http://news.independent.co.uk/world/americas/article621899.ece
Erityisesti minä pidän kohdista:
Similar dilemmas faced Bush administration planners after their invasion of Iraq. They want Iraqis "to act independently, except when doing so would affect US interests adversely".
Unlike Europe, China refuses to be intimidated by Washington, a primary reason for the growing fear of China on the part of US planners.
US intelligence has projected that the United States, while controlling Middle East oil for the traditional reasons, will itself rely mainly on more stable Atlantic Basin resources (West Africa, western hemisphere). Control of Middle East oil is now far from a sure thing, and these expectations are also threatened by developments in the western hemisphere, accelerated by Bush administration policies that have left the United States remarkably isolated in the global arena. The Bush administration has even succeeded in alienating Canada, an impressive feat.
Venezuela, has forged probably the closest relations with China of any Latin American country, and is planning to sell increasing amounts of oil to China as part of its effort to reduce dependence on the openly hostile US government.
Venezuela is providing low-cost oil while in return Cuba organises literacy and health programs, sending thousands of highly skilled professionals, teachers, and doctors, who work in the poorest and most neglected areas, as they do elsewhere in the Third World.
Venezuelan president Hugo Chavez said, "We cannot allow this to be purely an economic project, one for the elites and for the transnational companies," a not very oblique reference to the US-sponsored "Free Trade Agreement for the Americas", which has aroused strong public opposition.
Though Central America was largely disciplined by Reaganite violence and terror, the rest of the hemisphere is falling out of control, particularly from Venezuela to Argentina, which was the poster child of the IMF and the Treasury Department until its economy collapsed under the policies they imposed.
Many indigenous people apparently do not see any reason why their lives, societies, and cultures should be disrupted or destroyed so that New Yorkers can sit in SUVs in traffic gridlock.
these developments are strongly influenced by popular organisations that are coming together in the unprecedented international global justice movements, ludicrously called "anti-globalisation" because they favour globalisation that privileges the interests of people, not investors and financial institutions. For many reasons, the system of US global dominance is fragile, even apart from the damage inflicted by Bush planners.
It is no longer as easy as before to resort to military coups and international terrorism to overthrow democratically elected governments, as Bush planners learnt ruefully in 2002 in Venezuela.
The Iraqi labor movement is making considerable progress despite the opposition of the occupation authorities. The situation is rather like Europe and Japan after World War II, when a primary goal of the United States and United Kingdom was to undermine independent labour movements - as at home, for similar reasons: organised labour contributes in essential ways to functioning democracy with popular engagement.
the Bush administration refused to permit elections until the death of Yasser Arafat, aware that the wrong man would win.
spending almost $2m "on dozens of quick projects before elections this week to bolster the governing Fatah faction's image with voters" (New York Times). In the United States, or any Western country, even a hint of such foreign interference would destroy a candidate, but deeply rooted imperial mentality legitimates such routine measures elsewhere. However, the attempt to subvert the elections again resoundingly failed.
Elsewhere traditional means of undermining democracy have succeeded. In Haiti, the Bush administration's favourite "democracy-building group, the International Republican Institute", worked assiduously to promote the opposition to President Aristide,
Erityisesti minä pidän kohdista:
Similar dilemmas faced Bush administration planners after their invasion of Iraq. They want Iraqis "to act independently, except when doing so would affect US interests adversely".
Unlike Europe, China refuses to be intimidated by Washington, a primary reason for the growing fear of China on the part of US planners.
US intelligence has projected that the United States, while controlling Middle East oil for the traditional reasons, will itself rely mainly on more stable Atlantic Basin resources (West Africa, western hemisphere). Control of Middle East oil is now far from a sure thing, and these expectations are also threatened by developments in the western hemisphere, accelerated by Bush administration policies that have left the United States remarkably isolated in the global arena. The Bush administration has even succeeded in alienating Canada, an impressive feat.
Venezuela, has forged probably the closest relations with China of any Latin American country, and is planning to sell increasing amounts of oil to China as part of its effort to reduce dependence on the openly hostile US government.
Venezuela is providing low-cost oil while in return Cuba organises literacy and health programs, sending thousands of highly skilled professionals, teachers, and doctors, who work in the poorest and most neglected areas, as they do elsewhere in the Third World.
Venezuelan president Hugo Chavez said, "We cannot allow this to be purely an economic project, one for the elites and for the transnational companies," a not very oblique reference to the US-sponsored "Free Trade Agreement for the Americas", which has aroused strong public opposition.
Though Central America was largely disciplined by Reaganite violence and terror, the rest of the hemisphere is falling out of control, particularly from Venezuela to Argentina, which was the poster child of the IMF and the Treasury Department until its economy collapsed under the policies they imposed.
Many indigenous people apparently do not see any reason why their lives, societies, and cultures should be disrupted or destroyed so that New Yorkers can sit in SUVs in traffic gridlock.
these developments are strongly influenced by popular organisations that are coming together in the unprecedented international global justice movements, ludicrously called "anti-globalisation" because they favour globalisation that privileges the interests of people, not investors and financial institutions. For many reasons, the system of US global dominance is fragile, even apart from the damage inflicted by Bush planners.
It is no longer as easy as before to resort to military coups and international terrorism to overthrow democratically elected governments, as Bush planners learnt ruefully in 2002 in Venezuela.
The Iraqi labor movement is making considerable progress despite the opposition of the occupation authorities. The situation is rather like Europe and Japan after World War II, when a primary goal of the United States and United Kingdom was to undermine independent labour movements - as at home, for similar reasons: organised labour contributes in essential ways to functioning democracy with popular engagement.
the Bush administration refused to permit elections until the death of Yasser Arafat, aware that the wrong man would win.
spending almost $2m "on dozens of quick projects before elections this week to bolster the governing Fatah faction's image with voters" (New York Times). In the United States, or any Western country, even a hint of such foreign interference would destroy a candidate, but deeply rooted imperial mentality legitimates such routine measures elsewhere. However, the attempt to subvert the elections again resoundingly failed.
Elsewhere traditional means of undermining democracy have succeeded. In Haiti, the Bush administration's favourite "democracy-building group, the International Republican Institute", worked assiduously to promote the opposition to President Aristide,
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ai sinä puhut tästä kommunistien idolista?
Noam Chomskyn on aina tiedetty olleen sekaisin ja puhuneen outoja, Hizbollahin johtajien kanssa käyty keskustelu on tästä varma todiste.
Chomsky kertoo kuinka haluaisi vapauttaa kaikki maailman vangit, niin Amerikassa ja Israelissa. Chomskyn vieraillessa Al-Khiyamin vankilassa vaimonsa kanssa, haukuttiin imperialistit maanrakoon Hizbollahin johdon kanssa ja hymyä riitti televisiokameroille. Nähdessään tämän videon omilla silmillään nousee mieleen kysymys, onko Chomsky menettänyt viimeisetkin järjen rippeensä ja aikooko hän romuttaa sen vähänkin uskottavuuden joka vasemmistolla on jäljellä.
http://www.memritv.org/search.asp?ACT=S9&P1=1136
Tyypillistä että nilkit levittävät vaarallisesta vihollisestaan kaikenlaisia paskapuheita. ;)
Teemuhan on itsekkin kommunisti, joten teidän ideologianne ovat kaukana toisistaan. Syytä huoleen olisi vasta silloin, kun ne olisivat lähehellä toisiaan. Silloin saisivat kansanvallan kannattajat olla peloissaan. :=))
Tilasin pari päivää sitten sen "Maailmanvalta vai maailmanloppu"-teoksen.
Vasurijutikka-ökkömönkiäinenhän koko ukkeli on mutta kiinnostaa vähän sen horinat. Katsotaan sitten kun olen lukenut tuon että paistanko sillä entrecotet vai pistänkö hyllyyn..
news.independent.co.uk/world/americas/article621899.ece
käännös:
Samanlaisia ongelmia kohtasi Bushin hallinnon suunnittelijat heidän hyökkäyksensä Irakiin. He haluavat irakilaisten "toimivan itsenäisesti, paitsi jos se vaikuttaisi haitallisesti Yhdysvaltojen etuihin".
Toisin kuin Eurooppa, Kiina kieltäytyy uhkaamasta Washingtonia, mikä on ensisijainen syy Yhdysvaltain suunnittelijoiden kasvavaan Kiinan pelkoon.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu on ennustanut, että Yhdysvallat, vaikka se hallitsee Lähi-idän öljyä perinteisistä syistä, tulee itse luottamaan pääasiassa vakaampiin Atlantin altaan luonnonvaroihin (Länsi-Afrikka, läntinen pallonpuolisko). Lähi-idän öljyn hallinta on nyt kaikkea muuta kuin varma, ja näitä odotuksia uhkaa myös läntisen pallonpuoliskon kehitys, jota on kiihdyttänyt Bushin hallinnon politiikka, joka on jättänyt Yhdysvallat huomattavan eristäytyneeksi globaalilla areenalla. Bushin hallinto on jopa onnistunut vieraannuttamaan Kanadan, mikä on vaikuttava saavutus.
Venezuela on luonut luultavasti läheisimmät suhteet Kiinan kanssa Latinalaisen Amerikan maista ja suunnittelee myyvänsä Kiinalle yhä enemmän öljyä osana pyrkimyksiään vähentää riippuvuutta avoimesti vihamielisestä Yhdysvaltain hallituksesta.
Venezuela tarjoaa halpahintaista öljyä, kun taas Kuuba järjestää vastineeksi luku- ja terveysohjelmia ja lähettää tuhansia korkeasti koulutettuja ammattilaisia, opettajia ja lääkäreitä, jotka työskentelevät köyhimmillä ja laiminlyötyimmillä alueilla, kuten muualla kolmannessa maailmassa.
Venezuelan presidentti Hugo Chavez sanoi: "Emme voi sallia tämän olevan puhtaasti taloudellinen hanke, eliitin ja monikansallisten yritysten projekti", ei kovin vino viittaus Yhdysvaltojen tukemaan "Vapaakauppasopimukseen Amerikan mantereelle", joka on herätti voimakasta vastustusta julkisuudessa.
Vaikka Keski-Amerikka joutui suurelta osin reaganiittien väkivallan ja terrorin kurinalaisuuteen, muu pallonpuolisko on riistäytymässä hallinnasta, erityisesti Venezuelasta Argentiinaan, joka oli IMF:n ja valtiovarainministeriön julistelapsi, kunnes sen talous romahti niiden määräämän politiikan alla. .
Monet alkuperäiskansat eivät ilmeisesti näe mitään syytä, miksi heidän elämänsä, yhteiskuntansa ja kulttuurinsa pitäisi häiritä tai tuhota, jotta newyorkilaiset voivat istua katumaastureissa liikenteen tukossa.
tähän kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti suositut järjestöt, jotka kokoontuvat ennennäkemättömiin kansainvälisiin maailmanlaajuisiin oikeudenmukaisuusliikkeisiin, joita kutsutaan naurettavan "anti-globalisaatioksi", koska ne suosivat globalisaatiota, joka on etuoikeutettu ihmisten etuihin, ei sijoittajien ja rahoituslaitosten etuihin. USA:n globaali dominointijärjestelmä on monista syistä hauras, vaikka Bushin suunnittelijoiden aiheuttamia vahinkoja lukuun ottamatta.
Ei ole enää yhtä helppoa kuin ennen turvautua sotilasvallankaappauksiin ja kansainväliseen terrorismiin demokraattisesti valittujen hallitusten kaatamiseksi, kuten Bushin suunnittelijat saivat surullisen tiedon vuonna 2002 Venezuelassa.
Irakin työväenliike edistyy huomattavasti miehitysviranomaisten vastustuksesta huolimatta. Tilanne on pikemminkin kuin Euroopassa ja Japanissa toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Yhdysvaltojen ja Britannian ensisijainen tavoite oli heikentää itsenäisiä työväenliikkeitä - kuten kotonakin, samoista syistä: järjestäytynyt työvoima edistää olennaisella tavalla kansanvaltaisen demokratian toimintaa. sitoumus.
Bushin hallinto kieltäytyi sallimasta vaaleja Yasser Arafatin kuolemaan asti tietäen, että väärä mies voittaisi.
käyttää lähes 2 miljoonaa dollaria "kymmeniin nopeisiin projekteihin ennen tämän viikon vaaleja vahvistaakseen hallitsevan Fatah-ryhmän imagoa äänestäjien keskuudessa" (New York Times). Yhdysvalloissa tai missä tahansa länsimaissa vihjekin sellaisesta ulkomaisesta puuttumisesta tuhoaisi ehdokkaan, mutta syvälle juurtunut keisarillinen mentaliteetti oikeuttaa tällaiset rutiinitoimenpiteet muualla. Yritys horjuttaa vaalit jälleen epäonnistui kuitenkin jyrkästi.