäjän vallankumouksen jaloista.
Toinen syytös koskee Suomen ja erityisesti pääministeri Vanhasen ulkopolitiikkaa. Siinäkin ministeri on asiantuntija toisessa, oikeastaan kolmannessa polvessa.
Hänen isoisänsä Eero Erkko pakeni Yhdysvaltoihin omistamansa Päivälehden luotua nuorsuomalaisuuden, jonka tulilinjalla oli Venäjän harrastama vaino. Lehti lakkautettiin, mutta rohkeus oli silti nuorsuomalaisilla tallella. Lehti alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien nimisenä.
Eljas Erkko, joka palkkasi minut Helsingin Sanomiin 1957, oli karkottanut santarmit Ylistaron kansakoulusta vapaussodan alkumetreillä. Hän toimi talvisodan ulkoministerinäja pisti arvovaltansa peliin Kekkonen-Fagerholm-vaalitaistelun kuumimmassa vaiheessa.
Vaikka Erkko ei ollutkaan Kekkosen ihailija, hän sanoi kerran toimitussihteeri Juha Nevalaisen työhuoneen nahkasohvassa istuskellessaan, että Kekkosen virheistä ja menettelytavoista huolimatta sittenkin on parempi, että Suomea johtaa kirkkoon kuuluva suomalainen lakitieteen tohtori kuin kirkkoon kuulumaton ruotsinkielinen parturi.
Uudet vallanpitäjämme Brysselissä eivät liene toistaiseksi valmiita Helsingin Sanomien lopettamiseen. Päinvastoin. Samoilta suunnilta Erkko on ostanut satojen lehtien ryppään, paljon Sanomia suuremman. Rahojen viemistä ulkomaille Erkko ei kuitenkaan hyväksy –muilta.
Olin ajatellut jättää muistelmiini tapahtuman, joka koski presidentinvaaleja, joissa Mauno Koivistosta lopulta tuli presidentti Kekkosen jälkeen. En kuitenkaan malttanut mieltäni nähtyäni Jörn Donnerin tekemän haastattelun Erkosta Erkon omalla neloskanavalla. Kerronkin katkelman Erkon omasta ulkopolitiikasta.
Lehtemme Ilta-Sanomat antoi presidentinvaalin alla Koivistolle kansan tahdon mukaisen kunniakirjan vuoden suosituimpana suomalaisena, tilanteessa, jossa vallanpitäjien mielestä tällaista äänestystä ei olisi pitänyt lainkaan järjestää.
Neuvostoliiton suurlähetystön KGB-mies Vladimir Vladimirov, johti operaatiota, jolla tähdättiin sekä Koiviston, Johannes Virolaisen että Harri Holkerin pudottamiseen. Neuvostoliiton ainoa ehdokas oli Ahti Karjalainen.
Kun Vladimirov oli yrittänyt käännyttää keskustalaiset maaherrat ja oli jo käännyttännyt taloutemme huippunimet Karjalaisen taakse, vuorossa oli ilmeisesti myös Aatos Erkko.
Erkko kutsui minut ja silloisen kakkospääjohtajamme Heikki Aarnion harvinaiseen puhutteluun työhuoneeseensa ja nuhteli erityisesti Virolaisen nimen esillä pitämisestä vaalitaistelussa.
”Jos Virolainen valitaan, kauppa pysähtyy ja panssarit ovat rajalla” Aatos sanoi vakavissaan.
”Koiviston terveydentila on niin heikko, että neuvostoliittolaiset eivät senkään takia voi häneen luottaa”, kuulimme.
”He ovat tutkineet hänen käsiään ja todenneet niistä vakavan sairauden”, puhuttelija valaisi.
”Holkerilla ei ole mitään mahdollisuuksia, joten hänet on syytä unohtaa jo siksi.”
Puolustin lehtemme tasapuolista käyttäytymistä ja sanoin, että Ilta Sanomien yksinkertainen tarkoitus on yhä, että Suomen presidenttiä ei valita Kremlissä vaan Suomessa.
”Tällä kertaa se valitaan Kremlissä”, Aatos totesi vielä selkeämmin. Audienssi oli päättynyt.
Koin olleeni hetken aikaa ensimmäisen ja viimeisen kerran itsesensuurin pyörteissä.
Koivisto valittiin murskavoiton jälkeen presidentiksi, ja Suomi oli siirtynyt ensimmäisen kerran historiansa aikana demokratiaan.
Nyt Koivisto ei ole edes kymmenen merkkihenkilön joukossa Ylen kummallisessa äänestyksessä. Ainoana elävänä henkilönä listalla ja vieläpä sen kärkipäässä on Tarja Halonen, ainoana presidenttinä, joka vaalikassaan Aatos Erkko on kitsaudestaan huolimatta sijoittanut Esko Ahon vastaisessa taistelussa roponsa.
Kalvinismiväitteiden takaa paljastuivatkin Matti Vanhasen liian korkealle nousseet suosioluvut. Eihän presidentinvaaleihin ole enää kuin vajaat puolitoista vuotta. Eikä Tatu Vanhasen suuhun pannuista englantilaisen aivotutkijan kahden vuoden takaisista rasismilausumista kuin muutama kuukausi.
Suomen presidenttiä ei valita taaskaan Kremlissä. Se valitaan Sanoma Osakeyhtiössä, jollei demokratia taas pääse väliin.
MARTTI HUHTAMÄKI
Kirjoittaja oli Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja 1974-1984. Nyt hän on sitoutumaton keskustan valtuutettu Helsingissä.
vasen puolustaja. Mikähän aika se tämmöinen on? Viisi ja 17 tuumaa vai 517 vuotta. Masentavaa, jos totta!
on kamalaa kuunneltavaa. Se on kuin katujätkän kieltä. Presidentin asemassa olevan kuuluu puhua tilanteiden vaatimalla tavalla. Kallion snäkärillä voi heittää mitä tahansa, mutta ei asiayhteydessä. Sössötys on lauserakenteiltaankin niin sekavaa, että pahaa tekee.
Ajattelun täytyy olla yhtä sekavaa, kuin mitä suusta ulos tulee. Kamalaa.