"Yleisön pyynnöstä" uusi Mökkielämää-aloitus.
*Elli alotti ketjun, mutta on kuulemma muuttanut Floridaan.
Jatkakaamme ketjua kaikesta huolimatta.
Kaikki mökkeilyyn, mökistä haaveiluun, luontoon, parvekekeella ja kerrostalojen pihalla puuhaamiseen, lomailuun ja vapaa-aikaan liittyvä on tervetullutta jatkoa entiseen malliin.
Mökkielämää 5
136
9767
Vastaukset
- katriina64
ja tarkoitus oli mennä tänäänkin Saimaan rannalla olevalle mökillemme, mutta eihän tälläisellä sadesäällä viitsinyt lähteä.
Meillä Kaakkois Suomessa ainakin sataa. On satanut koko päivän, emmekä ole juuri muutenkaan paljoa ulkoilleet.
Mitenkään välttämätöntä ei mökille meno olekaan, sillä vaikka olen puutarhaihminen, niin mökillemme en ole istuttanut edes kesäkukkia.
Mökki on meille vain rentoutumispaikka, sillä omakotitalossa on puutarha ja pihatöitä niin paljon, että mökillä vain saunotaan, uidaan ja grillataan.- mos
Rentoutumiseen, kunnes luovuus nappaa ajatuksesi ja siinä olet suunnittelemassa jotakin ennen näkemätöntä. Kukaan ei ole näkemässä sitäkään sutta. Ei se mitään, joku voi onnistuakin.
Lepoa se kuitenkin on joka tapauksessa. - katriina64
mos kirjoitti:
Rentoutumiseen, kunnes luovuus nappaa ajatuksesi ja siinä olet suunnittelemassa jotakin ennen näkemätöntä. Kukaan ei ole näkemässä sitäkään sutta. Ei se mitään, joku voi onnistuakin.
Lepoa se kuitenkin on joka tapauksessa.Miehethän ne yleensä keksivät alkaa rakennella kaikenlaisia kyhäelmiä.
Olisi kiva tietää jonkun hankkeestä mistä tulikin sitten se susi ja joka kätkettiin mökille katseilta piiloon. - mos
katriina64 kirjoitti:
Miehethän ne yleensä keksivät alkaa rakennella kaikenlaisia kyhäelmiä.
Olisi kiva tietää jonkun hankkeestä mistä tulikin sitten se susi ja joka kätkettiin mökille katseilta piiloon.kuusien väliin työnnetty omatekoinen kasvihuone.
Fillareita ja kottikärryjä siellä pidetään. - katriina64
mos kirjoitti:
kuusien väliin työnnetty omatekoinen kasvihuone.
Fillareita ja kottikärryjä siellä pidetään.saattaa olla aivan hyvä, paikka sille vaan on valittu väärin.
Kasvihuoneen täytyy käsittääkseni olla avoimella paikalla, auringon paisteessa. Kuusethan varjostavat sinun luomustasi, joten tomaattisi eivät menesty siellä. Luovuutta osoitat kuitenkin käyttämällä kasvihuonettasi fillari ja kottikärryvarastona.
Muuten, ethän vaan rakentanut tekelettäsi laudoista!?:) - mos
katriina64 kirjoitti:
saattaa olla aivan hyvä, paikka sille vaan on valittu väärin.
Kasvihuoneen täytyy käsittääkseni olla avoimella paikalla, auringon paisteessa. Kuusethan varjostavat sinun luomustasi, joten tomaattisi eivät menesty siellä. Luovuutta osoitat kuitenkin käyttämällä kasvihuonettasi fillari ja kottikärryvarastona.
Muuten, ethän vaan rakentanut tekelettäsi laudoista!?:)Iltaa Katriina!
Avoimemmalle paikalle pyöreistä riuuista ja muovista rakennettu. Mutta tomaatit ei kunnolla kypsynneet. Siitäpä IteMinälle hyvä, tervetullut syy siirtää huone pöpelikköön. Pitäisi olla enempi aikaa olla paikalla. - katriina64
mos kirjoitti:
Iltaa Katriina!
Avoimemmalle paikalle pyöreistä riuuista ja muovista rakennettu. Mutta tomaatit ei kunnolla kypsynneet. Siitäpä IteMinälle hyvä, tervetullut syy siirtää huone pöpelikköön. Pitäisi olla enempi aikaa olla paikalla.Aina kun menet mökille, niin sielläpä on fillari odottamassa "kasvihuoneessa":-D
Eikö olisikin kurjaa, jos vapaa-ajan ajopelisi olisi ruosteessa. Nytpä onkin ollut sateelta suojassa ja satula lämmin, mihin istua ja antaa painaltaa pitkin maalaismaisemaa, aistia kesän tuoksut ja käväistä kyläkaupassa ostamasa vaikka
tomaatteja:)))
- uzma-m
laiton viestin tuonne edelliseen osoitteeseen.
- ii-li
Vastasin sinne vanhaan ketjuun, joka vielä hetken on näkyvissä.
- Annastiina
perunaa ja sipulia,on mukava mökillä käydessä maalta ottaa.Tänään ei satanut kuin kerran ukkonen jyrähteli,että tietokenekin teki lakon,Kyllä tämä sadekausi saisi jo loppua.Pohjoistuuli vain on kylmänpuoleista,ei tullu kalassakaan käytyä.
- aupA
Viisi perunaa on lautasella itämässä. Katsotaan, rupeeko rutto. No, se sipuli olisi ollut myös hyvä, eipä ole siemensipuleita. Avomaan kurkku ehtii kylväen, kesäkurpitsa taimista.
On maahan pantavaa kaksi särkynyttä sydäntä, vaaleanpunainen angervo,kaksi keijunmekkoa, kolme pionia.
Viimeksimainitut pionit ovat tilaajalahjoja, tilasin miniälle lehden. Toinen lehti antoi ison huivin, kolmas hopeakorun, naisten postimyyntiateljee iltakorut kaulaan ja korviin. Viimevuotisen medaljongin lahjoitin 3 vuotiaalle neitoselle. Että sillai - onko teidän muiden kaapit täynnä pientä sievää ? - aupA
aupA kirjoitti:
Viisi perunaa on lautasella itämässä. Katsotaan, rupeeko rutto. No, se sipuli olisi ollut myös hyvä, eipä ole siemensipuleita. Avomaan kurkku ehtii kylväen, kesäkurpitsa taimista.
On maahan pantavaa kaksi särkynyttä sydäntä, vaaleanpunainen angervo,kaksi keijunmekkoa, kolme pionia.
Viimeksimainitut pionit ovat tilaajalahjoja, tilasin miniälle lehden. Toinen lehti antoi ison huivin, kolmas hopeakorun, naisten postimyyntiateljee iltakorut kaulaan ja korviin. Viimevuotisen medaljongin lahjoitin 3 vuotiaalle neitoselle. Että sillai - onko teidän muiden kaapit täynnä pientä sievää ?Nuo viisi, valossa lyhyet, vahvat idut kasvaneet perunat ovat hyvin voimissaan ja nousee tanakat varret. Jospa niistä saisi viisi kertaa kahdelle.
- mirjamarja
Miten mökillenne posti tulee?
Onko osoitteen siirto onnistunut?
Minulle kävi viime vuonna niin, että osa postista meni kaupungin laatikkoon. En olisi sitä huomannut, ellei viikkolehti olisi lakannut tulemasta.
Silloin arvasin, että se oli kaupunkiosoitteen laatikossa. Naapuri vei sitten postiin kasan muutakin postia sieltä.
Lehti tulee mukavasti eikä ongelmia meidän kylällä ole. Tuolla toisessa ketjussa joku valittaa, että posti tuodaan vain ikäihmisille. Perheen muut jäsenet joutuvat hakemaan postinsa matkojen päästä.
Ei onneksi meidän pitäjässämme!- Liisi
Veimme postilaatikon vakituisesti asuvan naapurin laatikon viereen 400 m etäälle ja teemme osoitemuutoksen tarpeen mukaan koko postille tai vain päivälehdille riippuen jaksoista, joita mökillä yhtämittaisesti vietämme. Siihen posti tulee korvauksetta ilman aikatauluongelmia.
Maasto on näinkin pienellä matkalla yhtä nousua ja laskua. Jos ajan myötä kunto ja nivelet heikkenevät, voimme muuttaa laatikon oman kujan suulle ja maksaa siitä säädetyn korvauksen. On hyvä tietää sekin asia, että ikä ja heikko liikuntakyky poistavat maksun lääkärintodistuksella.
Narvan lähellä asuva inkeriläinen lapsuudentuttu (synt.1932) kertoi jo vuosia sitten saavansa postin kotiin arvopostia myöten. Hänen jalkansa olivat kärsineet 40 vuoden työskentelystä kutomoteollisuudessa.
Kun osoitteenmuutoksessa tulee postille moka eivätkä postit kulje toivottuun paikkaan, voisimme olettaa, että lomittajat ovat vasta harjoitteluvaiheessa tehtäväänsä.
- kerrostaloasukkaalle
kun ei omaa mökkiä järven rannalla, mut ei myöskään tuttuja joiden luo vois mennä. Tasan ei käy Onnen lahjat Muutenkaan! Terv. Kalpeanaama kerrostalosta.
- samanlainen
tarjoaa meille mökittömille vapaita rantoja käydä retkellä. Pyöräillessä saa hyvää liikuntaa ja terveys paranee. Vaatii säätietojen seurantaa ja ripeyttä lähteä suunniteltuna aikana. Säästyy mökintekovaivat ja -rahat. Yleisillä rannoilla voi lisäksi kartuttaa seurapiiriään. Oletko kokeillut palstan vuokraamista. Mitenkähän sen kanssa pärjäisi ?
kauniita puistoja ja rantojakin löytyy monista paikoista.Kyllä kaikilla pitäisi olla paikka missä saa olla luonnossa.
Järjestöillä ja kaikilla yhteisöillä on kyllä kivoja kesäpaikkoja.Pääsee helpommalla kun ei ole kokoajan puurtamista.
Täällä saatta olla liian ruusuinen kuva mökkielämästä.
Kunhan saunaan pääsee niin se on kiva ja jos on ystäviä lähellä,niin se on sama missä niitten kanssa tarinoipi.- mos
jotka KAUPUNGIN rauhaa kehuvat kesällä,Maaseudusta ei paljon suomen kaupungit häviä.
- mirjamarja
Muistatteko ajan, jolloin ei jääkaappia mökillä ollut, vaan maidot ja leikkeleet ripustettiin kannellisessa astiassa kaivoon narun päässä?
Sittemmin on sähköttömiinkiin asumuksiin saatu kaasukäyttöiset hellat ja jääkaapit, mutta silloin kauan sitten elettiin puuhellan ja öljylampun varassa.
Meidän mökillä oli kotona tehty viili vakiruokaa. Maito saatiin lähitalosta, ja pastoroimisesta ei oltu kuultukaan. Viilikipon pohjalle pyöräytettiin pohjapiimää lusikalla, maito päälle, ja aamulla oli viili valmis. Pinnalla ihana kermakerros, jolle ripoteltiin sokeria, ja joku pani vielä kaneliakin.
Se oli aika välttämätön ruoka lapsiperheessä, sillä maito saattoi hapantua ilman aikojaan. Parempi se oli viilinä syödä.
Ukonilma sitten pilasi pohjapiimän.
En ole koskaan kuullut, mistä se johtuu, mutta totta se kyllä on.- aupA
Olen mökille lähdössä vastakeitetty kesäkeitto astiassa, ruisleivät ja särpimet kopassa. Järvessä valmiina kolme katiskaa - tovotaan, toivotaan. Ellei ole mitään, lasketaan verkot.
Naapurin iso ystävällinen koira oli sontinut sitkeän lenkin kukkivan marjapensaan oksaan. Sieltä se putosi ruohonleikkurin päälle alta ajellessa. Otin valkoisen kannen päälle todisteeksi tuon 15 -18 cm pitkän pötkäleen, tuuman paksuisen lenkin. Se pysyi hyvin koossa, koska koira oli syönyt jäykkää ruohoa ! Vaatinee omistajan kanssa keskustelua, mitä tehtäisiin, sillä haluamme elokuussa marjoja syödä. Aikaisemmin koira aktiivisesti nosteli jalkaansa ja kerran kävi marjavarvikossa isolla asialla. Nyt näytti oikeat metkunsa, joista emme pidä. Tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi, kun koiraa olemme paaponeet.
Jos on tiedossa joku pätevä koirakarkote, olisin kiitollinen neuvosta. - ii-li
...kaupoissa myytiin pohjapiimää ainakin Helsingissä. Lounaspaikoissakin oli siihen aikaan tarjolla itse tehtyä viiliä.
Se on kyllä kumma: Miksi ukonilma estää maidon viiliytymisen?
Viilikupit oli tehty niin, että ne olivat kapeita alhaalta ja leveitä ylhäältä. Kerma kertyi pintaan ja mahdollinen hapan, vetinen pohja jäi pieneksi. - Siinäkin oli kysymyksessä kokemuksen tuoma astian muoto. Ne eivät olleet varmastikaan sattumalta sen muotoisia.
Eikös aikoinaan maitoakin säilytetty kellarissa laakeissa astioissa, jotta kerman saattoi tarpeen tullen kuoria? - Nykyisin maidon pintaan ei mitään kermaa kerrykään homogenisoimisen vuoksi. ii-li kirjoitti:
...kaupoissa myytiin pohjapiimää ainakin Helsingissä. Lounaspaikoissakin oli siihen aikaan tarjolla itse tehtyä viiliä.
Se on kyllä kumma: Miksi ukonilma estää maidon viiliytymisen?
Viilikupit oli tehty niin, että ne olivat kapeita alhaalta ja leveitä ylhäältä. Kerma kertyi pintaan ja mahdollinen hapan, vetinen pohja jäi pieneksi. - Siinäkin oli kysymyksessä kokemuksen tuoma astian muoto. Ne eivät olleet varmastikaan sattumalta sen muotoisia.
Eikös aikoinaan maitoakin säilytetty kellarissa laakeissa astioissa, jotta kerman saattoi tarpeen tullen kuoria? - Nykyisin maidon pintaan ei mitään kermaa kerrykään homogenisoimisen vuoksi.oli hieno keksikntö.Nyt erotellaan rasvat muulla konstilla ja maidosta on saatu huonosti sulavaa.
Olin kuusi vuotias kun lähdimme äidin kanssa pohjapiimää hakemaan äidin siskon talosta.Soudimme pimeässä järven poikki minä istuin veneen perässä maitokannu sylissä.
Vanhaemäntä tuli eteisessä vastaan juoksun kanssa ja paineli ties minne.
Sisällä täti oli synnyttämään alkamassa ja konttasi pirtin lattialla.
Minä sitten olemaan toisten lasten kanssa että saivat synnyttää rauhassa.Nukahdimme hetekalle kun aikamme odoteltiin että se syntyy kun sieltä kuului valitusta.
Nukahdimme lasten kansa ja kun heräsin oli poika syntynyt.Lähdimme pohjapiimän kansa takaisin.- ii-li
pääsky kirjoitti:
oli hieno keksikntö.Nyt erotellaan rasvat muulla konstilla ja maidosta on saatu huonosti sulavaa.
Olin kuusi vuotias kun lähdimme äidin kanssa pohjapiimää hakemaan äidin siskon talosta.Soudimme pimeässä järven poikki minä istuin veneen perässä maitokannu sylissä.
Vanhaemäntä tuli eteisessä vastaan juoksun kanssa ja paineli ties minne.
Sisällä täti oli synnyttämään alkamassa ja konttasi pirtin lattialla.
Minä sitten olemaan toisten lasten kanssa että saivat synnyttää rauhassa.Nukahdimme hetekalle kun aikamme odoteltiin että se syntyy kun sieltä kuului valitusta.
Nukahdimme lasten kansa ja kun heräsin oli poika syntynyt.Lähdimme pohjapiimän kansa takaisin.Oliko siellä kätilö paikalla?
Nykyisin maito pilkotaan sellaiseksi, että rasva imeytyy suoraan verenkiertoon. Minä en pidä maidosta ollenkaan. En juo sitä koskaan. En voi ymmärtää, että joku voi juoda rasvatonta maitoa. Se on minusta vielä epämiellyttävämpää kuin muu maito.
Piimä kyllä on ihan hyvää, mutta en minä sitäkään koskaan itse osta. Piimän ja jogurtin osalta rasvattomuus ei haittaa yhtään. - Kalsiumin (ja läskit) saan juustoista. Maailma on täynnä toinen toistaan herkullisempia juustoja.
Mökillä kai voi yhä tehdä viiliä nykyisestäkin maidosta, vaikka ei se varmaan ole samanlaista kuin ennen vanhaan.
En itse asiassa oikein tiedä, miksi maito pastöroidaan. Maidossa ja varsinkin piimässä, viilissä ja jogurtissa on niin paljon maitohappobakteereita, ettei siihen oiken edes "mahdu" muita bakteereita. Ilmeisesti pasrörointi on kumminkin tarpeellista. Mutta se maidon rasvamolekyylien pilkkominen ei tunnu mitenkään suotavalta. ii-li kirjoitti:
Oliko siellä kätilö paikalla?
Nykyisin maito pilkotaan sellaiseksi, että rasva imeytyy suoraan verenkiertoon. Minä en pidä maidosta ollenkaan. En juo sitä koskaan. En voi ymmärtää, että joku voi juoda rasvatonta maitoa. Se on minusta vielä epämiellyttävämpää kuin muu maito.
Piimä kyllä on ihan hyvää, mutta en minä sitäkään koskaan itse osta. Piimän ja jogurtin osalta rasvattomuus ei haittaa yhtään. - Kalsiumin (ja läskit) saan juustoista. Maailma on täynnä toinen toistaan herkullisempia juustoja.
Mökillä kai voi yhä tehdä viiliä nykyisestäkin maidosta, vaikka ei se varmaan ole samanlaista kuin ennen vanhaan.
En itse asiassa oikein tiedä, miksi maito pastöroidaan. Maidossa ja varsinkin piimässä, viilissä ja jogurtissa on niin paljon maitohappobakteereita, ettei siihen oiken edes "mahdu" muita bakteereita. Ilmeisesti pasrörointi on kumminkin tarpeellista. Mutta se maidon rasvamolekyylien pilkkominen ei tunnu mitenkään suotavalta.Maito pastöroidaan sen takia että haitalliset bakteerit häviäisivät ja että maidon säilyvyys lisääntyy.
Siihen aikaan kun tuberkuloosi oli tavallista niin sen aiheuttama bakteeri levisi herkästi juuri maidon välityksellä, kun ei maitoa maalaisolosuhteissa pastöroitu.ii-li kirjoitti:
Oliko siellä kätilö paikalla?
Nykyisin maito pilkotaan sellaiseksi, että rasva imeytyy suoraan verenkiertoon. Minä en pidä maidosta ollenkaan. En juo sitä koskaan. En voi ymmärtää, että joku voi juoda rasvatonta maitoa. Se on minusta vielä epämiellyttävämpää kuin muu maito.
Piimä kyllä on ihan hyvää, mutta en minä sitäkään koskaan itse osta. Piimän ja jogurtin osalta rasvattomuus ei haittaa yhtään. - Kalsiumin (ja läskit) saan juustoista. Maailma on täynnä toinen toistaan herkullisempia juustoja.
Mökillä kai voi yhä tehdä viiliä nykyisestäkin maidosta, vaikka ei se varmaan ole samanlaista kuin ennen vanhaan.
En itse asiassa oikein tiedä, miksi maito pastöroidaan. Maidossa ja varsinkin piimässä, viilissä ja jogurtissa on niin paljon maitohappobakteereita, ettei siihen oiken edes "mahdu" muita bakteereita. Ilmeisesti pasrörointi on kumminkin tarpeellista. Mutta se maidon rasvamolekyylien pilkkominen ei tunnu mitenkään suotavalta.jäänyt mieleen.Kun nukuimme lasten kanssa oli haettu minun mummu koska hän hoiti kaikki synnytykset sielläpäin.
Osasi jopa pilkkoa lapsen sisälle ettei äiti kuollut.Myös kastoi lapsen aluksi.
Äitillä ei ollut sellaista kokemusta mutta pakon edessä pärjäsi.
Nyt olen vanhana tajunnut miten osaavia ja rohkeita ne ihmiset olivat ja alkoivat heti toimeen kun oli tarvis.
Maidosta sen verran että sen pilkkomisen vuoksi ei vatsa kestä maitoa.Minä kyllä juon maitoa rasvatonta ja punaista.
Ne puusta tehdyt viilipytyt oli sopivan leveitä ja matalia.MdK-MdK kirjoitti:
Maito pastöroidaan sen takia että haitalliset bakteerit häviäisivät ja että maidon säilyvyys lisääntyy.
Siihen aikaan kun tuberkuloosi oli tavallista niin sen aiheuttama bakteeri levisi herkästi juuri maidon välityksellä, kun ei maitoa maalaisolosuhteissa pastöroitu.Viestiini oli vastannut eilen eräs henkilö, joka piti tätä maidon välityksellä levinnyttä tartuntaa puppuna. Koska viesti on poistettu, sen mukana vastineeni ja myös Reetta5:n viesti, laitan tähän uudestaan mitä Maa-ja Metsätalousministeriön elintarvikeosasto asiasta kirjoittaa:
"Mycobacterium tuberculosis ja Mycobacterium
bovis ovat saman bakteerikannan eri muunnelmia
- niiden perimäaines on lähes identtinen.
M.tuberculosis on tyypillisin tuberkuloosin aiheuttaja
ihmisillä, mutta myös M.bovis voi aiheuttaa
ihmisillä tuberkuloosia. Aikaisemmin tartunta
pastöroimattomasta maidosta oli tavallinen,
mutta maidon pastöroinnin myötä tämä tartuntareitti on
käytännöllisesti katsoen hävinnyt.
Ihmisen Mycobacterium bovis - tartunta saadaan
nykyisin tavallisesti hengitysteitse."
Näin oli siis ennen vanhaan. Rokotusten ja tehokkaitten lääkkeitten avulla saatiin tuberkuloosi melkein kokonaan pois näiltä leveysasteilta. Nykyään on alkanut levitä uusia tuberkuloosimuotoja, joihin ei entiset lääkkeet pure.- mirjamarja
MdK-MdK kirjoitti:
Viestiini oli vastannut eilen eräs henkilö, joka piti tätä maidon välityksellä levinnyttä tartuntaa puppuna. Koska viesti on poistettu, sen mukana vastineeni ja myös Reetta5:n viesti, laitan tähän uudestaan mitä Maa-ja Metsätalousministeriön elintarvikeosasto asiasta kirjoittaa:
"Mycobacterium tuberculosis ja Mycobacterium
bovis ovat saman bakteerikannan eri muunnelmia
- niiden perimäaines on lähes identtinen.
M.tuberculosis on tyypillisin tuberkuloosin aiheuttaja
ihmisillä, mutta myös M.bovis voi aiheuttaa
ihmisillä tuberkuloosia. Aikaisemmin tartunta
pastöroimattomasta maidosta oli tavallinen,
mutta maidon pastöroinnin myötä tämä tartuntareitti on
käytännöllisesti katsoen hävinnyt.
Ihmisen Mycobacterium bovis - tartunta saadaan
nykyisin tavallisesti hengitysteitse."
Näin oli siis ennen vanhaan. Rokotusten ja tehokkaitten lääkkeitten avulla saatiin tuberkuloosi melkein kokonaan pois näiltä leveysasteilta. Nykyään on alkanut levitä uusia tuberkuloosimuotoja, joihin ei entiset lääkkeet pure.Kerroin 50-luvun maidonhakumatkoistani kesäpaikan naapurista.
Silloin lehmät lypsettiin käsin ulkona kuraisella karjapihalla. Muistan katselleeni lehmien likaisia kylkiä miettiväisenä. Maitohinkit pestiin kaivolla. Minulle ei selvinnyt, huuhdeltiinko ne lopuksi kuumalla vedellä.
Talossa ei ollut sähköä ennen kuin joskus 60-luvun puolivälissä.
80-luvulla toisella karjatilalla navetta oli kuin meijerin osa: ilma raikas, ei kärpäsiä, maito meni ihmiskäden koskematta koneellisesti lehmästä teräshinkkiin, jolla maito siirrettiinn meijeriin.
Talossa käytettiin kaupasta ostettua kevytmaitoa.
Niin että kyllä varsinkin 50-luvun maidossa varmasti oli bakteereja ihan kotitarpeiksi. Muistan muuten, että maito maistui ja tuoksui apilalle keskikesällä, kun lehmät olivat tietysti ulkona kaiket ajat. - BilMan
MdK-MdK kirjoitti:
Viestiini oli vastannut eilen eräs henkilö, joka piti tätä maidon välityksellä levinnyttä tartuntaa puppuna. Koska viesti on poistettu, sen mukana vastineeni ja myös Reetta5:n viesti, laitan tähän uudestaan mitä Maa-ja Metsätalousministeriön elintarvikeosasto asiasta kirjoittaa:
"Mycobacterium tuberculosis ja Mycobacterium
bovis ovat saman bakteerikannan eri muunnelmia
- niiden perimäaines on lähes identtinen.
M.tuberculosis on tyypillisin tuberkuloosin aiheuttaja
ihmisillä, mutta myös M.bovis voi aiheuttaa
ihmisillä tuberkuloosia. Aikaisemmin tartunta
pastöroimattomasta maidosta oli tavallinen,
mutta maidon pastöroinnin myötä tämä tartuntareitti on
käytännöllisesti katsoen hävinnyt.
Ihmisen Mycobacterium bovis - tartunta saadaan
nykyisin tavallisesti hengitysteitse."
Näin oli siis ennen vanhaan. Rokotusten ja tehokkaitten lääkkeitten avulla saatiin tuberkuloosi melkein kokonaan pois näiltä leveysasteilta. Nykyään on alkanut levitä uusia tuberkuloosimuotoja, joihin ei entiset lääkkeet pure.Tuo viestisi sisältää asiatietoa ja on hyvä, että kirjoitit sen uudelleen.
Poistetun viestin ketjuun jälkeenkirjoitetut kokevat tuon kohtalon, kuten ilmaisitkin sen. - Hintriika
BilMan kirjoitti:
Tuo viestisi sisältää asiatietoa ja on hyvä, että kirjoitit sen uudelleen.
Poistetun viestin ketjuun jälkeenkirjoitetut kokevat tuon kohtalon, kuten ilmaisitkin sen.Nyt täytyy kysyä asiaa, jota olen monesti miettinyt:
Kun käsittääkseni yksittäisiä viestejä (muistan ainakin uzman suuttumiset) pystytään siirtämään jopa toisille palstoille, niin miksi niitä "häntiä" ei voi siirtää samassa ketjussa? Eikö tekniikka pysty siihen, ettei yhden "pahan viestin" takia häviäisi hyviäkin viestejä? - BilMan
Hintriika kirjoitti:
Nyt täytyy kysyä asiaa, jota olen monesti miettinyt:
Kun käsittääkseni yksittäisiä viestejä (muistan ainakin uzman suuttumiset) pystytään siirtämään jopa toisille palstoille, niin miksi niitä "häntiä" ei voi siirtää samassa ketjussa? Eikö tekniikka pysty siihen, ettei yhden "pahan viestin" takia häviäisi hyviäkin viestejä?Tällähetkellä tekniikka ei anna tuota mahdollisuutta, vaan kaikki jälkeenkirjoitetut viestit poistuvat mukana.
Ei kannata vastata sellaiseen viestiin joka tulee oletetusti poistumaan. - mirjamarja
BilMan kirjoitti:
Tällähetkellä tekniikka ei anna tuota mahdollisuutta, vaan kaikki jälkeenkirjoitetut viestit poistuvat mukana.
Ei kannata vastata sellaiseen viestiin joka tulee oletetusti poistumaan.Ei kirjoittaja voi tietää mikä viesti on Suomi24:n puolelta määrätty poistettavaksi.
Esim. tässä ketjussa ei mielestäni ollut mm. ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa, jollei sellaiseksi katsota lehmien lypsämistä! - eevakaarina
pääsky kirjoitti:
jäänyt mieleen.Kun nukuimme lasten kanssa oli haettu minun mummu koska hän hoiti kaikki synnytykset sielläpäin.
Osasi jopa pilkkoa lapsen sisälle ettei äiti kuollut.Myös kastoi lapsen aluksi.
Äitillä ei ollut sellaista kokemusta mutta pakon edessä pärjäsi.
Nyt olen vanhana tajunnut miten osaavia ja rohkeita ne ihmiset olivat ja alkoivat heti toimeen kun oli tarvis.
Maidosta sen verran että sen pilkkomisen vuoksi ei vatsa kestä maitoa.Minä kyllä juon maitoa rasvatonta ja punaista.
Ne puusta tehdyt viilipytyt oli sopivan leveitä ja matalia.Minä olen tehnyt viilia itse kotona. Ostan ensin kaupasta viiliä, sitäkin on monensorttista, hylaa myös.
Laitan pieniin muovipurkkeihin siemeneksi pari lusikallista ja kaadan maitoa päälle. Sitten kannet kiinni ja purkit ovat huoneenlämmössä noin puoli vuorokautta. Sitten nostan ne jääkaappiin ja seuraavana päivänä ovat syötäviä.
Taas viimeisestä purkista siemeneksi. Maitojakin on monenlaisia mistä valita, saa sen kermakuorenkin päälle halutessaan. Kotitekoiset viilit ovat hiukan halvempia kuin kaupassa. - BilMan
mirjamarja kirjoitti:
Ei kirjoittaja voi tietää mikä viesti on Suomi24:n puolelta määrätty poistettavaksi.
Esim. tässä ketjussa ei mielestäni ollut mm. ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa, jollei sellaiseksi katsota lehmien lypsämistä!Keskustelun säännöt ja kirjoittajan vastuu
Suomi24 tarjoaa maksuttoman kanavan julkiseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Jotta keskustelupalstojen ilmapiiri säilyisi miellyttävänä ja kaikille sopivana, on kaikkien kirjoittajien noudatettava palstoja koskevia sääntöjä. Muistathan, että olet vastuussa omasta kirjoituksestasi ja sen sisällöstä. Kirjoittajaa sitoo Suomen laki ja lakia rikkovien viestien kirjoittaja voi joutua teksteistään oikeudelliseen vastuuseen ja saada sakkoja.
Keskustelupalstat on tarkoitettu rakentavaa ja asiallista ajatusten vaihtoa varten. Keskustelu ei ole chattailua tai samojen viestien lähettelyä jokaikiselle palstalle. Yritysten mainonta ja markkinointi ei myöskään kuulu keskustelupalstoille.
Yksityinen henkilö voi jättää myynti- tai markkinointi ilmoituksen torille. Jos haluat yrityksellesi medianäkyvyyttä Suomi24:ssä, katso mainostaminen.
Keskustelusivuilla sanomasi tavoittaa suuren yleisön. Pidä mielessäsi muutama tärkeä asia, kun kirjoitat palstoille.
Valitse oikea palsta aiheellesi. Jos haluat kirjoittaa esim. uskonnosta, käytä uskontoon liittyviä palstoja. Viestit jotka eivät mitenkään liity palstan aiheeseen poistetaan tai siirretään oikeaan paikkaan.
Keskusteluissa on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä, mm. henkilökohtaisen tietosuojan ja tekijänoikeuksien osalta.
Keskusteluissa ei saa:
Kehottaa ketään rikokseen tai väkivaltaan
Esittää asiattomia ja loukkaavia kommentteja muista keskustelijoista
Esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
Linkittää tiedostoihin tai sivuille, jotka sisältävät ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Esittää yksityishenkilöiden henkilötietoja ilman asianomaisen suostumusta
Käyttää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia. Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Toisin sanoen rikot tekijänoikeuslakia, jos kopioit artikkelin lehden verkkosivulta ja kopioit sen Suomi24:n keskustelupalstalle. Viestit, joihin on kopioitu artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.
Kirjoittaa rasistisia tekstejä
Kirjoittaa tai kuvata karkeaa pornografiaa
Markkinoida tai mainostaa tuotetta tai palvelua
Massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja. Toisin sanoen saman sisältöisen viestin lähettäminen useampaan kertaan tai jo kertaalleen poistetun viestin uudelleen postittaminen palstoille on kielletty. Jos huomaat näitä sääntöjä rikottavan, voit ilmoittaa siitä kyseisen viestin kohdalta.
Suomi24.fi pidättää itsellään oikeuden poistaa asiattomat lausunnot keskusteluista. Toistuvasta häiriköinnistä keskustelusivuilla seuraa IP-osoitteen jäljitys ja tarvittavat jatkotoimenpiteet.
Emme velvoita sheriffejä kommentoimaan toimiaan tai viestien poistoa palstalla. Yksittäisiä sheriffejä koskevat keskustelut voidaan poistaa keskustelupalstoilta. Epäasiallisesti käyttäytyvistä sheriffeistä voi ilmoittaa palautteen kautta.
Suomi24.fi ei ota minkäänlaista vastuuta keskusteluissa esitetyistä väitteistä tai niiden aiheuttamista seurauksista.
Keskusteluja käydään keskustelijoiden omalla vastuulla.
Suomi24:n käyttäjäehdot MdK-MdK kirjoitti:
Maito pastöroidaan sen takia että haitalliset bakteerit häviäisivät ja että maidon säilyvyys lisääntyy.
Siihen aikaan kun tuberkuloosi oli tavallista niin sen aiheuttama bakteeri levisi herkästi juuri maidon välityksellä, kun ei maitoa maalaisolosuhteissa pastöroitu.Huomasin liian myöhään, että olisin voinut kopioida ensin tämän viestini ja poistaa sen sitten, kun huomasin että siihen vastasi yleismies Jantunen ;-) Sitten olisin taas laittanut viestin paikoilleen. Näin olisi vältetty siltä, että muutkin vastaukset hävisivät.
Koska seriffi poisti "Jantusen" viestin niin samalla hävisivät muutkin samassa ryppäässä olevat viestit.
Ei kannata hikeentyä, täytyy vaan yrittää uudestaan. Vika ei ollut seriffin vaan Suomi24:n tekniikan.- fiiuliN
BilMan kirjoitti:
Tuo viestisi sisältää asiatietoa ja on hyvä, että kirjoitit sen uudelleen.
Poistetun viestin ketjuun jälkeenkirjoitetut kokevat tuon kohtalon, kuten ilmaisitkin sen.Miksi vastaat joillekin kohteliaasti poistojesi jälkeen, toiset voivat vain ihmetellä: "kuinkas noin kävikään". Olemmekohan jokainen eri arvoluokassa.
Sitten tulee pitka sepustus nettiohjeista jotka tiedämme ilman kopioitakin.
Ihmettelen vain, miksi nämä ikäryhmät oikein on perustettukaan, jos kuitenkin joka aiheesta on mentävä senaiheiselle palstalle mitä viesti sisältää.
Kerroppa minkäaiheisille viesteille nämä ikäluokkien palstat on tarkoitettu??? - ii-li
MdK-MdK kirjoitti:
Huomasin liian myöhään, että olisin voinut kopioida ensin tämän viestini ja poistaa sen sitten, kun huomasin että siihen vastasi yleismies Jantunen ;-) Sitten olisin taas laittanut viestin paikoilleen. Näin olisi vältetty siltä, että muutkin vastaukset hävisivät.
Koska seriffi poisti "Jantusen" viestin niin samalla hävisivät muutkin samassa ryppäässä olevat viestit.
Ei kannata hikeentyä, täytyy vaan yrittää uudestaan. Vika ei ollut seriffin vaan Suomi24:n tekniikan.Jos huomaan myöhemmin, että oma viestini on todennäköisesti poistettavassa haarassa, niin poistan sen ja liitän muualle ellei siihen ole tullut vastausta.
Minun on vaikea poistaa sellaisia omia viestejäni, joihin on tullut monta vastausta. Kerran tein sen, ja jouduin selittelemään, ja sain suorasukaisia vastauksia selittelyyn. :)
Jos on vain yksi, ilkeä vastaus, niin joko poistan omani samalla teknikalla kuin sinäkin tai sitten annan sen olla, enkä vastaa mitään.
Runoketjua en ole seurannut, mutta panin kyllä merkille, että eilen jokin viestini oli poistettu. En enää muista, missä keskustelussa se oli, enkä muista sitäkään, mitä olin kirjoittanut. - Se taitaa kertoa, miten paljon piitaan koko asiasta.
Joskus kyllä, kun on todella miettinyt, mitä kirjoittaa, niin on keljua, kun huomaa sen viestin hävinneen. Mutta kun se on hävinnyt, niin ei sitä takaisinkaan saa. Vaikka olisi säilyttänyt sen omissa tiedostoissaan, niin siitä ei ole hyötyä, jos se on ollut harkittu vastaus jollekulle, jonka viesti myös on hävinnyt. - Ajomies
Hintriika kirjoitti:
Nyt täytyy kysyä asiaa, jota olen monesti miettinyt:
Kun käsittääkseni yksittäisiä viestejä (muistan ainakin uzman suuttumiset) pystytään siirtämään jopa toisille palstoille, niin miksi niitä "häntiä" ei voi siirtää samassa ketjussa? Eikö tekniikka pysty siihen, ettei yhden "pahan viestin" takia häviäisi hyviäkin viestejä?Suurin tauhki palstoilla on sefu.
Yll'pidollakaan ei kaikki ole kohdallaan antaessaan t'm'n mellast aa edelleen
monilla palstoilla.
Kaikki ovat nuutuuneet t'm'n runsaan vuoden aikana. - BilMan
Ajomies kirjoitti:
Suurin tauhki palstoilla on sefu.
Yll'pidollakaan ei kaikki ole kohdallaan antaessaan t'm'n mellast aa edelleen
monilla palstoilla.
Kaikki ovat nuutuuneet t'm'n runsaan vuoden aikana.Niin kauan kuin jatkanetkaan edellisen tyylisiä kirjoituksia palstoille sinun jätöksesi haihtuvat bittitaivaan mustaan aukkoon.
Sinne mistä paluuta niille ei ole. - BilMan
fiiuliN kirjoitti:
Miksi vastaat joillekin kohteliaasti poistojesi jälkeen, toiset voivat vain ihmetellä: "kuinkas noin kävikään". Olemmekohan jokainen eri arvoluokassa.
Sitten tulee pitka sepustus nettiohjeista jotka tiedämme ilman kopioitakin.
Ihmettelen vain, miksi nämä ikäryhmät oikein on perustettukaan, jos kuitenkin joka aiheesta on mentävä senaiheiselle palstalle mitä viesti sisältää.
Kerroppa minkäaiheisille viesteille nämä ikäluokkien palstat on tarkoitettu???ajomiehelle vastasin. Nyt myös Sinulle. Yleensa vastaan kun kysytään!
Ymmärrystä puolin ja toisin.
Ystävyydellä.
BilMan. - fiiuliN
BilMan kirjoitti:
ajomiehelle vastasin. Nyt myös Sinulle. Yleensa vastaan kun kysytään!
Ymmärrystä puolin ja toisin.
Ystävyydellä.
BilMan.Ei millään pahalla, mutta en ymmärtänyt vastaustasi.
Tarkoititko sitä samaa mitä vastasit edelliselle viestittäjällekin?
Nimittäin: jos en muuta kirjoitustyyliäni, tulee sulku palstalle pääsystä.
Olen kysellyt tätä samaa niin kauan kun palstaa olet parantanut, mutta en ole oppinut ymmärtämään vastauksiasi, sillä ne kiertävät itse kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa.
(verrattavissa pikkuisen erään toisen vastauksiin)
Antaistko siis selvän vastauksen millaisten aiheitten takia on nämä ikäryhmien palstat perustettu?
Ja toisen vastauksen siihen millä tavoin minun olisi viestejäni ohjailtava että ne kelpaisivat sinunkin mielestäsi tällä palstalla olemaan?
Olen tosin kouluttamaton enkä osaa kirjoituksiani oikealla tavalla ulosantaa.
Ja ehkä se lienee syynä myös siihen etten ymmärrä vastauksiasi. - BilMan
fiiuliN kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta en ymmärtänyt vastaustasi.
Tarkoititko sitä samaa mitä vastasit edelliselle viestittäjällekin?
Nimittäin: jos en muuta kirjoitustyyliäni, tulee sulku palstalle pääsystä.
Olen kysellyt tätä samaa niin kauan kun palstaa olet parantanut, mutta en ole oppinut ymmärtämään vastauksiasi, sillä ne kiertävät itse kysymystä kuin kissa kuumaa puuroa.
(verrattavissa pikkuisen erään toisen vastauksiin)
Antaistko siis selvän vastauksen millaisten aiheitten takia on nämä ikäryhmien palstat perustettu?
Ja toisen vastauksen siihen millä tavoin minun olisi viestejäni ohjailtava että ne kelpaisivat sinunkin mielestäsi tällä palstalla olemaan?
Olen tosin kouluttamaton enkä osaa kirjoituksiani oikealla tavalla ulosantaa.
Ja ehkä se lienee syynä myös siihen etten ymmärrä vastauksiasi.1. KYSYIT SEURAAVASTI
"Antaistko siis selvän vastauksen millaisten aiheitten takia on nämä ikäryhmien palstat perustettu? "
VASTAUS.
Yli kuuskymppisten oma palsta./
70-vuotiaiden leppoisa kahvipöytä. Liity rohkeasti mukaan keskustelemaan!/
Liity 80 vuotta täyttäneiden keskustelijoiden joukkoon./
2.KYSYMYKSEEN VASTAUS:
Ikäryhmät
Keskustele elämästä ja arjesta:
Eli palstat ovat avoimia, säännöt muistissa, joten; Antaa "kynän" savuta.
Mitä mieltä olette jatkuvasta vierasvirrasta mökille? Varsinkin jos vierailut ovat ns. yllätysvierailuja?
Moni vieras on ehkä "läpikulkumatkalla", menossa jonnekin muualle lomailemaan mutta saivat idean tulla moikkaamaan.
On kaupungissa asuvia sukulaisia, jotka tulevat kissoineen, koirineen, lapsineen muutaman päivän irroitteluun maaseudun rauhaan...
Onko pakaste- ja jääkaappi pullollaan "vieraan varaa" vai oletteko uskaltanut tehdä selväksi että joka tulee yllätysvierailulle, saa tulla eväitten kanssa! Mökiltä on ehkä matkaa lähimpään kyläkauppaan.
Kuinka fiksuja vieraanne ovat? Onko heillä esim. omat lakanat ja pyyheliinat mukana vai meneekö lepoon tarkoitettu aika siivotessa ja pyykkiä pestessä?Olemme tehneet sukulaisille SELVÄKSI,turha tulla
ilman eväitä.
Ovat oppineet vuosien varrella,soittavat viimeistään
Vääksystä mitä tarvitsee tuoda.
Lähin kauppa on 8 km päässä,seuraavat 25 km.
Yks kesä kävi niin että ei ollut vieraille muuta kuin kahvia,oppivat tuomaan eväät tullessaan.
Ruokkivat meidätkin siitä hyvästä kun saavat tulla.- ii-li
...tuo pyyhkeet ja lakanat mukanaan, vaikka olisi kutsuttukin vieras. Pitää tuoda myös oma tyyny, jos ei voi käyttää esimerkiksi höyhentyynyä. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Ruoka on joskus vähän kinkkinen juttu: Saattaa tuoda sellaista ruokaa, jota isäntäväki ei halua tai voi syödä. Tuliaisruoan siis pitää olla jotakin hyvin tavallista tavaraa tai sitten sellaista, että tietää ostaa sapuskaa, joka sopii allegikolle tai keliaakikolle tai laktoosi-intolerantille.
Minulla on sukulainen, jolla aikoinaan oli tapana tulla yllätysäynnille vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Vaikka perhe oli kaikin tavoin tervetullut, niin kyllä tuollainen yllätys aiheutti paljon hankaluutta. - Mihin panna heidät nukkumaan? Mistä noidutaan yhtäkkiä ruokaa viidelle ylimääräiselle ihmiselle? Perhe olisi ollut paljon enemmän tervetullut, jos vierailusta olisi tiedetty etukäteen. - Muistan ainakin yhden kerran asuessani vielä kotona vanhempieni luona, että minä menin yöksi hotelliin, koska muuten ei olisi riittänyt nukkumapaikkoja kaikille.
- aupA
Ei ollut haitallisen muotoista koira"tulvaa", eikä siis uusia pökäleitä marjapensaiden oksilla. Naapuri on valioyksilö, ymmärtää koiriinsa suunnatun pienimmänkin vihjeen. Nyt vallankin, kun näytin sen talteen otetun pitkän pökäleen, oksalta leikkurin päälle tipahtaneen. Hän pani koirat hihnaan, kun kävi meillä usean kerran.
Kanssakäymisemme on päivittäistä. Siihen kuuluvat mukana kulkevat kaksi koiraa ja kaksi kissaa. Jutellaan niistä ja kalansaaliista. Lemmikit syövät kalan perattuna, mutta raakana. Saan penkoa kukkapenkkiä koko ajan tai sitten juodaan kahvit verannalla.
Koirakarkote-intoni laimeni. Pitänee kokeilla jämäkkää verkkoa, jolle kuitenkin tulee hintaa...Minulla on eräs ystäväpariskunta, joilla on iso Airdale-terrieri. Heillä saa koira liikkua vapaasti, maata sängyissä, sohvalla, mistä pehmeän paikan vaan löytää.
Koska koira on aina mukana kyläreissuillakin, on aina hankalaa kun saa juosta sulkemassa makuukamareitten ovia, rakennella barrikaadeja sohvan eteen jne. Kotini ei ole sisustettu koiria silmällä pitäen, vaikka muuten koirista pidänkin. Ja sänkyyn en antaisi koiran mennä vaikka omistaisinkin koiran!
Ehdotin kerran että ottaisivat koiran oman korin mukaan ja niin he ovatkin tehneet viime aikoina, koira tyytyy koriinsa eikä haeskele olinpaikkaa muualta.
Koira on hyvinkasvatettu ja tottelevainen, eikä liehu ympäriinsä esim. ruokapöydän ympärillä.
"Pökälepussi" on aina mukana vaikka oltaisiinkin metsäpolulla lenkillä.
Jos noita pökäleitä näkee tonttien rajoilla, niin vika ei ole tietenkään koiran vaan koiran omistajan, joka ei aina ajattele miten naapurisopu voi olla vaarassa lemmikin jätteitten takia!
Kun muutin tänne maalle neljä vuotta sitten niin tonttini kohdalla kävi jokaikinen aamu eräs mies ulkoiluttamassa suurta schäferiänsä, eikä kerännyt läjää pois! Laitoin plakaatin, jossa pyysin koiranomistajaa keräämään jätteet pois.
Mies ei enää pysähtynyt taloni kohdalle vaan meni kadun toista puolta ja antoi koiran tehdä tarpeensa naapurin tontin rajalle.
Teki vaan pikku virheen! Naapuri paketoi pökäleet ja vei ne tuon miehen postilaatikkoon!
Sen jälkeen ei miestä koirineen näkynyt kadullamme.- aupA
MdK-MdK kirjoitti:
Minulla on eräs ystäväpariskunta, joilla on iso Airdale-terrieri. Heillä saa koira liikkua vapaasti, maata sängyissä, sohvalla, mistä pehmeän paikan vaan löytää.
Koska koira on aina mukana kyläreissuillakin, on aina hankalaa kun saa juosta sulkemassa makuukamareitten ovia, rakennella barrikaadeja sohvan eteen jne. Kotini ei ole sisustettu koiria silmällä pitäen, vaikka muuten koirista pidänkin. Ja sänkyyn en antaisi koiran mennä vaikka omistaisinkin koiran!
Ehdotin kerran että ottaisivat koiran oman korin mukaan ja niin he ovatkin tehneet viime aikoina, koira tyytyy koriinsa eikä haeskele olinpaikkaa muualta.
Koira on hyvinkasvatettu ja tottelevainen, eikä liehu ympäriinsä esim. ruokapöydän ympärillä.
"Pökälepussi" on aina mukana vaikka oltaisiinkin metsäpolulla lenkillä.
Jos noita pökäleitä näkee tonttien rajoilla, niin vika ei ole tietenkään koiran vaan koiran omistajan, joka ei aina ajattele miten naapurisopu voi olla vaarassa lemmikin jätteitten takia!
Kun muutin tänne maalle neljä vuotta sitten niin tonttini kohdalla kävi jokaikinen aamu eräs mies ulkoiluttamassa suurta schäferiänsä, eikä kerännyt läjää pois! Laitoin plakaatin, jossa pyysin koiranomistajaa keräämään jätteet pois.
Mies ei enää pysähtynyt taloni kohdalle vaan meni kadun toista puolta ja antoi koiran tehdä tarpeensa naapurin tontin rajalle.
Teki vaan pikku virheen! Naapuri paketoi pökäleet ja vei ne tuon miehen postilaatikkoon!
Sen jälkeen ei miestä koirineen näkynyt kadullamme.Niin paljon en minäkään lemmikkejä rakasta, että alkaisin elää niiden ehdoilla ja kalustaa kotia niiden tarpeiden mukaan. Yritän olla suvaitsevainen naapuriin mennessä.
Sohva ja lepotuolit siellä on peitetty pehmeillä koiran filteillä. Istumapaikka tulee vieraan raivata itselleen, ellei halua istua koirankarvojen ja hilseen päälle.
Kissojen tarkkailupaikat ovat ruokapöydillä, toinen järviliikenteen, toinen keittiössä metsäelämän suuntaan pehmusteena paksu villainen. Kissat ovat kuin korut esillä. Kerran kahvia juodessamme kissa kehnäsi pöydällä ja pitkät hännänaluskarvat melkein uivat kermanekassa.
Lemmikkien emännällä ei ole rauhallista hetkeä, sillä hän on ovimies, joka sulkee, avaa, sulkee, avaa. Kuultuaan vaikka pienen rapsahduksen, koirat vähän väliä ryntäävät ulos tuhatta ja sataa. Kun posti tai joku muu kulkija on haukuttu, ne palaavat verannalle, nousevat niille rakennetulle korokkeelle ikkunan takana merkiksi halustaan tulla sisään. Monta kuononjälkeä on ikkunaruudussa.
Keskusteluissa lemmikki on aina etusijalla, se vie huomion täysin. Aiheet katkeavat kuin kanan lento. Lennokkuutta sen sijaan tarvitaan lemmikin kehumiseen, rapsutteluun ja taputteluun.
Kukin tulee onnelliseksi tavallaan. Omituiselta voi tuntua naapurista minun keinot tulla onnelliseksi. Pitkät, tyynet poutapäivät rapsutan perennapenkkejä ja kävelen tontillani edestakaisin. Vuodesta toiseen etsin karuihin oloihin niitä ikuisia, kestäviä perennoja. Valmista ei hommastani tule. aupA kirjoitti:
Niin paljon en minäkään lemmikkejä rakasta, että alkaisin elää niiden ehdoilla ja kalustaa kotia niiden tarpeiden mukaan. Yritän olla suvaitsevainen naapuriin mennessä.
Sohva ja lepotuolit siellä on peitetty pehmeillä koiran filteillä. Istumapaikka tulee vieraan raivata itselleen, ellei halua istua koirankarvojen ja hilseen päälle.
Kissojen tarkkailupaikat ovat ruokapöydillä, toinen järviliikenteen, toinen keittiössä metsäelämän suuntaan pehmusteena paksu villainen. Kissat ovat kuin korut esillä. Kerran kahvia juodessamme kissa kehnäsi pöydällä ja pitkät hännänaluskarvat melkein uivat kermanekassa.
Lemmikkien emännällä ei ole rauhallista hetkeä, sillä hän on ovimies, joka sulkee, avaa, sulkee, avaa. Kuultuaan vaikka pienen rapsahduksen, koirat vähän väliä ryntäävät ulos tuhatta ja sataa. Kun posti tai joku muu kulkija on haukuttu, ne palaavat verannalle, nousevat niille rakennetulle korokkeelle ikkunan takana merkiksi halustaan tulla sisään. Monta kuononjälkeä on ikkunaruudussa.
Keskusteluissa lemmikki on aina etusijalla, se vie huomion täysin. Aiheet katkeavat kuin kanan lento. Lennokkuutta sen sijaan tarvitaan lemmikin kehumiseen, rapsutteluun ja taputteluun.
Kukin tulee onnelliseksi tavallaan. Omituiselta voi tuntua naapurista minun keinot tulla onnelliseksi. Pitkät, tyynet poutapäivät rapsutan perennapenkkejä ja kävelen tontillani edestakaisin. Vuodesta toiseen etsin karuihin oloihin niitä ikuisia, kestäviä perennoja. Valmista ei hommastani tule.Paljon tuttua minullekin mitä kirjoitat :-)
Välillä tuntuu että koirasta on tehty jollakin tasolla "ihminen". Täällä meillä käytetään eläimistäkin sanaa "hän". "Han" uroksesta, "hon" naaraasta.
Paljon keskustelu pyörii lemmikin ympärillä, varsinkin kun lemmikki on vanha niinkuin ystävieni koira on (13 vuotta). Koiralla on samoja vanhenemisoireita kuin ihmiselläkin, jäykät nivelet ym. Tulee kaikenlaisia kremppoja ja niistä jutellaan enemmän kuin muista asioista tai omista kuulumisista.- mirjamarja
aupA kirjoitti:
Niin paljon en minäkään lemmikkejä rakasta, että alkaisin elää niiden ehdoilla ja kalustaa kotia niiden tarpeiden mukaan. Yritän olla suvaitsevainen naapuriin mennessä.
Sohva ja lepotuolit siellä on peitetty pehmeillä koiran filteillä. Istumapaikka tulee vieraan raivata itselleen, ellei halua istua koirankarvojen ja hilseen päälle.
Kissojen tarkkailupaikat ovat ruokapöydillä, toinen järviliikenteen, toinen keittiössä metsäelämän suuntaan pehmusteena paksu villainen. Kissat ovat kuin korut esillä. Kerran kahvia juodessamme kissa kehnäsi pöydällä ja pitkät hännänaluskarvat melkein uivat kermanekassa.
Lemmikkien emännällä ei ole rauhallista hetkeä, sillä hän on ovimies, joka sulkee, avaa, sulkee, avaa. Kuultuaan vaikka pienen rapsahduksen, koirat vähän väliä ryntäävät ulos tuhatta ja sataa. Kun posti tai joku muu kulkija on haukuttu, ne palaavat verannalle, nousevat niille rakennetulle korokkeelle ikkunan takana merkiksi halustaan tulla sisään. Monta kuononjälkeä on ikkunaruudussa.
Keskusteluissa lemmikki on aina etusijalla, se vie huomion täysin. Aiheet katkeavat kuin kanan lento. Lennokkuutta sen sijaan tarvitaan lemmikin kehumiseen, rapsutteluun ja taputteluun.
Kukin tulee onnelliseksi tavallaan. Omituiselta voi tuntua naapurista minun keinot tulla onnelliseksi. Pitkät, tyynet poutapäivät rapsutan perennapenkkejä ja kävelen tontillani edestakaisin. Vuodesta toiseen etsin karuihin oloihin niitä ikuisia, kestäviä perennoja. Valmista ei hommastani tule.Ystävälläni on kissa.
Se on niin lihava, että maha maata viistää. Sillä on useita vartiopaikkoja eri ikkunoissa. Ikkunalaudoilla on huovat, joiden päällä kissa lepuuttaa massuaan ja silmäilee ulos. Vaatehuoneen ovi on aina auki, koska kissa mielellään piiloutuu hyllyille.
Myös astiakaapin alaovi on auki, koska kissa käy myös mielellään porsliineja laskemassa. Ihmettelin, eikö ole epähygieenistä päästää kissa astioihin tuolla lailla, mutta emäntä sanoi, että ei se ole RIKKONUT ikinä mitään, ja ainahan astiat muutenkin pitää pestä ennen käyttöä, kun nämä ovat sitä "parempaa serviisiä", joka ei ole jokapäiväisessä käytössä.
Inhottavaa istua kahvipöydässä, kun kissa vahtii pöydällä joka suupalaa ja nuuskii pullat ja sokerit herkkupalan toivossa.
Mööpelit on revitty kynsien teroituksessa.
Vierailuni ystäväni luokse ovat vähentyneet. En oikein tiedä, miten pitäisi toimia, kun kissa on isäntänä talossa, ja muu perhe palvelee sitä.
Koska itse en ole kissaihminen, niin tämä menee yli minun käsityskykyni. - tai ketjun
mirjamarja kirjoitti:
Ystävälläni on kissa.
Se on niin lihava, että maha maata viistää. Sillä on useita vartiopaikkoja eri ikkunoissa. Ikkunalaudoilla on huovat, joiden päällä kissa lepuuttaa massuaan ja silmäilee ulos. Vaatehuoneen ovi on aina auki, koska kissa mielellään piiloutuu hyllyille.
Myös astiakaapin alaovi on auki, koska kissa käy myös mielellään porsliineja laskemassa. Ihmettelin, eikö ole epähygieenistä päästää kissa astioihin tuolla lailla, mutta emäntä sanoi, että ei se ole RIKKONUT ikinä mitään, ja ainahan astiat muutenkin pitää pestä ennen käyttöä, kun nämä ovat sitä "parempaa serviisiä", joka ei ole jokapäiväisessä käytössä.
Inhottavaa istua kahvipöydässä, kun kissa vahtii pöydällä joka suupalaa ja nuuskii pullat ja sokerit herkkupalan toivossa.
Mööpelit on revitty kynsien teroituksessa.
Vierailuni ystäväni luokse ovat vähentyneet. En oikein tiedä, miten pitäisi toimia, kun kissa on isäntänä talossa, ja muu perhe palvelee sitä.
Koska itse en ole kissaihminen, niin tämä menee yli minun käsityskykyni.Eläimen ehdoilla eläminen tyhmää.
- ii-li
tai ketjun kirjoitti:
Eläimen ehdoilla eläminen tyhmää.
Ne alkoivat mellastaa joka aamu klo 4. Ne kuopivat kukat ruukuista ja raatelivat kaksi sohvaani rikki. Hankin niille raapimisalustan, jonka kiinnitin seinään. Avovaimo piti sitä typeränä, mutta kissat kyllä mieltyivät siihen.
Kissat olivat tottuneet ulkoelämään, mutta kaupungissa ne keksivät aivan uudenlaisia metkuja.
Sanomalehteä oli lähes mahdotonta lukea, koska kissat hyppäsivät heti pöydälle makaamaan lehden päälle. Kun ne hätisti pois, niin heti sivun kääntämisen jälkeen ne olivat taas siinä.
Minä en päästänyt niitä lähellekään ruokapöytää. Annoin niille ruokaa kuppeihin silloin, kun itse aterioimme. Avovaimo oli totuttanut ne norkoilemaan pöydällä, kun hän söi. Kaikki pöydät olivat niiden lempipaikkoja tiskipöytää ja hellaa myöten. Ikkunalaudoilla ne eivät viihtyneet, mikä minusta oli erikoista.
Omituista. Minä en ollenkaan muista, miten kissojen kävi, kun heitin avovaimoni pellolle. Sillä hetkellä ne eivät olleet asunnossani. Mihinkähän ne mahtoivat joutua? On varsin mahdollista että ne olivat silloin hoidossa avovaimon äidin luona. En usko, että avovaimo jätti niitä heitteille. - Se olisi kyllä hyvinkin sopinut hänen tyyliinsä. Koko sen ajan, kun kissat olivat asunnossani, ne selvästi pitivät minusta paljon enemmän kuin emännästään, vaikka itse en olisi välittänyt niistä ollenkaan. Ne tulivat aina vain minun syliini kehräämään, eivät emäntänsä syliin. - Olihan se somaa, mutta en halua asuntooni enää minkäänlaisia elikoita. - BilMan
ii-li kirjoitti:
Ne alkoivat mellastaa joka aamu klo 4. Ne kuopivat kukat ruukuista ja raatelivat kaksi sohvaani rikki. Hankin niille raapimisalustan, jonka kiinnitin seinään. Avovaimo piti sitä typeränä, mutta kissat kyllä mieltyivät siihen.
Kissat olivat tottuneet ulkoelämään, mutta kaupungissa ne keksivät aivan uudenlaisia metkuja.
Sanomalehteä oli lähes mahdotonta lukea, koska kissat hyppäsivät heti pöydälle makaamaan lehden päälle. Kun ne hätisti pois, niin heti sivun kääntämisen jälkeen ne olivat taas siinä.
Minä en päästänyt niitä lähellekään ruokapöytää. Annoin niille ruokaa kuppeihin silloin, kun itse aterioimme. Avovaimo oli totuttanut ne norkoilemaan pöydällä, kun hän söi. Kaikki pöydät olivat niiden lempipaikkoja tiskipöytää ja hellaa myöten. Ikkunalaudoilla ne eivät viihtyneet, mikä minusta oli erikoista.
Omituista. Minä en ollenkaan muista, miten kissojen kävi, kun heitin avovaimoni pellolle. Sillä hetkellä ne eivät olleet asunnossani. Mihinkähän ne mahtoivat joutua? On varsin mahdollista että ne olivat silloin hoidossa avovaimon äidin luona. En usko, että avovaimo jätti niitä heitteille. - Se olisi kyllä hyvinkin sopinut hänen tyyliinsä. Koko sen ajan, kun kissat olivat asunnossani, ne selvästi pitivät minusta paljon enemmän kuin emännästään, vaikka itse en olisi välittänyt niistä ollenkaan. Ne tulivat aina vain minun syliini kehräämään, eivät emäntänsä syliin. - Olihan se somaa, mutta en halua asuntooni enää minkäänlaisia elikoita.Kyllä kissat, varsinkin kaupunkimiljöössä käyttäytyvät edellä kuvatun mukaisesti.
Tuore aamulehti saa kiinnostuksen heräämään ja aamuinen kahvihetki saa uuden käänteen.
Sinun on opeteltava "huijaamaan" kissaasi niin että sivua jota luet ei ole pöydän päällä . Paras se on laittaa kissasi päälle.
Eikä mielestäni vaimoa, vaikkakin avo sellaista saa heittää ulos. Asioiden uudelleen muokkaamisen tuloksena saattaa vaimo/avo joutua muuttamaan toisaalle. Kaikki kuitenkin olisi tapahduttava ymmärryksessä. Ainakin osittain.
Eläintenkin kohtalo pitäisi selvittää ihan samoin kriteerein.
Ymmärtämystä,- puolin ja toisin. - merimona1
BilMan kirjoitti:
Kyllä kissat, varsinkin kaupunkimiljöössä käyttäytyvät edellä kuvatun mukaisesti.
Tuore aamulehti saa kiinnostuksen heräämään ja aamuinen kahvihetki saa uuden käänteen.
Sinun on opeteltava "huijaamaan" kissaasi niin että sivua jota luet ei ole pöydän päällä . Paras se on laittaa kissasi päälle.
Eikä mielestäni vaimoa, vaikkakin avo sellaista saa heittää ulos. Asioiden uudelleen muokkaamisen tuloksena saattaa vaimo/avo joutua muuttamaan toisaalle. Kaikki kuitenkin olisi tapahduttava ymmärryksessä. Ainakin osittain.
Eläintenkin kohtalo pitäisi selvittää ihan samoin kriteerein.
Ymmärtämystä,- puolin ja toisin.Il-li oikeita ihmissuhdekonsultin neuvoja, miten tyttokisujen kanssa menetellään, kuinka niitä hoidetaan ja kohdellaan.
Olenkin ajatellut pitemmän aikaa, että jossain sinullakin täytyy heikko kohtasi olla. Nyt se siis selvisi ;)
Olen itsekin heivannut pari kollia pellolle, mutta kaiki kanssasisareni, ketkä paijattavat, mouruavat kylillä juoksevat poikakissani tunsivat, sanoivat, että kauan kestitkin. Minä tiedän miten niille myöhemmin kävi, mutta tämä elämä ei kohtele aina lemmikkejämmekään silkkihansikkain.
Nyt minulla on kaksi koiraa, tai siis meillä(tätä nykyistä miestäni en sano ainakaan vielä kolliksi) Joppe isoveli ja Tepi pian seitsemänkuukautta vanha villi, mutta ihana vauvelimme.
Arvaahan miksi tahdoin Tepille tuollaisen nimen? Tunsin kerran erään miehen, jolla oli tuo sama nimi ja hänen muistokseen ja muistuttaman annoin hänen nimensä koirallemme. Se ihmis Tepi oli hankalampi kuin tämä koiruli. Loukkaantui erittäin vähästä ja jos tietäisi, että koirallamme on hänen nimensä, niin loukkaantuisi verisesti.
Sitten meilläkin on kissa ja hänellä(toivottavasti nuo edelliset kirjoittajat eivät närkästy. Hänenellä on maalaiskissalle sopiva nimi Misu, ja hän ei kyllä ole saanut mennä pöydälle, mutta istuu usein sylissäni kun kirjoitan. Ei juuri nyt kylläkään, sillä hän viihtyy ulkona parhaiten, yöllä sekä päivällä.
Muitakin elämiä meillä on, mutta heistä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta nyt en ehdi, sillä lähden antamaan heille aamuruokaa. - merimona1
merimona1 kirjoitti:
Il-li oikeita ihmissuhdekonsultin neuvoja, miten tyttokisujen kanssa menetellään, kuinka niitä hoidetaan ja kohdellaan.
Olenkin ajatellut pitemmän aikaa, että jossain sinullakin täytyy heikko kohtasi olla. Nyt se siis selvisi ;)
Olen itsekin heivannut pari kollia pellolle, mutta kaiki kanssasisareni, ketkä paijattavat, mouruavat kylillä juoksevat poikakissani tunsivat, sanoivat, että kauan kestitkin. Minä tiedän miten niille myöhemmin kävi, mutta tämä elämä ei kohtele aina lemmikkejämmekään silkkihansikkain.
Nyt minulla on kaksi koiraa, tai siis meillä(tätä nykyistä miestäni en sano ainakaan vielä kolliksi) Joppe isoveli ja Tepi pian seitsemänkuukautta vanha villi, mutta ihana vauvelimme.
Arvaahan miksi tahdoin Tepille tuollaisen nimen? Tunsin kerran erään miehen, jolla oli tuo sama nimi ja hänen muistokseen ja muistuttaman annoin hänen nimensä koirallemme. Se ihmis Tepi oli hankalampi kuin tämä koiruli. Loukkaantui erittäin vähästä ja jos tietäisi, että koirallamme on hänen nimensä, niin loukkaantuisi verisesti.
Sitten meilläkin on kissa ja hänellä(toivottavasti nuo edelliset kirjoittajat eivät närkästy. Hänenellä on maalaiskissalle sopiva nimi Misu, ja hän ei kyllä ole saanut mennä pöydälle, mutta istuu usein sylissäni kun kirjoitan. Ei juuri nyt kylläkään, sillä hän viihtyy ulkona parhaiten, yöllä sekä päivällä.
Muitakin elämiä meillä on, mutta heistä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta nyt en ehdi, sillä lähden antamaan heille aamuruokaa.Tuo edellinen oli siis Ii-lille.
ii-li kirjoitti:
Ne alkoivat mellastaa joka aamu klo 4. Ne kuopivat kukat ruukuista ja raatelivat kaksi sohvaani rikki. Hankin niille raapimisalustan, jonka kiinnitin seinään. Avovaimo piti sitä typeränä, mutta kissat kyllä mieltyivät siihen.
Kissat olivat tottuneet ulkoelämään, mutta kaupungissa ne keksivät aivan uudenlaisia metkuja.
Sanomalehteä oli lähes mahdotonta lukea, koska kissat hyppäsivät heti pöydälle makaamaan lehden päälle. Kun ne hätisti pois, niin heti sivun kääntämisen jälkeen ne olivat taas siinä.
Minä en päästänyt niitä lähellekään ruokapöytää. Annoin niille ruokaa kuppeihin silloin, kun itse aterioimme. Avovaimo oli totuttanut ne norkoilemaan pöydällä, kun hän söi. Kaikki pöydät olivat niiden lempipaikkoja tiskipöytää ja hellaa myöten. Ikkunalaudoilla ne eivät viihtyneet, mikä minusta oli erikoista.
Omituista. Minä en ollenkaan muista, miten kissojen kävi, kun heitin avovaimoni pellolle. Sillä hetkellä ne eivät olleet asunnossani. Mihinkähän ne mahtoivat joutua? On varsin mahdollista että ne olivat silloin hoidossa avovaimon äidin luona. En usko, että avovaimo jätti niitä heitteille. - Se olisi kyllä hyvinkin sopinut hänen tyyliinsä. Koko sen ajan, kun kissat olivat asunnossani, ne selvästi pitivät minusta paljon enemmän kuin emännästään, vaikka itse en olisi välittänyt niistä ollenkaan. Ne tulivat aina vain minun syliini kehräämään, eivät emäntänsä syliin. - Olihan se somaa, mutta en halua asuntooni enää minkäänlaisia elikoita.Iilin lemmikkejä näyttävät olevan flegmaattiset vaimokkeet ja kisulit. Siitä nämä palstat ovat hauskoja kun ne joskus peilaavat luonteita.
Ajattele nyt vaimokkeesi toi sinulle ylenmäärin iloa ja ajanvietettä pesueineen. Sanoessasi yhteistyö sopimuksen irti ilmeisesti jouduit alakulon valtaan!
Pidän kissoista ja sellainen kotikissa minullakin oli. Annoin sen ystäväperheeseen parin vuoden jälkeen, syykin oli pätevä, olin paljon poissa kotoa. Ongelmana oli järjestää jatkuvasti kissan hoito. Eläinhoitolassa olon jälkeen piti aina madottaa ja hoitaa turkki siistiksi. Katsoin ettei moinen rumba ole kisulille oikein. Ystäväperhe oli tuttu kisulille joten se oli sille paras ratkaisu.
Eläimistä pitää käyttää nimityksiä SE tai Ne ja ihmisistä HÄN ja HE. Ruokapöydälle ne eivät kuulu. Sisäkissasta ei yleensä saa tauteja mutta ulkoilevista kyllä. Miksi siis opettaa kissat ruokapöydällä oleilemiseen.?
Tuttava rouvalla oli kotikissan pureman jälkeen edessä sairaalahoito antibiootteineen, käsi paketissa 4 viikkoa, näinkin voi käydä.ii-li kirjoitti:
Ne alkoivat mellastaa joka aamu klo 4. Ne kuopivat kukat ruukuista ja raatelivat kaksi sohvaani rikki. Hankin niille raapimisalustan, jonka kiinnitin seinään. Avovaimo piti sitä typeränä, mutta kissat kyllä mieltyivät siihen.
Kissat olivat tottuneet ulkoelämään, mutta kaupungissa ne keksivät aivan uudenlaisia metkuja.
Sanomalehteä oli lähes mahdotonta lukea, koska kissat hyppäsivät heti pöydälle makaamaan lehden päälle. Kun ne hätisti pois, niin heti sivun kääntämisen jälkeen ne olivat taas siinä.
Minä en päästänyt niitä lähellekään ruokapöytää. Annoin niille ruokaa kuppeihin silloin, kun itse aterioimme. Avovaimo oli totuttanut ne norkoilemaan pöydällä, kun hän söi. Kaikki pöydät olivat niiden lempipaikkoja tiskipöytää ja hellaa myöten. Ikkunalaudoilla ne eivät viihtyneet, mikä minusta oli erikoista.
Omituista. Minä en ollenkaan muista, miten kissojen kävi, kun heitin avovaimoni pellolle. Sillä hetkellä ne eivät olleet asunnossani. Mihinkähän ne mahtoivat joutua? On varsin mahdollista että ne olivat silloin hoidossa avovaimon äidin luona. En usko, että avovaimo jätti niitä heitteille. - Se olisi kyllä hyvinkin sopinut hänen tyyliinsä. Koko sen ajan, kun kissat olivat asunnossani, ne selvästi pitivät minusta paljon enemmän kuin emännästään, vaikka itse en olisi välittänyt niistä ollenkaan. Ne tulivat aina vain minun syliini kehräämään, eivät emäntänsä syliin. - Olihan se somaa, mutta en halua asuntooni enää minkäänlaisia elikoita.Joskus voi käydä niin että lemmikkieläimet vaikeuttavat esim. asunnon myyntiä.
Kun olin vaihtamassa asuntoa niin asunnonvälittäjä vei minut katsomaan erään nuoren naisen asuntoa ja kertoi että asunto on ollut kauan myynnissä ja että saisin varmaan pudotettua hintaa siitä, jos ostaisin sen.
Asunnossa oli monta kissaa. Ensimmäisenä kävelin pissalätäkköön, kissojen hiekkalaatikko oli kylpyhuoneessa ja ovi oli kiinni, joten kissat tekivät tarpeensa pitkin asuntoa. Siellä haisi ja karvat ja pöly leijui ilmassa kun kissat ajoivat toisiaan takaa.
Muutenkin asunto oli siivoamattoman ja epäsiistin näköinen, sänky petaamatta, tiskit tiskaamatta, kissat hyppivät pitkin pöytiä.
Sanoin asunnonvälittäjälle että vihjaisee sille asunnon omistajalle että siivoaa kämppänsä ja vie kissat asunnon esittelyn ajaksi vaikka vanhempiensa luokse. Ehkä hän lopulta saa asuntonsa myytyä.- merimona1
MdK-MdK kirjoitti:
Joskus voi käydä niin että lemmikkieläimet vaikeuttavat esim. asunnon myyntiä.
Kun olin vaihtamassa asuntoa niin asunnonvälittäjä vei minut katsomaan erään nuoren naisen asuntoa ja kertoi että asunto on ollut kauan myynnissä ja että saisin varmaan pudotettua hintaa siitä, jos ostaisin sen.
Asunnossa oli monta kissaa. Ensimmäisenä kävelin pissalätäkköön, kissojen hiekkalaatikko oli kylpyhuoneessa ja ovi oli kiinni, joten kissat tekivät tarpeensa pitkin asuntoa. Siellä haisi ja karvat ja pöly leijui ilmassa kun kissat ajoivat toisiaan takaa.
Muutenkin asunto oli siivoamattoman ja epäsiistin näköinen, sänky petaamatta, tiskit tiskaamatta, kissat hyppivät pitkin pöytiä.
Sanoin asunnonvälittäjälle että vihjaisee sille asunnon omistajalle että siivoaa kämppänsä ja vie kissat asunnon esittelyn ajaksi vaikka vanhempiensa luokse. Ehkä hän lopulta saa asuntonsa myytyä.että eläimet aiheuttavat ylimääräistä siivoamista, vaikka olisivat opetettu kuinka hyvätapaisiksi. Entisessä asuinpaikassani kävin naapuritalossa asuvan pikkutytön kanssa "koirakävelyllä" ja parikin kertaa eräs rouva kommentoi koirien olemassaolon epämielekkyydestä. Se sanoi, että kaikenlaisia otuksia ihmiset jaksavat elättää ja hyysätä. Tytön koira oli erittäin hyvin käyttäytyvä, hän ei haukkunut, eikä käyttäytynyt agressiivisesti muita koiria kohtaan, mutta emmehän me ruvenneet sille puolustelemaan koiraa, koska hän itse omalla käytöksellään osoittautui sitä(rouvaa) fiksummaksi. Se oli muutenkin sellainen äreä ihmistyyppi ja ihmettelin kuinka hän(koira) sillekin(rouvalle) jaksoi heiluttaa häntäänsä.
- ovat
BilMan kirjoitti:
Kyllä kissat, varsinkin kaupunkimiljöössä käyttäytyvät edellä kuvatun mukaisesti.
Tuore aamulehti saa kiinnostuksen heräämään ja aamuinen kahvihetki saa uuden käänteen.
Sinun on opeteltava "huijaamaan" kissaasi niin että sivua jota luet ei ole pöydän päällä . Paras se on laittaa kissasi päälle.
Eikä mielestäni vaimoa, vaikkakin avo sellaista saa heittää ulos. Asioiden uudelleen muokkaamisen tuloksena saattaa vaimo/avo joutua muuttamaan toisaalle. Kaikki kuitenkin olisi tapahduttava ymmärryksessä. Ainakin osittain.
Eläintenkin kohtalo pitäisi selvittää ihan samoin kriteerein.
Ymmärtämystä,- puolin ja toisin.kaikki samaa maata kuin maalarin housut.
Istuvat silmät ristissä kirjoittamassa ilkeyksiä.
Siivoton asunto ja siellä yksin.
Niin samanlaisia Iili, Ajomies, BussiMies ja vielä joku muukin, oliko se nyt se jenkeissä asuva,
en ole selvillä nimestä, kun käyn täällä vasta maaliskuusta alkaen kirjoittelemassa.
Myönteisiä mieskirjoittajia Ruuneperi, M67, Ylikypsä ym. ovat kirjoitti:
kaikki samaa maata kuin maalarin housut.
Istuvat silmät ristissä kirjoittamassa ilkeyksiä.
Siivoton asunto ja siellä yksin.
Niin samanlaisia Iili, Ajomies, BussiMies ja vielä joku muukin, oliko se nyt se jenkeissä asuva,
en ole selvillä nimestä, kun käyn täällä vasta maaliskuusta alkaen kirjoittelemassa.
Myönteisiä mieskirjoittajia Ruuneperi, M67, Ylikypsä ym.että sinunlaisiasi positiivisia kirjoittajia vielä löytyy...
- mirjamarja
ovat kirjoitti:
kaikki samaa maata kuin maalarin housut.
Istuvat silmät ristissä kirjoittamassa ilkeyksiä.
Siivoton asunto ja siellä yksin.
Niin samanlaisia Iili, Ajomies, BussiMies ja vielä joku muukin, oliko se nyt se jenkeissä asuva,
en ole selvillä nimestä, kun käyn täällä vasta maaliskuusta alkaen kirjoittelemassa.
Myönteisiä mieskirjoittajia Ruuneperi, M67, Ylikypsä ym.Nyt minulle ensi kertaa todella selvisi, mikä on "puskasta huutelija".
- katriina64
ovat kirjoitti:
kaikki samaa maata kuin maalarin housut.
Istuvat silmät ristissä kirjoittamassa ilkeyksiä.
Siivoton asunto ja siellä yksin.
Niin samanlaisia Iili, Ajomies, BussiMies ja vielä joku muukin, oliko se nyt se jenkeissä asuva,
en ole selvillä nimestä, kun käyn täällä vasta maaliskuusta alkaen kirjoittelemassa.
Myönteisiä mieskirjoittajia Ruuneperi, M67, Ylikypsä ym.uteliaisuuteni saa taas vallan, mutta mistä sinä tiedät noiden miesten siivottomuudesta?
Minulla on taas päinvastainen käsitys. Esimerkiksi Iili ei vaikuta epäsiistiltä, ainakaan puheissaan.
Keitä ovat M67 ja BussiMies? - ii-li
ovat kirjoitti:
kaikki samaa maata kuin maalarin housut.
Istuvat silmät ristissä kirjoittamassa ilkeyksiä.
Siivoton asunto ja siellä yksin.
Niin samanlaisia Iili, Ajomies, BussiMies ja vielä joku muukin, oliko se nyt se jenkeissä asuva,
en ole selvillä nimestä, kun käyn täällä vasta maaliskuusta alkaen kirjoittelemassa.
Myönteisiä mieskirjoittajia Ruuneperi, M67, Ylikypsä ym.Jos olen, niin olen itse unohtanut.
Ikävä, että pidät minua silmät ristissä kirjoittavan ilkeilijänä. - Kaikkia ei voi miellyttää. Se on maailman meno.
Kun viittasit siihen "ilkeilijään" joka asuu Amerikassa, niin haluaisinpa nähdä jonkin esimerkin hänen ilkeydestään.
Kuka on bussimies? ii-li kirjoitti:
Jos olen, niin olen itse unohtanut.
Ikävä, että pidät minua silmät ristissä kirjoittavan ilkeilijänä. - Kaikkia ei voi miellyttää. Se on maailman meno.
Kun viittasit siihen "ilkeilijään" joka asuu Amerikassa, niin haluaisinpa nähdä jonkin esimerkin hänen ilkeydestään.
Kuka on bussimies?Kyllä tuon ilkeän viestin kirjoittaja on vaan kateellinen sinulle! Olet tämän palstan asiallisimpia kirjoittajia, joihin itse en valitettavasti voi lukeutua. ;)
- fiiuliN
MdK-MdK kirjoitti:
Kyllä tuon ilkeän viestin kirjoittaja on vaan kateellinen sinulle! Olet tämän palstan asiallisimpia kirjoittajia, joihin itse en valitettavasti voi lukeutua. ;)
Kyllä sinäkin kuulut asiallisten kirjoittajien joukkoon.
Olemme kuitenkin kaikki erilaisia ihmisiä, toiset vähän äkkipikaisempia kuin toiset.
Se ei taas ilmaise muuta kuin sen, ettei "minun nenilleni hypitä" fiiuliN kirjoitti:
Kyllä sinäkin kuulut asiallisten kirjoittajien joukkoon.
Olemme kuitenkin kaikki erilaisia ihmisiä, toiset vähän äkkipikaisempia kuin toiset.
Se ei taas ilmaise muuta kuin sen, ettei "minun nenilleni hypitä"Pyyhin pois tuon, mitä kirjoitin omasta tavastani reagoida.
Totta on myös tuo että "minun nenälle ei hypitä". Kun joku tekee hyökkäyksen, niin täältä yleensä pesee! Olipa vastustaja kuinka suuri tahansa. Luultavasti se ominaisuus on minulle tarpeellinen tässä kovassa maailmassa! :D- ii-li
BilMan kirjoitti:
Kyllä kissat, varsinkin kaupunkimiljöössä käyttäytyvät edellä kuvatun mukaisesti.
Tuore aamulehti saa kiinnostuksen heräämään ja aamuinen kahvihetki saa uuden käänteen.
Sinun on opeteltava "huijaamaan" kissaasi niin että sivua jota luet ei ole pöydän päällä . Paras se on laittaa kissasi päälle.
Eikä mielestäni vaimoa, vaikkakin avo sellaista saa heittää ulos. Asioiden uudelleen muokkaamisen tuloksena saattaa vaimo/avo joutua muuttamaan toisaalle. Kaikki kuitenkin olisi tapahduttava ymmärryksessä. Ainakin osittain.
Eläintenkin kohtalo pitäisi selvittää ihan samoin kriteerein.
Ymmärtämystä,- puolin ja toisin.Eikä tule. Olisihan kotieläin joskus mukava, mutta en voisi ottaa niin suurta vastuuta, että todella hankkisin sellaisen. Se merkitsisi vuosien sitoutumista, vaivaa, mutta varmaan myös iloa.
Esimerkiksi koirat eivät yhden nuuhkaisun jälkeen kiinnitä minuun sen enpää huomiota. Ne huomaavat heti, ettei minussa ole kiinnostavia hajuja.
Silloin, kun huushollissani olivat ne kissat, niin kohtelin niitä kyllä ihan hyvin, vaikken niistä pitänytkään. (Olin silloin työssä kehitysvammalaitoksessa. Sain hyvän neuvon: Jos et pidä jostakusta, niin älä anna sen näkyä". Se oli hyvä neuvo koko elämää varten, ja hyvä neuvo myös niiden kissojen suhteen. Ne eivät koskaan raapineet minua.) - mirjamarja
MdK-MdK kirjoitti:
Joskus voi käydä niin että lemmikkieläimet vaikeuttavat esim. asunnon myyntiä.
Kun olin vaihtamassa asuntoa niin asunnonvälittäjä vei minut katsomaan erään nuoren naisen asuntoa ja kertoi että asunto on ollut kauan myynnissä ja että saisin varmaan pudotettua hintaa siitä, jos ostaisin sen.
Asunnossa oli monta kissaa. Ensimmäisenä kävelin pissalätäkköön, kissojen hiekkalaatikko oli kylpyhuoneessa ja ovi oli kiinni, joten kissat tekivät tarpeensa pitkin asuntoa. Siellä haisi ja karvat ja pöly leijui ilmassa kun kissat ajoivat toisiaan takaa.
Muutenkin asunto oli siivoamattoman ja epäsiistin näköinen, sänky petaamatta, tiskit tiskaamatta, kissat hyppivät pitkin pöytiä.
Sanoin asunnonvälittäjälle että vihjaisee sille asunnon omistajalle että siivoaa kämppänsä ja vie kissat asunnon esittelyn ajaksi vaikka vanhempiensa luokse. Ehkä hän lopulta saa asuntonsa myytyä.Miten joku kehtaa myydä siivoamatonta asuntoa?
Lika ei ikinä myy. Tai siihen voi vedota, kun rupeaa tinkimään.
Joskus katselen esim. kirppiksillä jotakin kaunista esinettä ja ihmettelen, miksi sitä ei ole edes pyyhitty pölyistä.
Samallahan esineen käsittelisi, kun asettelee sen myyntipöydälle.
Itse keräilen ja säilytän vanhoja tuttuja esineitä, joita silloin tällöin tulee vastaan kirppiksien myyntipöydilläkin. Useinmiten voin todeta, että omani on paremmassa kunnossa. En koskaan päästäisi esineitäni niin likaisiksi, että lika on ensimmäinen asia, jonka esineestä huomaa.
Sinäkin näit ensimmäiseksi epäsiisteyden ja kissanpissan, vaikka olit katsomassa nimenomaan huoneustoa ja sen kokoa! - katriina64
merimona1 kirjoitti:
että eläimet aiheuttavat ylimääräistä siivoamista, vaikka olisivat opetettu kuinka hyvätapaisiksi. Entisessä asuinpaikassani kävin naapuritalossa asuvan pikkutytön kanssa "koirakävelyllä" ja parikin kertaa eräs rouva kommentoi koirien olemassaolon epämielekkyydestä. Se sanoi, että kaikenlaisia otuksia ihmiset jaksavat elättää ja hyysätä. Tytön koira oli erittäin hyvin käyttäytyvä, hän ei haukkunut, eikä käyttäytynyt agressiivisesti muita koiria kohtaan, mutta emmehän me ruvenneet sille puolustelemaan koiraa, koska hän itse omalla käytöksellään osoittautui sitä(rouvaa) fiksummaksi. Se oli muutenkin sellainen äreä ihmistyyppi ja ihmettelin kuinka hän(koira) sillekin(rouvalle) jaksoi heiluttaa häntäänsä.
laiskana makaamaan.
Meillä on koira ja kissa, joista tietenin lähtee karvoja, joten päivittäinen imuroiminen on välttämätöntä. Minua se ei erikoisemmin harmita, sillä olen sitä tyyppiä huushollaska, joka imuroisin muutenkin. Se kuuluu aamupäivieni toimenkuvaan.
Mieheni veli kysyi muutama viikko sitten, kun tapasivat , että "mitä teille kuuluu, emäntä siivoaa, vai mitä?" On nimittäin sattunut joitakin kertoja, että olen ollut tamppaamassa mattoja, kun he ovat tulleet yllättäen kylään.
Meillä päin mennään sukulaisten luo ennakkoon ilmoittamatta. Toisaalta mukava tapa, mutta itse mielelläni soitan ja kysyn ennen kuin menen käymään, että sopiiko, että pistäydyn.
Ketään ei voi tietenkään vaatia omaksumaan omia tapojaan. - aupA
ii-li kirjoitti:
Jos olen, niin olen itse unohtanut.
Ikävä, että pidät minua silmät ristissä kirjoittavan ilkeilijänä. - Kaikkia ei voi miellyttää. Se on maailman meno.
Kun viittasit siihen "ilkeilijään" joka asuu Amerikassa, niin haluaisinpa nähdä jonkin esimerkin hänen ilkeydestään.
Kuka on bussimies?tuli mieleeni nuoruuden pitkät kävelyt Hesan kirkoissa ja museoissa säästösyistä. Siinä ehti nähdä keskustaa etäämmälle, kun käveli Tarvaspäät, Seurasaaret, Hietalahdet, Viikit, Suomenlinnan ym. Agricolasta ei ole mitään mielikuvaa. Johannekseen menin siitä mielenkiinnosta, että silloinen kirkkoherra vieraili usein aikaisemmassa harjoittelupaikassani ja osallistuin siellä kerran helluntaina koleassa tuulessa uimahuoneessa hänen pitämäänsä pienoisjumalanpalvelukseen. Luonto oli lähellä ja 10 osallistujaa kuin sillit suolassa.
Toista kuukautta sitten minulla oli mahdollisuus kuulla Jari Piikin soittamaa urkumusiikkia Juvan kirkossa. Se oli vaikuttavaa ja mukaansatempaavaa. Tunteet kuohuivat. Veisattiinkin, mutta hän myös osasi säestää. Juvan kivikirkko on nähtävyys, jonka ohi ei pidä pysähtymättä ajaa.
Kohta on kauan odotettu helle, nyt jo kivunnut 22 C:een. - ii-li
aupA kirjoitti:
tuli mieleeni nuoruuden pitkät kävelyt Hesan kirkoissa ja museoissa säästösyistä. Siinä ehti nähdä keskustaa etäämmälle, kun käveli Tarvaspäät, Seurasaaret, Hietalahdet, Viikit, Suomenlinnan ym. Agricolasta ei ole mitään mielikuvaa. Johannekseen menin siitä mielenkiinnosta, että silloinen kirkkoherra vieraili usein aikaisemmassa harjoittelupaikassani ja osallistuin siellä kerran helluntaina koleassa tuulessa uimahuoneessa hänen pitämäänsä pienoisjumalanpalvelukseen. Luonto oli lähellä ja 10 osallistujaa kuin sillit suolassa.
Toista kuukautta sitten minulla oli mahdollisuus kuulla Jari Piikin soittamaa urkumusiikkia Juvan kirkossa. Se oli vaikuttavaa ja mukaansatempaavaa. Tunteet kuohuivat. Veisattiinkin, mutta hän myös osasi säestää. Juvan kivikirkko on nähtävyys, jonka ohi ei pidä pysähtymättä ajaa.
Kohta on kauan odotettu helle, nyt jo kivunnut 22 C:een.En ole koskaan tullut poikenneeksi sisään Juvan kirkkoon. Juvalla käydään vain kaupassa. - Perjantaina, kun olin käymässä Savonlinnassa, niin ajoin bussilla ohi ja näin sen taas siinä.
Pitää poiketa, kun seuraavan kerran käyn Juvalla. - ii-li
reetta5 kirjoitti:
Iilin lemmikkejä näyttävät olevan flegmaattiset vaimokkeet ja kisulit. Siitä nämä palstat ovat hauskoja kun ne joskus peilaavat luonteita.
Ajattele nyt vaimokkeesi toi sinulle ylenmäärin iloa ja ajanvietettä pesueineen. Sanoessasi yhteistyö sopimuksen irti ilmeisesti jouduit alakulon valtaan!
Pidän kissoista ja sellainen kotikissa minullakin oli. Annoin sen ystäväperheeseen parin vuoden jälkeen, syykin oli pätevä, olin paljon poissa kotoa. Ongelmana oli järjestää jatkuvasti kissan hoito. Eläinhoitolassa olon jälkeen piti aina madottaa ja hoitaa turkki siistiksi. Katsoin ettei moinen rumba ole kisulille oikein. Ystäväperhe oli tuttu kisulille joten se oli sille paras ratkaisu.
Eläimistä pitää käyttää nimityksiä SE tai Ne ja ihmisistä HÄN ja HE. Ruokapöydälle ne eivät kuulu. Sisäkissasta ei yleensä saa tauteja mutta ulkoilevista kyllä. Miksi siis opettaa kissat ruokapöydällä oleilemiseen.?
Tuttava rouvalla oli kotikissan pureman jälkeen edessä sairaalahoito antibiootteineen, käsi paketissa 4 viikkoa, näinkin voi käydä.Kyllä minä olen luonteeltani sellainen kuin muista kirjoituksista voi päätellä.
Mistä keksit flegmaattiset avovaimot? Nimenomaan kerroin, etten pitänyt kissoista, enkä enää halua kissaa lemmikikseni. - Vaimoke ei suinkaan ollut flegmaattinen eikä tuonut ylenmääräistä iloa, vaan sain alkoholistin kotiini. - En todellakaan joutunut alankulon valtaan, kun vapauduin sekä kissojen että täysin arvaamattoman päihdeaddiktin hoitamisesta. Siihen aikaan en käyttänyt itse ollenkaan alkoholia.
Ilmaisu "heitin pellolle" oli tietysti leikillinen. Kyllä vaimokkeella oli asunto, mihin mennä. Olin näet jo etukäteen petannut asian ja houkutellut hänet ottamaan vastaan työsuhdeasunnon, jota hänelle tarjottiin. Sinne ne kissatkin sitten päätyivät, nyt vasta muistin. - ii-li
ii-li kirjoitti:
Kyllä minä olen luonteeltani sellainen kuin muista kirjoituksista voi päätellä.
Mistä keksit flegmaattiset avovaimot? Nimenomaan kerroin, etten pitänyt kissoista, enkä enää halua kissaa lemmikikseni. - Vaimoke ei suinkaan ollut flegmaattinen eikä tuonut ylenmääräistä iloa, vaan sain alkoholistin kotiini. - En todellakaan joutunut alankulon valtaan, kun vapauduin sekä kissojen että täysin arvaamattoman päihdeaddiktin hoitamisesta. Siihen aikaan en käyttänyt itse ollenkaan alkoholia.
Ilmaisu "heitin pellolle" oli tietysti leikillinen. Kyllä vaimokkeella oli asunto, mihin mennä. Olin näet jo etukäteen petannut asian ja houkutellut hänet ottamaan vastaan työsuhdeasunnon, jota hänelle tarjottiin. Sinne ne kissatkin sitten päätyivät, nyt vasta muistin.Valitan mutta meissä ihmisissä on paljon flegmaattisen - välinpitämättömän luonteen omaavia henkilöitä.
Jos ei välitä kouluttaa kissojansa "ihmisten" tavoille ja mikä pahempaa, alkoholisoituminen kuvastaa että on välinpitämätön myös oman elämänsä hallinnasta ja laadusta.
Jopa sellaisiakin vaimokkeita ja vaimoja on jotka jättävät kotinsa hoidon täysin miehen vastuulle, talousasioiden hoidosta puhumattakaan.
Onneksi on niin jämäköitä miehiä että huolehtivat kaikki perheen asiat perheriitoja välttääkseen. Lasten tullessa aikuisikään vaihtavat postiosoitteen ja jättävät flegmaattisen vaimon elämään omien intressiensä mukaan.
Kuvastaahan kirjoituksesi vastuuta "kaveria ei jätetä pulaan". Asiahan oli sinun henkilökohtainen ratkaisusi.
Auringon paistetta kesäpäiviin toivota kaikille lukijoille. - ii-li
ii-li kirjoitti:
Valitan mutta meissä ihmisissä on paljon flegmaattisen - välinpitämättömän luonteen omaavia henkilöitä.
Jos ei välitä kouluttaa kissojansa "ihmisten" tavoille ja mikä pahempaa, alkoholisoituminen kuvastaa että on välinpitämätön myös oman elämänsä hallinnasta ja laadusta.
Jopa sellaisiakin vaimokkeita ja vaimoja on jotka jättävät kotinsa hoidon täysin miehen vastuulle, talousasioiden hoidosta puhumattakaan.
Onneksi on niin jämäköitä miehiä että huolehtivat kaikki perheen asiat perheriitoja välttääkseen. Lasten tullessa aikuisikään vaihtavat postiosoitteen ja jättävät flegmaattisen vaimon elämään omien intressiensä mukaan.
Kuvastaahan kirjoituksesi vastuuta "kaveria ei jätetä pulaan". Asiahan oli sinun henkilökohtainen ratkaisusi.
Auringon paistetta kesäpäiviin toivota kaikille lukijoille.Jouduin poistamaan viestisi poistaessani omani.
Liitin viestisi takaisin, mutta en enää muistanut otsikkoa.
(Syy poistamiseen oli se, että joku nimetön ihminen jauhaa minulla taas jostakin Jaanasta. Luulin jo, että viime kerralla olisimme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ettemme tunne toisiamme, ja että minä en tunne ketään Jaanaa.)
Tietysti kysymyksessä saattoi olla joku häirikkökin, joka vain oli kaivellut arkistoja. - uzma-m
ii-li kirjoitti:
Jouduin poistamaan viestisi poistaessani omani.
Liitin viestisi takaisin, mutta en enää muistanut otsikkoa.
(Syy poistamiseen oli se, että joku nimetön ihminen jauhaa minulla taas jostakin Jaanasta. Luulin jo, että viime kerralla olisimme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ettemme tunne toisiamme, ja että minä en tunne ketään Jaanaa.)
Tietysti kysymyksessä saattoi olla joku häirikkökin, joka vain oli kaivellut arkistoja.Ystäväni matkustaa ulkomaille juhnuksen jälkeisenä viikolla,menetin yö paikkani,onko sinulla tai muilla kokemusta edullisesta yöpaikasta Hesassa?
- ii-li
uzma-m kirjoitti:
Ystäväni matkustaa ulkomaille juhnuksen jälkeisenä viikolla,menetin yö paikkani,onko sinulla tai muilla kokemusta edullisesta yöpaikasta Hesassa?
...niin en tunne hotelleja.
Yksi halpa on ihan keskustassa, mutta taso voi olla sitä sun tätä. Siellä käy varmaan venäläisiä, ainakin työpaikkani venäläiset vieraat tunsivat sen, vaikkei kukaan muu ollut kuullutkaan. Ja sivutkin ovat myös venäjäksi.
http://www.hotellifinn.fi/index.htm (sivu on päivitettu 3 vuotta sitten.)
Toinen, tasokkaampi, mutta kalliimpi, jossa entisellä työpaikallani oli sopimus sijoittaa vieraat. Sekin on aivan ydinkeskustassa. Sitä vieraat kehuivat.
http://www.hotelanna.fi/index_f.htm
Tästä löytyy suurin osa Helsingin hotelleista hintoineen (kohdasta matkailu)
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/ - uzma-m
ii-li kirjoitti:
...niin en tunne hotelleja.
Yksi halpa on ihan keskustassa, mutta taso voi olla sitä sun tätä. Siellä käy varmaan venäläisiä, ainakin työpaikkani venäläiset vieraat tunsivat sen, vaikkei kukaan muu ollut kuullutkaan. Ja sivutkin ovat myös venäjäksi.
http://www.hotellifinn.fi/index.htm (sivu on päivitettu 3 vuotta sitten.)
Toinen, tasokkaampi, mutta kalliimpi, jossa entisellä työpaikallani oli sopimus sijoittaa vieraat. Sekin on aivan ydinkeskustassa. Sitä vieraat kehuivat.
http://www.hotelanna.fi/index_f.htm
Tästä löytyy suurin osa Helsingin hotelleista hintoineen (kohdasta matkailu)
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/otin ne talteen,kiinnostaa tuo hotelli Finn,halpa ja hyvällä paikalla,minä kun olen aina liikkeellä.Ystäväni lahti Afrikaan en ole varma jos tulee takaisin ennen lähtöäni.
- ii-li
uzma-m kirjoitti:
otin ne talteen,kiinnostaa tuo hotelli Finn,halpa ja hyvällä paikalla,minä kun olen aina liikkeellä.Ystäväni lahti Afrikaan en ole varma jos tulee takaisin ennen lähtöäni.
...Hotelli Finnin taso, sillä venäläiset vieraat moittivat sitä.
Katso nyt vielä varmuuden vuoksi:
http://www.hel2.fi/tourism/FI/suunnittele_majoitus.asp?kieli=fi&ASPID=1&a=0&page=1&sijainti=hostel - uzma-m
ii-li kirjoitti:
...Hotelli Finnin taso, sillä venäläiset vieraat moittivat sitä.
Katso nyt vielä varmuuden vuoksi:
http://www.hel2.fi/tourism/FI/suunnittele_majoitus.asp?kieli=fi&ASPID=1&a=0&page=1&sijainti=hostelkiitos vaan hyödyllisestä linkistä,kävin sen tarkkaan läpi ja tallensin,hyötyä tulevaisuudessakin,ystäväni haluaisi minut mökille, mutta mina haluan viettää lomani loppu ajan muista vapaana Hesassa.
- ma-ol
katriina64 kirjoitti:
laiskana makaamaan.
Meillä on koira ja kissa, joista tietenin lähtee karvoja, joten päivittäinen imuroiminen on välttämätöntä. Minua se ei erikoisemmin harmita, sillä olen sitä tyyppiä huushollaska, joka imuroisin muutenkin. Se kuuluu aamupäivieni toimenkuvaan.
Mieheni veli kysyi muutama viikko sitten, kun tapasivat , että "mitä teille kuuluu, emäntä siivoaa, vai mitä?" On nimittäin sattunut joitakin kertoja, että olen ollut tamppaamassa mattoja, kun he ovat tulleet yllättäen kylään.
Meillä päin mennään sukulaisten luo ennakkoon ilmoittamatta. Toisaalta mukava tapa, mutta itse mielelläni soitan ja kysyn ennen kuin menen käymään, että sopiiko, että pistäydyn.
Ketään ei voi tietenkään vaatia omaksumaan omia tapojaan.älä nyt vain taas imuroi, on kumppanillani tapana sanoa lähtiessään asioille. Sillä itse ajattelen että jos pöly alkaa näkymään hyllyillä olet myöhässä.
- saara.dma
mirjamarja kirjoitti:
Ystävälläni on kissa.
Se on niin lihava, että maha maata viistää. Sillä on useita vartiopaikkoja eri ikkunoissa. Ikkunalaudoilla on huovat, joiden päällä kissa lepuuttaa massuaan ja silmäilee ulos. Vaatehuoneen ovi on aina auki, koska kissa mielellään piiloutuu hyllyille.
Myös astiakaapin alaovi on auki, koska kissa käy myös mielellään porsliineja laskemassa. Ihmettelin, eikö ole epähygieenistä päästää kissa astioihin tuolla lailla, mutta emäntä sanoi, että ei se ole RIKKONUT ikinä mitään, ja ainahan astiat muutenkin pitää pestä ennen käyttöä, kun nämä ovat sitä "parempaa serviisiä", joka ei ole jokapäiväisessä käytössä.
Inhottavaa istua kahvipöydässä, kun kissa vahtii pöydällä joka suupalaa ja nuuskii pullat ja sokerit herkkupalan toivossa.
Mööpelit on revitty kynsien teroituksessa.
Vierailuni ystäväni luokse ovat vähentyneet. En oikein tiedä, miten pitäisi toimia, kun kissa on isäntänä talossa, ja muu perhe palvelee sitä.
Koska itse en ole kissaihminen, niin tämä menee yli minun käsityskykyni.Naapureillani on hauskoja ja herttaisia kissoja ja pidän kissoista. (Tämä esipuheeksi sille, ettei kukaan luulisi minua kissavihaajaksi, minähän suorastaan rakastan kissoja!)
Mutta kun nämä herttaiset ystävälliset kissat ovat päättäneet käyttää pihamaatani yleisenä kakkaamis- ja nukkumispaikkana, niin se vähän ottaa päähän.
Minulla on pieni kasvimaa, jossa on pehmoista multaa ja jota on ihana kaivaa aamutuimaan tassuilla tarpeenteon päälle. Lähistöllä on kyllä naapurin perunamaa, yhtä kuohkea ja multainen, mutta minun kasvimaatani ne rakastaa! Sitten voi naapurin kisu vielä mennä nukkumaan kesäkeittiökatokseeni, jossa on pehmeät istuintyynyt (täynnä kissankarvoja).
On olemassa tehokasta kissakarkotetta, pieniä vihreitä hyytelömäisiä rakeita, joita ripotellaan mullan päälle taikka laitetaan katokseen astiaan. Mutta kun ei aina muista eikä viitsi tämän karkotteen kanssa pelata. Eikä halua haukkua naapureitakaan! Ja nämä kissatkin ovat ihania ja ystävällisiä. - ii-li
saara.dma kirjoitti:
Naapureillani on hauskoja ja herttaisia kissoja ja pidän kissoista. (Tämä esipuheeksi sille, ettei kukaan luulisi minua kissavihaajaksi, minähän suorastaan rakastan kissoja!)
Mutta kun nämä herttaiset ystävälliset kissat ovat päättäneet käyttää pihamaatani yleisenä kakkaamis- ja nukkumispaikkana, niin se vähän ottaa päähän.
Minulla on pieni kasvimaa, jossa on pehmoista multaa ja jota on ihana kaivaa aamutuimaan tassuilla tarpeenteon päälle. Lähistöllä on kyllä naapurin perunamaa, yhtä kuohkea ja multainen, mutta minun kasvimaatani ne rakastaa! Sitten voi naapurin kisu vielä mennä nukkumaan kesäkeittiökatokseeni, jossa on pehmeät istuintyynyt (täynnä kissankarvoja).
On olemassa tehokasta kissakarkotetta, pieniä vihreitä hyytelömäisiä rakeita, joita ripotellaan mullan päälle taikka laitetaan katokseen astiaan. Mutta kun ei aina muista eikä viitsi tämän karkotteen kanssa pelata. Eikä halua haukkua naapureitakaan! Ja nämä kissatkin ovat ihania ja ystävällisiä.En ole kuullutkaan. Eikö se sitten tahri paikkoja?
Minä olen kuullut, että kissat pitävät valerianasta. Mitenkähän se toimisi, jos kävisit roiskimassa sitä naapurisi perunapellolle? :)
Kyllähän kissat ovat kaikin puolin mukavia elukoita, jos joku muu hoitaa niitä, mutta en halua itse sitoutua 15 vuodeksi kissaan. Enhän tiedä elänkö itsekään niin kauan.
Olen tainnut ennenkin kertoa lapsuusaikani omituisista naapureista. Heillä oli kissa. Naapurin tädillä oli vakaa usko siitä, että minä rääkkään hänen kissaansa päivät pitkät. Istuin portailla ja heiluttelin timotein vartta kissan nenän edessä. Kun se kyllästyi leikkiin, se lähti pois. Eihän se olisi tullut edes lähellenikään, jos se olisi pitänyt minua vihollisenaan. - saara.dma
ii-li kirjoitti:
En ole kuullutkaan. Eikö se sitten tahri paikkoja?
Minä olen kuullut, että kissat pitävät valerianasta. Mitenkähän se toimisi, jos kävisit roiskimassa sitä naapurisi perunapellolle? :)
Kyllähän kissat ovat kaikin puolin mukavia elukoita, jos joku muu hoitaa niitä, mutta en halua itse sitoutua 15 vuodeksi kissaan. Enhän tiedä elänkö itsekään niin kauan.
Olen tainnut ennenkin kertoa lapsuusaikani omituisista naapureista. Heillä oli kissa. Naapurin tädillä oli vakaa usko siitä, että minä rääkkään hänen kissaansa päivät pitkät. Istuin portailla ja heiluttelin timotein vartta kissan nenän edessä. Kun se kyllästyi leikkiin, se lähti pois. Eihän se olisi tullut edes lähellenikään, jos se olisi pitänyt minua vihollisenaan.Kissakarkote on nimeltää "Get Off" ja olen ostanut sitä muistaakseni jostakin siemenliikkeestä. Se on vihreää eucalyptuksen tuoksuista pehmeää ainetta, ikäänkuin pieniä marmelaadikaramellin muruja. Aine ei ota mihinkään kiinni vaan se haihtuu vähitellen olemattomiin.
Minä tässä kävin kuumana pari vuotta sitten, otanko kissan vai en. Onneksi en ottanut, siihen pitää tosiaan sitoutua liian pitkäksi aikaa. saara.dma kirjoitti:
Kissakarkote on nimeltää "Get Off" ja olen ostanut sitä muistaakseni jostakin siemenliikkeestä. Se on vihreää eucalyptuksen tuoksuista pehmeää ainetta, ikäänkuin pieniä marmelaadikaramellin muruja. Aine ei ota mihinkään kiinni vaan se haihtuu vähitellen olemattomiin.
Minä tässä kävin kuumana pari vuotta sitten, otanko kissan vai en. Onneksi en ottanut, siihen pitää tosiaan sitoutua liian pitkäksi aikaa.minäkin, nimittäin koiran tai kissan suhteen, mutta järki on vielä voittanut.
Tyttäreni aina mokoma vielä kertoo, että nyt olisi ihania kissanpentuja, josko ottaisit.
Hän itse tykkäisi kovasti, mutta vävy ei pidä kissoista, ainakaan niin paljon , että sellaisen ottaisi.
Minä järkeilen ja pohdin, kyllä tunne on niin vahva, että vielä sorrun, jos vielä satun paikkaan missä pentuja on, on ne niin söpösiä.
Seuraakin olisi, mutta,mutta,,,- aupa
saara.dma kirjoitti:
Kissakarkote on nimeltää "Get Off" ja olen ostanut sitä muistaakseni jostakin siemenliikkeestä. Se on vihreää eucalyptuksen tuoksuista pehmeää ainetta, ikäänkuin pieniä marmelaadikaramellin muruja. Aine ei ota mihinkään kiinni vaan se haihtuu vähitellen olemattomiin.
Minä tässä kävin kuumana pari vuotta sitten, otanko kissan vai en. Onneksi en ottanut, siihen pitää tosiaan sitoutua liian pitkäksi aikaa.Pohjolan valoisa yö on ihana. Kaksi käkeä kukkuivat kilpaa klo 23 saakka. Kun tänään aamuyöstä katsoin ikkunasta ulos, kurpitsojen ja kurkuntaimien päällä löntysteli naapurin röllömaha kissa. Yritin jänisräikällä antaa vauhtia. Katseli vaan.
Spray-karkotettakin on, mutta se vaikutti heppaiselta ja unohdin sen pakkaseen. Käyttöohje oli tosi sekava, ottaapa siitä selvä ja hinta 20 euroa.
Anoppilassa kokoontuivat suuliin kaikki kylän kissat ja olipa siellä niiden pissan haju. Nyt ei näy enää yhtäkään kissaa, kun toissasyksynä sinne sprayasin.
Anna mun kaikki kestää... - ~mira~
reetta5 kirjoitti:
Iilin lemmikkejä näyttävät olevan flegmaattiset vaimokkeet ja kisulit. Siitä nämä palstat ovat hauskoja kun ne joskus peilaavat luonteita.
Ajattele nyt vaimokkeesi toi sinulle ylenmäärin iloa ja ajanvietettä pesueineen. Sanoessasi yhteistyö sopimuksen irti ilmeisesti jouduit alakulon valtaan!
Pidän kissoista ja sellainen kotikissa minullakin oli. Annoin sen ystäväperheeseen parin vuoden jälkeen, syykin oli pätevä, olin paljon poissa kotoa. Ongelmana oli järjestää jatkuvasti kissan hoito. Eläinhoitolassa olon jälkeen piti aina madottaa ja hoitaa turkki siistiksi. Katsoin ettei moinen rumba ole kisulille oikein. Ystäväperhe oli tuttu kisulille joten se oli sille paras ratkaisu.
Eläimistä pitää käyttää nimityksiä SE tai Ne ja ihmisistä HÄN ja HE. Ruokapöydälle ne eivät kuulu. Sisäkissasta ei yleensä saa tauteja mutta ulkoilevista kyllä. Miksi siis opettaa kissat ruokapöydällä oleilemiseen.?
Tuttava rouvalla oli kotikissan pureman jälkeen edessä sairaalahoito antibiootteineen, käsi paketissa 4 viikkoa, näinkin voi käydä.pitäisi jättää lemmikki (kissa) hoitoon hiihtoloman ajaksi. Mutta mistäpä eläinhotelli? oon yrittänyt ettiä sopivaa netistä mutta yksiäkään sivuja en oo klöytänyt!"
- Työmatkalainen23
ii-li kirjoitti:
...Hotelli Finnin taso, sillä venäläiset vieraat moittivat sitä.
Katso nyt vielä varmuuden vuoksi:
http://www.hel2.fi/tourism/FI/suunnittele_majoitus.asp?kieli=fi&ASPID=1&a=0&page=1&sijainti=hostelEi pitäisi kyllä huolestuttaa enää. Ainakin majoittamani vieraat ovat pelkästään kehuneet paikkaa ja itse käydessä ei ole ollut mitään moitittavaa.
- tuoksunenä
jo raikkaat tuoksut nenään tulvahtaa. Mitenkäs laulukin kertoo...taisin sen unohtaa. Omenapuu se vasta kukassa on valkoisena vaahtona. Jälleen pihlajanmarjakoi saa tehdä tuhojaan pihlajapuussa. Samme moitteettomia omenia !
- Toinen tuoksunenä
Sen tuoksu on aivan suurenmoinen luonnossa. Kotiini en toisi. Monen mielestä se haisee, mutta minä pidän sen tuoksusta.
Aivan totta kirjoitat siitä pihlajanmarjakoista. Omenapuut saavat olla rauhassa. Ensisijainen tuhon kohde on pihlaja ja vasta toisella sijalla omenapuut.
Ikkunani alla kukkii parasta aikaa pihlaja. Merkillistä, että se kukkii täällä etelässä myöhemmin kuin Hämeessä. Pari viikkoa sitten olin Tampereella, ja siellä pihlaja oli täydessä kukassa. Vasta tänään huomasin, että kotipihan pihlaja on kukassa. (Kotini on n. puolen kilometrin päässä merenrannasta, ehkä se vaikuttaa asiaan.)
PS:
En tunne luontoa niin hyvin, että osaisin selittää seuraavan: Ikkunani alla on pihlajan lisäksi nuori mänty. Sen kaikki kerkät ovat turvonnet muodottoman paksuiksi tyvestään. Mistä voi olla kysymys? Käpyjen alkuja turvotukset eivät mielestäni ole. Nämä sojottavat pystyssä kohti taivasta ja ovat kerkissä. - Kertokaatten, jotka tietävät. - Tuoksunenä
Toinen tuoksunenä kirjoitti:
Sen tuoksu on aivan suurenmoinen luonnossa. Kotiini en toisi. Monen mielestä se haisee, mutta minä pidän sen tuoksusta.
Aivan totta kirjoitat siitä pihlajanmarjakoista. Omenapuut saavat olla rauhassa. Ensisijainen tuhon kohde on pihlaja ja vasta toisella sijalla omenapuut.
Ikkunani alla kukkii parasta aikaa pihlaja. Merkillistä, että se kukkii täällä etelässä myöhemmin kuin Hämeessä. Pari viikkoa sitten olin Tampereella, ja siellä pihlaja oli täydessä kukassa. Vasta tänään huomasin, että kotipihan pihlaja on kukassa. (Kotini on n. puolen kilometrin päässä merenrannasta, ehkä se vaikuttaa asiaan.)
PS:
En tunne luontoa niin hyvin, että osaisin selittää seuraavan: Ikkunani alla on pihlajan lisäksi nuori mänty. Sen kaikki kerkät ovat turvonnet muodottoman paksuiksi tyvestään. Mistä voi olla kysymys? Käpyjen alkuja turvotukset eivät mielestäni ole. Nämä sojottavat pystyssä kohti taivasta ja ovat kerkissä. - Kertokaatten, jotka tietävät.lienee kolakampaa kuin sisämaassa. Minä sisämaan asukas retkeilin lauantaina Raahessa 1½ km:n päässä merestä. Tunsi selvästi viileän merituulen henkäykset. Paikalliset kertoivat siitä seuraavan sellaisen edun, etteivät alkukesän hyttyset vaivaa. Syksykesä on lämpimämpää, vaikka tuulisi mereltä.
Männyistä en tiedä muuta kuin isot siitepölymäärät, jotka laskeutuvat mökin puurakenteille. Ikkunoitakaan ei viitsi avata pahimpina aikoina. - ii-li
Tuoksunenä kirjoitti:
lienee kolakampaa kuin sisämaassa. Minä sisämaan asukas retkeilin lauantaina Raahessa 1½ km:n päässä merestä. Tunsi selvästi viileän merituulen henkäykset. Paikalliset kertoivat siitä seuraavan sellaisen edun, etteivät alkukesän hyttyset vaivaa. Syksykesä on lämpimämpää, vaikka tuulisi mereltä.
Männyistä en tiedä muuta kuin isot siitepölymäärät, jotka laskeutuvat mökin puurakenteille. Ikkunoitakaan ei viitsi avata pahimpina aikoina.Huomasin eilen, miten auton ovessa olevat sormenjäljet olivat peittyneet siitepölyyn. Aivan samalla tavalla kuin TV:n poliisisarjoissa, joissa ruiskutetaan jotakin jauhoa sormenjälkiin. :)
Toinen tuoksunenä kirjoitti:
Sen tuoksu on aivan suurenmoinen luonnossa. Kotiini en toisi. Monen mielestä se haisee, mutta minä pidän sen tuoksusta.
Aivan totta kirjoitat siitä pihlajanmarjakoista. Omenapuut saavat olla rauhassa. Ensisijainen tuhon kohde on pihlaja ja vasta toisella sijalla omenapuut.
Ikkunani alla kukkii parasta aikaa pihlaja. Merkillistä, että se kukkii täällä etelässä myöhemmin kuin Hämeessä. Pari viikkoa sitten olin Tampereella, ja siellä pihlaja oli täydessä kukassa. Vasta tänään huomasin, että kotipihan pihlaja on kukassa. (Kotini on n. puolen kilometrin päässä merenrannasta, ehkä se vaikuttaa asiaan.)
PS:
En tunne luontoa niin hyvin, että osaisin selittää seuraavan: Ikkunani alla on pihlajan lisäksi nuori mänty. Sen kaikki kerkät ovat turvonnet muodottoman paksuiksi tyvestään. Mistä voi olla kysymys? Käpyjen alkuja turvotukset eivät mielestäni ole. Nämä sojottavat pystyssä kohti taivasta ja ovat kerkissä. - Kertokaatten, jotka tietävät.kotona vielä.Tulin juuri ja näin parvekkeeni edessä mahdottoman tuomen valkoisenaan kukassa.Ihanaa että kerkesin näkemään.Suopursuja oli valkoisenaan soilla.Täällä ei vielä.Kannattaa kerätä suopursun kukkia ja kuivattaa laittaa sitten komeroihin ja kaikken paikkaan. Ne karkoittavat koiperhoset.
- aupA
pääsky kirjoitti:
kotona vielä.Tulin juuri ja näin parvekkeeni edessä mahdottoman tuomen valkoisenaan kukassa.Ihanaa että kerkesin näkemään.Suopursuja oli valkoisenaan soilla.Täällä ei vielä.Kannattaa kerätä suopursun kukkia ja kuivattaa laittaa sitten komeroihin ja kaikken paikkaan. Ne karkoittavat koiperhoset.
olette, kun viestit tässä näkysällä. Kiva käydä lukemassa, vaikkei aina aiheesta itse kirjoittaisi. Lähettelin kuvia juuri ja vilkaisin tännekin. On ollut mahdoton kuumuus täälläkin 29 C. Viisi viikkoa se kylmyys, sade, halla ja harmaus kestivät. Olen ihmetystä täynnä.
Voisihan niitä suopursuja sideharsopussiin laittaa. Autotallin vinttiin veisin säkeittäin, kun tietäisin, että lepakot hylkäisivät lepopaikkansa. - Catleija
pääsky kirjoitti:
kotona vielä.Tulin juuri ja näin parvekkeeni edessä mahdottoman tuomen valkoisenaan kukassa.Ihanaa että kerkesin näkemään.Suopursuja oli valkoisenaan soilla.Täällä ei vielä.Kannattaa kerätä suopursun kukkia ja kuivattaa laittaa sitten komeroihin ja kaikken paikkaan. Ne karkoittavat koiperhoset.
Minä kun olin bussiretkellä ja katselin bussin ikkunasta, että suopursut kukkii ja ihmettelin. Eihän ne vielä pitäisi kukkia. Nehän kukkivat vasta mustikka-aikaan. Sitten pysähdyttiin eräällä metsätaipaleella ja totesin, että ne suopursuni olivatkin sitä valkotupsuista suovillaa jota näkyi joka paikassa runsaasti.
Toinen tuoksunenä kirjoitti:
Sen tuoksu on aivan suurenmoinen luonnossa. Kotiini en toisi. Monen mielestä se haisee, mutta minä pidän sen tuoksusta.
Aivan totta kirjoitat siitä pihlajanmarjakoista. Omenapuut saavat olla rauhassa. Ensisijainen tuhon kohde on pihlaja ja vasta toisella sijalla omenapuut.
Ikkunani alla kukkii parasta aikaa pihlaja. Merkillistä, että se kukkii täällä etelässä myöhemmin kuin Hämeessä. Pari viikkoa sitten olin Tampereella, ja siellä pihlaja oli täydessä kukassa. Vasta tänään huomasin, että kotipihan pihlaja on kukassa. (Kotini on n. puolen kilometrin päässä merenrannasta, ehkä se vaikuttaa asiaan.)
PS:
En tunne luontoa niin hyvin, että osaisin selittää seuraavan: Ikkunani alla on pihlajan lisäksi nuori mänty. Sen kaikki kerkät ovat turvonnet muodottoman paksuiksi tyvestään. Mistä voi olla kysymys? Käpyjen alkuja turvotukset eivät mielestäni ole. Nämä sojottavat pystyssä kohti taivasta ja ovat kerkissä. - Kertokaatten, jotka tietävät.Minäkin ihmettelin aikaisemmin kun istutetuissa männyissä oli kahdenlaisia kukkia: tyvestä paksuja, keltaisen siitepölyn täyttämiä ja ylempänä punaisia (pienen kävyn näköisiä) kukkia.
Luin sitten kasvikirjasta että alempana olevat kukat ovat hedekukkia, joista siitepöly lähtee lentämään ylemmäksi ja hedelmöittää ne punaiset emikukat. Emikukista sitten kehittyy käpyjä.- mirjamarja
aupA kirjoitti:
olette, kun viestit tässä näkysällä. Kiva käydä lukemassa, vaikkei aina aiheesta itse kirjoittaisi. Lähettelin kuvia juuri ja vilkaisin tännekin. On ollut mahdoton kuumuus täälläkin 29 C. Viisi viikkoa se kylmyys, sade, halla ja harmaus kestivät. Olen ihmetystä täynnä.
Voisihan niitä suopursuja sideharsopussiin laittaa. Autotallin vinttiin veisin säkeittäin, kun tietäisin, että lepakot hylkäisivät lepopaikkansa.Onko jokin keino saada ne pois rakennuksista? Meidän ulkorakennuksen vintti on lepakoille pyhitetty. Sinne on turha yrittääkään. Papanoita joka paikassa. Aikanaan yritettiin tukkia sisääntuloaukot. Huoh.
Pitäisi varmaan purkaa koko rakennus.
Onko ehdotuksia? - Anu.1
Catleija kirjoitti:
Minä kun olin bussiretkellä ja katselin bussin ikkunasta, että suopursut kukkii ja ihmettelin. Eihän ne vielä pitäisi kukkia. Nehän kukkivat vasta mustikka-aikaan. Sitten pysähdyttiin eräällä metsätaipaleella ja totesin, että ne suopursuni olivatkin sitä valkotupsuista suovillaa jota näkyi joka paikassa runsaasti.
Toisinaan suovillaa on paljon, en tiedä mistä se johtuu ja toisinaan sitä ei näe ollenkaan, on se hyvän näköistä kun sitä on runsaasti.
- aupA
mirjamarja kirjoitti:
Onko jokin keino saada ne pois rakennuksista? Meidän ulkorakennuksen vintti on lepakoille pyhitetty. Sinne on turha yrittääkään. Papanoita joka paikassa. Aikanaan yritettiin tukkia sisääntuloaukot. Huoh.
Pitäisi varmaan purkaa koko rakennus.
Onko ehdotuksia?Kokeileppa naftaliinia ja kerro minullekin, tehosiko. Ison ampiaispesän asukkaat kulkupaikalta ainakin lähtivät lipettiin, kun panin naftaliinia pesän suuaukoan alle. Tältä kesältä minulla ei vielä ole lepakoista papanahavaintoja.
Uuden rakentajille tiedoksi, että on varauduttava ulkorakennuksessakin hyvin tiiviin tekemiseen. Tulossa ovat monet ikävät oliot: orava nakertaja, vahingontekijä, sotkuiset lepakot, myyrä, hiiret, linnut, kimalaiset. Mätä kalanhaju pilaa sisäilman. Voi nousta rakennuksen alta. Sinne vie kalavarastonsa minkki tai saukko, en tiedä kumpi. Rakennusvaiheessa luukut, samoin räystäänaluset, on helppo verhota kestävällä verkolla.
Itsepäinen siili kipitti autotallin perälle heti kun kippiovi jäi auki. Liekö siilin aivokopan järjestelmä noudattanut menneitten siilipolvien vaellusreitin karttaa. Kovasti kähisi ja syljeskeli, kun nostettiin ulos. Olisi jäänyt arestiin henkensä uhalla. MdK-MdK kirjoitti:
Minäkin ihmettelin aikaisemmin kun istutetuissa männyissä oli kahdenlaisia kukkia: tyvestä paksuja, keltaisen siitepölyn täyttämiä ja ylempänä punaisia (pienen kävyn näköisiä) kukkia.
Luin sitten kasvikirjasta että alempana olevat kukat ovat hedekukkia, joista siitepöly lähtee lentämään ylemmäksi ja hedelmöittää ne punaiset emikukat. Emikukista sitten kehittyy käpyjä.Muistelen biologian opeista, monet puulajit ovat kaksineuvoisia, kuten MDK asian toi esille.
Anu.1 kirjoitti:
Toisinaan suovillaa on paljon, en tiedä mistä se johtuu ja toisinaan sitä ei näe ollenkaan, on se hyvän näköistä kun sitä on runsaasti.
kauniin kimpun ja voi kuivattaa ei muutu paljon.Se on puuvillaa.
- ii-li
aupA kirjoitti:
Kokeileppa naftaliinia ja kerro minullekin, tehosiko. Ison ampiaispesän asukkaat kulkupaikalta ainakin lähtivät lipettiin, kun panin naftaliinia pesän suuaukoan alle. Tältä kesältä minulla ei vielä ole lepakoista papanahavaintoja.
Uuden rakentajille tiedoksi, että on varauduttava ulkorakennuksessakin hyvin tiiviin tekemiseen. Tulossa ovat monet ikävät oliot: orava nakertaja, vahingontekijä, sotkuiset lepakot, myyrä, hiiret, linnut, kimalaiset. Mätä kalanhaju pilaa sisäilman. Voi nousta rakennuksen alta. Sinne vie kalavarastonsa minkki tai saukko, en tiedä kumpi. Rakennusvaiheessa luukut, samoin räystäänaluset, on helppo verhota kestävällä verkolla.
Itsepäinen siili kipitti autotallin perälle heti kun kippiovi jäi auki. Liekö siilin aivokopan järjestelmä noudattanut menneitten siilipolvien vaellusreitin karttaa. Kovasti kähisi ja syljeskeli, kun nostettiin ulos. Olisi jäänyt arestiin henkensä uhalla.Siili on yksi niitä kaikkein sympaattisimpia elukoita. Se on myös hyödyllinen.
Aina tulee surku, kun näkee pliiskaantuneita siilinjäännöksiä tiellä. Ne ovat jotenkin niin avuttomia, etteivät ne osaa tehdä muuta kuin mennä kerälle, kun ne pelästyvät. Auton edessä semmoinen ei paljon auta.
Kerran ajoin siilin yli pimeällä tiellä. Pysäytin auton, ja menin katsomaan, miten sen raukkaparan kävi. Iloksen huomasin, ettei tiellä ollutkaan mitään siilinraatoa, vaan siili oli jäänyt pyörien väliin ja karannut tiehensä. :) - Liisi
pääsky kirjoitti:
kotona vielä.Tulin juuri ja näin parvekkeeni edessä mahdottoman tuomen valkoisenaan kukassa.Ihanaa että kerkesin näkemään.Suopursuja oli valkoisenaan soilla.Täällä ei vielä.Kannattaa kerätä suopursun kukkia ja kuivattaa laittaa sitten komeroihin ja kaikken paikkaan. Ne karkoittavat koiperhoset.
Hieman eri aikaan eri vyöhykkeillä kukkivia onneksi riittäää. Juhannukseksi pohjoiseen päin matkustavat saavat uudelleen nauttia pihlajan kukat. Lumipalloheisi, angervot, saskatoon, onhan niitä ja iki-ihanat sireenit, joihin ei kyllästy.
Tässä lähestyvät päivät, jolloin oleskellaan mahdollisimman paljon luonnossa. Mitenkähän palstalla kirjoittelu silloin hyytyy... - Toinen tuoksunenä
reetta5 kirjoitti:
Muistelen biologian opeista, monet puulajit ovat kaksineuvoisia, kuten MDK asian toi esille.
Jos olisin kirjoittanut pari päivää myöhemmin, niin olisin huomannut, mitä kummalliset paksunnokset olivat. Kukkiahan niistä sittenkin tuli.
Huolestuin vain siitä syystä, että maalla pihalla oli kerran kaunis nuori kuusi. Sen uudet vuosikasvaimet paksunivat ja paksunivat. Siinä oli jokin tauti. Lähetimme näytteen tutkittavaksi, ja tuli kehotus kaataa koko kuusi, jottei tauti pääse leviämään muihin puihin. En enää muista, mikä tauti oli, mutta puu kaadettiin, vaikka se oli hyvin tasaoksainen muotovalio.
Parvekekin voi olla oikea keidas!
Jos sinne laittaa kukkasia ja järjestää viihtyisän nurkkauksen niin mielellään siellä istuu mietteissään, lukien, musiikkia kuunnellen.
Itselläni on parveke, missä kauniina aamuina syön aamiaista tai otan aurinkoa, niinkuin tänäänkin, tulin juuri sisälle parvekkeelta, missä otin pari tuntia aurinkoa musiikkia kuunnellen.
Mietin jo iltaa, kun on lämmintä tiedossa ja parvekkeella tarkenee. Söisimmekö parvekkeella kynttilälyhtyjen valossa vai alakerran terassilla, missä grilli on. Ehkä sittenkin parvekkeella...- Liisi
Moninaisiin askareisiin parveke on suoranainen pelastus. Palasin päivän kestäneeltä taimisto-puutarharetkeltä illalla. Oli verraton paikka panna perennaostokset parvekkeelle odottamaan kukkapenkkiin pääsyä.
Kukkaispäiväni päättyi myöhäisillan konserttiin. Toisinaan kaikki hyvä tulee putkessa. Nuorten välityksellä tutustuin solistiin, jonka taituruuden nyt sain kuulla.
Tänään aamupaisteen puoleisella parvekkeella kastelin vastahankitut perennat ja siistin niiden ruukut. Tuntuu, että olen kasvanut vuosien mittaan parvekeriippuvaiseksi. Siellä tehdään ympäri vuoden mitä moninaisimpia askareita. Niiden pariin keittiöstä on suora reitti. Iltaparveke on makuuhuoneen yhteydessä. Joskus ikkunanaapureiden katseita sinne rajoitetaan kaihtimin. Liisi kirjoitti:
Moninaisiin askareisiin parveke on suoranainen pelastus. Palasin päivän kestäneeltä taimisto-puutarharetkeltä illalla. Oli verraton paikka panna perennaostokset parvekkeelle odottamaan kukkapenkkiin pääsyä.
Kukkaispäiväni päättyi myöhäisillan konserttiin. Toisinaan kaikki hyvä tulee putkessa. Nuorten välityksellä tutustuin solistiin, jonka taituruuden nyt sain kuulla.
Tänään aamupaisteen puoleisella parvekkeella kastelin vastahankitut perennat ja siistin niiden ruukut. Tuntuu, että olen kasvanut vuosien mittaan parvekeriippuvaiseksi. Siellä tehdään ympäri vuoden mitä moninaisimpia askareita. Niiden pariin keittiöstä on suora reitti. Iltaparveke on makuuhuoneen yhteydessä. Joskus ikkunanaapureiden katseita sinne rajoitetaan kaihtimin.Monelle kaupunkilaiselle parveke on yhteys luontoon. Vaikka se olisi pienikin, niin siitä voi tulla viihtyisä kesähuone ja antaa tilaisuuden omiin ajatuksiin ja unelmiin.
Kun asuin vielä kaupungissa niin laitoin parvekkeelle paljon kukkasia. Usein istuin siellä ja kuuntelin musiikkia kuulokkeet korvilla (etten häirinnyt naapureita), piirtelin tai maalasin, lueskelin tai vaan OLIN. Ei hyvän olon tunteeseen paljon tarvita.- Hintriika
MdK-MdK kirjoitti:
Monelle kaupunkilaiselle parveke on yhteys luontoon. Vaikka se olisi pienikin, niin siitä voi tulla viihtyisä kesähuone ja antaa tilaisuuden omiin ajatuksiin ja unelmiin.
Kun asuin vielä kaupungissa niin laitoin parvekkeelle paljon kukkasia. Usein istuin siellä ja kuuntelin musiikkia kuulokkeet korvilla (etten häirinnyt naapureita), piirtelin tai maalasin, lueskelin tai vaan OLIN. Ei hyvän olon tunteeseen paljon tarvita.Niinpä niin, ei hyvän olon tunteeseen paljon tarvita. Meikäläinen on onnellinen, kun on pitkästä aikaa edes yksi parveke (ei mikään lasitettu), johon laittaa kukkasia ja muutaman yrtin.
Johan sitä menisi sekaisin, jos olisi aamuparveke ja iltaparveke ja vielä terassikin... Siitä on aikaa, kun oli iso piha ja lääniä enemmän kuin kohtuudella ehti hoitaa. Nyt osaa arvostaa sitä vähääkin, mihin on mahdollisuus. Onni on pienestä kiinni! - Liisi
Hintriika kirjoitti:
Niinpä niin, ei hyvän olon tunteeseen paljon tarvita. Meikäläinen on onnellinen, kun on pitkästä aikaa edes yksi parveke (ei mikään lasitettu), johon laittaa kukkasia ja muutaman yrtin.
Johan sitä menisi sekaisin, jos olisi aamuparveke ja iltaparveke ja vielä terassikin... Siitä on aikaa, kun oli iso piha ja lääniä enemmän kuin kohtuudella ehti hoitaa. Nyt osaa arvostaa sitä vähääkin, mihin on mahdollisuus. Onni on pienestä kiinni!Iso kerostaloasuntokin alkaa olla rasite näillä kymmenin. Meidän ikäpolven asunnon hankkiminen oli suorastaan elämäntehtävä, systemaattista säästämistä kymmeniä vuosia. Se edellytti molempien jatkuvaa työpanosta, hyvää terveyttä, suhdanteita ja onnea.
Alkupääomaa tarvittiin vain 15 % vastavalmistuneen kaksion hinnasta. Keskustan kerrostalokaksiosta nuoripari perheen kasvaessa vaiheittain kiipesi saman talon kolmanteen ja sitten vielä ylimpään kerrokseen, jossa on asuttu yli 30 vuotta.
Kiusauksia rahankäyttöön tuli silloin tällöin. Mieliteoista palautui helposti sovituille raiteille, kun vilkaisi lukkokaapin sisäoveen kiinnitettyä graafista esitystä perheen rahataloudesta. Päämäärä ja säästäminen selkenivät siitä yhä uudelleen, eikä rahasta riidelty. Lyhennykset ja muut menot oli suhteutettu prosentuaalisesti kahden nettopalkan mukaan. Kituuttaminen kannatti. Marjat, sienet, juurikasvit ja oma ruoanvalmistus ja leipomiset olivat kotiinpäin.
Yhteen hiileen puhaltajia tarvitaan juuri silloin, kun tyhjätaskuna aloitetaan. Kahden terveen ja säännöllisen, toisiinsa tyytyväisen nuoren asunnon hankinta onnistui. Tuntui se joskus olevan siinä ja siinä kiikun kaakun kuin nykyään tämänikäisen ihmisen elämänliekki. Silloin graafinen kuvio palautti uskon mahdollisuuksiin.
Nautimme nyt omasta tilavasta kodista vapaalla iloisella mielellä, vaikka muilla olisi viisi asuntoa ja kymmenen lasitettua parveketta. Nämä sanat sanoi vaatimaton kansalainen. Suomi on vapaa maa ja meillä sanan- ja ajatuksenvapaus.
Lähdetäänpä lähemmäksi luontoa kaavamaisia ajatuksia vapauttamaan.
Vaihtoehtopaikkoja ovat parveke, kerrostalon luontosopen pihakeinu, satama tai lähipuisto, jossa koristeomenapuut kukkivat vaahtona. Digikamera mukaan ! Viherpeippo, kulmakunnan yleisin lintu, konsertoi sydämensä pohjasta. Se haluaisi pesiä parvekkeen kukkalaatikossa, mutta lasit estävät.
Vihdoinkin sää lämpenee, nyt jo 22 C. - merimona1
Liisi kirjoitti:
Iso kerostaloasuntokin alkaa olla rasite näillä kymmenin. Meidän ikäpolven asunnon hankkiminen oli suorastaan elämäntehtävä, systemaattista säästämistä kymmeniä vuosia. Se edellytti molempien jatkuvaa työpanosta, hyvää terveyttä, suhdanteita ja onnea.
Alkupääomaa tarvittiin vain 15 % vastavalmistuneen kaksion hinnasta. Keskustan kerrostalokaksiosta nuoripari perheen kasvaessa vaiheittain kiipesi saman talon kolmanteen ja sitten vielä ylimpään kerrokseen, jossa on asuttu yli 30 vuotta.
Kiusauksia rahankäyttöön tuli silloin tällöin. Mieliteoista palautui helposti sovituille raiteille, kun vilkaisi lukkokaapin sisäoveen kiinnitettyä graafista esitystä perheen rahataloudesta. Päämäärä ja säästäminen selkenivät siitä yhä uudelleen, eikä rahasta riidelty. Lyhennykset ja muut menot oli suhteutettu prosentuaalisesti kahden nettopalkan mukaan. Kituuttaminen kannatti. Marjat, sienet, juurikasvit ja oma ruoanvalmistus ja leipomiset olivat kotiinpäin.
Yhteen hiileen puhaltajia tarvitaan juuri silloin, kun tyhjätaskuna aloitetaan. Kahden terveen ja säännöllisen, toisiinsa tyytyväisen nuoren asunnon hankinta onnistui. Tuntui se joskus olevan siinä ja siinä kiikun kaakun kuin nykyään tämänikäisen ihmisen elämänliekki. Silloin graafinen kuvio palautti uskon mahdollisuuksiin.
Nautimme nyt omasta tilavasta kodista vapaalla iloisella mielellä, vaikka muilla olisi viisi asuntoa ja kymmenen lasitettua parveketta. Nämä sanat sanoi vaatimaton kansalainen. Suomi on vapaa maa ja meillä sanan- ja ajatuksenvapaus.
Lähdetäänpä lähemmäksi luontoa kaavamaisia ajatuksia vapauttamaan.
Vaihtoehtopaikkoja ovat parveke, kerrostalon luontosopen pihakeinu, satama tai lähipuisto, jossa koristeomenapuut kukkivat vaahtona. Digikamera mukaan ! Viherpeippo, kulmakunnan yleisin lintu, konsertoi sydämensä pohjasta. Se haluaisi pesiä parvekkeen kukkalaatikossa, mutta lasit estävät.
Vihdoinkin sää lämpenee, nyt jo 22 C.todettava on, että kyllä sitä paljon helpommalla pääsi kerrostaloasukkaana.
Vaikka tässä on kaksi ulkopatiota, lasitettu, sekä lasittamatin kuisti, on uusi rantasauna ja saaristomökkikin, (viimeksimainittu myydään) niin mihin tästä pääsee noiden elukoiden ja töiden takia!
Nautitaan vaan maalla olosta ja omistamisen onnesta:)
Nyt kuitenkin mies järkkäsi lähdön matkalle. Ylihuomenna pitää lähteä, mutta mistä kotimies siksi aikaa?
Kyselin naapurin tytöltä, joka viime kesänä oli kotimiehenä, mutta hän oli saanut kesätöitä. Kyseltiin ja tiedusteltiin. Soitin työkkäriin ja sieltä löytyi joku nuori täysin tuntematon poika, joka ei ollut onnistunut saamaan töitä kesäksi. Hän kävi sitten eilen "työpaikkahaastattelussa" ja vaikka tunnenkin lievää epävarmuutta ja huolta kuinka hän selviää, niin sovimme, että ylihuomisaamuna hän aloittaa koirien, kissan ja hevosten hoitajan, sekä kastelee kasvit ja "vahtii" taloa. Voimme lähteä, vaikka alkoi näyttää toivottomalta. Keski-Eurooppa kaupunkeineen häämöttää lähinäköpiirissä ja juhannukseksi sitten kotiin, uuteen saunaan kylpemään.
Ongelmallistahan tämä elämä tälläisen asumismuodon ja muidenkin ratkaisujen kannalta on, mutta itse valittu tapa elää.
Enkä taitaisi kuitenkaan vaihtaa mihinkään muuhun, ainakaan vielä. - Liisi
merimona1 kirjoitti:
todettava on, että kyllä sitä paljon helpommalla pääsi kerrostaloasukkaana.
Vaikka tässä on kaksi ulkopatiota, lasitettu, sekä lasittamatin kuisti, on uusi rantasauna ja saaristomökkikin, (viimeksimainittu myydään) niin mihin tästä pääsee noiden elukoiden ja töiden takia!
Nautitaan vaan maalla olosta ja omistamisen onnesta:)
Nyt kuitenkin mies järkkäsi lähdön matkalle. Ylihuomenna pitää lähteä, mutta mistä kotimies siksi aikaa?
Kyselin naapurin tytöltä, joka viime kesänä oli kotimiehenä, mutta hän oli saanut kesätöitä. Kyseltiin ja tiedusteltiin. Soitin työkkäriin ja sieltä löytyi joku nuori täysin tuntematon poika, joka ei ollut onnistunut saamaan töitä kesäksi. Hän kävi sitten eilen "työpaikkahaastattelussa" ja vaikka tunnenkin lievää epävarmuutta ja huolta kuinka hän selviää, niin sovimme, että ylihuomisaamuna hän aloittaa koirien, kissan ja hevosten hoitajan, sekä kastelee kasvit ja "vahtii" taloa. Voimme lähteä, vaikka alkoi näyttää toivottomalta. Keski-Eurooppa kaupunkeineen häämöttää lähinäköpiirissä ja juhannukseksi sitten kotiin, uuteen saunaan kylpemään.
Ongelmallistahan tämä elämä tälläisen asumismuodon ja muidenkin ratkaisujen kannalta on, mutta itse valittu tapa elää.
Enkä taitaisi kuitenkaan vaihtaa mihinkään muuhun, ainakaan vielä.Onnittelen hyvän elämänmuodon valinnasta. Sopii reippaalle toimeksipanevalle ihmiselle. Kyllä siinä pysyy terveenä ja vallitseva uhka diabetes kaukana, kun heiluu koko päivän. Ei tule linjavikojakaan. Taidat olla varsin nuori vielä.
Joskus eläkeikää lähestyessä kuvittelimme, miten lutviutuisi miehen kotitaloon sijoittuminen eli maalaiskylään muutto. Tähän kuitenkin jäimme. Perfektionistille siellä ehkä olisi tuntunut aina, että kaikki on kesken.
Leipätyöstä aikoinaan sikisi jatkuvat iltatyöt kotiin mukaan. Ne korvautuvat nyt talvisin sukukirjoitelmilla, kesäisin mökin kukkapenkkien rapsuttamisella, jolloin ajatusmaailma entiseen verrattuna on täysin vapaa ja rento.
Kalastaminen, ruoanvalmistus, kodin puhtaanapito, sukulaisvierailut, sataa lähentelevän mummon huoltaminen ja lastenlapset matkan päässä pitävät liikekannalla. Touhuamisen lopettanee aikanaan sairaus ja voimien ehtyminen. Sellaista on elämä.
Pari kertaa on sattunut, kun ennakkoon ilmoitamme mummolle matkallelähdön, että hän sairastuu. Ensimmäisellä kerralla oli infarkti, toisella kerralla onneksi hieman miedompi tila nitroineen.
Toivon onnea kotimiehenne suhteen. Jospa vielä joku pehtoori sivusilmällä seuraisi nuoren pojan hommien sujumista.
Hyvää Keski-Euroopan matkaa ! Viel Spass ! - Likka
Liisi kirjoitti:
Onnittelen hyvän elämänmuodon valinnasta. Sopii reippaalle toimeksipanevalle ihmiselle. Kyllä siinä pysyy terveenä ja vallitseva uhka diabetes kaukana, kun heiluu koko päivän. Ei tule linjavikojakaan. Taidat olla varsin nuori vielä.
Joskus eläkeikää lähestyessä kuvittelimme, miten lutviutuisi miehen kotitaloon sijoittuminen eli maalaiskylään muutto. Tähän kuitenkin jäimme. Perfektionistille siellä ehkä olisi tuntunut aina, että kaikki on kesken.
Leipätyöstä aikoinaan sikisi jatkuvat iltatyöt kotiin mukaan. Ne korvautuvat nyt talvisin sukukirjoitelmilla, kesäisin mökin kukkapenkkien rapsuttamisella, jolloin ajatusmaailma entiseen verrattuna on täysin vapaa ja rento.
Kalastaminen, ruoanvalmistus, kodin puhtaanapito, sukulaisvierailut, sataa lähentelevän mummon huoltaminen ja lastenlapset matkan päässä pitävät liikekannalla. Touhuamisen lopettanee aikanaan sairaus ja voimien ehtyminen. Sellaista on elämä.
Pari kertaa on sattunut, kun ennakkoon ilmoitamme mummolle matkallelähdön, että hän sairastuu. Ensimmäisellä kerralla oli infarkti, toisella kerralla onneksi hieman miedompi tila nitroineen.
Toivon onnea kotimiehenne suhteen. Jospa vielä joku pehtoori sivusilmällä seuraisi nuoren pojan hommien sujumista.
Hyvää Keski-Euroopan matkaa ! Viel Spass !Itse olen juuri jäänyt varhennetulle eläkkeelle, mies on vielä työelämässä. Lapsenlapsia on kuusi. Rakensimme muutama vuosi sitten uuden talonkin vanhuutta ajatellen, tilaa on enemmän kuin koskaan ennen lasten perheiden vierailujen takia ja omia harrastuksia silmälläpitäen. Uudessa puutarhassa on paljon työtä. Vanha äitini tarvitsee apua, lasten perheet samoin. Asumme meren rannalla, veneily on intohimo, mutta sisämaan perintömökkiäkin täytyy pitää kunnossa ja sen savusaunan löylyistä ja marjametsistä haluaa myös nauttia.Olemme tehneet paljon Keski- ja Etelä-Euroopan reissuja pakettiautolla, jossa voi yöpyä. On ollut vapaus liikkua mielensä mukaan ja halvaksi on tullut.Elämä on siis täyteläistä ja kiireistä, monessa suhteessa parempaa kuin koskaan ennen.Haluaisin vain pysäyttää ajan ennen kuin tulee "hallat ja harmit ja muut", lähinnä pelkään omaa tai läheisten sairastumista.
Ehkä teissä on samantapaisesa elämäntilanteessa olevia, vaikka tämä onkin minua vanhempien palsta, mutta saa kai silti kirjoittaa. Olen lueskellut noita rekisteröityjen nimerkkien kuvauksia ja teissä on viehättäviä persoonia paljon.Olen muutaman viikon kirjoitellut vasta, enkä oikein uskalla rekisteröityä.
. Likka kirjoitti:
Itse olen juuri jäänyt varhennetulle eläkkeelle, mies on vielä työelämässä. Lapsenlapsia on kuusi. Rakensimme muutama vuosi sitten uuden talonkin vanhuutta ajatellen, tilaa on enemmän kuin koskaan ennen lasten perheiden vierailujen takia ja omia harrastuksia silmälläpitäen. Uudessa puutarhassa on paljon työtä. Vanha äitini tarvitsee apua, lasten perheet samoin. Asumme meren rannalla, veneily on intohimo, mutta sisämaan perintömökkiäkin täytyy pitää kunnossa ja sen savusaunan löylyistä ja marjametsistä haluaa myös nauttia.Olemme tehneet paljon Keski- ja Etelä-Euroopan reissuja pakettiautolla, jossa voi yöpyä. On ollut vapaus liikkua mielensä mukaan ja halvaksi on tullut.Elämä on siis täyteläistä ja kiireistä, monessa suhteessa parempaa kuin koskaan ennen.Haluaisin vain pysäyttää ajan ennen kuin tulee "hallat ja harmit ja muut", lähinnä pelkään omaa tai läheisten sairastumista.
Ehkä teissä on samantapaisesa elämäntilanteessa olevia, vaikka tämä onkin minua vanhempien palsta, mutta saa kai silti kirjoittaa. Olen lueskellut noita rekisteröityjen nimerkkien kuvauksia ja teissä on viehättäviä persoonia paljon.Olen muutaman viikon kirjoitellut vasta, enkä oikein uskalla rekisteröityä.
.ihan huoletta tänne kirjoittelemaan.
Aina joukkoon mahtuu ja jos jaksaa huumoria viljellä
sitä mukavampi.
Täällä saa hyviä neuvoja ja apua asioihin.
Tuo rekisteröinti on minun mielestäni kyllä hyvä juttu.
On niinkuin tuntisi kirjoittajan paremmin.
Kukaan ei ole risteilyistä mitään järjestelyä
touhunnut,ne kesä kiireet;)))
näkyillään...muori67 kirjoitti:
ihan huoletta tänne kirjoittelemaan.
Aina joukkoon mahtuu ja jos jaksaa huumoria viljellä
sitä mukavampi.
Täällä saa hyviä neuvoja ja apua asioihin.
Tuo rekisteröinti on minun mielestäni kyllä hyvä juttu.
On niinkuin tuntisi kirjoittajan paremmin.
Kukaan ei ole risteilyistä mitään järjestelyä
touhunnut,ne kesä kiireet;)))
näkyillään...parvekkeelle muovisia riippuvia kukkia.Kukaan ei erota niitä aidoista.En ole kesällä parvekkeella kun olen mökillä tai muuten pois.
Täällä pojalla on ylä ja ala parveke ja alaterassi on suuri huoneen kokoinen.Siinä kukki oikea orvokki niin hienon näköinsenä,pöydällä.
Mutta kissan hiekka haisee ja koko alakertaan on tullut se haju eikä ikkunoita voi pitää auki kun se karkaa.Ovikin on lukossa.On tuosta kissasta riesa.Mutta se toimii hyvänä lastenhoitajana kun äiti on työssä.
Tänään onkin mentävä tivoliin eikä raski kieltäytyä vaikka matkan rasitus alkaa painaa huonosti nukutun yön jälkeen.
Mielessä soi vielä sävel jota pitää muistella koska en osaa sitä.Eikä se häviä ennenkuin muistan sen kokonaan.Sitä on pakko hyräillä.
Olen koko matkan tyhjään kuljettanut tanssikenkiä ,tiedä vaikka vielä tänään sinnekkin menen.- katriina64
pääsky kirjoitti:
parvekkeelle muovisia riippuvia kukkia.Kukaan ei erota niitä aidoista.En ole kesällä parvekkeella kun olen mökillä tai muuten pois.
Täällä pojalla on ylä ja ala parveke ja alaterassi on suuri huoneen kokoinen.Siinä kukki oikea orvokki niin hienon näköinsenä,pöydällä.
Mutta kissan hiekka haisee ja koko alakertaan on tullut se haju eikä ikkunoita voi pitää auki kun se karkaa.Ovikin on lukossa.On tuosta kissasta riesa.Mutta se toimii hyvänä lastenhoitajana kun äiti on työssä.
Tänään onkin mentävä tivoliin eikä raski kieltäytyä vaikka matkan rasitus alkaa painaa huonosti nukutun yön jälkeen.
Mielessä soi vielä sävel jota pitää muistella koska en osaa sitä.Eikä se häviä ennenkuin muistan sen kokonaan.Sitä on pakko hyräillä.
Olen koko matkan tyhjään kuljettanut tanssikenkiä ,tiedä vaikka vielä tänään sinnekkin menen.aidon näköisiä, ainakin kauempaa katsottuna ja silmän ilo parvekkeilla ja kukkalaatikoissa.
Vaikka harrastan kasveja, niin että meillä on paljon luonnonkukkia sekä pensaita, niin en halveksi muovikukkiakaan, vaikka en tietenkään veisi niitä esimerkiksi kylään mennessäni. Kotona koristelen huoneita tekokukilla talvisaikaan viihtyvyyden lisäämiseksi.
Likalle sanoisin, että minäkin olen "nuori", ikä näkyy nimeni perässä. Mukaan vaan tarinoimaan! - Anu.1
katriina64 kirjoitti:
aidon näköisiä, ainakin kauempaa katsottuna ja silmän ilo parvekkeilla ja kukkalaatikoissa.
Vaikka harrastan kasveja, niin että meillä on paljon luonnonkukkia sekä pensaita, niin en halveksi muovikukkiakaan, vaikka en tietenkään veisi niitä esimerkiksi kylään mennessäni. Kotona koristelen huoneita tekokukilla talvisaikaan viihtyvyyden lisäämiseksi.
Likalle sanoisin, että minäkin olen "nuori", ikä näkyy nimeni perässä. Mukaan vaan tarinoimaan!Minulla myös on mökillä muovikukkasia, niitä kun ei tarvitse kastella niin viihtyvät oikein hyvin ja ovat kivan näkösiä oikeitten kukkien seassa.
Tietenkin luonnonkukka on se aito kukkanen, mutta koristeena voi jossain olla silkkikukkaakin.
Ennen tein äitini kanssa kreppipaperista kukkasia, ja niillä koristelimme joulun aikana kuusenkin vaikka muitakin koristeita käytettiin. Anu.1 kirjoitti:
Minulla myös on mökillä muovikukkasia, niitä kun ei tarvitse kastella niin viihtyvät oikein hyvin ja ovat kivan näkösiä oikeitten kukkien seassa.
Tietenkin luonnonkukka on se aito kukkanen, mutta koristeena voi jossain olla silkkikukkaakin.
Ennen tein äitini kanssa kreppipaperista kukkasia, ja niillä koristelimme joulun aikana kuusenkin vaikka muitakin koristeita käytettiin.näyttävät oikeilta.Ei päästy vielä lähtemään mökille mutta on ulkona salaperäisennäköinen ilma.
Olimme ystäväni kanssa kävelyllä söimme jäätelöt torin kesäkahvilassa ja juttelimme ystävien kuulumisia ja kaikki aika meinaa mennä opetellessa uutta älypuhelinta käyttämään.
Saan juuri puhelun menemään ja viestin.
Huomenna vien vielä mökille halpoja kukkia Lidlistä.Vaikka niitä ei ehdi katsomaan kun loppukesästä.
Pikkunen saa nauttia äitinsä kanssa helsingin ihanasta tuulesta ja ilmasta.
Sattui lentopallopeli sopivasti miehillä että mökille ehtii aina.
Uin eilen meressä.Vaatepäällä kun en jaksanut lähteä hakemaan uimapukua ja kävelin merelle niin aalto löi vyötäröön asti niin sama oli alkaa uida.
Tytötkin opetin uimaan vaatepäällä ja naapuri tytöllä oli pitsinen uusi mekko päällä ruskea värinen.
Menivät vielä välillä pyörimään hiekassa,arvaa sen että äidit katsovat minua vähän että on siinä kanssa lapsenlikka.Onko tuo oikea mummu ollenkaan.Eivät kuitenkaan kehdaneet sanoa lapsilla oli niin hauskaa ettei koskaan.- Anu.1
pääsky kirjoitti:
näyttävät oikeilta.Ei päästy vielä lähtemään mökille mutta on ulkona salaperäisennäköinen ilma.
Olimme ystäväni kanssa kävelyllä söimme jäätelöt torin kesäkahvilassa ja juttelimme ystävien kuulumisia ja kaikki aika meinaa mennä opetellessa uutta älypuhelinta käyttämään.
Saan juuri puhelun menemään ja viestin.
Huomenna vien vielä mökille halpoja kukkia Lidlistä.Vaikka niitä ei ehdi katsomaan kun loppukesästä.
Pikkunen saa nauttia äitinsä kanssa helsingin ihanasta tuulesta ja ilmasta.
Sattui lentopallopeli sopivasti miehillä että mökille ehtii aina.
Uin eilen meressä.Vaatepäällä kun en jaksanut lähteä hakemaan uimapukua ja kävelin merelle niin aalto löi vyötäröön asti niin sama oli alkaa uida.
Tytötkin opetin uimaan vaatepäällä ja naapuri tytöllä oli pitsinen uusi mekko päällä ruskea värinen.
Menivät vielä välillä pyörimään hiekassa,arvaa sen että äidit katsovat minua vähän että on siinä kanssa lapsenlikka.Onko tuo oikea mummu ollenkaan.Eivät kuitenkaan kehdaneet sanoa lapsilla oli niin hauskaa ettei koskaan.Minä kun olen jo isomummi, niin kaksi tyttöä 3 ja 5 vuotiaat heidän kanssaan pitää rannalle lähteä ja voi taivaantalikynttilät kun he saavat isomummin kasteltua läpikotaisin niin on heillä hauskaa, eikä minunkaan auta kuin nauraa heidän innolleen.
Omat lapsenlapset ovat jo aikuisia, yhtä 13 toista vuotiasta lukuun ottamatta, hänen kanssaan lähden nyt pienelle junamatkalle.
On he niin ihania, oletan myös monta kertaa että kyllä sivulliset ajattelee aivan höperöksi kun lasten kanssa telmitään rannoillakin. Anu.1 kirjoitti:
Minä kun olen jo isomummi, niin kaksi tyttöä 3 ja 5 vuotiaat heidän kanssaan pitää rannalle lähteä ja voi taivaantalikynttilät kun he saavat isomummin kasteltua läpikotaisin niin on heillä hauskaa, eikä minunkaan auta kuin nauraa heidän innolleen.
Omat lapsenlapset ovat jo aikuisia, yhtä 13 toista vuotiasta lukuun ottamatta, hänen kanssaan lähden nyt pienelle junamatkalle.
On he niin ihania, oletan myös monta kertaa että kyllä sivulliset ajattelee aivan höperöksi kun lasten kanssa telmitään rannoillakin.oleva pappa joka oli pikkupojan kanssa katsellut.Kun kävin vaihtamassa toisen hellemekon niin se sanoi että,vieläkö meet senkin läningin kastelemaan.
Sanoin että en kastele enää.Kuitenkin aalto kasteli vaikka helmoja kuinka yirtin kannattaa kun alla ei ollut mtään niin ei kovi ylös voinut nostaa.- ii-li
Parveke on varsin leveä, mutta vain 1½ metriä syvä. Se on etelään, joten siellä voisi kyllä syödä aamiaista. Se on vain kovin vaikea kalustaa muotonsa vuoksi. Nyt siellä on ainoastaan tuoli ja pyykinkuivausteline. Parvekelasit eivät ole houkutelleet minua parveke-elämään, ja niiden vuoksi kukkiakin on perin hankala panna kasvamaan.
Talvella parvekelasit ovat kyllä suurenmoiset. Parvekkeelle voi panna kynttilöitä ihan ilman suojusta, lunta ei tule parvekkeelle, eikä parveke likaannu. Ja lattialla voi olla matto vuoden ympäri.
Olen monesti miettinyt, saako kerrostalon parvekkeelle panna talvella öljylämmittimen. En ole vain ottanut asiasta selvää. Mitään infrapunalämmittimiä en aio hankkia. Tuttavallani on, eikä hän käytä niitä koskaan.
- saara.dma
Viime keväällä oli lehdistössä kehotus merkitä tiettömän taipaleen takana olevan mökin ja saarikohteen osoite asteina ja minuutteina jollekin helposti nähtävissä olevalle paikalle.
Tämä siksi, että jos mökillä sattuu jotain. onnettomuus, tulipalo tms. niin voidaan nopeasti hälyttää apua ja viranomaiset osaavat paikallistaa koordinaattien avulla onnettomuuspaikan.
Olen katsonut saarimökkini osoitteen Merenkulkulaitoksen CD Selkämeren kartasta. Ehkä paikallisesta maanmittauskonttorista saisi myös nämä koordinaatit myös satelliittipaikannusta varten.- ii-li
...kun jokaisella asumuksella on osoite.
Entä kännykän paikannus? Ainakin minun kännykässäni se pitää panna päälle erikseen. Vai onkohan se vain silmänlumetta? - aupA
Siellä ne ovat mökin ulko-oven vieressä auringossa koordinaatit, jotka saatiin zoomaamalla netistä, olikohan pelastuslaitoksen kartta. Kaikki tulijat löytävät ne heti. Jos vietäis varjoon nurkan taakse, rannasta tuleva ei niitä rakennuksen takaa huomaisi. Sisällä oven pielessä on toinen lappunen.
- Liisi
Kesäpikkusydän, Jumalten kukka, Siperian kurjenmiekka, Punaruusujuuri,Päivänlilja, Ruohosipuli, Sinilatva, Keltano, Kaihonkukka, Peurankello, Myskimalva...kaikki täydessä kukassaan palkitsevat vaivannäön. Hauska katsella niitä pääskysten liverrellessä.
Heinäkuun lopulla jälleen uudet kukkijat edessäni. Hyvää kesää !
Kun saapuu kausi, etten pääse kukkapenkkini äärelle, katselen perennojen kuvia puutarhalehdistä ja TV:n ohjelmista. Huvinsa kullakin. - Catleija
Liisi kirjoitti:
Kesäpikkusydän, Jumalten kukka, Siperian kurjenmiekka, Punaruusujuuri,Päivänlilja, Ruohosipuli, Sinilatva, Keltano, Kaihonkukka, Peurankello, Myskimalva...kaikki täydessä kukassaan palkitsevat vaivannäön. Hauska katsella niitä pääskysten liverrellessä.
Heinäkuun lopulla jälleen uudet kukkijat edessäni. Hyvää kesää !
Kun saapuu kausi, etten pääse kukkapenkkini äärelle, katselen perennojen kuvia puutarhalehdistä ja TV:n ohjelmista. Huvinsa kullakin.Minä kerrostalossa nykyisin asuva ihan kuolaan noista sinun perennapuheistasi. Niitä voit myös katselun lisäksi kosketella. Aina siellä jotain nyppimistä on.
Kun tulet joskus Turkuun käymään, meneppä Ruissaloon katsomaan Arno Kasvin perennoja siellä kasvitieteellisessä puutarhassa. Mikä kukkaloisto loppukesällä. Se on minun jokakesäinen käyntini. Nyt minulla on onneksi paljon kukkivia huonekasveja. Itse kasvatettu orkidea on kukkinut jo kauan. Siinä on 18 isoa kukkaa. Sitten äitienpäiväruusuissa on kaksikymmentä kukkaa. Ikinä ne eivät ole kauan kestäneet, saatikka kasvaneet ja kukkineet kuten nyt. Porsliinikukka on jo pitkään kukkinut, aina tulee uusia kun vanhat kuolee. Joulukaktus pelästyi kai kylmällä parvekkeella ja nyt on aivan täynnä kukkia. Komea näky amppelissa. Sitten piikkikruunu kukkii helakanpunaisia pieniä kukkia. Ja syklaami, joka on ollut minulla viime syksystä asti kukkii kovin. Enkelinsiipi alkaa kukkia pian. Taisi siinä olla kaikki. Kukat ovat ihania. - Liisi
Catleija kirjoitti:
Minä kerrostalossa nykyisin asuva ihan kuolaan noista sinun perennapuheistasi. Niitä voit myös katselun lisäksi kosketella. Aina siellä jotain nyppimistä on.
Kun tulet joskus Turkuun käymään, meneppä Ruissaloon katsomaan Arno Kasvin perennoja siellä kasvitieteellisessä puutarhassa. Mikä kukkaloisto loppukesällä. Se on minun jokakesäinen käyntini. Nyt minulla on onneksi paljon kukkivia huonekasveja. Itse kasvatettu orkidea on kukkinut jo kauan. Siinä on 18 isoa kukkaa. Sitten äitienpäiväruusuissa on kaksikymmentä kukkaa. Ikinä ne eivät ole kauan kestäneet, saatikka kasvaneet ja kukkineet kuten nyt. Porsliinikukka on jo pitkään kukkinut, aina tulee uusia kun vanhat kuolee. Joulukaktus pelästyi kai kylmällä parvekkeella ja nyt on aivan täynnä kukkia. Komea näky amppelissa. Sitten piikkikruunu kukkii helakanpunaisia pieniä kukkia. Ja syklaami, joka on ollut minulla viime syksystä asti kukkii kovin. Enkelinsiipi alkaa kukkia pian. Taisi siinä olla kaikki. Kukat ovat ihania.En ole mainitsemiasi huonekasveja kukittanut enkä uskaltaisi yrittääkään. Ikkunoiden alla meillä on patterit ja vain kapea ikkunapenkki. Olen päätynyt muutamaan kaktukseen, ladyvehkaan ja tuhmaan poikaan. Taitoa ja viitseliäisyyttä vaaditaan huonekasvien oivalliselta hoivaajalta, joka Sinä tunnut olevan.
Tänään vierailin ent. työtoverini luona. Hänen lasitetulla parvekkeella kasvoi rehevä Punakoiso, Suomen kestävin köynnöskasvi. Luin tuon arvion jostain ja nyt myös uskon sen. Punakoiso oli ollut koko talven parvekkeella tavanomaisessa parvekelaatikossa suojaamatta mitenkään. Se oli säilynyt paleltumatta täällä III-vyöhykkeellä. Ehkä minä yritän sitä kookkaassa altakasteluruukussa. Siitä tulisi oiva näköeste naapuritaloon päin. Mökillä se rehottaa humalakehikkoa kiipeillen.
Turkuun olen aikonut nuoruuden ystävää tapaamaan. Hänen, melko dementoituneen kanssa olisikin hyvä kohde samoilla siellä yliopiston puutarhassa pieniä lenkkejä hänen voimiensa mukaan. - Catleija
Liisi kirjoitti:
En ole mainitsemiasi huonekasveja kukittanut enkä uskaltaisi yrittääkään. Ikkunoiden alla meillä on patterit ja vain kapea ikkunapenkki. Olen päätynyt muutamaan kaktukseen, ladyvehkaan ja tuhmaan poikaan. Taitoa ja viitseliäisyyttä vaaditaan huonekasvien oivalliselta hoivaajalta, joka Sinä tunnut olevan.
Tänään vierailin ent. työtoverini luona. Hänen lasitetulla parvekkeella kasvoi rehevä Punakoiso, Suomen kestävin köynnöskasvi. Luin tuon arvion jostain ja nyt myös uskon sen. Punakoiso oli ollut koko talven parvekkeella tavanomaisessa parvekelaatikossa suojaamatta mitenkään. Se oli säilynyt paleltumatta täällä III-vyöhykkeellä. Ehkä minä yritän sitä kookkaassa altakasteluruukussa. Siitä tulisi oiva näköeste naapuritaloon päin. Mökillä se rehottaa humalakehikkoa kiipeillen.
Turkuun olen aikonut nuoruuden ystävää tapaamaan. Hänen, melko dementoituneen kanssa olisikin hyvä kohde samoilla siellä yliopiston puutarhassa pieniä lenkkejä hänen voimiensa mukaan.Pitääkin ottaa selvää tuosta Punakoisosta. Tuon tapainen kasvihan on ihan luonnonvarainenkin, mutta liekö siitä kuitenkin jalostetumpi muoto olemassa. Itsellä on myös lasitettu parveke, joten olisi kiva kokeilla.
Kun sain parvekelasit, kasvatin ensimmäisenä kesänä tomaatteja. Ne ylettyivät kattoon asti ja valtasivat parvekkeen. Sainpa tomaattejakin. Mutta sitten tuli kirvainvaasio ja olin ihmeessä. Myrkyttelin ja myrkyttelin, eikä tomaatit enää maistuneet. Siihen loppui"viljelyni". - Liisi
Catleija kirjoitti:
Pitääkin ottaa selvää tuosta Punakoisosta. Tuon tapainen kasvihan on ihan luonnonvarainenkin, mutta liekö siitä kuitenkin jalostetumpi muoto olemassa. Itsellä on myös lasitettu parveke, joten olisi kiva kokeilla.
Kun sain parvekelasit, kasvatin ensimmäisenä kesänä tomaatteja. Ne ylettyivät kattoon asti ja valtasivat parvekkeen. Sainpa tomaattejakin. Mutta sitten tuli kirvainvaasio ja olin ihmeessä. Myrkyttelin ja myrkyttelin, eikä tomaatit enää maistuneet. Siihen loppui"viljelyni".Meillä punakoiso on luonnovaraisesta kasvatettu. Tuttava toi Kaakkois-Suomesta siemenet taskussaan, kasvatti taimet ja toi meillekin. Panin savikkoiseen penkkaan, jossa siirtomaata ja luonnostaan kuivaa. Sehän alkoi hyvin kasvaa, joten siirsin hieman parempiin oloihin, humalarivin taakse. Nyt on sitten jo elokuun alussa tehtävä parvekeviljelmä valmiiksi.
On muistettava kasvin myrkyllisyys.
Näin eräässä taimistossa valmiista betonirautaristikosta tehdyn kärhösäleikön mökin seinustalla. Siisti ja huomaamaton. Voisi siitä tietenkin justeerata kehikon ulos näköesteeksi ja valita siihen sopivat köynnökset. Kyllä olisi puuhaa vuosikymmeniksi, kun voimat ja taito riittäisivät. - aupA
ii-li kirjoitti:
...kun jokaisella asumuksella on osoite.
Entä kännykän paikannus? Ainakin minun kännykässäni se pitää panna päälle erikseen. Vai onkohan se vain silmänlumetta?iili, tule jo lomalta vahtimaan uuden Mökkielämän avaaminen. Kohta se on nurkan takana ja meillä suuri pula, mihin kirjoittaa.
- pionisti
ii-li kirjoitti:
...kun jokaisella asumuksella on osoite.
Entä kännykän paikannus? Ainakin minun kännykässäni se pitää panna päälle erikseen. Vai onkohan se vain silmänlumetta?Yliopiston vai mökkipuutarhan äärellä pioneja ihailemassa vai jossain muussa puutarhassa varjoisassa paikassa ? ? Ihanaa, kun luita lämmitellessä suven tuoksut ja luonnon äänet ovat läsnä.
- ii-li
aupA kirjoitti:
iili, tule jo lomalta vahtimaan uuden Mökkielämän avaaminen. Kohta se on nurkan takana ja meillä suuri pula, mihin kirjoittaa.
...ajattelin jättää siirtämättä.
Katsotaan nyt. Jos se vilkastuu, niin siirretään vain. - veltto
ii-li kirjoitti:
...ajattelin jättää siirtämättä.
Katsotaan nyt. Jos se vilkastuu, niin siirretään vain.Tässä vieressä on vain kaksi keskusteluaihetta, jotka menevät hivenen edelle tästä kävijöiden lukumäärässä. Täällähän käydään pilvin pimein...
Loma-aikoina annetaan anteeksi pieni velttous. - ii-li
veltto kirjoitti:
Tässä vieressä on vain kaksi keskusteluaihetta, jotka menevät hivenen edelle tästä kävijöiden lukumäärässä. Täällähän käydään pilvin pimein...
Loma-aikoina annetaan anteeksi pieni velttous.Voi olla, että kaikki ovat viettämässä oikeaa mökkielämää eikä vain puhumassa siitä.
- nykyajannainen
pionisti kirjoitti:
Yliopiston vai mökkipuutarhan äärellä pioneja ihailemassa vai jossain muussa puutarhassa varjoisassa paikassa ? ? Ihanaa, kun luita lämmitellessä suven tuoksut ja luonnon äänet ovat läsnä.
Läppäri mukana joka paikassa, tietysti.
- veltto
Aiheen vierestä kirjoittamalla puhkeaa usein hurjan hyviä paloja. Ei aiheen ympärillä mitään piikkilankaa ole. Kirjoittaminen ja lukeminen lienevät ne pääasiat. Kunhan inspiroi. Kävijämäärä osoittaa, että lukijoiden mielenkiinto riittää. Olen juuri sellainen, jolla ei ole puhtia kirjoittamiseen, mutta virkistäydyn lukemalla mielenkiintoisia tekstejä.
- 00000000000000000000
on tämänkin kohta kymmenen vuotta vanhan ketjun nostanut arkistosta.
- 111111****
00000000000000000000 kirjoitti:
on tämänkin kohta kymmenen vuotta vanhan ketjun nostanut arkistosta.
sinä juuri
- uzma
111111**** kirjoitti:
sinä juuri
Hanesta ei ole kuulunut mitaan pitkaan,mukava sympaattinen kirjoittaja,viimeksi luin etta han oli sairaana sairaalassa,tietaako kukaan mita ii-lille kuuluu?
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006424
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303843törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283220Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3701736- 331398
- 271340
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46989Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11966Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11890- 42879