kuulun paikalliseen seurakuntaan. Uskoni on järkevää, en ole ylihengellinen(mielinen) vaan nöyrästi toivon pääseväni taivaaseen. Uskon kohtaloon: tapahtukoon Herra sinun tahtosi. En mitenkään yritä manipuloida Jumalaa, en siis rukoile, koska se olisi manipulaatiota. En harrasta messersismiä, en rukoile Jumalaa. Olen puhdas kristitty, elän oikein ja uskon kaiken tapahtuvan Jumalan tahdosta.
Jäin eilen auton alle, kiitos Herralle siitä. Kärsin nyt vähän jalka kipsissä ja kirkkaamman kruunun saan sitten taivaassa, kuin muut hyväosaiset. Allergia myös vaivaa, kiitos taivaanisälle siitepölystä, koen suurta nöyryyttä, kun olen tukehtumaisillani siitepölyyn. Mielilinkkini on kristityn foorumi, sieltä anmmennan voimaa yhä uusiin nöyryytyksiin ja kärsimyksiin, ooo olen niin siunattu, aih kun sattuu, kiitos Herra.
Jäin eilen auton alle, kiitos Herralle siitä. Kärsin nyt vähän jalka kipsissä ja kirkkaamman kruunun saan sitten taivaassa, kuin muut hyväosaiset. Allergia myös vaivaa, kiitos taivaanisälle siitepölystä, koen suurta nöyryyttä, kun olen tukehtumaisillani siitepölyyn. Mielilinkkini on kristityn foorumi, sieltä anmmennan voimaa yhä uusiin nöyryytyksiin ja kärsimyksiin, ooo olen niin siunattu, aih kun sattuu, kiitos Herra.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä vitsailu taisi tulla väärälle palstalle. Tällainen mato matkamies maa näkemys osuu paremmin körttiläisyyteen kuin helluntailaisuuteen.
Ps. rukous ei ole manipulaatiota, vaan keskustelua Jumalan kanssa. Meillä on oikeus jopa pyytää asioita Jumalalta. Hän on itse tämän oikeuden jokaiselle antanut.
ne yleensä vastustaa Pyhää Henkeä ja on niin "pyhiä"
Mahdoinko aistia kirjoituksestasi lievää itseironiaa?
Mato tai ei, mutta Psalmissa Ps. 40:17 sanotaan mielestäni hyvin:
"Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen".
Psalmi 22:7.
"Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky."
Profeetallista sanaa meidän Herrastamme.
Joskus saatamme samaistua Häneen kokemalla itsemmekin matomataliksi.
PSALMIT 22
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin
virsi.
2. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
3. Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
4. Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
5. Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
6. He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
7. Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
8. Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
9. "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
10. Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
11. sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
12. Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
13. Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
14. avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
15. Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
16. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
17. Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
18. Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
19. he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
20. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
21. Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
22. Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle.
23. Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
24. Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
25. Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
26. Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
27. Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
28. Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
29. sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
30. Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
31. Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
32. He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
tekonöyryyden alla uskonnollisen kristityn foorumiopin munkkikaapuun verhottuna sananmiekka tanassa Jumalan miesten ja naisten kimppuun: Mitä sinäkin siinä parantelet vihollisen voimnalla ihmisiä ja vielä jeesuksen nimessä, hyi hyi...