Vihreät ovat julkaisseet vesiensuojeluohjelmansa koskien lähinnä Itämeren suojelua. Se ei kuitenkaan yllä lähimainkaan Vihreiden Liikennepoliittisen ohjelman tasolle.
Ensinnäkin se perustuu täysin kestämättömään lähtöoletukseen. Nimittäin siihen, että Suomen maatalous olisi suurin Itämeren saastuttaja. "Kahdenkymmenen vuoden ponnisteluista huolimatta maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämereen ei ole saatu kuriin. Suomi tuottaa kaikista Itämeren rannikkovaltioista suurimmat typpi- ja fosforipäästöt asukasta kohden." Mikä on Suomen aiheuttama kokonaiskuormitus ? Jos esim. Neva-joen valumamäärä suhteutetaan Venäjän asukaslukuun, niin saadan tulokseksi erittäin pieni kuormitus asukasta kohti. Sama ilmiö toistuu muidenkin maiden kohdalla koska asukasmäärät ovat suuria Suomeen verrattuina. Onko tämä tarkoituksellista sumutusta ? Jos on , niin mihin sillä pyritään ?
Suomen joet laskevat Suomenlahteen ,jonka suuruus on 5 % koko Itämerestä. Sillä vesimäärällä ei ole dramaattisia vaikutuksia koko Itämeren tilaan. Suomenlahden jokivirtaamasta jo yksin Neva vastaa n. 60 prosenttia . Suomen jokien osuus ei ole edes jäljelle jäävää 40 prosenttia, koska Virosta ja Venäjältä laskee muitakin jokia Suomenlahteen. Suomella on etelässä rantaviivaa n. 400 kilometrin matkalla. Muilla valtioilla on rantaviivaa n. 2000 kilometrin matkalla. Lisäksi useiden maiden rantaviiva rajoittuu suoraan Itämereen. Ympärysvaltioita ovat ent. Itä-Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro, Venäjä ja Ruotsi. Ruotsissa rajoittuu Itämereen eteläinen osa, jota on aina kutsuttu vilja-aitaksi. Samoin ent. Itä-Saksan ja Puolan vahvat maatalousalueet ovat Itämeren vaikutuspiirissä. Näiden maiden maataloudessa on eteläisestä sijainnista johtuen 250 muokkauspäivää. Suomessa niitä on 150. Muokkauskausi tarkoittaa aikaa kevätmuokkauksen alkamisesta syyskyntöjen päättymiseen. Virolla, Latvialla ja Liettualla päiviä lienee n.200 . Ts. Suomessa on maa pitempään roudassa, jolloin valumille alttiita päiviä on huomattavasti vähemmän kuin muilla Itämeren ympärysvaltioilla. Oma lukunsa on vielä Tanska, joka on todella tehomaatalousmaa.
On myös vahvoja näyttöjä siitä, että Suomen jokien valumat eivät kulkeudu avomerelle vaan jäävät rannikolle rehevöittäen sitä. Vaikutusta vielä lisäävät Venäjän jokien (Neva) typpi- ja fosforipäästöt. Rannikollamme vallitsee idästä länteen suuntautuva merivirta, joka aiheuttaa ko. ilmiön. Tästä on tietoa linkissä: http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/2487/.html
Jo näistä esimerkeistä voi havaita, että vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan, niin Itämeren tilaan sillä ei olisi mitään vaikutusta. Ainoastaan Suomenlahden tilanne parantuisi hieman. Ensiksi olisi olisi kuitenkin saatava Venäjän ja Viron valumat kuriin.
Ympäristötuen velvoitteiden lisäämisestä olen jyrkästi eri mieltä, ja siitä enemmän alempana kirjoituksessa: Anderssonin ja Viitasen pelin politiikkaa.
On Vihreiden kannanotossa hyviäkin asioita: luomun lisääminen, suurviljelmien vastustaminen, liiallisen autoistumisen vastustaminen ja yhdyskuntajätehuollon parantaminen.
Olen huolissani Vihreiden ja luonnonsuojelujärjestöjen vastuunkantamisesta oikean ympäristösuojelutiedon levittämisessä. Esimerkiksi Iltasanomat kirjoitti alkuviikosta seuraavaa: " Itämeren rehevöitymisen pysäyttämisen kannalta tärkeintä on saattaa maatalouden päästöt kuriin. Suomen alueelta Itämereen ihmisen toimista aiheutuvasta fosforikuormituksesta noin 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Typpikuormituksesta maatalouden osuus on noin puolet. " Lehti jatkaa juttuaan vaatimalla maatalouden päästöjen leikkaamista. Ko. jutun esitti vielä HS muut lehdet palstallaan otsikolla Maatalous suurin uhka Itämerelle. Näiden lehtien tyypillistä propagandaa. Eikö kuitenkin ympäristösuojelun järjestöjen olisi tunnettava vastuunsa ja oikaistava kyseiset väärät tiedot ja väittämät ? Jos asialla on MTK tai Keskusta, niin kukaan ei usko näiden faktoihin.
Ihmettelen myös Vihreiden Itämeriohjelmaa. Se ei kestä objektiivista tarkastelua eikä ota huomioon taloudellisia reunaehtoja. Se on pesty eri vesillä kuin Liikennepoliittinen ohjelma.
Ensinnäkin se perustuu täysin kestämättömään lähtöoletukseen. Nimittäin siihen, että Suomen maatalous olisi suurin Itämeren saastuttaja. "Kahdenkymmenen vuoden ponnisteluista huolimatta maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämereen ei ole saatu kuriin. Suomi tuottaa kaikista Itämeren rannikkovaltioista suurimmat typpi- ja fosforipäästöt asukasta kohden." Mikä on Suomen aiheuttama kokonaiskuormitus ? Jos esim. Neva-joen valumamäärä suhteutetaan Venäjän asukaslukuun, niin saadan tulokseksi erittäin pieni kuormitus asukasta kohti. Sama ilmiö toistuu muidenkin maiden kohdalla koska asukasmäärät ovat suuria Suomeen verrattuina. Onko tämä tarkoituksellista sumutusta ? Jos on , niin mihin sillä pyritään ?
Suomen joet laskevat Suomenlahteen ,jonka suuruus on 5 % koko Itämerestä. Sillä vesimäärällä ei ole dramaattisia vaikutuksia koko Itämeren tilaan. Suomenlahden jokivirtaamasta jo yksin Neva vastaa n. 60 prosenttia . Suomen jokien osuus ei ole edes jäljelle jäävää 40 prosenttia, koska Virosta ja Venäjältä laskee muitakin jokia Suomenlahteen. Suomella on etelässä rantaviivaa n. 400 kilometrin matkalla. Muilla valtioilla on rantaviivaa n. 2000 kilometrin matkalla. Lisäksi useiden maiden rantaviiva rajoittuu suoraan Itämereen. Ympärysvaltioita ovat ent. Itä-Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro, Venäjä ja Ruotsi. Ruotsissa rajoittuu Itämereen eteläinen osa, jota on aina kutsuttu vilja-aitaksi. Samoin ent. Itä-Saksan ja Puolan vahvat maatalousalueet ovat Itämeren vaikutuspiirissä. Näiden maiden maataloudessa on eteläisestä sijainnista johtuen 250 muokkauspäivää. Suomessa niitä on 150. Muokkauskausi tarkoittaa aikaa kevätmuokkauksen alkamisesta syyskyntöjen päättymiseen. Virolla, Latvialla ja Liettualla päiviä lienee n.200 . Ts. Suomessa on maa pitempään roudassa, jolloin valumille alttiita päiviä on huomattavasti vähemmän kuin muilla Itämeren ympärysvaltioilla. Oma lukunsa on vielä Tanska, joka on todella tehomaatalousmaa.
On myös vahvoja näyttöjä siitä, että Suomen jokien valumat eivät kulkeudu avomerelle vaan jäävät rannikolle rehevöittäen sitä. Vaikutusta vielä lisäävät Venäjän jokien (Neva) typpi- ja fosforipäästöt. Rannikollamme vallitsee idästä länteen suuntautuva merivirta, joka aiheuttaa ko. ilmiön. Tästä on tietoa linkissä: http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/2487/.html
Jo näistä esimerkeistä voi havaita, että vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan, niin Itämeren tilaan sillä ei olisi mitään vaikutusta. Ainoastaan Suomenlahden tilanne parantuisi hieman. Ensiksi olisi olisi kuitenkin saatava Venäjän ja Viron valumat kuriin.
Ympäristötuen velvoitteiden lisäämisestä olen jyrkästi eri mieltä, ja siitä enemmän alempana kirjoituksessa: Anderssonin ja Viitasen pelin politiikkaa.
On Vihreiden kannanotossa hyviäkin asioita: luomun lisääminen, suurviljelmien vastustaminen, liiallisen autoistumisen vastustaminen ja yhdyskuntajätehuollon parantaminen.
Olen huolissani Vihreiden ja luonnonsuojelujärjestöjen vastuunkantamisesta oikean ympäristösuojelutiedon levittämisessä. Esimerkiksi Iltasanomat kirjoitti alkuviikosta seuraavaa: " Itämeren rehevöitymisen pysäyttämisen kannalta tärkeintä on saattaa maatalouden päästöt kuriin. Suomen alueelta Itämereen ihmisen toimista aiheutuvasta fosforikuormituksesta noin 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Typpikuormituksesta maatalouden osuus on noin puolet. " Lehti jatkaa juttuaan vaatimalla maatalouden päästöjen leikkaamista. Ko. jutun esitti vielä HS muut lehdet palstallaan otsikolla Maatalous suurin uhka Itämerelle. Näiden lehtien tyypillistä propagandaa. Eikö kuitenkin ympäristösuojelun järjestöjen olisi tunnettava vastuunsa ja oikaistava kyseiset väärät tiedot ja väittämät ? Jos asialla on MTK tai Keskusta, niin kukaan ei usko näiden faktoihin.
Ihmettelen myös Vihreiden Itämeriohjelmaa. Se ei kestä objektiivista tarkastelua eikä ota huomioon taloudellisia reunaehtoja. Se on pesty eri vesillä kuin Liikennepoliittinen ohjelma.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei vihreät tämmöisiä ymmärrä, katsoen heidän koulutustaan, ei siellä kukaan ole tämän alan koulutusta saanut.
Ylioppilas lienee tietävin?
Miten esim. Näyttämömaisteri tietäisi näistä!..vastauskin tässä> ei tiedäkkään, mutta jotain täytyy olla sanovinaan!
Kun ei ole, huono vaatiakkaan