Tunsiko kukaan teistä isä Mefodia?

Mefodin. Viimeisen kerran tapasin hänet Rautalammin sairaalassa vähän ennen hänen siirtymistään tuonilmaisiin. Saata, Herra, lepoon...

Opiskellessani Joensuussa sain tietää, että on elossa vielä yksi aito Vanhan Valamon munkki, isä Mefodi. Voisi sanoa niin, että sain tavata hänet johdatuksesta.

Eräs Kuopiossa asuva ystäväni kertoi marraskuussa 1991, että hänellä on ortodoksisia sukulaisia Rautalammilla.Menimme tapaamaan heitä ja samalla tuli mieleeni, että tietojeni mukaan Isä Mefodi asuu myös Rautalammilla.Otettuani asiasta tarkempaa selkoa sain hänen puhelinnumeronsa ja soitin hänelle. Hän suhtautui aluksi tapaamiseen erittäin epäluuloisesti, mutta kuultuaan että olen oleskellut Uudessa Valamossa hän suostui ottamaan minut ja ystäväni vastaan. Hänellä oli tuolloin, noin 80-vuotiaana monenlaisia vanhuuden vaivoja, mutta totesin hänen edelleen olevan henkisesti hyvin vireä.En varsinaisesti haastatellut häntä, eikä se ollut tarpeenkaan, sillä hän kertoi hyvin vuolassanaisesti elämästään varsinkin sotavuosina. Joitakin yksityiskohtia on näistä vaiheista jäänyt mieleeni. Erityisesti kysyin häneltä vain, millainen ihminen oli skeemapappismunkki Jefrem, joka oli 60 vuotta aikaisemmin liittänyt nuoren Mefodin ortodoksiseen kirkkoon.

Olen kohtuullisen hyvin selvillä myös Isä Mefodin myöhemmistä vaiheista. Kielitaitoisena ja suomea äidinkielenään puhuvana hän oli Valamon veljestölle sodanjälkeisinä vuosikymmeninä hyvin tärkeä, vaikkei häntä jälkeenpäin tästä riittävästi arvostettu. Tiedän, että hän sodan jälkeen käänsi myös venäläistä klassista kirjallisuutta suomeksi. Kerran onnistuin Joensuulaisesta antikvariaatista löytämään hänen kääntämänsä
Tshehovin novellien kokoelman, jossa kirkollinen terminologia on kohdallaan (toisin kuin monissa muiden tekemissä suomenkielisissä käännöksissä).

Myöhemmin sain tilaisuuden olla läsnä myös Rautalammin ortodoksisessa kirkossa Isä Mefodin hautajaisissa. Saattakoon Jumala lepoon palvelijansa sielun.

Jos haluat keskustella aiheesta kanssani kahden kesken, se onnistuu. Osoite on [email protected]


t. Veli Johannes
Tämän palstan moderaattori

Omat polkuni ja Mefodin polut eivät kovin monta kertaa kohdanneet mutta hyvä ystäväni asui Mefodin naapurina Rautalammin Vaajasalmen kylässä pitkään.
Muistot ovat lähinnä hänen, lyhyesti:

Jo 50 luvulla Mefodi oli munkinkaavussaan tuttu näky Vaajasalmen kylässä. Hänen velipuolellaan Yrjöllä oli pieni mökki ja maatilkku kylän koulun läheisyydessä ja veljekset olivat sangen läheisiä.
Sittemmin Mefodi muuttikin Uudesta Valamosta veli-
puolensa luokse asumaan. Veljekset olivat sangen erilaisia. Yrjö oli erittän suurikokoinen, hidas ja syrjäänvetäytyvä. Mefodi taasen oli pienempi, vilkas ja seurallinen. Heidän mökkinsä oli vaatimaton ja elämänsä kylässä oli hiljaista, normaalia maalaiselämää arkiaskareineen. Veljesten välit ajan mittaan ilmeisesti viilenivät ja Mefodi muutti pois luultavasti jo ennen Yrjön kuolemaa vanhustentalolle Kerkonkoskelle.
Naapureille ei Mefodi elämästään ja valinnoistaan juuri puhunut: miksi valitsi ortodoksisuuden, munkkeuden, luostarielämän ja siitä luopumisen jne. Tiettävästi hän yritti paluuta luostarielämään ainakin kerran, Kreikassa, mutta palasi takaisin Vaajasalmen mökkiin. Mökki on edelleen pystyssä, autiona ja rapistuneena.

Näin lyhyesti ja ehkä liikaakin mutta Juha voi poistaa kirjoituksen.

Minä ja vaimoni ystävystyimme isä Mefodin (Matti Lehmonen) kanssa Münchenin työvuosinamme aikana 1972-1974 varsin hyviksi ystäviksi.
Juhani Pelanne
Töölönkatu 4-48 E 72
00250 Helsinki
puh. 050 409 5157
[email protected]

Munkkki Mefodin tunsin jollain tapaa asuimme naapurissa Vaajasalmen kylässa. Yrjön polkupyörää tuli usein korjailtua. Tulipahan sitä pistäydyttyä siinä pikkuisessa mökissäkin,kova oli Mefodi tarinoimaam.